Piispantarkastus Perhossa v. 1978

Vanhoillislestadiolaisuuden historiaa:

Oulun hiippakunnan piispa Hannes Leinonen toimitti piispantarkastuksen Perhon seurakunnassa marraskuussa 1978. Tarkastuksen edellä monet seurakuntalaiset olivat kritisoineet puhein ja kirjelmin laajasti sitä, että kirkkoherra Ahti Riihimäki oli kohdellut kritiikin esittäjien mielestä eriarvoisesti SRK:laisia ja muita seurakuntalaisia. Siksi piispa salli kriittisen keskustelun.

Kun piispa oli kysynyt, onko seurakunnan jäsenillä huomauttamista kirkkoherran tai muiden viranhaltijoiden oppia, virkatoimia tai elämää vastaan, penkistä nousi terveydenhoitaja Eila Kujala lukemaan moitekirjeen, jonka mukaan seurakuntalaiset tunsivat itsensä eriarvoisiksi, koska kirkkoherra oli jopa kinkereillä sanonut, että seurakunnassa olivat kristittyjä vain SRK:laiset. Tämä oli käynyt selväksi myös muistotilaisuuksissa, joissa kirkkoherra oli lausunut tuomion siitä, mihin vainaja oli menossa. Voimakas opin korostus tuntui etenkin ehtoollisella, johon kirkkoherra ei katsonut kelvollisiksi muita kuin SRK:laisia.

Muitakin asioita kirjelmään sisältyi. Piispa kiitti terveydenhoitajaa ja pyysi jättämään kirjelmän pöytäkirjan liitteeksi.

Tämän jälkeen eteen astui emäntä Elsa Huopana, joka luki oman kirjelmänsä toistaen osin samoja asioita ja yhtyi Eila Kujalan esittämiin ajatuksiin. Hän ja monet seurakuntalaiset vierastivat seurakunnan hengellistä hoitoa. Kun piispa kysyi, vieläkö evankeliumia Perhon seurakunnassa saarnataan, hän vastasi, että sitä saarnataan vain rauhanyhdistyksen jäsenille ja vain sen jäseniä kehotetaan ehtoolliselle.

Huopana jatkoi: - Seurakuntavaalit osoittivat, että vain neljä 15 valtuutetusta on rauhanyhdistyksen jäseniä, joten Perhon seurakunta ei ole vanhoillislestadiolainen. Täällä on sirpaleita herännäisistä ja evankelisista. On paljon myös herätysliikkeisiin kuulumattomia. Rauhanyhdistyksen ulkopuolisille jumalanpalvelus ja HPE ovat tärkeitä, eivätkä he enää jaksa kuulla lakia ja saarnaa omavanhurskaista. Kuinka voi mennä HPE:lle, kun kirkkoherra antaa ymmärtää, että olemme kelvottomia vieraita. Niinpä hengellinen elämä näivettyy.

Huopana jatkoi edelleen: - Jos tulen sairaaksi, voin olla varma, että joudun painostuksen alaiseksi ja minua yritetään saada tunnustamaan lestadiolaista oppia. Eikä ole lainkaan varmaa, että saan seurakunnan papilta ehtoollista ja seurakunnan esirukousta.

Hän pyysi piispalta vastausta myös siihen, onko kirkkoherralla oikeus estää seurakuntalaista menemästä ehtoolliselle. Puhujan lopetettua piispa kysyi, oliko kirkkoherra estänyt konfirmoituja seurakunnan jäseniä tulemasta ehtoolliselle. Tähän Huopana vastasi, että epäsuorasti ja keskusteluissa oli.

Tuomiokapituli käsitteli kirkkoherra Ahti Riihimäestä tehtyjä kanteluita ja valituksia v:n 1979 alkupuolella, mutta kirkkoherralle ei tullut seuraamuksia.


Lähteenä FT Kullervo Leinosen isästään v. 2024 julkaisema kirja ”Pappi, piispa ja patriootti. Hannes Leinosen työ ja elämä 1916-1986”.