Keskipohjanmaa lehden kirjoitus.
Jos haluat kokkolalaisen kanssa päästä puheisiin, niin puhu Suntista. Uskallan väittää, että kaikilta löytyy jonkinlainen mielipide rakkaasta Suntistamme. Sunti, joka lausutaan tuttavallisesti Suntti, eli kaupunginsalmi on jäänne merenlahdesta. Samean värinen vesistö halkoo Kokkolan keskustaa ja toimii merkittävänä viherväylänä, virkistysalueena ja linkkinä keskusta-alueelta merelle. Suntin nimi tulee ruotsinkielisestä sanasta ”sund”, joka puolestaan tarkoittaa salmea.
1600-luvulla likipitäen nykyisen kauppatorin paikalla oli vielä satama, johon saavuttiin Suntin kautta. Suntin loiston aikaan 1600-luvulla sen yli oli rakennettu nykyisen Pitkänsillankadun kohdalle 240 metriä pitkä puinen silta, jonka mukaan nykyinen katu on nimetty. Sillan molemmin puolin oli tavaramakasiineja ja sillan pohjoispuolella oli myös tullitupa.
Vuosien saatossa maa on kohonnut ja meri vetäytynyt kauemmaksi keskustasta. Merenlahti kuroutui vähitellen kapeaksi kanavaksi, joka Sunti nykyään on.
Maankohoaminen on metka ilmiö, joka näkyy ihan käytännössä.
Vielä 1970-luvulla veneillä pääsi kauppatorin laituriin, mutta maankohoaminen on madaltanut Suntin vedenpintaa hidastaen samalla veden virtausta.
Jos haluat kokkolalaisen kanssa päästä puheisiin, niin puhu Suntista. Uskallan väittää, että kaikilta löytyy jonkinlainen mielipide rakkaasta Suntistamme. Sunti, joka lausutaan tuttavallisesti Suntti, eli kaupunginsalmi on jäänne merenlahdesta. Samean värinen vesistö halkoo Kokkolan keskustaa ja toimii merkittävänä viherväylänä, virkistysalueena ja linkkinä keskusta-alueelta merelle. Suntin nimi tulee ruotsinkielisestä sanasta ”sund”, joka puolestaan tarkoittaa salmea.
1600-luvulla likipitäen nykyisen kauppatorin paikalla oli vielä satama, johon saavuttiin Suntin kautta. Suntin loiston aikaan 1600-luvulla sen yli oli rakennettu nykyisen Pitkänsillankadun kohdalle 240 metriä pitkä puinen silta, jonka mukaan nykyinen katu on nimetty. Sillan molemmin puolin oli tavaramakasiineja ja sillan pohjoispuolella oli myös tullitupa.
Vuosien saatossa maa on kohonnut ja meri vetäytynyt kauemmaksi keskustasta. Merenlahti kuroutui vähitellen kapeaksi kanavaksi, joka Sunti nykyään on.
Maankohoaminen on metka ilmiö, joka näkyy ihan käytännössä.
Vielä 1970-luvulla veneillä pääsi kauppatorin laituriin, mutta maankohoaminen on madaltanut Suntin vedenpintaa hidastaen samalla veden virtausta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ilman ruoppauksia Suntti olisi enää pelkkä noro, jos sitäkään. Väri tulee valuma-alueiden ruostepitoisuudesta, eli veden kirkkaaksi saattaminen olisi käytännössä mahdotonta.
Pohjavettä voisi juoksuttaa keväällä Sunttiin niin se olisi kesäisin helmeilevä ja ei haise.
Köykärinjärvi on ennallistettava.
Sorakuopista pohjavettä putkea pitkin Sunttiin. Jotain pikku puroja myös voisi hyödyntää tähän toimenpiteeseen.
Pohjavesien laskeminen mereen tuskin tulisi kyseeseen. Pilaa vettä ja aiheuttaa ilmastopäästöjä.
Kaikki vedet virtaavat lopulta meriin, ja laskeutuvat sieltä sateena takaisin mantereelle. Vuoristojen sulaminen, ja muuttuminen ikivihreiksi, kuivattavat tuhansia jokia kautta maailman. Tämä on havaittavissa jo nyt Keski-Euroopan Alpeilla. Suuretkin joet ovat pian "pelkkiä puroja", ja sadan vuoden kuluttua kuivuneita uomia, hah hah haaa!!!...
JK Mutta Suomi kukoistaa. Ilmaston lämpeneminen on pohjolan rikkaus - tuleva Paratiisi...
Kokkola on "Suomineidon syli - äidin kohtu", kun esittämäni Köykärinjärvi palautetaan entiseen kukoistukseensa Kokkojokineen, ja Kahakkasiltoineen...
KOKKOLA, KESKI-POHJANMAAN VENETSIA.
MOT
Tiedoksi: Ympäristöministeriö/ELY-keskus Seinäjoki, ja Kokkolan kaupunki
Tuo koulukirjamalli ei toimi todellisuudessa noin yksi yhteen ja ei muuten tule lupia pohjaveden juoksutukselle mereen.
Hah, kaikki vesi on pohjavettä. Vesi virtaa, jos sillä on riittävästi alkulähteitä. Vesi on ikiliikku, uskokaa jo, hah hah haaa!!!...
Kokkola rakentaa sadalla miljoonalla eurolla "tupia ja tönöjä", vaan ei saa yhtä kuivatettua järveä entisöidyksi. Yhdellä miljoonalla saisi ihanan ja hulppean Köykärinjärven, Vikströmin kanavan, Kokkojoen täydellisen ruoppauksen, ja Kahakkasillan Kokkojokisuuhun. Ympäristöministeriö on vuosien ajan suorastaan "tyrkyttänyt rahaa" tällaisiin hankkeisiin, joten Kokkolan osuus kustannuksista olisi yhden kaupungin (tarpeettoman) virkahenkilön vuosipalkka, hah hah haaa!!!...
Vain murto-osa maapallon vedestä on juomakelpoista. Sitä ei aleta vasiten sotkea mereen laskemalla.
Komeita köllyköitä nousee syksyisin ja yrittävät kutea...
Tuota järven tekemistä suunniteltiin myös 1970-luvulla ja juttua oli maakuntalehdessä muutama vuosi sitten. Penttilä niminen kaveri oli siinä Kokkolan kaupungilta suunnittelijana.
Sieltä tämä tänne alati kirjoittava maalainen on sen omaksunut ja nyt sitä omana ajatuksenaan täällä esittelee.
Ressulla on useita erinomaisia ideoita ja suunnitelmia 37:n vuoden ajalta...
Köykärinjärvi on yksi tärkeimmistä. Tähän saakka on Reijon ideoista toteutunut mm saostusallas Tervalampi, Kokkojoen pohjapato kalaportaineen, kiertoliittymä "Kivelän Kierros", Amorin tallin ja Hakalax-pubin romuttaminen, rantaraitit Lankuntie, ja Morsiussaarentie, Ykspihlajan voimalinjan uusiminen ym...
Tekemättä on Köykärinjärvi, Kahakkasilta, Nisulanpotin ruoppaus/nimeäminen VARVINLAMMEKSI. Ykspihlajan Sahalampi (ent Potti), koulun nimeäminen POTKURIksi, kevyen liikenteen väylä Potkurista Nuolipuroon (Laulurastaantie)/Rantatien alikulku. Sannanrannan raivaukset (Peikkometsä), sekä risukoitten raivaukset kaikkialla ydinkaupungin alueella. Mm Kokkojoen rannat välillä Rautatie-VT 13 (Jyväskyläntie) yms jne, hah hah haaa!!!...
JK Yksi koivu imee itseensä vuorokaudessa jopa 300-400 litraa vettä, joten ne sadat puut ja tuhannet pensaat kuivattavat Kokkojokea merkittävästi...
Lisätään tekemättömien töiden luetteloon Ressun ideoista seuraavat:
Kevyt moottorirata Perkkiöön, ja Hyötykäyttöaseman siirto Topparinmäkeen.
Yksi puutarhajuttu joskus oli Keparissa ja sekin täytejuttu kesän uutisköyhyyttä paikkaamaan. Muu on harhahöpöä.
Pottia ei halua kukaan muuttaa, eikä etenkään nimetä uudelleen!
Kysykää vaikkapa Airolan Outin, ja Potin "ranta-asukkaitten" mielipidettä.
Mikäli Outi vastustaa esitystäni, niin unohdan, että Ykspihlajaa on edes ollut olemassa...
Potti on kuin Kokkojokisuiston latokylä, muka venevalkamat, jotka ovat ulkopuolisten hallinnassa. Omistajat asuvat ties missä. Osa on "kadoksissa", ja osa on haudattu ajat sitten. Eli tätä on Ykspihlajan Potin, ja Kokkojokisuun venevajojen kohtalo. Venevajat, ja laiturit ovat täysin tarpeettomia maiseman, ja luonnon pilaajia, hah hah haaa!!!...
Ei varmasti halua kukaan muuttaa Potin nimeä toiseksi, eikä todellakaan sisälammeksi.
Hautakiveen voidaan laittaa "keksijä" niin jää edes jotain näistä tänne sivustolle kirjoitetuista jutuista jälkipolville ihmeteltävää. Muutenhan tuon nimi painuu unholaan heti perunkirjoitusten jälkeen.
Mikä on hautakivi. Onko se jotain syötävää...
Noin tyhmälle ei voi edes sanoa että olisi käynyt kouluja.