Pakkosäästöt hyvinvointialueilla! Rikkoutuisiko ensin hyvinvointialuelaki vai perustuslaki?

Anonyymi-ap kirjoitti:

Sydämen asialla. Sally Leskinen on tehnyt kantelun oikeus­kanslerille.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen saa nykyään ”posketonta palkkaa”, mutta hänellä on kokemusta myös sossunluukulta.

Tilanne on kestämätön, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sanoo.

Jättisäästöjä vaativa Orpon hallitus pakottaa Leskisen mukaan hyvinvointialueet rikkomaan lakia. Niiden on pitänyt päättää, kumpaa rikkoa: perustuslakia vai hyvinvointialuelakia.

Siksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue on tehnyt eduskunnan oikeuskanslerille kantelun. Leskinen haluaa maan ylimmän laillisuusvalvojan linjaavan, miten omituisessa pattitilanteessa pitäisi toimia.

Mukaan kanteluun lähti Kirsi Varhilan johtama Satakunta, mutta sama tilanne koskee Leskisen mukaan muitakin hyvinvointialueita.

– Suomen lait ovat tällä hetkellä sellaisessa ristiriidassa, että hyvinvointialueella ei voi tehdä lainmukaista päätöstä, Leskinen sanoo.

Hallitus vaatii, että hyvinvointialueet kattavat liki 1,4 miljardin euron alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tätä edellyttää hyvinvointialuelain 115. pykälä, jota hallitus on kieltäytynyt muuttamasta.

Hyvinvointialueilla on ihmetelty hallituksen jääräpäisyyttä pitää kiinni massiivisten leikkausten tiukasta aikarajasta, jolla Leskisen mukaan romutetaan suomalaisten perustuslailliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kerta toisensa jälkeen hallitus on päättäväisesti torpannut hyvinvointialueiden toiveet lisäajasta.

– Lakia alijäämien kattamisvelvoitteesta hallitus ei tule muuttamaan, sillä se on olennainen osa hyvinvointialueiden taloudellisten kannustimien kannalta, Orpo painotti pääministerin ilmoituksessaan lokakuun loppupuolella.

Pääministeri Petteri Orpo vaatii pahasti velkaantuneilta hyvinvointialueilta massiivisia säästö- ja tehostamistoimia.

Leskisen mukaan hallitus vaikuttaa ajattelevan, että jos aikarajasta tingitään, vaaditut säästöt hyvinvointialueilla jäisivät kokonaan tekemättä.

– Se perustuu ajatukseen, että olisimme kuin lapsia, joita pitää vahvalla kepillä ohjata. Ikään kuin alueilla ei haluttaisi tehdä muutoksia. Se alkaa olla niin absurdia, että hyvinvointialueilla hanskat saattavat pudota tämän lyhytnäköisyyden takia, Leskinen sanoo.

Harrastaa lukemista ja kuntosalilla treenaamista.
Leskinen on hallituksen kanssa napit vastakkain, mutta kapinasta ei hänen mukaansa ole kyse, vaikka jotkut niin ajattelevatkin. Unettomia öitä vietettyään Leskinen päätti, ettei vain voi toimia vastoin omaa moraaliaan.

– Alkoi näyttää siltä, että hyvinvointialueiden johtaminen edellyttää feikkaamista ja feilaamista, fuulaamista ja valehtelua. Ajattelen, ettei tämä ole kapinahenkeä vaan vastuullisuutta. On vastuullista ilmoittaa, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta, Leskinen sanoo.

Etelä-Karjalassa alijäämää on 128 miljoonaa. Leskisestä on selvää, ettei koko summaa voi säästää vaaditussa kahdessa vuodessa rikkomatta perustuslakia, joka takaa jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Leskinen tilasi konsulttiyhtiöltä selvityksen säästöjen vaikutuksista. Sen pohjalta Etelä-Karjalassa laskettiin, mitä vaadittu säästötavoite tarkoittaisi: 40 prosenttia henkilöstöstä pitäisi irtisanoa ja lisäksi olisi vielä leikattava giganttisesti esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asumispalveluista.

Kukaan järkevä ihminen ei Leskisen mukaan voi tehdä uskottavaa talousarviota tältä pohjalta. Hän kieltäytyi tekemästä budjettia niin, että numerorivi laaditaan valtioneuvoston mieliksi ylijäämäiseksi mutta tekstiosuudessa todetaan, että säästötavoite tuskin toteutuu.

– On johtamisfilosofiaani vastaan, että mennään kaksilla raiteilla eikä lopulta enää itsekään eroteta, mikä on totta.

Sally Leskisen mukaan Etelä-Karjalassa pitäisi leikata massiivisesti esimerkiksi vanhusten asumispalveluista, mikäli hallituksen vaatimat säästöt pitäisi runnoa nopeasti väkisin läpi.

Leskinen esitti Etelä-Karjalan aluepäättäjille vaihtoehtoa, jossa perustuslain sijaan rikotaan hyvinvointialuelakia. Säästöohjelma tehtiin niin, että alijäämät saataisiin kuitattua vasta vuoden 2028 loppuun mennessä. Ennen päätöksen nuijimista kaksi poliisivaltuutettua poistui salista, koska he eivät ammattinsa takia halunneet rikkoa mitään lakia.

Lain mukaan valtio käynnistää arviointimenettelyn ja alueet voidaan yhdistää, mikäli nämä eivät kykene hoitamaan alijäämiään. Johtava viranhaltija voi joutua myös henkilökohtaisesti taloudelliseen vastuuseen, jos tilintarkastuksessa hänen toimintansa todetaan lainvastaiseksi ja vahingolliseksi.

– Totta kai se jännittää, että mitä se sitten tarkoittaa, Leskinen sanoo.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä