olin äitini kanssa junassa matkalla jonnekin ja jostain syystä jäin junasta pois ja äiti jäi junaan ja jatkoi helsinkiin. mä jäin asemalle odottaa ja olin aluksi väärällä laiturilla ja mulla ei ollut puhelinta. kaikki meni tosi pahaksi ku junat ei jostain syystä toimineetkaan, joten mitään junaa ei tullut. matkustajat lähetettiin valkoiseen bussiin ja mietin pitäiskö vai ei. sitten olin taas laiturilla ja näin kaverini ja pyysin puhelinta. sekoilin ja selitin ja sit oli hirvee stressi ku muistin et mun pitäis ehtii kokeseen (ei ole koetta todellisuudessa) ja mietin et myöhästyn ku pakko kävästä himassa hakemassa kynät ja kumit. sit menetin toivoni ehtiä ja koko koe tuntui tärkeämmältä kuin elämä enkä edes millään tajunut mikä koe mulla on. sää oli vielä harmaa mut koulu/koti ympäristössä aurinkoinen. sit koko ajan pääsin jo junaan ja olin äitini kanssa kunnes olin taas takas laiturilla ja hirveesti porukkaa ympärillä. mistä on oikein kysymys? olenko sittenkin äidin pikku tyttö? :P
juna
tbr
2216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siipirikko:
Kyllä se siltä näyttää, että irtautuminen tuntuisi sinusta hyvin vaikealta elämäsi tässä vaiheessa - kokeestakaan et saa selvää ja taitaa mennä pieleen sinne ehtiminenkin!
No, älä huoli, kohta ne unet muuttuu ja lähdet todennäköisesti vauhdikkailla menopeleillä milloin minnekin, lentelet, hypit, putoatkin toisinaan. Ja kaikki ne kuuluu itsenäistymiseen ja vastuun ottoon omasta elämästä.
Ja sitten unet tylsistyy...Elämän ehtoo lähestyy...
näin untaa että olin taas koulussa! siis ei oikeesti on tämäkin loma :) täytin jotain paperiaa ja lainasin joltai tytöltä sellaista kumia jolla voi kumittaa kuulakärki jälkee ja se kumitti sen täydellisesti ja teki mut onnelliseksi :)