𝐄𝐥𝐚̈𝐦𝐚̈ 𝐨𝐧 𝐦𝐚𝐭𝐞𝐦𝐚𝐚𝐭𝐭𝐢𝐧𝐞𝐧 𝐦𝐚𝐡𝐝𝐨𝐭𝐭𝐨𝐦𝐮𝐮𝐬
Otangelo Grasso osoittaa Evolution News -sivustolla, tieteellisen menetelmän avulla, että elämää ei voi syntyä itsestään.
Elämän aineenvaihdunta edellyttää tietyn määrän proteiineja, joita ilman solu ei voi toimia. Elämää ylläpitävä proteiinien vähimmäismäärä tiedetään. Tämä mahdollistaa tarkan tilastomatemaattisen tarkastelun, joka ratkaisee kysymyksen – voiko elämää syntyä itsestään? Alkusyntytarinoiden sepittely itsestään syntyvistä soluista ei enää ole tieteellistä vuonna 2025!
J. Craig Venter -instituutti esitteli JCVI-syn3.0 bakteerikannan, jossa on 438 eri proteiinia, joihin tilastomatemaattinen tarkastelu perustuu. Jokaisen proteiinin rakenne on hyvin tarkasti määrätty, sillä muuten ne eivät voi toimia elintärkeässä tehtävässään! Vaatimukset ja viitteet ovat oheisessa lähteessä.
Tyypillinen proteiini rakentuu 250 aminohaposta. Elämä käyttää olemassa olevista, noin viidestäsadasta aminohaposta vain kahtakymmentä, sillä muut eivät täytä vaatimuksia. Jotta proteiini olisi käyttökelpoinen, keskimäärin noin 125 aminohapon rooli on siinä erityisen kriittinen. Todennäköisyyslaskelma perustuu näihin, toiminnan kannalta kriittisiin aminohappoihin.
Mikä olisi yhden toimivan proteiinin ilmestymisen todennäköisyys? 1/20 potenssiin 125 on noin 1,5 x 10 potenssiin 163. Vähemmän kriittisten proteiinin osien (yksi viidestä aminohaposta määrätty) kohdalla todennäköisyys on 1/5 potenssiin 125 on noin 2,8 x 10 potenssiin 88. Yhdistämällä nämä saadaan todennäköisyydeksi noin 4,2 x 10 potenssiin 251. Koska proteiineja tarvitaan 438, todennäköisyydeksi tulee 10 potenssiin 109938.
Totuus on tietysti paljon tätäkin epätodennäköisempi, sillä tässä ei huomioida DNA:sta kopioidun lähetti RNA:n muokkausta, eikä siirtäjä RNA-molekyylien alkuperää, ribosomin roolia, aminohappojen kiraalisuusvaatimusta, proteiinien sijoittamista oikeille paikoille ym.
Pasteur on edelleen oikeassa
Elämää tulee vain elämästä ja sekin päättyy kohta perimään, sukupolvesta toiseen kertyvien kopiointivirheiden johdosta.
Tieteellinen menetelmä vahvistaa, että noin 6 000 vuotta sitten tapahtunut luominen on tosiasia ja tämän langenneen maailman aika on pian ohi. On täysin käsittämätöntä, että koulut, media ja yliopistot saavat kaikessa rauhassa opettaa ihmisille näennäistiedettä itse itsensä luoneesta luomakunnasta, joka saa heidät hylkäämään Jumalan meille sanassaan antaman ilmoituksen.
Elämä on matemaattinen mahdottomuus
2
203
Vastaukset 2
- Anonyymi
Elämä on epätodennäköisyyksien tulo.
Vai oliko jumala kohdunkaulassa stigwetzelinä kun sinua tehtiin?
Ja sattuma on suurin kaikkivaltias. Eipä siinnä jumalalle jää tilaa kuin ovenpönkäksi. - Anonyymi
Puhtaan matematiikan mukaan yksistään omassa galaksissamme, Linnunradassa, voi olla tällä hetkellä 500 000 sivilisaatiota.
Oletetaan, että elinkelpoisia planeettoja on syntynyt joka toisen tähden ympärille, eli p1 = 0.5. Tämä todennäköisyys tuskin voinee olla yhtään suurempi, koska ainakin vanhimmat tähdet on suljettava pois laskuista. Edelleen oletetaan, että älyllistä elämää kehittyy kaikkialle, missä se on mahdollista ja että se saavuttaa kommunikoinnin vaatiman teknisen tason. Valitaan siis p2 = p3 = p4 =1. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu nyt sivilisaatioiden ikä, josta emme tietenkään tiedä yhtään mitään. Oletetaan kuitenkin, että sivilisaatio säilyisi hengissä keskimäärin 100 000 vuotta. Koska maailmankaikkeuden ikä on luokkaa 1010 vuotta, todennäköisyys, että satunnaisesti valittu sivilisaatio olisi hengissä satunnaisella hetkellä on p5 = 105/1010 = 10-5. Kun kaikki nämä luvut sijoitetaan kaavaan, saadaan tällä hetkellä esiintyvien sivilisaatioiden määräksi Linnunradassa N ~ 500 000.
Vaikka tämä tuntuu suurehkolta määrältä, se ei vielä tarkoita kovin suurta tungosta. Yritetäänpä arvioida naapurisivilisaatioiden keskimääräistä välimatkaa.
Linnunrata on suunnilleen kiekko, jonka säde on karkeasti ottaen 50 000 valovuotta. Tällaisen kiekon pinta-ala on 8 × 109 neliövalovuotta. Kun tämä jaetaan sivilisaatioiden määrällä, jää kullekin 16 000 neliövalovuoden suuruinen alue. Vierekkäisten sivilisaatioiden keskimääräinen välimatka on sama kuin tällaisen neliön sivun pituus eli 125 valovuotta.
Toisena esimerkkinä tarkastellaan hieman pessimistisempää tilannetta, jossa kaikki todennäköisyydet ovat edellistä pienempiä. Oletetaan, että vain joka kymmenennellä tähdellä on elinkelpoisia planeettoja, siis p1 = 0.1. Näistä taas joka kymmenennelle syntyy elämää (p2 = 0.2) ja vain joka sadannessa tapauksessa elämän kehitys johtaa älylliseen elämään (p3 = 0.01). Näistä taas joka kymmenes keksii radioteleskoopin (p4 = 0.1). Edelleen oletetaan, että valtakunnat ovat keskimäärin tuhatvuotisia, jolloin p5 = 1000/1010 = 10-7. Näillä arvoilla saamme sivilisaatioiden määräksi N ~ 0.1. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin joka kymmenennessä Linnunradan kokoisessa galaksissa on yksi sivilisaatio. Tässäkin elämään liittyvät todennäköisyydet ovat vielä melko suuria.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1092260- 103896
- 70889
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???22872- 48835
Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha554789- 80697
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76660Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik23610- 57561