Enkä myöskään tykkää ihmisistä jotka haukkuu toista, vaikka ei tunteneet kasvotusten lähes lainkaan.
Tuollaiset ihmiset haluaa vain uskoa omiin mielipiteisiin toisesta.
Sellaisesta en tykkää yhtään, myöskään itseni kohdalla, vaikka kuvittelisin toisesta hyviä asioita voi se lopulta, kaikkein vahingollisinta olla minulle itselleni.
Onneksi tavoittelen kaikissa asioissa totuutta, enkä mielenrauhaa. (Vaikka mielenrauhan voikin saavuttaa totuuden kautta)
Totuudesta ei tarvitse tykätä ja vaatii vähän lujuutta itseltä, että pystyy katsomaan totuutta silmiin. Se kun on usein epämiellyttävää.
Siihen kuuluu myös tiedostaa että ihminen voi kehittyä paremmaksi. Tämä pätee myös minuun itseeni, tietysti.
...
Minun kielteiset tunteet, nekin on itselleen validoitava. Koska ne on osa minua...
Ja jos joku on loukannut tunteitani, hän on loukannut minua. Olen myös itse tehnyt näin toista kohtaan, mutta en muistaakseni tahallani.
Ehkä olemme satuttaneet toisiamme liian paljon.
Häneltä pyytäisin, että antaisi olla, myös.
Että lopettaisi minun halveksumisen ja arvioinnin ilman pitkäaikaista henkilökohtaista kokemusta minusta. En ole ollut hänen elämässään lähes ollenkaan eikä hän minun. Kirjoittamista ei voi sellaiseksi sanoa.
Nyt olen myös vähän eri ihminen, jos sitä ei ole aiemmin huomannut.
Pysyn paremmin itseni hallinnassa... ehkä voin olla vähän ylpeäkin siitä. Osaan vähän rajata sitä paremmin mihin suuntaan kirjoitan, tai miten.
Mutta ihminen joka haluaa halveksua minua, ei ehkä halua tiedostaa minun kehitystä, tai hyviä puolia minusta.
Koska hän haluaa keskittyä kaikkeen negatiiviseen minussa, syystä tai toisesta.
Minun diagnoosit voin ehkä kertoa ihmiselle johon voin luottaa. Vaikka ehkä sitä ei tarvitse tehdä. Jonain päivänä minulla ei enää ole diagnooseja, paitsi autismin kirjon diagnoosi.
Jonain päivänä saatan voida hyvin, ihmisten kanssa, jotka kohtelevat minua hyvin, jotka kohtelevat minua oikein. Joiden kanssa minun on hyvä olla.
Olen onnekas että nytkin elämässäni on tällaisia ihmisiä.
Ja olen opetellut olemaan reilu myös heitä kohtaan, ja huomioimaan heidät.
Ihminen joka ei ole minun elämässä, ei tiedä minusta mitään.
-nukke
Tuollaiset ihmiset haluaa vain uskoa omiin mielipiteisiin toisesta.
Sellaisesta en tykkää yhtään, myöskään itseni kohdalla, vaikka kuvittelisin toisesta hyviä asioita voi se lopulta, kaikkein vahingollisinta olla minulle itselleni.
Onneksi tavoittelen kaikissa asioissa totuutta, enkä mielenrauhaa. (Vaikka mielenrauhan voikin saavuttaa totuuden kautta)
Totuudesta ei tarvitse tykätä ja vaatii vähän lujuutta itseltä, että pystyy katsomaan totuutta silmiin. Se kun on usein epämiellyttävää.
Siihen kuuluu myös tiedostaa että ihminen voi kehittyä paremmaksi. Tämä pätee myös minuun itseeni, tietysti.
...
Minun kielteiset tunteet, nekin on itselleen validoitava. Koska ne on osa minua...
Ja jos joku on loukannut tunteitani, hän on loukannut minua. Olen myös itse tehnyt näin toista kohtaan, mutta en muistaakseni tahallani.
Ehkä olemme satuttaneet toisiamme liian paljon.
Häneltä pyytäisin, että antaisi olla, myös.
Että lopettaisi minun halveksumisen ja arvioinnin ilman pitkäaikaista henkilökohtaista kokemusta minusta. En ole ollut hänen elämässään lähes ollenkaan eikä hän minun. Kirjoittamista ei voi sellaiseksi sanoa.
Nyt olen myös vähän eri ihminen, jos sitä ei ole aiemmin huomannut.
Pysyn paremmin itseni hallinnassa... ehkä voin olla vähän ylpeäkin siitä. Osaan vähän rajata sitä paremmin mihin suuntaan kirjoitan, tai miten.
Mutta ihminen joka haluaa halveksua minua, ei ehkä halua tiedostaa minun kehitystä, tai hyviä puolia minusta.
Koska hän haluaa keskittyä kaikkeen negatiiviseen minussa, syystä tai toisesta.
Minun diagnoosit voin ehkä kertoa ihmiselle johon voin luottaa. Vaikka ehkä sitä ei tarvitse tehdä. Jonain päivänä minulla ei enää ole diagnooseja, paitsi autismin kirjon diagnoosi.
Jonain päivänä saatan voida hyvin, ihmisten kanssa, jotka kohtelevat minua hyvin, jotka kohtelevat minua oikein. Joiden kanssa minun on hyvä olla.
Olen onnekas että nytkin elämässäni on tällaisia ihmisiä.
Ja olen opetellut olemaan reilu myös heitä kohtaan, ja huomioimaan heidät.
Ihminen joka ei ole minun elämässä, ei tiedä minusta mitään.
-nukke
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielipiteetkin tietty, mutta moni asia tai henkilö tuomitaan jo ensivaikutelman perusteella vaikka saamasta joatin paikkaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Ihmiset on aina rasisteja jollain tasolla. Suvaitsevat suvaitsee kaikkea paitsi suvaitsemattomia.