Mietitkö joskus että muistaako

Ei nainen muista minua. Olen varmaan hänestä vaan joku tyhmä ja ujo poika enkä ollenkaan kiva ja rakastettava ja hassu. Olen kyllä antanut itsestäni melkein aina typerän kuvan.

Joka päivä ja joka ikinen yö

Yrittää kovasti unohtaa, tai ehkä ei koska tarinani kiinnostaa kuitenkin

En oikeastaan kun useimmiten ihastus on ohi menevä tunne siksi en itse useimmiten ole nähnyt mitään järkeä pelkän ihastuksen pohjalta tehdä yhtään mitään ja kuulemani mukaan ihminen ihastuu jopa tuhansia kertoja päivässä että mikäkö mahtaisi olla seuraus/lopputulos jos jokaiseen ihastukseensa reagoisi syy siihen ettäkö niin tekisi mahtaisi olla itsehillinnän puute mutta kuitenkin

https://youtu.be/1fOBgosDo7s?si=6hAoghDCflybKLGR

En mieti. Tiedän että muistaa, mutta voi olla ettei muistele.

tuskin enää samoin herkin tuntemuksin joita olin näkevinään joskus kauniiden silmien tuottamina, itse uskon rakkauden olevan herätettävissä helposti, kaunis hymy, söpö asento ja kiva ääni ja ehkä pientä epäröintiä taustalla niin nielaisisin sen möhkäleen sydämen ja pallean seudulta ja kuolisin.

Tiedän ettei muista. Hänellä uudet kuviot.

Tunnen, että on surullinen, koska itsekin tunnen niin. Oma velliprseeni 😔

Ei muista enää minua, mutta muistaa Antonian!

Mietin. Viimeksi eilen tuli tämä mieleen kun itse muistelin menneitä ja häntä.

Vahva ehkä

"Minä muistan sinun aina olevan siellä, mihin ikinä tieni mennä vois" ..... Vai miten se meni. No siellä on, aina on jossain. 🤭

Ilmeisesti muistaa... Tulin onnelliseksi kun huomasin aamulla 🚗 joka ajoi ohi. Säikähdin vähän ja kädet tärisi, mutta ei se mitään.

Joka päivä se käy mielessä, koska hän käy joka päivä mielessä. En tiedä ajatteleeko minua enää vai onko tehnyt tietoisen päätöksen jättää asia sikseen.

Voi olla, että hänessäkin on vähän surua siitä, miten asiat menivät. Minussa sitä on paljon.

Tuskin muistaa, oli sen verran vauhdikas muikkeli nimittäin.

Viina vei muistin ja järjen