Mitä sosiologi tekee?

Ruskeepaa näyttää olevan omaperäisen sosiologiansa vanki. Pakinoitsija/kolumnisti/kääntäjä Seppo Hyrkäs kirjoitti joskus: "Olen koulutukseltani sosiologi: en siis osaa erottaa oikeaa väärästä".

Sosiologia ei kyllä todellakaan ole työmarkkinoiden suhteen hyvä pääaine muihin kuin alan tutkimustehtäviin. Ja niitä on vähän. Hätäpäisään voi joutua jopa nettifoorumin kyyniseksi besserwisserpoliisiksi.

Sivuaineena sosiologia on eräs parhaista alalla kuin alalla: auttaa hamottamaan ihmisten ja organisaatioden käyttäytymistä. Valitettavasti esim. kansantalous- ja liiketalousopiskelijat eivät tätä kovin yleisesti tiedä, humanistitkaan eivät pahemmin.

[Ruskeepää näyttää samaistaneen sosiologian filosofian suuntaan. Voihan niinkin tehdä, mutta itse korostan mieluummin yhteyksiä sosiaalipsykologian ja psykologian tahoille.]

Minulle ainakin sosiologian sivulaudatur- opinnoista taloustieteilijänä on ollut suurta hyötyä.

Summa summarum: suositeltava sivuaine, joka voi luoda hedelmällisiä näkökulmia ja lisätä ymmärrystä ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymisestä. Kirjastoista varmaan löytyy ikivanha Allard - Littunen: Sosiologia, joka hahmottaa, minkälaisista asioista on kysymys.

Epicuros kirjoitti:

Ruskeepaa näyttää olevan omaperäisen sosiologiansa vanki. Pakinoitsija/kolumnisti/kääntäjä Seppo Hyrkäs kirjoitti joskus: "Olen koulutukseltani sosiologi: en siis osaa erottaa oikeaa väärästä".

Sosiologia ei kyllä todellakaan ole työmarkkinoiden suhteen hyvä pääaine muihin kuin alan tutkimustehtäviin. Ja niitä on vähän. Hätäpäisään voi joutua jopa nettifoorumin kyyniseksi besserwisserpoliisiksi.

Sivuaineena sosiologia on eräs parhaista alalla kuin alalla: auttaa hamottamaan ihmisten ja organisaatioden käyttäytymistä. Valitettavasti esim. kansantalous- ja liiketalousopiskelijat eivät tätä kovin yleisesti tiedä, humanistitkaan eivät pahemmin.

[Ruskeepää näyttää samaistaneen sosiologian filosofian suuntaan. Voihan niinkin tehdä, mutta itse korostan mieluummin yhteyksiä sosiaalipsykologian ja psykologian tahoille.]

Minulle ainakin sosiologian sivulaudatur- opinnoista taloustieteilijänä on ollut suurta hyötyä.

Summa summarum: suositeltava sivuaine, joka voi luoda hedelmällisiä näkökulmia ja lisätä ymmärrystä ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymisestä. Kirjastoista varmaan löytyy ikivanha Allard - Littunen: Sosiologia, joka hahmottaa, minkälaisista asioista on kysymys.

Lue lisää

Vihjaatko, että minä olen "joutunut" nettifoorumin "kyyniseksi" besserwisserpoliisiksi? Sano arvostelut suoraan, jos nimittäin aiot niillä korjata erheitä, etkä vain ampua puskasta.

Sosiologia ei ole hyvä eikä huono työmarkkinoiden suhteen. Se on epäolennaista. Tällaista akateemisuus tuppaa olemaan silloin kun puhutaan rahan vallasta.

Et puhu kovin sivistyneesti, etkä varmaan olekaan kovin "akateeminen". Et oikein ymmärrä sosiologian merkitystä, ja vaikka olisitkin lukenut sitä jonkun kapitalistisen "opin" sivuaineena, et näe sen tiedollista ulottuvuutta. Sinulle se näyttää olevan pelkkää oman kilpailuasemasi tehostamista.

Tämä ei ole kyniikkaa vaan realismia. Miltä maistuu, Epicuros?

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Vihjaatko, että minä olen "joutunut" nettifoorumin "kyyniseksi" besserwisserpoliisiksi? Sano arvostelut suoraan, jos nimittäin aiot niillä korjata erheitä, etkä vain ampua puskasta.

Sosiologia ei ole hyvä eikä huono työmarkkinoiden suhteen. Se on epäolennaista. Tällaista akateemisuus tuppaa olemaan silloin kun puhutaan rahan vallasta.

Et puhu kovin sivistyneesti, etkä varmaan olekaan kovin "akateeminen". Et oikein ymmärrä sosiologian merkitystä, ja vaikka olisitkin lukenut sitä jonkun kapitalistisen "opin" sivuaineena, et näe sen tiedollista ulottuvuutta. Sinulle se näyttää olevan pelkkää oman kilpailuasemasi tehostamista.

Tämä ei ole kyniikkaa vaan realismia. Miltä maistuu, Epicuros?

Lue lisää

... sillä (työ)elämä on laimentanut makuaistia.

Alkuperäinen kysymys koski sosiologin työtä, ja siihen yritin hahmotaa jotain. Työnsaanti ei ole ollenkaan epäolennaista. (Onkohan muuten olemassa selvitystä, millaisiin työtehtäviin sosiologia pääaineena valmistuneet ovat sijoittuneet. Esim.HY:n filosofeista on aika tuore raportti).

Paremmin kommentoitavaksi sopisi, annoinko kysyjälle huonoja neuvoja.

Millä tahansa tieteellä on "tiedollinen ulottuvuus". Teologiaa olen kyllä epäillyt, mutta sen piiristä näyttää tulevan erinomaisia vanhojen kielten, arkelogian yms. osaavia "sivutuotteena".

Sosiologiassakin osin olen opiskeluaikoinani tenttinyt marxista uskoa, merkityksettömän vähän tosin. [Tosin Marx oli erinmainen sosiologi, ja myös loogikko: työnarvoteorian pystyi osoittamaan epäloogiseksi vasta vasta -60-luvulla Piero Sraffa, Ian Steednanin myöhemmin täydentäessä].

Näytät olevan sitä mieltä, ettei oppimaansa saa käyttää elämässä (ref. "kilpailuaseman tehostaminen"). Mieletöntä, koska jokainen tekee niin, lapsesta alkaen. Pitäisikö ehkä sosiologisen tiedon olla visusti salattua, tai vain jonkun sisäpiirin tiedossa?

Sosiologian eräät suunnat ovat kyllä kehittyneet siihen suuntaan, ettei niillä ole "itseymmärrystä lisäävää" suurempaa merkitystä. Tuntuu, että tieteen alkuperäinen ala - kulttuurien (hyvin laajasti), yhteiskuntien organisaatioiden, luokkien, ryhmien jne. ymmätäminen ja vaikutuksen tutkiminen on jäänyt taka-alalle.

Mutta tämä on suuren yleisön keskustelufoorumi: sosiologian tilasta tieteenä voi käydä keskustelua muualla.

Olen edelleen sitä mieltä, että antamani vinkit kysyjälle olivat kohdallaan.

Epicuros kirjoitti:

... sillä (työ)elämä on laimentanut makuaistia.

Alkuperäinen kysymys koski sosiologin työtä, ja siihen yritin hahmotaa jotain. Työnsaanti ei ole ollenkaan epäolennaista. (Onkohan muuten olemassa selvitystä, millaisiin työtehtäviin sosiologia pääaineena valmistuneet ovat sijoittuneet. Esim.HY:n filosofeista on aika tuore raportti).

Paremmin kommentoitavaksi sopisi, annoinko kysyjälle huonoja neuvoja.

Millä tahansa tieteellä on "tiedollinen ulottuvuus". Teologiaa olen kyllä epäillyt, mutta sen piiristä näyttää tulevan erinomaisia vanhojen kielten, arkelogian yms. osaavia "sivutuotteena".

Sosiologiassakin osin olen opiskeluaikoinani tenttinyt marxista uskoa, merkityksettömän vähän tosin. [Tosin Marx oli erinmainen sosiologi, ja myös loogikko: työnarvoteorian pystyi osoittamaan epäloogiseksi vasta vasta -60-luvulla Piero Sraffa, Ian Steednanin myöhemmin täydentäessä].

Näytät olevan sitä mieltä, ettei oppimaansa saa käyttää elämässä (ref. "kilpailuaseman tehostaminen"). Mieletöntä, koska jokainen tekee niin, lapsesta alkaen. Pitäisikö ehkä sosiologisen tiedon olla visusti salattua, tai vain jonkun sisäpiirin tiedossa?

Sosiologian eräät suunnat ovat kyllä kehittyneet siihen suuntaan, ettei niillä ole "itseymmärrystä lisäävää" suurempaa merkitystä. Tuntuu, että tieteen alkuperäinen ala - kulttuurien (hyvin laajasti), yhteiskuntien organisaatioiden, luokkien, ryhmien jne. ymmätäminen ja vaikutuksen tutkiminen on jäänyt taka-alalle.

Mutta tämä on suuren yleisön keskustelufoorumi: sosiologian tilasta tieteenä voi käydä keskustelua muualla.

Olen edelleen sitä mieltä, että antamani vinkit kysyjälle olivat kohdallaan.

Lue lisää

Halusin arvostella kysyjän näkökulmaa, joka vihjasi, että sosiologian tulisi olla hyvä työelämään valmentava oppiaine. On selvää, että mikään akateeminen oppiaine ei pyri yksinomaan työmarkkinoiden vaatimusten täyttämiseen, vaan ne tähtäävät työmarkkinoiden synnyn ja olemassaolon selittämiseen. Sosiologian on mielestäni pystyttävä tarkastelemaan työelämää riippumattomasta näkökulmasta ja nähtävä myös mahdolliset kielteiset puolet.

T.I. Ruskeepää

Vai niin, kirjoitti:

Halusin arvostella kysyjän näkökulmaa, joka vihjasi, että sosiologian tulisi olla hyvä työelämään valmentava oppiaine. On selvää, että mikään akateeminen oppiaine ei pyri yksinomaan työmarkkinoiden vaatimusten täyttämiseen, vaan ne tähtäävät työmarkkinoiden synnyn ja olemassaolon selittämiseen. Sosiologian on mielestäni pystyttävä tarkastelemaan työelämää riippumattomasta näkökulmasta ja nähtävä myös mahdolliset kielteiset puolet.

T.I. Ruskeepää

Lue lisää

Kysyttiin sosiologian mielekyyttä sivuaineena. Jos näkökulmasi on tuo, niin eipähän opiskelijoita pahemmin ilmaannu. Jollain peruskurssi- tai approtasolla ole mielekästä vaatia mitään maailmoja syleilevää - kunhan edes peruskäsitteet selvenisivät.

"Työelämässä" sinänsä - mitä työelämällä tarkottanetkin - ei ole mitään vikaa. Pahalla tahdolla tulkiten: pyrit hakemaan vastakkainasettelua työn tekemisen ja lorvailun kanssa? Mitä ne kielteiset puolet työssä sitten ovat? Kuka maksaa siipiveikot?

Eri asia, jos puhutaan työhön liittyvistä instituutioista ja ennen kaikkea työttömyydestä. Mikä on "riippumaton" näkökulma"? Näitä mielestäni pitäisi todella tutkia, mieluiten kvantitatiivisesti, eikä loputtoman paskanjauhamisen jälkeen johonkin nelikenttäluokitteluun tuloksena päätyen.

[Esim. Friedmanin (taloustieteen Nobel) mukaan työttömyys on henkilön omakohtainen valinta, jos ääripäihin mennään.]

Käyttäytymistieteet, tai oikeastaan niiden edustajat, ovat aina arvosidonnaisia - eivät riippumatomia vaikka toisin joskus julmistellaan.

Hyvillä mielin kuitenkin olen lainannut oppimaani muuhunkin kuin kyseenalaistamiseen. Kyseenlaistamisenkin olen kyllä oppinut!

Edelleen suosittelen sosiologiaa hyödyllisenä sivuaineena, vaikka sosiaalipsykologia saattaisi ollakin hyödyllisempää työelämässä.

Epicuros kirjoitti:

Kysyttiin sosiologian mielekyyttä sivuaineena. Jos näkökulmasi on tuo, niin eipähän opiskelijoita pahemmin ilmaannu. Jollain peruskurssi- tai approtasolla ole mielekästä vaatia mitään maailmoja syleilevää - kunhan edes peruskäsitteet selvenisivät.

"Työelämässä" sinänsä - mitä työelämällä tarkottanetkin - ei ole mitään vikaa. Pahalla tahdolla tulkiten: pyrit hakemaan vastakkainasettelua työn tekemisen ja lorvailun kanssa? Mitä ne kielteiset puolet työssä sitten ovat? Kuka maksaa siipiveikot?

Eri asia, jos puhutaan työhön liittyvistä instituutioista ja ennen kaikkea työttömyydestä. Mikä on "riippumaton" näkökulma"? Näitä mielestäni pitäisi todella tutkia, mieluiten kvantitatiivisesti, eikä loputtoman paskanjauhamisen jälkeen johonkin nelikenttäluokitteluun tuloksena päätyen.

[Esim. Friedmanin (taloustieteen Nobel) mukaan työttömyys on henkilön omakohtainen valinta, jos ääripäihin mennään.]

Käyttäytymistieteet, tai oikeastaan niiden edustajat, ovat aina arvosidonnaisia - eivät riippumatomia vaikka toisin joskus julmistellaan.

Hyvillä mielin kuitenkin olen lainannut oppimaani muuhunkin kuin kyseenalaistamiseen. Kyseenlaistamisenkin olen kyllä oppinut!

Edelleen suosittelen sosiologiaa hyödyllisenä sivuaineena, vaikka sosiaalipsykologia saattaisi ollakin hyödyllisempää työelämässä.

Lue lisää

hyvä tahto. Kommenttini käsitteli aloittajan kokemusta työelämän läpitunkevuudesta yhteiskunnassa, eikä sitä mitä sinä "pahalla tahdollasi" väänsit. Ota rauhallisesti.

ole, kirjoitti:

hyvä tahto. Kommenttini käsitteli aloittajan kokemusta työelämän läpitunkevuudesta yhteiskunnassa, eikä sitä mitä sinä "pahalla tahdollasi" väänsit. Ota rauhallisesti.

... tule hyvä kakku". Hyvinkin analyyttistä! Kaksi kommenttia kuitenkin mietittäväksi, vaikka ne ne pääosin edellä onkin jo. (Olen hyväntahtoinen, mutta kriittinen - siinä ei liene pahaa - mutta tyhmyydelle vihainen kuin Nummisuutarin Esko).

* Mitä mahtaa tarkoitaa "työelämän läpitunkevuus yhteiskunnassa"? En voi parhaimmallakaan tahdolla tulkita sitä muuksi epäilyksi/kyseenalaistamiseksi työnteon mielekkyyden.

* Mitä järkeä on karkoittaa sosiologian opiskelijoiksi mahdollisesti hakeutuvia jo tyrmäämällä heidät ennen hakeutumista omaperäisillä tulkinnoillasi, että kysymys on jo väärin asetettu, jos sosiologian opinnoista aikoo jotain konkreetisesti hyötyä.

Mieti sitä! Sosiologiassa saa ja pitää olla muutakin kuin sinä ja Baumanisi. Onneksi onkin - Sinä et edusta koko sosiologiaa.

Sosiologian nettifoorumi on täällä alennustilassa.

Aika masentava komentti.

Nimimerkillä pääsykokeisiin lukeva.

Masentaa kirjoitti:

Aika masentava komentti.

Nimimerkillä pääsykokeisiin lukeva.

Toinen pääsykokeisiin valmistautuva ilmoittautuu. Ja itkee. Tämä on periaatteessa juuri sitä mitä haluan kuulla, sillä omat epäilykseni tiedettä kohtaan kasvavat koko ajan ja tämä vain voimistaa omaa käsitystäni sosiologiasta. Voisin nyt oikeastaan hyvällä omalla tunnolla luovuttaa, palata töihin ja katsoa sitten ensi keväänä, jos olisi vaikka tullut mieleen jotain vähän järkevämpiä suunnitelmia.

nollamotivaatio kirjoitti:

Toinen pääsykokeisiin valmistautuva ilmoittautuu. Ja itkee. Tämä on periaatteessa juuri sitä mitä haluan kuulla, sillä omat epäilykseni tiedettä kohtaan kasvavat koko ajan ja tämä vain voimistaa omaa käsitystäni sosiologiasta. Voisin nyt oikeastaan hyvällä omalla tunnolla luovuttaa, palata töihin ja katsoa sitten ensi keväänä, jos olisi vaikka tullut mieleen jotain vähän järkevämpiä suunnitelmia.

Lue lisää

Aloitin itse viime syksynä sosiologian opiskelun ja koen sen varsin mielenkiintoisena, monipuolisena ja haastavana tieteenalana (ainakin toistaiseksi). Ja tosiaan, sivuaineilla saa uusia ulottuvuuksia opintoihin... :) Älkää siis luovuttako heti alkuun pääsykokeisiin lukijat!!!

innostaja kirjoitti:

Aloitin itse viime syksynä sosiologian opiskelun ja koen sen varsin mielenkiintoisena, monipuolisena ja haastavana tieteenalana (ainakin toistaiseksi). Ja tosiaan, sivuaineilla saa uusia ulottuvuuksia opintoihin... :) Älkää siis luovuttako heti alkuun pääsykokeisiin lukijat!!!

Lue lisää

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa; sosiologia on haastava, mielenkiintoinen ja tarpeellinen tieteenala. Olen itse valmistunut maisteriksi sosiologiasta ja nyt aloittelemassa väitöstutkimusta. Sosiologian opiskelu on ehdottomasti kannattanut. Pyörittelin pääsykoevaiheessa muitakin mahd. oppiaineita, kuten sosiaalipsykologiaa ja psykologiaa, joista tein myöhemmin sivuaineeni.

Sosiologia on kehittänyt minua hyvin monella taholla, kuienkin laaja-alainen ymmärrys yhteiskunnasta ja myös itsen kehittäminen ovat kehittyneet ikään kuin "opintojen sivussa". Suosittelen sosiologiaa kaikille kriittisen mielen omaaville elämän ja yhteiskunnan tutkailijoille. Ja lisäksi on huomautettava, että me sosiologit työskentelemme hyvin monenlaisissa hommissa: esim. tutkijat, asiantuntijat, virkamiehet, toimittajat jne, kaikki riippuu susta itsestäsi ja intresseistäsi (sekä myös sivuaineopinnoista, jotka auttavat urasuuntautumisessa). Sosiologit eivät työllisty kovinkaan huonommin kuin muutkin yhteiskuntatieteilijät (lehkä sos.työntekijät ja kansantaloustieteilijät ja tilastotieteilijät saavat paremmin töitä).

Väitän, että hyvät tyypit (sosiologit) tulevat löytämään paikkansa yhteiskunnassa ( jonka löytämisessä sosiologian opiskelu toimii hyvänä fasilisaattorina)....

elämää tutkiva kirjoitti:

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa; sosiologia on haastava, mielenkiintoinen ja tarpeellinen tieteenala. Olen itse valmistunut maisteriksi sosiologiasta ja nyt aloittelemassa väitöstutkimusta. Sosiologian opiskelu on ehdottomasti kannattanut. Pyörittelin pääsykoevaiheessa muitakin mahd. oppiaineita, kuten sosiaalipsykologiaa ja psykologiaa, joista tein myöhemmin sivuaineeni.

Sosiologia on kehittänyt minua hyvin monella taholla, kuienkin laaja-alainen ymmärrys yhteiskunnasta ja myös itsen kehittäminen ovat kehittyneet ikään kuin "opintojen sivussa". Suosittelen sosiologiaa kaikille kriittisen mielen omaaville elämän ja yhteiskunnan tutkailijoille. Ja lisäksi on huomautettava, että me sosiologit työskentelemme hyvin monenlaisissa hommissa: esim. tutkijat, asiantuntijat, virkamiehet, toimittajat jne, kaikki riippuu susta itsestäsi ja intresseistäsi (sekä myös sivuaineopinnoista, jotka auttavat urasuuntautumisessa). Sosiologit eivät työllisty kovinkaan huonommin kuin muutkin yhteiskuntatieteilijät (lehkä sos.työntekijät ja kansantaloustieteilijät ja tilastotieteilijät saavat paremmin töitä).

Väitän, että hyvät tyypit (sosiologit) tulevat löytämään paikkansa yhteiskunnassa ( jonka löytämisessä sosiologian opiskelu toimii hyvänä fasilisaattorina)....

Lue lisää

Terppa tappelijat ja muutkin:)

Sosiologia on oman kokemukseni mukaan - siitä olen valmistunut- ensisijaisesti yhteiskuntatieteellisen tutkijan ammattikoulutus. Tämä voi varmastikin vaihdella laitoksittain, mutta ainakin Treella on vahvaa metodologinen opetus.

Eli hyvinkin käytännöllistä hommaa, jos haluaa tutkijaksi. Useimmilla muilla sosiologiaa opiskelevilla tulee turhautumista ja mielenkiinto/ammatillinen opiskelu suuntautuu sitten sivuaineen kautta muualle. Ystävistäni osa on esimerkiksi työnohjaustehtävissä työkkärissä tai yrityskonsultteina (tällöin sivuaineena on ollut esimerkiksi sosiaalipsykologia, ryhmien psykologia). Sosiaalipolitiikkaa/sosiaalityötä sivuaineena lukeneet voivat työllistyä esim. hoitoalan johto/ohjaustehtäviin. Naistutkimusta, valtio-oppia tai ympäristöpolitiikkaa lukeneet suuntaavat monesti järjestötyöhön. Itse olen lukenut interaktiivista mediaa ja tutkin nettiyhteisöjen rakentumista ja sääntöjä.

Sosiologia siinä missä muutkin "klassikot" vetää puoleensa hyvin kirjavaa porukkaa, toiset tykkäävät, toiset eivät. Tykkäsin itse kovasti opiskeluaikana tutustua erilaisiin ihmisiin ja näkökulmiin.

Sosioloogi kirjoitti:

Terppa tappelijat ja muutkin:)

Sosiologia on oman kokemukseni mukaan - siitä olen valmistunut- ensisijaisesti yhteiskuntatieteellisen tutkijan ammattikoulutus. Tämä voi varmastikin vaihdella laitoksittain, mutta ainakin Treella on vahvaa metodologinen opetus.

Eli hyvinkin käytännöllistä hommaa, jos haluaa tutkijaksi. Useimmilla muilla sosiologiaa opiskelevilla tulee turhautumista ja mielenkiinto/ammatillinen opiskelu suuntautuu sitten sivuaineen kautta muualle. Ystävistäni osa on esimerkiksi työnohjaustehtävissä työkkärissä tai yrityskonsultteina (tällöin sivuaineena on ollut esimerkiksi sosiaalipsykologia, ryhmien psykologia). Sosiaalipolitiikkaa/sosiaalityötä sivuaineena lukeneet voivat työllistyä esim. hoitoalan johto/ohjaustehtäviin. Naistutkimusta, valtio-oppia tai ympäristöpolitiikkaa lukeneet suuntaavat monesti järjestötyöhön. Itse olen lukenut interaktiivista mediaa ja tutkin nettiyhteisöjen rakentumista ja sääntöjä.

Sosiologia siinä missä muutkin "klassikot" vetää puoleensa hyvin kirjavaa porukkaa, toiset tykkäävät, toiset eivät. Tykkäsin itse kovasti opiskeluaikana tutustua erilaisiin ihmisiin ja näkökulmiin.

Lue lisää

Itsekin päälle kolmekymppisenä harkinnut alan vaihtoa. Ajattelin ensi keväänä hakea svenska kommunal och socialhögskolaniin. Onko kenelläkään kokemusta koulusta ja miten helppoa on päästä sisään.

Sosioloogi kirjoitti:

Terppa tappelijat ja muutkin:)

Sosiologia on oman kokemukseni mukaan - siitä olen valmistunut- ensisijaisesti yhteiskuntatieteellisen tutkijan ammattikoulutus. Tämä voi varmastikin vaihdella laitoksittain, mutta ainakin Treella on vahvaa metodologinen opetus.

Eli hyvinkin käytännöllistä hommaa, jos haluaa tutkijaksi. Useimmilla muilla sosiologiaa opiskelevilla tulee turhautumista ja mielenkiinto/ammatillinen opiskelu suuntautuu sitten sivuaineen kautta muualle. Ystävistäni osa on esimerkiksi työnohjaustehtävissä työkkärissä tai yrityskonsultteina (tällöin sivuaineena on ollut esimerkiksi sosiaalipsykologia, ryhmien psykologia). Sosiaalipolitiikkaa/sosiaalityötä sivuaineena lukeneet voivat työllistyä esim. hoitoalan johto/ohjaustehtäviin. Naistutkimusta, valtio-oppia tai ympäristöpolitiikkaa lukeneet suuntaavat monesti järjestötyöhön. Itse olen lukenut interaktiivista mediaa ja tutkin nettiyhteisöjen rakentumista ja sääntöjä.

Sosiologia siinä missä muutkin "klassikot" vetää puoleensa hyvin kirjavaa porukkaa, toiset tykkäävät, toiset eivät. Tykkäsin itse kovasti opiskeluaikana tutustua erilaisiin ihmisiin ja näkökulmiin.

Lue lisää

Itsekin päälle kolmekymppisenä harkinnut alan vaihtoa. Ajattelin ensi keväänä hakea svenska kommunal och socialhögskolaniin. Onko kenelläkään kokemusta koulusta ja miten helppoa on päästä sisään.

soc o kom kirjoitti:

Itsekin päälle kolmekymppisenä harkinnut alan vaihtoa. Ajattelin ensi keväänä hakea svenska kommunal och socialhögskolaniin. Onko kenelläkään kokemusta koulusta ja miten helppoa on päästä sisään.

Lue lisää

Luin juuri yliopisto-lehdestä, että tänä vuonna sos&komiin pääsi yli 80% sosiologian pääsykokeeseen osallistunutta (tai olla yksi helpoimmista sisäänpääsykohteista). Valtsikan luvut olivat sitten aivan toisenlaiset.

Itse asiassa suurin osa ihmisten nykypäivänä tekemästä työstä on aika jonninjoutavaa, oli taustalla mikä koulutus tahansa. Niitä paljon puhuttuja käytännön hyötyä tuottavia aloja on varsin vähän. Lähinnä tulee mieleen lääketiede (lähialoineen), insinööritieteet ja kauppatieteistä lähinnä laskentatoimi. Näitäkin opiskelleista suuri osa tekee ihmiskunnan niin sanotun kehityksen kannalta turhaa duunia.

Eli aika turha sitä opiskelualaa valitessaan on miettiä, onko tästä jotakin ihmeellistä hyötyä muille ihmisille. Sitä tietysti voi miettiä, mikä on tilastojen valossa on tutkinnon arvo työnantajien silmissä. Mutta suhteillahan siellä työmarkkinoillakin pitkälti pelataan.

Noheva kirjoitti:

Itse asiassa suurin osa ihmisten nykypäivänä tekemästä työstä on aika jonninjoutavaa, oli taustalla mikä koulutus tahansa. Niitä paljon puhuttuja käytännön hyötyä tuottavia aloja on varsin vähän. Lähinnä tulee mieleen lääketiede (lähialoineen), insinööritieteet ja kauppatieteistä lähinnä laskentatoimi. Näitäkin opiskelleista suuri osa tekee ihmiskunnan niin sanotun kehityksen kannalta turhaa duunia.

Eli aika turha sitä opiskelualaa valitessaan on miettiä, onko tästä jotakin ihmeellistä hyötyä muille ihmisille. Sitä tietysti voi miettiä, mikä on tilastojen valossa on tutkinnon arvo työnantajien silmissä. Mutta suhteillahan siellä työmarkkinoillakin pitkälti pelataan.

Lue lisää

itse olen sosiologiaa opiskellut kokki ja en näe työtäni merkityksettömänä. Sosiologian avartavan maailmankuvani turvin olen tosi hyvä luovimaan työyhteisön dramaattisessa sosiaalisessa todellisuudessa (pystyn ehkäisemään mm riitoja ja tilanteiden kärjistymistä ) , pystyn melko hyvin manageroimaan työyhteisön ilmapiiriä, vaikkei kukaan tietoisesti ole minua siihen palkannutkaan. Lopputuloksena temme maistuvaa ruokaa lähiympäristön ihmisille, joille ravintolamme on iso osa arjen elävöittämistä ja seudun kulttuuria.

Sosiologisoi ei edes ole sana.

Tuosta aiemmasta viestistä niin välitä, mutta se on totta, että noita slogin mainitsemia aineita hän osaa parhaiten opettaa:)

Je`re kirjoitti:

Tuosta aiemmasta viestistä niin välitä, mutta se on totta, että noita slogin mainitsemia aineita hän osaa parhaiten opettaa:)

Ketjun aloittanut kysyjä kysyy mitkä ovat sosiologeille tyypillisiä ammatteja, kysyjä kuitenkin tarkoittanee paremminkin sosiologeille tyypillisiä työtehtäviä ("sosiologihan" itsessään on tilastokeskuksen tilastoima ammatti, johon valmistutaan akateemisen koulutuksen kautta). Tässä viestiketjussa on jo mainittukin muutamia sosiologeille tyypillisiä työtehtäviä, itse olen valmistumiseni jälkeen toiminut mm. muutamia vuosia henkilöstöhallinnon esimiestehtävissä.

Kommentoiden lyhyesti sekä tämän keskusteluketjun aloittavaa kysymystä että sitä seuraavaa keskustelua voisin todeta sosiologian oppiaineena tarjoavan laajaa yhteiskunnallista sivistystä sekä ennen kaikkea välineitä tiedonhankintaan ja kriittiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun. Sosiologian opiskelua pääaineena pidän kuitenkin varsin riskialttiina jos asiaa työllistymisen näkökulmasta ajatellaan. Jos sosiologiaa haluaa pääaineena opiskella, suosittelisin yhtenä mahdollisena sivuainekombinaationa esim. cum laudea sekä liiketaloustieteestä että psykologiasta (tämä voi tarjota työllistymismahdollisuuksia mm. henkilöstöalalle tai henkilöstöhallinnon tehtäviin, yhdessä sopivan työkokemuksen kanssa).

Todettakoon vielä tieteensosiologisena kannanottona että jonkin tieteenalan tieteellinen selitysvoima ja kyseisen tieteenalan opiskelun antamat asemat työmarkkinoilla eivät useinkaan ole verrannollisia keskenään. Esimerkiksi yhteiskuntatieteitä lähellä olevaa oikeustiedettä tai vaikkapa yritysjuridiikkaa opiskelemalla voinee saavuttaa paremmat työllistymismahdollisuudet kuin sosiologiaa opiskelemalla. Eri asia sitten on mitä kukin haluaa ja arvostaa - tietoa, varmaa työllistymistä, vakaata uraa vai kriittistä asioiden puntarointia. Tällä hetkellä akateemisen koulutuksen arvo näyttää olevan laskusuunnassa alasta riippumatta; maistereita valmistuu liian paljon sekä absoluuttisilla että suhteellisilla mitta-asteikoilla mitattuna.

Sosiologus kirjoitti:

Ketjun aloittanut kysyjä kysyy mitkä ovat sosiologeille tyypillisiä ammatteja, kysyjä kuitenkin tarkoittanee paremminkin sosiologeille tyypillisiä työtehtäviä ("sosiologihan" itsessään on tilastokeskuksen tilastoima ammatti, johon valmistutaan akateemisen koulutuksen kautta). Tässä viestiketjussa on jo mainittukin muutamia sosiologeille tyypillisiä työtehtäviä, itse olen valmistumiseni jälkeen toiminut mm. muutamia vuosia henkilöstöhallinnon esimiestehtävissä.

Kommentoiden lyhyesti sekä tämän keskusteluketjun aloittavaa kysymystä että sitä seuraavaa keskustelua voisin todeta sosiologian oppiaineena tarjoavan laajaa yhteiskunnallista sivistystä sekä ennen kaikkea välineitä tiedonhankintaan ja kriittiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun. Sosiologian opiskelua pääaineena pidän kuitenkin varsin riskialttiina jos asiaa työllistymisen näkökulmasta ajatellaan. Jos sosiologiaa haluaa pääaineena opiskella, suosittelisin yhtenä mahdollisena sivuainekombinaationa esim. cum laudea sekä liiketaloustieteestä että psykologiasta (tämä voi tarjota työllistymismahdollisuuksia mm. henkilöstöalalle tai henkilöstöhallinnon tehtäviin, yhdessä sopivan työkokemuksen kanssa).

Todettakoon vielä tieteensosiologisena kannanottona että jonkin tieteenalan tieteellinen selitysvoima ja kyseisen tieteenalan opiskelun antamat asemat työmarkkinoilla eivät useinkaan ole verrannollisia keskenään. Esimerkiksi yhteiskuntatieteitä lähellä olevaa oikeustiedettä tai vaikkapa yritysjuridiikkaa opiskelemalla voinee saavuttaa paremmat työllistymismahdollisuudet kuin sosiologiaa opiskelemalla. Eri asia sitten on mitä kukin haluaa ja arvostaa - tietoa, varmaa työllistymistä, vakaata uraa vai kriittistä asioiden puntarointia. Tällä hetkellä akateemisen koulutuksen arvo näyttää olevan laskusuunnassa alasta riippumatta; maistereita valmistuu liian paljon sekä absoluuttisilla että suhteellisilla mitta-asteikoilla mitattuna.

Lue lisää

Kuten jotkut keskustelijat ovat jo todenneet, sosiologien työllistyminen on hyvin pitkälti sidoksissa omiin intresseihin ja niitä tukeviin sivuainevalintoihin. Voidaan sanoa, että opiskelujen alkuvaiheissa kaikki opiskelijat ovat samalla viivalla. Siitä eteenpäin kaikki onkin sitten avoinna ja jokainen lähtee luomaan omaa polkuaan kohti työelämää.

Mielestäni on hieman staattista ajatella sosiologian itsessään työllistävän tai ohjaavan opiskelijaa ikään kuin jotain valmista polkua pitkin tiettyyn päämäärään, sillä sosiologia jakaantuu kymmeniin erikoisaloihin, joilla kullakin on myös kosketuspintaa muiden tieteenalojen kanssa. Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelija pyrkii täydentämään valitsemaansa erikoisalaa myös siihen liittyvien sivuaineopintojen kautta. Voidaankin sanoa, että sosiologian käytännön arvo ilmenee ensisijaisesti sen luomissa mahdollisuuksissa toimia tukena ja vuorovaikutuksessa lukemattoman muun tieteenalan kanssa.

Rautalankaesimerkki: Jos opiskelija on vaikkapa kiinnostunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion sosiaalisista ja institutionaalisista muutoksista EU aikakaudella, saattaisi olla järkevää lukea sivuaineena esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, historiaa, ihmismaantieteitä tai valtio-oppia. Myöskään laaja-alaisia metodologisia opintoja ei sovi unohtaa, jotta opiskelijalla olisi riittävät työkalut myös analysoida tutkimaansa ilmiötä.

singalongsong kirjoitti:

Kuten jotkut keskustelijat ovat jo todenneet, sosiologien työllistyminen on hyvin pitkälti sidoksissa omiin intresseihin ja niitä tukeviin sivuainevalintoihin. Voidaan sanoa, että opiskelujen alkuvaiheissa kaikki opiskelijat ovat samalla viivalla. Siitä eteenpäin kaikki onkin sitten avoinna ja jokainen lähtee luomaan omaa polkuaan kohti työelämää.

Mielestäni on hieman staattista ajatella sosiologian itsessään työllistävän tai ohjaavan opiskelijaa ikään kuin jotain valmista polkua pitkin tiettyyn päämäärään, sillä sosiologia jakaantuu kymmeniin erikoisaloihin, joilla kullakin on myös kosketuspintaa muiden tieteenalojen kanssa. Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelija pyrkii täydentämään valitsemaansa erikoisalaa myös siihen liittyvien sivuaineopintojen kautta. Voidaankin sanoa, että sosiologian käytännön arvo ilmenee ensisijaisesti sen luomissa mahdollisuuksissa toimia tukena ja vuorovaikutuksessa lukemattoman muun tieteenalan kanssa.

Rautalankaesimerkki: Jos opiskelija on vaikkapa kiinnostunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion sosiaalisista ja institutionaalisista muutoksista EU aikakaudella, saattaisi olla järkevää lukea sivuaineena esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, historiaa, ihmismaantieteitä tai valtio-oppia. Myöskään laaja-alaisia metodologisia opintoja ei sovi unohtaa, jotta opiskelijalla olisi riittävät työkalut myös analysoida tutkimaansa ilmiötä.

Lue lisää

Ja tällä hetkellä toimin itse työhönohjaana, yksityisessä osakeyhtiössä.

Sosiologi X kirjoitti:

Ja tällä hetkellä toimin itse työhönohjaana, yksityisessä osakeyhtiössä.

Vanha ketju jo mutta tuli mieleen....sosiologia on hyvä pääaine. Esim. valitsemalla informatiikka opinnot sivuaineeksi voi valmistua vaikkapa kirjaston johtajaksi. Siihen tarvitaan tietääkseni vain aineopinnot ko. opinnoissa.

Eli järjen käyttö on sallittua kun suunnittelet opintokokonaisuuttasi!!

Hienoa että että joku osaa opettaa asioita joita ei itse osaa.

Ei tuota videota enää näköjään näy , mutta arvailen sisältöä. Opiskeluaikanani joskus kivikaudella Tampereen Tillikan "älyllisten keskustelujen" antina todettiin, ettei mikään ole niin viisas kuin appron suorittanut sosiologi. Joku väitti, että insinööri. Kirjalliisuuden tuntija sulki suut siteeraamalla Pentti Haanpäätä: "Viisain on saukko. se menee sateelta suojaan veden alle".