Oletko sä kaivatullesi

Haluaisin tietää...

Anonyymi00012 kirjoitti:

Haluaisin tietää...

No varmaan haluaisit tietää...
Kuka sitten oletkaan.
Mäkin haluaisin vaikka mitä,
mut...

originalpieninainen kirjoitti:

No varmaan haluaisit tietää...
Kuka sitten oletkaan.
Mäkin haluaisin vaikka mitä,
mut...

Voisitko kertoa kaivatulle Si. Ei mua toisten asiat kiinnosta.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Voisitko kertoa kaivatulle Si. Ei mua toisten asiat kiinnosta.

Mitä sitte kyselet jos ei kiinnosta?

Ja mikä toi Si tossa on?

Usko, en ollut pettynyt.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Usko, en ollut pettynyt.

Pettynyt itseeni, ehkä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Pettynyt itseeni, ehkä.

Miksi? En tiedä mihin uskoa. Hän vaikuttaa niin ristiriitaiselta. n>m

Anonyymi00017 kirjoitti:

Miksi? En tiedä mihin uskoa. Hän vaikuttaa niin ristiriitaiselta. n>m

En vaan pysty edistämään asiaa. Ja vaikka ei edistyisi, niin edes pysty yrittämään.

Anonyymi00018 kirjoitti:

En vaan pysty edistämään asiaa. Ja vaikka ei edistyisi, niin edes pysty yrittämään.

Tuo kuulostaa kyllä aikamoiselta pattitilanteelta. Mitä pitäisi tapahtua että edistyisitte?
Itselläni tilanne sellainen, että ei olla kovinkaan läheisiä ja se antaa mielikuvitukselle siivet. Ajattelen itse usein,ettei ole mahdollista että hän voisi tykätä minusta, on liian monta mutkaa matkalla. Pieni toivonkipinä kuitenkin lepattelee, muuten en tässä roikkuisi ja itseäni kiusaisi. n>m

Anonyymi00020 kirjoitti:

Tuo kuulostaa kyllä aikamoiselta pattitilanteelta. Mitä pitäisi tapahtua että edistyisitte?
Itselläni tilanne sellainen, että ei olla kovinkaan läheisiä ja se antaa mielikuvitukselle siivet. Ajattelen itse usein,ettei ole mahdollista että hän voisi tykätä minusta, on liian monta mutkaa matkalla. Pieni toivonkipinä kuitenkin lepattelee, muuten en tässä roikkuisi ja itseäni kiusaisi. n>m

Joo, ei olla läheisiä, vieraita oikeastaan. Varmaan jomman kumman pitäisi aloittaa keskutelua, ihan siis kasuaalia, jotain pientä. En vaan itse kykene siihen, epävarmuus asiasta pitää jumissa. Edes joku vihje.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Joo, ei olla läheisiä, vieraita oikeastaan. Varmaan jomman kumman pitäisi aloittaa keskutelua, ihan siis kasuaalia, jotain pientä. En vaan itse kykene siihen, epävarmuus asiasta pitää jumissa. Edes joku vihje.

Minkälaisia vihjeitä pitäisi antaa? Mietin vain tätä omaa tilannetta. On niin vaikea ja ympäristökin yksi este. Epävarmuus tääläkin ehkä se pahin kompastuskivi. Me ollaan kyllä juteltu hänen kanssaan monastikin, mutta ihan merkityksettömiä asioita(virallisia), joskus sivuttu henkilökohtaisiakin asioita, mutta ihan pienesti, en voi sanoa tuntevani häntä. Hän on läheisempi muiden kanssa. n>m

Anonyymi00022 kirjoitti:

Minkälaisia vihjeitä pitäisi antaa? Mietin vain tätä omaa tilannetta. On niin vaikea ja ympäristökin yksi este. Epävarmuus tääläkin ehkä se pahin kompastuskivi. Me ollaan kyllä juteltu hänen kanssaan monastikin, mutta ihan merkityksettömiä asioita(virallisia), joskus sivuttu henkilökohtaisiakin asioita, mutta ihan pienesti, en voi sanoa tuntevani häntä. Hän on läheisempi muiden kanssa. n>m

Vaikea sanoa, itse emme ole juurikaan keskustelleet. Se riittäisi itselle jo vähän saamaan varmuutta. Tosin ympäristö on hankala, on tullut mahdollisuuksia, mutta itselle tuntuu oudolta yhtäkkiä aloittaa jotain keskustelua. Ja harvemmin toisen osapuolen tilanteessa hän aloittaisi mitään keskustelua itsekseen. En tiedä, hankalaa. Tai ehkä teen tästä hankalampaa kuin mitä se olisi.

Jos jo jutelleet jonkin aikaa niin, ehkä kehuja, yritä saada toinen nauramaan, muutenvain semmoinen yhteys luoda.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Vaikea sanoa, itse emme ole juurikaan keskustelleet. Se riittäisi itselle jo vähän saamaan varmuutta. Tosin ympäristö on hankala, on tullut mahdollisuuksia, mutta itselle tuntuu oudolta yhtäkkiä aloittaa jotain keskustelua. Ja harvemmin toisen osapuolen tilanteessa hän aloittaisi mitään keskustelua itsekseen. En tiedä, hankalaa. Tai ehkä teen tästä hankalampaa kuin mitä se olisi.

Jos jo jutelleet jonkin aikaa niin, ehkä kehuja, yritä saada toinen nauramaan, muutenvain semmoinen yhteys luoda.

Kiitos vinkeistä. Emme ole siis kauheasti keskustelleet, ihan lyhyitä pieniä hetkiä vain. Ei oikein ole edes tilaisuutta keskustella ja itse olen huono keksimään aiheita, varsinkin kun suhtaudun häneen eritavalla kuin muihin ja nämä tunteet tekevät ison möykyn sisälleni ja sanat katoavat. En kyllä osaa yhtäkkiä kehua häntä, täytyisi varmaan sattua joku tilanne siinä edessäni että voisin luontevasti sellaisen antaa, muuten se tuntuisi oudolta. Tuo toisen naurattaminen taas, olen kyllä huumorintajuinen, mutta en osaa varta vasten toista viihdyttää, siinäkin tarvittaisiin vähän tilannekomiikkaa avuksi. Jonkinlaisen paremman yhteyden häneen kyllä tarvitsisin, että osaisin vähän rentoutua hänen kanssaan.

Sinulle sanoisin, että yritä vain luoda tilanteita missä pääsette tekemisiin ja luomaan yhteyttä toisiinne. Sen varmasti huomaa, että viihtyykö toinen seurassasi vai ei. Jos huomaat toisen viihtyvän seurassasi ja teillä on mukavia hetkiä yhdessä eikä toisella ole kiire pois, se ehkä antaa sinulle varmuutta ja rohkeutta enemmän puhua hiukan henkilökohtaisemmistakin asioista, mikä lähentäisi teitä. Tsemppiä! n>m

Anonyymi00024 kirjoitti:

Kiitos vinkeistä. Emme ole siis kauheasti keskustelleet, ihan lyhyitä pieniä hetkiä vain. Ei oikein ole edes tilaisuutta keskustella ja itse olen huono keksimään aiheita, varsinkin kun suhtaudun häneen eritavalla kuin muihin ja nämä tunteet tekevät ison möykyn sisälleni ja sanat katoavat. En kyllä osaa yhtäkkiä kehua häntä, täytyisi varmaan sattua joku tilanne siinä edessäni että voisin luontevasti sellaisen antaa, muuten se tuntuisi oudolta. Tuo toisen naurattaminen taas, olen kyllä huumorintajuinen, mutta en osaa varta vasten toista viihdyttää, siinäkin tarvittaisiin vähän tilannekomiikkaa avuksi. Jonkinlaisen paremman yhteyden häneen kyllä tarvitsisin, että osaisin vähän rentoutua hänen kanssaan.

Sinulle sanoisin, että yritä vain luoda tilanteita missä pääsette tekemisiin ja luomaan yhteyttä toisiinne. Sen varmasti huomaa, että viihtyykö toinen seurassasi vai ei. Jos huomaat toisen viihtyvän seurassasi ja teillä on mukavia hetkiä yhdessä eikä toisella ole kiire pois, se ehkä antaa sinulle varmuutta ja rohkeutta enemmän puhua hiukan henkilökohtaisemmistakin asioista, mikä lähentäisi teitä. Tsemppiä! n>m

Ehkä hän ei kaipaa kehuja, eikä välttämättä huumoriakaan niin paljon, ehkä on se totisempi teistä? Ehkä hän haluaa läheisyyttä jonka tavalla, empatiaa ja asioiden jakamista? En voi tietää, kunhan arvailen.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ehkä hän ei kaipaa kehuja, eikä välttämättä huumoriakaan niin paljon, ehkä on se totisempi teistä? Ehkä hän haluaa läheisyyttä jonka tavalla, empatiaa ja asioiden jakamista? En voi tietää, kunhan arvailen.

Niin voi olla, en minäkään tiedä mitä hän haluaa. En tiedä miten tuo läheisyys onnistuisi, en uskalla mennä likelle häntä vaikka haluaisin. n>m

Anonyymi00024 kirjoitti:

Kiitos vinkeistä. Emme ole siis kauheasti keskustelleet, ihan lyhyitä pieniä hetkiä vain. Ei oikein ole edes tilaisuutta keskustella ja itse olen huono keksimään aiheita, varsinkin kun suhtaudun häneen eritavalla kuin muihin ja nämä tunteet tekevät ison möykyn sisälleni ja sanat katoavat. En kyllä osaa yhtäkkiä kehua häntä, täytyisi varmaan sattua joku tilanne siinä edessäni että voisin luontevasti sellaisen antaa, muuten se tuntuisi oudolta. Tuo toisen naurattaminen taas, olen kyllä huumorintajuinen, mutta en osaa varta vasten toista viihdyttää, siinäkin tarvittaisiin vähän tilannekomiikkaa avuksi. Jonkinlaisen paremman yhteyden häneen kyllä tarvitsisin, että osaisin vähän rentoutua hänen kanssaan.

Sinulle sanoisin, että yritä vain luoda tilanteita missä pääsette tekemisiin ja luomaan yhteyttä toisiinne. Sen varmasti huomaa, että viihtyykö toinen seurassasi vai ei. Jos huomaat toisen viihtyvän seurassasi ja teillä on mukavia hetkiä yhdessä eikä toisella ole kiire pois, se ehkä antaa sinulle varmuutta ja rohkeutta enemmän puhua hiukan henkilökohtaisemmistakin asioista, mikä lähentäisi teitä. Tsemppiä! n>m

Kiitos. Toivottavasti asiat sujuvat sinun kannalta.
Itse en usko, että mikään muuttuu. Elän vain siinä toivossa, että toinen tekisi jotain, jos edes siis on aikeissa. Joka on huono tapa ajatella, mutta en näe itse pystyväni tekevän mitään, vaikka haluaisin. En tiedä, voihan se muuttua, mutta aika kuluu ja tunteet voi hiipua itseltä tai toiselta (jos toisella edes on) jos ei mitään saa aikaan.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Kiitos. Toivottavasti asiat sujuvat sinun kannalta.
Itse en usko, että mikään muuttuu. Elän vain siinä toivossa, että toinen tekisi jotain, jos edes siis on aikeissa. Joka on huono tapa ajatella, mutta en näe itse pystyväni tekevän mitään, vaikka haluaisin. En tiedä, voihan se muuttua, mutta aika kuluu ja tunteet voi hiipua itseltä tai toiselta (jos toisella edes on) jos ei mitään saa aikaan.

Damn right nyhverö

Anonyymi00028 kirjoitti:

Kiitos. Toivottavasti asiat sujuvat sinun kannalta.
Itse en usko, että mikään muuttuu. Elän vain siinä toivossa, että toinen tekisi jotain, jos edes siis on aikeissa. Joka on huono tapa ajatella, mutta en näe itse pystyväni tekevän mitään, vaikka haluaisin. En tiedä, voihan se muuttua, mutta aika kuluu ja tunteet voi hiipua itseltä tai toiselta (jos toisella edes on) jos ei mitään saa aikaan.

Ehkä niin on sitten parempi, ettei mikään etene. Kerroithan jo aiemmin, että tilanteenne on monin tavoin hankala etäisyyden ja työn vuoksi.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Kiitos. Toivottavasti asiat sujuvat sinun kannalta.
Itse en usko, että mikään muuttuu. Elän vain siinä toivossa, että toinen tekisi jotain, jos edes siis on aikeissa. Joka on huono tapa ajatella, mutta en näe itse pystyväni tekevän mitään, vaikka haluaisin. En tiedä, voihan se muuttua, mutta aika kuluu ja tunteet voi hiipua itseltä tai toiselta (jos toisella edes on) jos ei mitään saa aikaan.

Tuo on kyllä totta, että tunteet voivat hiipua ajan kanssa jos ei mitään tapahdu ja kokee toisen saavuttamattomaksi. En usko, että tilanne itselläni on sen parempi kuin sinullakaan, mutta kiitos.

Sanon vielä, jos oikeasti välität hänestä yritä toimia edes jotenkin. Se ettei tee mitään ja lopulta käy niin että kaikki on jo myöhäistä, varmasti tekee kipeämpää kuin se, että on yrittänyt ja selviää ettei toista kiinnostakaan. Tämä voi alkaa vaivata vielä vuosienkin päästä. Yleensä juuri ne tekemättömät asiat kaduttaa eniten. Tämä myös muistutuksena itselle. n>m

Miksi? Taas tuli sieltä kylmää vettä niskaan.