Hinduistien kuvittelemat "entiset elämät"

"Olet eksyksissä, ei krishna luonnut mitään, vastaukset löytyy kristinuskosta ja raamatusta"

OLET VÄÄRÄLLÄ ALUEELLA, TÄMÄ EI OLE KRISTNUSKON PALSTA.

Mitä uutta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet

Eivätkö kristityt kyllästy jatkuvasti sanomaan samaa asiaa, kuinka pahoja hindut ovat ja kuinka hyviä he itse ovat? Okei, nyt kaikki on tullut selväksi: kaikki hindut ovat pahoja ja kaikki kristityt hyviä. Kuinka kauan aiotte vielä toistaa samaa asiaa, hindut ovat pahoja, kaikki saatanasta, se on jo selvää. Mutta te jatkatte saman asian toistamista, vaikka se on jo tullut kaikille selväksi: hindujen pahuus ja kristittyjen hyvyys. Mitä sitten?

On myös käynyt selväksi, että kaikki ”hindut” noudattavat "väärää idän saatanallista oppia", ja kaikki kristityt noudattavat "oikeaa jumalallista oppia".


Mitä sitten? Se on jo tullut selväksi.

Ja että kaikki kristityt pääsevät "taivaaseen" ja kaikki hindut menevät helvettiin, sekin on tullut selväksi. Mitä sitten?

Täytyy aloittaa jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa kerrotaan sama asia yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki hindut ovat pahoja ja joutuvat helvettiin ja kaikki kristityt ovat hyviä ja pääsevät taivaaseen.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

On myös tehty selväksi, että jos me hindut emme tee "parannusta" (emmekä enää tee "parannusta" takaisin kristinuskoon, mikä itse asiassa tarkoittaa siirtymistä takaisin alemmalle evoluutiotasolle), me kaikki joudumme helvettiin.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

Mitä muuta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan.

Kaikki on jo tullut selväksi.

Me hindut olemme kaikki pahoja ja "väärällä tiellä", ja te kristityt olette kaikki "hyviä"ja "oikealla tiellä".

Mitä sitten?

Hankkikaa itsellenne elämä.

"Surkeat eksytetyt pakanalaumat kööriytyvät toisistaan turvaa hakien, kun jollain tasolla tajuavat loppunsa lähestyvän."

Niin, hindut ovat eksytetyt pakanalaumat, ja he kaikki vapisevat pelosta.

Mitä sitten? Kaikki on jo tullut selväksi.


"Hindut ja muslimit kaasukammioon"

Tämäkin on jo tehty meille selväksi. Tuumasta toimeen sitten, hyvät ja armeliaat kristityt. Aloittakaa murhatyönne, suuressa armossanne.

"Ainoa oikea uskonto on kristinusko. Muut ovat paholaisen pahuutta."

POISTUKAA SITTEN PAHOLAISEN PALSTALTA.

"Ei kiinnosta tuommoinen sikasontaoppi. Helvetistä on peräisin koko oppi ja sinne joutuu kaikki ketkä sellaista seuraa."

Ilmeisesti jokin vetää sinua tänne, koska et pysty poistumaan tältä palstalta, jokin pitää sinut täällä. Ilmeisesti "saatana" pitää sinut täällä, muuten olisit jo kauan sitten poistunut täältä.



______________________

Anonyymi kirjoitti:

"Olet eksyksissä, ei krishna luonnut mitään, vastaukset löytyy kristinuskosta ja raamatusta"

OLET VÄÄRÄLLÄ ALUEELLA, TÄMÄ EI OLE KRISTNUSKON PALSTA.

Mitä uutta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet

Eivätkö kristityt kyllästy jatkuvasti sanomaan samaa asiaa, kuinka pahoja hindut ovat ja kuinka hyviä he itse ovat? Okei, nyt kaikki on tullut selväksi: kaikki hindut ovat pahoja ja kaikki kristityt hyviä. Kuinka kauan aiotte vielä toistaa samaa asiaa, hindut ovat pahoja, kaikki saatanasta, se on jo selvää. Mutta te jatkatte saman asian toistamista, vaikka se on jo tullut kaikille selväksi: hindujen pahuus ja kristittyjen hyvyys. Mitä sitten?

On myös käynyt selväksi, että kaikki ”hindut” noudattavat "väärää idän saatanallista oppia", ja kaikki kristityt noudattavat "oikeaa jumalallista oppia".


Mitä sitten? Se on jo tullut selväksi.

Ja että kaikki kristityt pääsevät "taivaaseen" ja kaikki hindut menevät helvettiin, sekin on tullut selväksi. Mitä sitten?

Täytyy aloittaa jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa kerrotaan sama asia yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki hindut ovat pahoja ja joutuvat helvettiin ja kaikki kristityt ovat hyviä ja pääsevät taivaaseen.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

On myös tehty selväksi, että jos me hindut emme tee "parannusta" (emmekä enää tee "parannusta" takaisin kristinuskoon, mikä itse asiassa tarkoittaa siirtymistä takaisin alemmalle evoluutiotasolle), me kaikki joudumme helvettiin.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

Mitä muuta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan.

Kaikki on jo tullut selväksi.

Me hindut olemme kaikki pahoja ja "väärällä tiellä", ja te kristityt olette kaikki "hyviä"ja "oikealla tiellä".

Mitä sitten?

Hankkikaa itsellenne elämä.

"Surkeat eksytetyt pakanalaumat kööriytyvät toisistaan turvaa hakien, kun jollain tasolla tajuavat loppunsa lähestyvän."

Niin, hindut ovat eksytetyt pakanalaumat, ja he kaikki vapisevat pelosta.

Mitä sitten? Kaikki on jo tullut selväksi.


"Hindut ja muslimit kaasukammioon"

Tämäkin on jo tehty meille selväksi. Tuumasta toimeen sitten, hyvät ja armeliaat kristityt. Aloittakaa murhatyönne, suuressa armossanne.

"Ainoa oikea uskonto on kristinusko. Muut ovat paholaisen pahuutta."

POISTUKAA SITTEN PAHOLAISEN PALSTALTA.

"Ei kiinnosta tuommoinen sikasontaoppi. Helvetistä on peräisin koko oppi ja sinne joutuu kaikki ketkä sellaista seuraa."

Ilmeisesti jokin vetää sinua tänne, koska et pysty poistumaan tältä palstalta, jokin pitää sinut täällä. Ilmeisesti "saatana" pitää sinut täällä, muuten olisit jo kauan sitten poistunut täältä.



______________________

Lue lisää

"Se oli hauska kun se yks laitto eilen viestin että eikö se siellä Intiassa ole niitä scam keskuksia. Siellä muuten on oikeesti niitä huijaavat rahat edom deitti sovelluksissa rakkaus huijaus ja sitten on niitä että ne soittaa ihmisille ja huijaavat rahat"



Ja mitä tekemistä nyky-Intialla ja sen tekemisillä on Suomen entisten kristittyjen kanssa, hindupalstan lukijoiden kanssa? Itse esimerkiksi en ole koskan matkustanut Intiaan. Vedalaisuus alkoi häviämään koko maailmasta 5000 vuotta sitten, kauemmin se on ollut Intiassa, mutta siitä on vain jäänteet. Mutta muilla planeetoilla se on edelleen ja myös universumeissa.


Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta EI MINKÄÄN USKONNON TAI MINIKÄÄN KANSAKUNNAN ASEMASTA, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.


Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen.
"Se oli hauska kun se yks laitto eilen viestin että eikö se siellä Intiassa ole niitä"

Ja mitä tekemistä nyky-Intialla ja sen tekemisillä on Suomen entisten kristittyjen kanssa, hindupalstan lukijoiden kanssa?


Intiasta on tullut kristityille suuri mörkö.

Intiaa ei ole muilla planeetoilla, ei avaruudessa.

Miten teillä voi olla näin kapea käsitys koko maailmankaikkeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

"Se oli hauska kun se yks laitto eilen viestin että eikö se siellä Intiassa ole niitä scam keskuksia. Siellä muuten on oikeesti niitä huijaavat rahat edom deitti sovelluksissa rakkaus huijaus ja sitten on niitä että ne soittaa ihmisille ja huijaavat rahat"



Ja mitä tekemistä nyky-Intialla ja sen tekemisillä on Suomen entisten kristittyjen kanssa, hindupalstan lukijoiden kanssa? Itse esimerkiksi en ole koskan matkustanut Intiaan. Vedalaisuus alkoi häviämään koko maailmasta 5000 vuotta sitten, kauemmin se on ollut Intiassa, mutta siitä on vain jäänteet. Mutta muilla planeetoilla se on edelleen ja myös universumeissa.


Veda-kirjallisuus selittää kaikki lait, mutta EI MINKÄÄN USKONNON TAI MINIKÄÄN KANSAKUNNAN ASEMASTA, vaan se yksinkertaisesti antaa jokaiselle elävälle olennolle mahdollisuuden tietää, miten maailmankaikkeus on järjestetty ja miten se toimii.


Ei ole väliä, mikä uskonto ihminen on, kommunisti, materialisti, kuuluu mihin tahansa uskonnolliseen järjestelmään tai mihin tahansa vakaumukseen.
"Se oli hauska kun se yks laitto eilen viestin että eikö se siellä Intiassa ole niitä"

Ja mitä tekemistä nyky-Intialla ja sen tekemisillä on Suomen entisten kristittyjen kanssa, hindupalstan lukijoiden kanssa?


Intiasta on tullut kristityille suuri mörkö.

Intiaa ei ole muilla planeetoilla, ei avaruudessa.

Miten teillä voi olla näin kapea käsitys koko maailmankaikkeudesta.

Lue lisää

Suvaitsevaisuuden nimissä on vaadittava oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomia.

Kristityt, suvaitsevaisuus muita uskontoja kohtaan ei ole kristinuskon pettämistä.
Uskontojen välinen vuoropuhelu syntyi vasta, kun vastapuolta ei voitu täysin voittaa. Se oli konfliktien alter ego. Taistelussa pakanuutta vastaan yksikään uskonto ei ole koskaan saavuttanut lopullista voittoa: ympäri maailmaa on hajallaan synkretistisiä rakennelmia, jotka todistavat kompromissista, toisin sanoen vuoropuhelusta.

Niin sanotun pakanuuden taantumisen jälkeen uskontojen välinen kilpailu muuttui monoteismien väliseksi kilpailuksi oikeudesta olla totuudellisin uskonto - perimmäisen totuuden kantaja. Taistelu käytiin monoteismin uusien ja vanhojen tulkintojen välillä.

Kristinuskonnolla oli alun perin maallinen, poliittinen komponentti. Sen kantajat vastustivat valtaa ja taistelivat itse vallasta. Kristinuskonto alistaa itselleen ihmisen valinnanvapauden ja tietoisuuden ja pyrkii saamaan enemmän valtaa yhteiskuntaan ja sitten valtioon. Suuri kristillinen uskonpuhdistus oli poliittinen liike, ja sen tulokset muuttivat kristillisen maailman sosioekonomista muotoa.


Nykyisin kristinuskonto on tietenkin poliittinen väline lahkotaistelussa.Kaikkien uskonnollisten jaottelujen takana, esimerkiksi kristittyjen keskuudessa on teologisten erojen lisäksi erityisiä poliittisia, taloudellisia ja muita etuja.

Kaikesta tästä huolimatta olisi yksinkertaista puhua uskonnon puhtaasti ”toissijaisesta roolista”. Teologinen polemiikki on myös omavaraista; se kehittyyomilla linjoillaan, oman logiikkansa mukaisesti, eikä se ole yhtään vähemmän kiivasta kuin poliittinen vastakkainasettelu. Se on ideologis-uskonnollinen kamppailu.

Abrahamilaisten uskontojen kullakin uskonnolla ja sen eri lahkoilla on vahvimmat vaatimukset, ja kukin on vakuuttunut siitä, että juuri hän pn se on, joka antaa lopullisen vastauksen kaikkeen ja että juuri hänellä on totuus, muilla ei ole.

Vuoropuhelun sijaan kilpailu

Uskonnot ovat oikeutettuja osallistujia kehitysprosessissa, ne vastaavat globalisaatioon, niiden suhteet ovat olennainen osa sosiaalista ja poliittista elämää, maiden ja kansojen välisiä suhteita.

Abrahamilaiset uskonnot ovat yhden perheen jäseniä. Mutta kypsyttyään (kuten perheessä) ne näyttävät eroavan toisistaan yhä enemmän.

Tasavertainen vuoropuhelu rikkaiden ja köyhien uskontojen välillä vaikuttaa harhakuvitelmalta. Useimmat papit ja teologit pyrkivät tietenkin parhaansa mukaan jättämään tämän eron huomiotta ja vähättelemään sitä. Ongelmaa on kuitenkin mahdotonta välttää. Uskontojen tasa-arvo ei selitä täysin niiden kannattajien elintasoeroja.
Kristinuskonto kutsuu itseään ”rakkauden uskonnoksi”. Tästä huolimatta se aiheuttanut tuhoaa ympäri maailmaa.
Suvaitsevaisuus on eräänlaista välinpitämättömyyttä siitä, mihin uskonnolliseen perinteeseen naapurisi kadulla, maassa tai universaalissa sivilisaatiossa kuuluu.
Tämä positiivinen välinpitämättömyys voi syntyä uskontojen pitkästä ja läheisestä rinnakkaiselosta sekä papiston oikeasta käyttäytymisestä, sillä papiston ei pitäisi, niin surullista kuin se onkin, harjoittaa ulkoista lähetystyötä muita uskontokuntia kohtaan.
Jokainen tietää, mihin ristiriitoihin aktiivinen kehotus siirtyä uskonnosta toiseen johtaa.
Kysymys oikeudesta tällaiseen siirtymiseen on hyvin vaikea. Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan sen uskonnon sääntöjen hylkäämistä, johon ihminen aiemmin kuului.
Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan aiemmin noudatetun uskonnon sääntöjen hylkäämistä. Se ei ole maanpetos Jumalaa vastaan, vaan niitä ihmisiä vastaan, jotka vahvistivat nuo säännöt.

Anonyymi kirjoitti:

Suvaitsevaisuuden nimissä on vaadittava oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomia.

Kristityt, suvaitsevaisuus muita uskontoja kohtaan ei ole kristinuskon pettämistä.
Uskontojen välinen vuoropuhelu syntyi vasta, kun vastapuolta ei voitu täysin voittaa. Se oli konfliktien alter ego. Taistelussa pakanuutta vastaan yksikään uskonto ei ole koskaan saavuttanut lopullista voittoa: ympäri maailmaa on hajallaan synkretistisiä rakennelmia, jotka todistavat kompromissista, toisin sanoen vuoropuhelusta.

Niin sanotun pakanuuden taantumisen jälkeen uskontojen välinen kilpailu muuttui monoteismien väliseksi kilpailuksi oikeudesta olla totuudellisin uskonto - perimmäisen totuuden kantaja. Taistelu käytiin monoteismin uusien ja vanhojen tulkintojen välillä.

Kristinuskonnolla oli alun perin maallinen, poliittinen komponentti. Sen kantajat vastustivat valtaa ja taistelivat itse vallasta. Kristinuskonto alistaa itselleen ihmisen valinnanvapauden ja tietoisuuden ja pyrkii saamaan enemmän valtaa yhteiskuntaan ja sitten valtioon. Suuri kristillinen uskonpuhdistus oli poliittinen liike, ja sen tulokset muuttivat kristillisen maailman sosioekonomista muotoa.


Nykyisin kristinuskonto on tietenkin poliittinen väline lahkotaistelussa.Kaikkien uskonnollisten jaottelujen takana, esimerkiksi kristittyjen keskuudessa on teologisten erojen lisäksi erityisiä poliittisia, taloudellisia ja muita etuja.

Kaikesta tästä huolimatta olisi yksinkertaista puhua uskonnon puhtaasti ”toissijaisesta roolista”. Teologinen polemiikki on myös omavaraista; se kehittyyomilla linjoillaan, oman logiikkansa mukaisesti, eikä se ole yhtään vähemmän kiivasta kuin poliittinen vastakkainasettelu. Se on ideologis-uskonnollinen kamppailu.

Abrahamilaisten uskontojen kullakin uskonnolla ja sen eri lahkoilla on vahvimmat vaatimukset, ja kukin on vakuuttunut siitä, että juuri hän pn se on, joka antaa lopullisen vastauksen kaikkeen ja että juuri hänellä on totuus, muilla ei ole.

Vuoropuhelun sijaan kilpailu

Uskonnot ovat oikeutettuja osallistujia kehitysprosessissa, ne vastaavat globalisaatioon, niiden suhteet ovat olennainen osa sosiaalista ja poliittista elämää, maiden ja kansojen välisiä suhteita.

Abrahamilaiset uskonnot ovat yhden perheen jäseniä. Mutta kypsyttyään (kuten perheessä) ne näyttävät eroavan toisistaan yhä enemmän.

Tasavertainen vuoropuhelu rikkaiden ja köyhien uskontojen välillä vaikuttaa harhakuvitelmalta. Useimmat papit ja teologit pyrkivät tietenkin parhaansa mukaan jättämään tämän eron huomiotta ja vähättelemään sitä. Ongelmaa on kuitenkin mahdotonta välttää. Uskontojen tasa-arvo ei selitä täysin niiden kannattajien elintasoeroja.
Kristinuskonto kutsuu itseään ”rakkauden uskonnoksi”. Tästä huolimatta se aiheuttanut tuhoaa ympäri maailmaa.
Suvaitsevaisuus on eräänlaista välinpitämättömyyttä siitä, mihin uskonnolliseen perinteeseen naapurisi kadulla, maassa tai universaalissa sivilisaatiossa kuuluu.
Tämä positiivinen välinpitämättömyys voi syntyä uskontojen pitkästä ja läheisestä rinnakkaiselosta sekä papiston oikeasta käyttäytymisestä, sillä papiston ei pitäisi, niin surullista kuin se onkin, harjoittaa ulkoista lähetystyötä muita uskontokuntia kohtaan.
Jokainen tietää, mihin ristiriitoihin aktiivinen kehotus siirtyä uskonnosta toiseen johtaa.
Kysymys oikeudesta tällaiseen siirtymiseen on hyvin vaikea. Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan sen uskonnon sääntöjen hylkäämistä, johon ihminen aiemmin kuului.
Siirtyminen ei kuitenkaan merkitse Jumalan hylkäämistä, vaan aiemmin noudatetun uskonnon sääntöjen hylkäämistä. Se ei ole maanpetos Jumalaa vastaan, vaan niitä ihmisiä vastaan, jotka vahvistivat nuo säännöt.

Lue lisää

Ja jos joku jättää vanhan uskontonsa ja siirtyy toiseen uskontoon, hylätyn uskonnon paimenten olisi ensin pohdittava, miksi se, tai pikemminkin he, nämä paimenet, eivät sopineet uskovalle. Loppujen lopuksi siirtyminen uskonnosta toiseen voidaan nähdä myös erityisenä vuoropuhelun muotona, jossa yksi perinne onnistui teologisen kiistan aikana vakuuttamaan yleisön, vaikkakin yhden henkilön, oikeellisuudestaan.

Ja vielä yksi asia: uskossa Jumalaan, joka on jokaisen uskonnon ydin, ei tietenkään ole niin tärkeää käydä usein temppeleissä ja noudattaa kaikkia rituaaleja. Varsinkin meidän kiireisenä aikanamme. Ja joskus tungetteleva saarnaaminen ei tuo todellista uskovaa lähemmäs, vaan etäännyttää häntä kristillisestä instituutiosta.

Ilman uskontojen välisten suhteiden huomioon ottamista on mahdotonta hahmottaa asianmukaisesti maailmanpoliittista prosessia, joka, huomautan, kehittyy usein epärationaalisesti eli korreloi sellaisten ideologisten stereotypioiden kanssa, jotka teologisten postulaattien tavoin perustuvat ”siviiliuskoon”.

Uskontojen välinen vuoropuhelu muistuttaa poliittista ja ideologista kilpailua, joka tavallaan jopa häiritsee ihmisiä heidän uskostaan. Uskontojen politisoituminen johtaa entistä suurempiin ristiriitoihin niiden välillä.

Suvaitsevaisuus - harmonia monimuotoisuudessa. Se ei ole vain moraalinen velvollisuus, vaan myös poliittinen ja oikeudellinen toive. Suvaitsevaisuus - ennen kaikkea aktiivinen asenne, joka muodostuu yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamisen perusteella, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, se ei tarkoita sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden suvaitsemista, omien tai toisten ihmisten uskomusten kieltämistä tai myöntymistä.
Uskonnollinen suvaitsevaisuus on perusta yhteiskunnan sisäisen vakauden ja integraation varmistamiselle. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on yhden uskonnollisen yhteisön kannattajien suvaitsevainen suhtautuminen muiden uskonnollisten yhteisöjen kannattajiin. Kukin uskonnollis-uskonnollinen yhteisö noudattaa omia uskonnollisia vakaumuksiaan ja tunnustaa muiden uskonnollisten yhteisöjen oikeudet.

Uskonto on ollut ja on edelleen yhteiskuntia yhdistävä tai erottava tekijä vuosisatojen ajan. Uskonnollinen suvaitsemattomuus on jopa nyky-yhteiskunnissa ollut syy veljessotiin ja katastrofeihin. Uskonnottomien uskonnollisten tunteiden ja arvojen hylkääminen ja suvaitsemattomuus on johtanut verisiin sotiin sekä valtioiden ja kansakuntien jakautumiseen.
Kysymys uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta on ratkaisevan tärkeä nykyaikaisten yhteiskuntien turvallisuuden kannalta. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on perusta yhteiskuntien sisäisen vakauden ja yhdentymisen varmistamiselle, niiden pitämiselle suojassa mullistuksilta, kansakuntien ja valtioiden jakautumisen estämiselle ja ulkoisen uskonnollisen vaikutuksen poliittisten tavoitteiden neutralisoimiselle (lähetystyön harjoittaminen, lahkolaisliikkeiden käyttöönotto ja leviäminen). Uskonnollisen suvaitsevaisuuden puuttuessa yhteiskunnan uskonnollinen ja tunnustuksellinen monimuotoisuus voi aiheuttaa konflikteja.

Uskonnollinen suvaitsevaisuus on moniulotteinen ja merkityksellinen ilmiö. Siksi ei ole sattumaa, että tästä käsitteestä on erilaisia tulkintoja ja käsityksiä. Ne voidaan jakaa kahteen päätyyppiin - myönteisiin ja kielteisiin:

Positiivisen käsityksen mukaan uskonnollinen suvaitsevaisuus merkitsee uskonnollisten ja tunnustuksellisten arvojen ja aatteiden tuntemista, hyväksymistä ja kunnioittamista uskontoon kuulumattomien osalta.
Negatiivisen käsityksen mukaan uskonnollinen suvaitsevaisuus merkitsee välinpitämättömyyttä toisten uskonnollisia ja tunnustuksellisia näkemyksiä ja arvomaailmaa kohtaan, mikä johtaa siihen, että uskonnollisista syistä ei esiinny vihamielisyyttä ja yhteenottoja.

Molemmissa tapauksissa, riippumatta siitä, perustuuko uskonnollinen suvaitsevaisuus ei-uskovia kohtaan kunnioitukseen vai välinpitämättömyyteen, se takaa yhteiskunnallisen vakauden ja eri uskonnollisten ja tunnustuksellisten ryhmien rinnakkaiselon.

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos joku jättää vanhan uskontonsa ja siirtyy toiseen uskontoon, hylätyn uskonnon paimenten olisi ensin pohdittava, miksi se, tai pikemminkin he, nämä paimenet, eivät sopineet uskovalle. Loppujen lopuksi siirtyminen uskonnosta toiseen voidaan nähdä myös erityisenä vuoropuhelun muotona, jossa yksi perinne onnistui teologisen kiistan aikana vakuuttamaan yleisön, vaikkakin yhden henkilön, oikeellisuudestaan.

Ja vielä yksi asia: uskossa Jumalaan, joka on jokaisen uskonnon ydin, ei tietenkään ole niin tärkeää käydä usein temppeleissä ja noudattaa kaikkia rituaaleja. Varsinkin meidän kiireisenä aikanamme. Ja joskus tungetteleva saarnaaminen ei tuo todellista uskovaa lähemmäs, vaan etäännyttää häntä kristillisestä instituutiosta.

Ilman uskontojen välisten suhteiden huomioon ottamista on mahdotonta hahmottaa asianmukaisesti maailmanpoliittista prosessia, joka, huomautan, kehittyy usein epärationaalisesti eli korreloi sellaisten ideologisten stereotypioiden kanssa, jotka teologisten postulaattien tavoin perustuvat ”siviiliuskoon”.

Uskontojen välinen vuoropuhelu muistuttaa poliittista ja ideologista kilpailua, joka tavallaan jopa häiritsee ihmisiä heidän uskostaan. Uskontojen politisoituminen johtaa entistä suurempiin ristiriitoihin niiden välillä.

Suvaitsevaisuus - harmonia monimuotoisuudessa. Se ei ole vain moraalinen velvollisuus, vaan myös poliittinen ja oikeudellinen toive. Suvaitsevaisuus - ennen kaikkea aktiivinen asenne, joka muodostuu yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamisen perusteella, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, se ei tarkoita sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden suvaitsemista, omien tai toisten ihmisten uskomusten kieltämistä tai myöntymistä.
Uskonnollinen suvaitsevaisuus on perusta yhteiskunnan sisäisen vakauden ja integraation varmistamiselle. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on yhden uskonnollisen yhteisön kannattajien suvaitsevainen suhtautuminen muiden uskonnollisten yhteisöjen kannattajiin. Kukin uskonnollis-uskonnollinen yhteisö noudattaa omia uskonnollisia vakaumuksiaan ja tunnustaa muiden uskonnollisten yhteisöjen oikeudet.

Uskonto on ollut ja on edelleen yhteiskuntia yhdistävä tai erottava tekijä vuosisatojen ajan. Uskonnollinen suvaitsemattomuus on jopa nyky-yhteiskunnissa ollut syy veljessotiin ja katastrofeihin. Uskonnottomien uskonnollisten tunteiden ja arvojen hylkääminen ja suvaitsemattomuus on johtanut verisiin sotiin sekä valtioiden ja kansakuntien jakautumiseen.
Kysymys uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta on ratkaisevan tärkeä nykyaikaisten yhteiskuntien turvallisuuden kannalta. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on perusta yhteiskuntien sisäisen vakauden ja yhdentymisen varmistamiselle, niiden pitämiselle suojassa mullistuksilta, kansakuntien ja valtioiden jakautumisen estämiselle ja ulkoisen uskonnollisen vaikutuksen poliittisten tavoitteiden neutralisoimiselle (lähetystyön harjoittaminen, lahkolaisliikkeiden käyttöönotto ja leviäminen). Uskonnollisen suvaitsevaisuuden puuttuessa yhteiskunnan uskonnollinen ja tunnustuksellinen monimuotoisuus voi aiheuttaa konflikteja.

Uskonnollinen suvaitsevaisuus on moniulotteinen ja merkityksellinen ilmiö. Siksi ei ole sattumaa, että tästä käsitteestä on erilaisia tulkintoja ja käsityksiä. Ne voidaan jakaa kahteen päätyyppiin - myönteisiin ja kielteisiin:

Positiivisen käsityksen mukaan uskonnollinen suvaitsevaisuus merkitsee uskonnollisten ja tunnustuksellisten arvojen ja aatteiden tuntemista, hyväksymistä ja kunnioittamista uskontoon kuulumattomien osalta.
Negatiivisen käsityksen mukaan uskonnollinen suvaitsevaisuus merkitsee välinpitämättömyyttä toisten uskonnollisia ja tunnustuksellisia näkemyksiä ja arvomaailmaa kohtaan, mikä johtaa siihen, että uskonnollisista syistä ei esiinny vihamielisyyttä ja yhteenottoja.

Molemmissa tapauksissa, riippumatta siitä, perustuuko uskonnollinen suvaitsevaisuus ei-uskovia kohtaan kunnioitukseen vai välinpitämättömyyteen, se takaa yhteiskunnallisen vakauden ja eri uskonnollisten ja tunnustuksellisten ryhmien rinnakkaiselon.

Lue lisää

Edellä mainituista kahdesta uskonnollisen suvaitsevaisuuden muodosta on kuitenkin suositeltavampi ensimmäinen - toisten ihmisten uskonnollisten ja uskonnollisten arvojen hyväksyminen ja kunnioittaminen, koska välinpitämättömyys, joka usein johtuu tietämättömyydestä, voi ennemmin tai myöhemmin johtaa suvaitsemattomuuden ilmenemiseen.

Tietämättömyys on usein suvaitsemattomuuden syy. Koska ihminen ei tunne toisten arvoja ja ajatuksia, hän saattaa suhtautua niihin halveksivasti ja välinpitämättömästi, mikä voi johtaa suvaitsemattomuuteen. Kun taas tieto toisten arvoista ja näkemyksistä luo konkreettisen myönteisen asenteen heitä kohtaan.
Sekularisaation merkitys uskonnollisen suvaitsevaisuuden lisääntymiseen vaikuttavana tekijänä ilmenee selvästi nykyaikaisissa länsimaisissa yhteiskunnissa.

Positiivisilla mekanismeilla pyritään tuomaan ja varmistamaan uskonnollinen suvaitsevaisuus yhteiskunnissa eri uskonnollisten ja tunnustuksellisten ryhmien keskinäisen tuntemuksen, keskinäisen ymmärtämisen ja arvojärjestelmien keskinäisen kunnioituksen avulla. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa eri uskonnollisten ja tunnustuksellisten ryhmien välisiä yhtäläisyyksiä julkisen tietoisuuden ja kulttuurin (koulu, joukkotiedotusvälineet jne.) muokkaavien rakenteiden avulla, mikä luo perustan uskonnolliselle suvaitsevaisuudelle mutta myös yhteiskunnalliselle solidaarisuudelle ja lujittamiselle.

Kaikilla uskonnoilla on ideologisia ja arvomaailmaan liittyviä yhtäläisyyksiä. Mitä tulee eroihin, ne ovat hyviä edellytyksiä uskontojen täydentävyydelle. Näin ollen uskontojen erilaisuus luo vakavia edellytyksiä yhteiskunnan eri uskonnollis-uskonnollisten ryhmien keskinäiselle täydentymiselle ja rikastumiselle ideologis-arvomaailmaltaan. Erot eivät välttämättä merkitse yhteensopimattomuutta. Erot ja yhteensopimattomuus ovat täysin erilaisia ilmiöitä ja käsitteitä. Ja eri uskonnot ja tunnustukset voivat olla hyvinkin yhteensopivia, elää rauhanomaisesti ja tehokkaasti rinnakkain.

Uskonnollisen suvaitsevaisuuden ajatukset löytyvät myös uskontojen ja tunnustuskuntien opeista. Huolimatta siitä, että kukin uskonto omistaa itselleen totuusmonopolin, se sisältää samalla myös suvaitsevaisuuden ja toisten ideologisen ja arvomaailman kunnioittamisen elementtejä.
Saman uskonnon sisällä olevien eri tunnustuskuntien yhteiset piirteet ovat itse uskonnossa ja uskossa.

Suvaitsevaisuuskasvatuksella on suuri ennaltaehkäisevä merkitys, kun toteutetaan toimia, joilla suojellaan nuoria uskonnon kielteisiltä ilmiöiltä, ja se on tehokas keino suvaitsemattomuuden ehkäisemiseksi. Suvaitsevaisuuskasvatus alkaa opettamalla ihmisille, mitkä ovat heidän yhteiset oikeutensa ja vapautensa, eli varmistamalla näiden oikeuksien toteutuminen. On välttämätöntä opettaa ihmiset muistamaan oikeuksiensa lisäksi myös velvollisuutensa.

Suvaitsevaisuus on hyve, joka mahdollistaa rauhan. Suvaitsemattomuus sen sijaan synnyttää epäkunnioitusta ja jopa suoranaista vihaa, mikä johtaa usein loukkauksiin, syrjintään ja väkivaltaan.

Voiko Raamattu auttaa ihmisiä tulemaan suvaitsevaisemmiksi?
Mikä on suvaitsevaisuuden perusta?

Raamattu kannustaa kaikkia suvaitsevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä mainituista kahdesta uskonnollisen suvaitsevaisuuden muodosta on kuitenkin suositeltavampi ensimmäinen - toisten ihmisten uskonnollisten ja uskonnollisten arvojen hyväksyminen ja kunnioittaminen, koska välinpitämättömyys, joka usein johtuu tietämättömyydestä, voi ennemmin tai myöhemmin johtaa suvaitsemattomuuden ilmenemiseen.

Tietämättömyys on usein suvaitsemattomuuden syy. Koska ihminen ei tunne toisten arvoja ja ajatuksia, hän saattaa suhtautua niihin halveksivasti ja välinpitämättömästi, mikä voi johtaa suvaitsemattomuuteen. Kun taas tieto toisten arvoista ja näkemyksistä luo konkreettisen myönteisen asenteen heitä kohtaan.
Sekularisaation merkitys uskonnollisen suvaitsevaisuuden lisääntymiseen vaikuttavana tekijänä ilmenee selvästi nykyaikaisissa länsimaisissa yhteiskunnissa.

Positiivisilla mekanismeilla pyritään tuomaan ja varmistamaan uskonnollinen suvaitsevaisuus yhteiskunnissa eri uskonnollisten ja tunnustuksellisten ryhmien keskinäisen tuntemuksen, keskinäisen ymmärtämisen ja arvojärjestelmien keskinäisen kunnioituksen avulla. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa eri uskonnollisten ja tunnustuksellisten ryhmien välisiä yhtäläisyyksiä julkisen tietoisuuden ja kulttuurin (koulu, joukkotiedotusvälineet jne.) muokkaavien rakenteiden avulla, mikä luo perustan uskonnolliselle suvaitsevaisuudelle mutta myös yhteiskunnalliselle solidaarisuudelle ja lujittamiselle.

Kaikilla uskonnoilla on ideologisia ja arvomaailmaan liittyviä yhtäläisyyksiä. Mitä tulee eroihin, ne ovat hyviä edellytyksiä uskontojen täydentävyydelle. Näin ollen uskontojen erilaisuus luo vakavia edellytyksiä yhteiskunnan eri uskonnollis-uskonnollisten ryhmien keskinäiselle täydentymiselle ja rikastumiselle ideologis-arvomaailmaltaan. Erot eivät välttämättä merkitse yhteensopimattomuutta. Erot ja yhteensopimattomuus ovat täysin erilaisia ilmiöitä ja käsitteitä. Ja eri uskonnot ja tunnustukset voivat olla hyvinkin yhteensopivia, elää rauhanomaisesti ja tehokkaasti rinnakkain.

Uskonnollisen suvaitsevaisuuden ajatukset löytyvät myös uskontojen ja tunnustuskuntien opeista. Huolimatta siitä, että kukin uskonto omistaa itselleen totuusmonopolin, se sisältää samalla myös suvaitsevaisuuden ja toisten ideologisen ja arvomaailman kunnioittamisen elementtejä.
Saman uskonnon sisällä olevien eri tunnustuskuntien yhteiset piirteet ovat itse uskonnossa ja uskossa.

Suvaitsevaisuuskasvatuksella on suuri ennaltaehkäisevä merkitys, kun toteutetaan toimia, joilla suojellaan nuoria uskonnon kielteisiltä ilmiöiltä, ja se on tehokas keino suvaitsemattomuuden ehkäisemiseksi. Suvaitsevaisuuskasvatus alkaa opettamalla ihmisille, mitkä ovat heidän yhteiset oikeutensa ja vapautensa, eli varmistamalla näiden oikeuksien toteutuminen. On välttämätöntä opettaa ihmiset muistamaan oikeuksiensa lisäksi myös velvollisuutensa.

Suvaitsevaisuus on hyve, joka mahdollistaa rauhan. Suvaitsemattomuus sen sijaan synnyttää epäkunnioitusta ja jopa suoranaista vihaa, mikä johtaa usein loukkauksiin, syrjintään ja väkivaltaan.

Voiko Raamattu auttaa ihmisiä tulemaan suvaitsevaisemmiksi?
Mikä on suvaitsevaisuuden perusta?

Raamattu kannustaa kaikkia suvaitsevaisuuteen.

Lue lisää

Voiko Raamattu auttaa ihmisiä tulemaan suvaitsevaisemmiksi?
Mikä on suvaitsevaisuuden perusta?

Raamattu kannustaa kaikkia suvaitsevaisuuteen.

KR 1933/-38
Fil. 4:5 Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.

Se rohkaisee kristittyjä olemaan tahdikkaita, lempeitä ja rehellisiä muita kohtaan. Ne, jotka noudattavat tätä neuvoa, voivat olla eri mieltä toisen ihmisen arvoista, mutta he tunnustavat tämän oikeuden tehdä henkilökohtaisia valintoja.

Jumala ei ole antanut kristityille oikeutta tuomita muita. Raamattu sanoo:

KR 1933/-38
Jaak. 4:12 Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?

KR 1933/-38

Raamattu sanoo: ”Kohtele kaikenlaisia ihmisiä kunnioittavasti”

1Piet. 2:17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.
Siksi ne, jotka noudattavat raamatullisia normeja, kohtelevat kaikkia ihmisiä kunnioittavasti riippumatta heidän vakaumuksestaan tai elämäntyylistään

KR 1933/-38
Luuk. 6:31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kristityt ovat samaa mieltä kaikkien mielipiteiden kanssa tai tukevat kaikkia muiden ihmisten tekemiä päätöksiä.

Mutta he eivät koskaan kohtele muita uskontojatöykeästi tai epäkunnioittavasti, vaan pyrkivät aina seuraamaan Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä.

Eräänä päivänä Jeesus tapasi naisen, joka harjoitti uskontoa, josta hän ei ollut samaa mieltä. Hän myös asui miehen kanssa, joka ei ollut hänen miehensä, ja Jeesus ei hyväksynyt tätä elämäntapaa. Silti hän puhui naiselle kunnioittavasti (Joh. 4:9, 17-24).

Jeesuksen tavoin kristityt ovat aina valmiita selittämään uskomuksiaan niille, jotka haluavat kuunnella, mutta he tekevät sen ”syvällä kunnioituksella” (1. Piet. 3:15). Raamatun mukaan kristittyjen ei pidä tyrkyttää mielipiteitään muille. Siinä sanotaan, että ”Herran palvelijan tulee välttää riitoja” ja että ”hänen tulee olla ystävällinen kaikille”, myös niille, jotka eivät jaa hänen vakaumustaan (2. Tim. 2:24).

Raamatun mukaan kristittyjen ei pidä tyrkyttää mielipiteitään muille. Siinä sanotaan, että ”Herran palvelijan tulee välttää riitoja” ja että ”hänen tulee olla ystävällinen kaikille”, myös niille, jotka eivät jaa hänen vakaumustaan

KR 1933/-38
2Tim. 2:24 Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;

Raamatun mukaan kristittyjen ei pidä tyrkyttää mielipiteitään muille.
Jeesus saarnasi pakkokäännytyksiä vastaan.
Kun Jeesus opetti opetuslapsia saarnaamaan, hän opetti heitä menemään jokaiseen kaupunkiin ja opettamaan evankeliumia. Mutta niille, jotka kieltäytyivät kääntymästä, hän käski heidän ”pyyhkiä kätensä” ja jatkaa matkaa. Toisin sanoen, jos he eivät halua evankeliumia, älkää pakottako heitä siihen.
Jeesus opetti nimenomaan, että ei voi pakottaa käännyttämään niitä, jotka kieltäytyvät evankeliumista ja kieltäytyvät tulemasta kristityiksi.

Matteus 10:14: Ja jokainen, joka ei ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, kun lähdette siitä talosta tai kaupungista, pudistakaa tomu jaloistanne.

Raamattu sanoo tietenkin, että Jumala vihaa tai inhoaa tekoja ja toimia, joiden tarkoituksena on nöyryyttää tai vahingoittaa muita (Sananl. 6:16-19). Mutta huomaa: Jumala ei vihaa ihmisiä itseään, vaan heidän pahoja tekojaan. Raamattu osoittaa, että hän antaa mielellään anteeksi niille, jotka jättävät vanhan elämäntapansa ja yrittävät elää hänen normiensa mukaan - hän jopa auttaa heitä (Jesaja 55:7).

Raamatun ajatuksia suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen liittyen

Tiitus 3:2: ”[Osoita] harkitsevaisuutta kohtelemalla kaikkia lempeästi.”

Harkitseva ihminen osoittaa kunnioitusta kaikkia kohtaan ja sietää sen, että ympärillä olevilla saattaa olla eri mielipide.

Matt. 7:12: ”Tehkää kaikissa asioissa ihmisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille.”

Me kaikki arvostamme sitä, kun muut kohtelevat meitä kunnioittavasti ja ottavat huomioon näkemyksemme ja tunteemme, miksi kristityt ei tee niin?

Joosua 24:15: ”Valitse tänään, ketä palvelet.

Kunnioittamalla toisten oikeutta tehdä henkilökohtaisia valintoja säilytämme rauhanomaiset suhteet heidän kanssaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ksenofobia

Ksenofobia (kreikan sanoista ksenos ξένος, ’vieras, outo’ ja fobos φόβος, ’pelko’; myös muukalais-, ulkomaalais- tai vieraspelko tai -viha) tarkoittaa nykymerkityksessään etniseen vähemmistöön tai vierasperäisiin ihmisiin kohdistuvaa kielteistä tunnetta, johon sekoittuu vastenmielisyyttä, pelkoa ja vihaa.

Ihmisen olemassaolon tärkein näkökohta on tarve muodostaa vakaa maailmankuva ja maailmankäsitys perinteisen kulttuurin pohjalta. Ilman tätä ihminen menettää kulttuuri- ja sivilisaatioidentiteettinsä (ihmiset) ja muuttuu persoonattomaksi osaksi prosesseja (väestö, massa).

Uskonto on vain moraalin kaava.

Mutta valitettavasti kaikista ihmisistä julmimmat, anteeksiantamattomimmat, vihaan ja vainoon taipuvaisimmat ovat äärimmäisen uskonnollisia.

Uskontojen välinen eripura syntyy, kun uskontoa pidetään joidenkin muuttumattomien kategorioiden osana.

Jokaisella tunnustuksella, jokaisella uskonnollisella järjestelmällä on oma tapansa, ne ovat erilaisia. Ja ihmiset, jotka ovat ammattimaisesti tekemisissä tämän asian kanssa, tietävät todellakin, kuinka monimutkaisia, sisäisesti hienosäädettyjä ja sisäisesti loogisia nämä eri polut ovat.

Kompromissi on toisella alalla, ei opetuksen alalla, ei edes uskonnon harjoittamisen alalla, vaan keskinäisen suhtautumisen alalla. Se ylittää uskonnon sinänsä. Vaikka uskonto itsessään opettaa ihmistä näkemään toisessa, jopa ei-uskovassa ihmisessä, täsmälleen saman Jumalan luodun.

Anonyymi kirjoitti:

Raamattu sanoo tietenkin, että Jumala vihaa tai inhoaa tekoja ja toimia, joiden tarkoituksena on nöyryyttää tai vahingoittaa muita (Sananl. 6:16-19). Mutta huomaa: Jumala ei vihaa ihmisiä itseään, vaan heidän pahoja tekojaan. Raamattu osoittaa, että hän antaa mielellään anteeksi niille, jotka jättävät vanhan elämäntapansa ja yrittävät elää hänen normiensa mukaan - hän jopa auttaa heitä (Jesaja 55:7).

Raamatun ajatuksia suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen liittyen

Tiitus 3:2: ”[Osoita] harkitsevaisuutta kohtelemalla kaikkia lempeästi.”

Harkitseva ihminen osoittaa kunnioitusta kaikkia kohtaan ja sietää sen, että ympärillä olevilla saattaa olla eri mielipide.

Matt. 7:12: ”Tehkää kaikissa asioissa ihmisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille.”

Me kaikki arvostamme sitä, kun muut kohtelevat meitä kunnioittavasti ja ottavat huomioon näkemyksemme ja tunteemme, miksi kristityt ei tee niin?

Joosua 24:15: ”Valitse tänään, ketä palvelet.

Kunnioittamalla toisten oikeutta tehdä henkilökohtaisia valintoja säilytämme rauhanomaiset suhteet heidän kanssaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ksenofobia

Ksenofobia (kreikan sanoista ksenos ξένος, ’vieras, outo’ ja fobos φόβος, ’pelko’; myös muukalais-, ulkomaalais- tai vieraspelko tai -viha) tarkoittaa nykymerkityksessään etniseen vähemmistöön tai vierasperäisiin ihmisiin kohdistuvaa kielteistä tunnetta, johon sekoittuu vastenmielisyyttä, pelkoa ja vihaa.

Ihmisen olemassaolon tärkein näkökohta on tarve muodostaa vakaa maailmankuva ja maailmankäsitys perinteisen kulttuurin pohjalta. Ilman tätä ihminen menettää kulttuuri- ja sivilisaatioidentiteettinsä (ihmiset) ja muuttuu persoonattomaksi osaksi prosesseja (väestö, massa).

Uskonto on vain moraalin kaava.

Mutta valitettavasti kaikista ihmisistä julmimmat, anteeksiantamattomimmat, vihaan ja vainoon taipuvaisimmat ovat äärimmäisen uskonnollisia.

Uskontojen välinen eripura syntyy, kun uskontoa pidetään joidenkin muuttumattomien kategorioiden osana.

Jokaisella tunnustuksella, jokaisella uskonnollisella järjestelmällä on oma tapansa, ne ovat erilaisia. Ja ihmiset, jotka ovat ammattimaisesti tekemisissä tämän asian kanssa, tietävät todellakin, kuinka monimutkaisia, sisäisesti hienosäädettyjä ja sisäisesti loogisia nämä eri polut ovat.

Kompromissi on toisella alalla, ei opetuksen alalla, ei edes uskonnon harjoittamisen alalla, vaan keskinäisen suhtautumisen alalla. Se ylittää uskonnon sinänsä. Vaikka uskonto itsessään opettaa ihmistä näkemään toisessa, jopa ei-uskovassa ihmisessä, täsmälleen saman Jumalan luodun.

Lue lisää

”Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen; tähän oikeuteen sisältyy vapaus vaihtaa uskontoa tai vakaumusta sekä vapaus joko yksin tai yhdessä muiden kanssa, julkisesti tai yksityisesti tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan opetuksessa, uskonnonharjoituksessa, jumalanpalveluksessa ja uskonnonharjoituksen harjoittamisessa” (Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artikla, 1948).

Onko hindupalstoilla uskonnonvapaus?

Useimmat maat noudattavat virallisesti tätä jaloa periaatetta, joka on sisällytetty useammin kuin kerran kansainvälisiin julistuksiin. S

ilti on huomattu, että monissa maissa, joissa suvaitsemattomuus ja syrjintä ovat raakaa todellisuutta, valtavilla ihmismäärillä ei ole nykyään uskonnonvapautta. Toisissa maissa, joissa ihmiset ovat rodullisesti, etnisesti ja uskonnollisesti erilaisia, vapaus on taattu lailla, ja sitä näyttää ylistettävän loukkaamattomana perinteenä.

‘’Harhaoppi‘ ja ’harhaoppinen' eivät ole vain kaukaisen menneisyyden käsitteitä. Erilaisen tien valinneiden hylkääminen, vainoaminen ja syrjintä ovat edelleen suvaitsemattomuuden tärkein syy.

Maan maine ja uskottavuus muiden kansojen keskuudessa riippuu sen suhtautumisesta uskonnonvapauteen.

Uskonnonvapautta voidaan verrata rakennuksen perustuksiin. Muut vapaudet - kansalaisvapaudet, poliittiset vapaudet, kulttuurivapaudet ja taloudelliset vapaudet - on jo rakennettu tälle perustalle. Jos perusta romahtaa, koko rakennus kaatuu.

Tämä on erittäin hyvä kuva siitä, miten kristinuskoanne pakotetaan muille ihmisille, erityisesti hinduille.

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Uskonnolla on perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassa, pääasiassa siksi, että se vaikuttaa käyttäytymiseen, joka tahattomasti edistää ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta elämäntapoja kohtaan, jotka poikkeavat sen yliluonnollisesta maailmankuvasta. Näin ollen on vahvistettava positiivinen normatiivisuus, jolla säännellään yhteiskuntarakenteessa esiintyvää haitallista käyttäytymistä sekä instituutioiden ja ihmisten välisissä suhteissa että institutionaalisten toimivaltuuksien rajaamisessa, myös uskonnollisuuden edustusten ja ilmenemismuotojen alalla ... suvaitsemattomuuden ja ennakkoluulojen lieventämiseksi perustuslaillisten periaatteiden ja vapauden ja uskonnollisen monimuotoisuuden demokraattisen oikeusvaltioperiaatteen perustan pohjalta.

Suvaitsemattomuus, joka on kaikessa suvaitsevaisuuden vastakohta, juontaa juurensa yksilöiden tai kokonaisten ryhmien itsetuntoon perustuvasta itsevarmuuden vaistosta, kun ne ovat ilman minkäänlaista oivallusta, varovaisuutta tai ymmärrystä pyrkineet turvaamaan yhteisön ja sen järjestyksen säilymisen yhdenmukaisuuden avulla.

Kuka tahansa, joka pyrkii hallitsemaan massoja poliittisesti tai uskonnollisesti, noudattaa tätä periaatetta. Ihmisessä olevan itsetuntemuksen vaiston voimakkuus sekä oivaltamisen ja ymmärtämisen vaikeus selittävät suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden painoarvon epätasaisen jakautumisen.

Kristinuskon kaksi vuosituhatta jatkunut suvaitsemattomuus muita uskontoja, myös ateisteja, kohtaan on kuin valtava peto, joka tallaa vaivihkaa kaiken sitä vastustavan.

Anonyymi kirjoitti:

”Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen; tähän oikeuteen sisältyy vapaus vaihtaa uskontoa tai vakaumusta sekä vapaus joko yksin tai yhdessä muiden kanssa, julkisesti tai yksityisesti tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan opetuksessa, uskonnonharjoituksessa, jumalanpalveluksessa ja uskonnonharjoituksen harjoittamisessa” (Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artikla, 1948).

Onko hindupalstoilla uskonnonvapaus?

Useimmat maat noudattavat virallisesti tätä jaloa periaatetta, joka on sisällytetty useammin kuin kerran kansainvälisiin julistuksiin. S

ilti on huomattu, että monissa maissa, joissa suvaitsemattomuus ja syrjintä ovat raakaa todellisuutta, valtavilla ihmismäärillä ei ole nykyään uskonnonvapautta. Toisissa maissa, joissa ihmiset ovat rodullisesti, etnisesti ja uskonnollisesti erilaisia, vapaus on taattu lailla, ja sitä näyttää ylistettävän loukkaamattomana perinteenä.

‘’Harhaoppi‘ ja ’harhaoppinen' eivät ole vain kaukaisen menneisyyden käsitteitä. Erilaisen tien valinneiden hylkääminen, vainoaminen ja syrjintä ovat edelleen suvaitsemattomuuden tärkein syy.

Maan maine ja uskottavuus muiden kansojen keskuudessa riippuu sen suhtautumisesta uskonnonvapauteen.

Uskonnonvapautta voidaan verrata rakennuksen perustuksiin. Muut vapaudet - kansalaisvapaudet, poliittiset vapaudet, kulttuurivapaudet ja taloudelliset vapaudet - on jo rakennettu tälle perustalle. Jos perusta romahtaa, koko rakennus kaatuu.

Tämä on erittäin hyvä kuva siitä, miten kristinuskoanne pakotetaan muille ihmisille, erityisesti hinduille.

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Uskonnolla on perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassa, pääasiassa siksi, että se vaikuttaa käyttäytymiseen, joka tahattomasti edistää ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta elämäntapoja kohtaan, jotka poikkeavat sen yliluonnollisesta maailmankuvasta. Näin ollen on vahvistettava positiivinen normatiivisuus, jolla säännellään yhteiskuntarakenteessa esiintyvää haitallista käyttäytymistä sekä instituutioiden ja ihmisten välisissä suhteissa että institutionaalisten toimivaltuuksien rajaamisessa, myös uskonnollisuuden edustusten ja ilmenemismuotojen alalla ... suvaitsemattomuuden ja ennakkoluulojen lieventämiseksi perustuslaillisten periaatteiden ja vapauden ja uskonnollisen monimuotoisuuden demokraattisen oikeusvaltioperiaatteen perustan pohjalta.

Suvaitsemattomuus, joka on kaikessa suvaitsevaisuuden vastakohta, juontaa juurensa yksilöiden tai kokonaisten ryhmien itsetuntoon perustuvasta itsevarmuuden vaistosta, kun ne ovat ilman minkäänlaista oivallusta, varovaisuutta tai ymmärrystä pyrkineet turvaamaan yhteisön ja sen järjestyksen säilymisen yhdenmukaisuuden avulla.

Kuka tahansa, joka pyrkii hallitsemaan massoja poliittisesti tai uskonnollisesti, noudattaa tätä periaatetta. Ihmisessä olevan itsetuntemuksen vaiston voimakkuus sekä oivaltamisen ja ymmärtämisen vaikeus selittävät suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden painoarvon epätasaisen jakautumisen.

Kristinuskon kaksi vuosituhatta jatkunut suvaitsemattomuus muita uskontoja, myös ateisteja, kohtaan on kuin valtava peto, joka tallaa vaivihkaa kaiken sitä vastustavan.

Lue lisää

Kristillinen suvaitsemattomuus kasvoi hitaasti, aluksi kuin vastasyntynyt vauva. Kuitenkin tämä lapsi kasvaa ja vahvistuu legendojen lapsisankareiden tavoin, kunnes se kiiltäviin haarniskoihin pukeutuneena haastaa vastustajansa, muut uskonnot raivokkaan taisteluun.
Suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden välinen kamppailu on yksi kristinuskon historian suurimmista tragedioista, jota voimme seurata ainakin kahden vuosituhannen ajan ihmiskunnan historiassa.
Uskonnot puhuvat rauhasta, mutta joka päivä käydään sotia uskontojen nimissä ja tehdään terroritekoja. Uskontojen rauhanpotentiaalia ei yleensä mainita, mutta siitä voisi olla paljon hyötyä politiikassa.

Mutta kristityt puhuvat rakkaudesta. Vai ovatko ne vain sanoja? Samalla, jos sellainen potentiaali on olemassa, mikä se on?
Kukaan ei kiistä, etteikö historiassa olisi ollut paljon kärsimystä ja kuolemaa uskonnollisen vainon vuoksi.

Ja kärsimystä ja kuolemaa tulee olemaan vielä paljon enemmän.
Kristinuskon ”yksinoikeus” ja sen vaatimus kaikkien sen oppien absoluuttisesta ja yleismaailmallisesta merkityksestä on uskonnollinen perusta muiden uskontojen suvaitsemattomuudelle: he vaativat, että muut tunnustavat kristinuskon dogmat oikeiksi ja ainoaksi totuudeksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kristityt käyttävät monenlaisia keinoja, myös väkivaltaa. Kristittyjen vaatimus oppiensa absoluuttisesta totuudesta on luonut perustan muiden uskontojen syrjinnälle.

Hindupalstoilla hinduilla on oikeus valita oma uskontonsa, oma filosofiansa. Miksi te, kristityt, yritätte pakottaa oman uskontonne niin julmasti ja raivokkaasti, tämä ei ole edes kristillinen palsta, vaan hindujen. Jättäkää meidät rauhaan.

Jättäkää meidät rauhaan.

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Laaja suvaitsevaisuus erilaisia vakaumuksia edustavia kohtaan on välttämättä osa etiikkaa.

Kaikista abrahamilaisista uskonnoista kristinuskon pitäisi tietenkin herättää eniten suvaitsevaisuutta, mutta tähän mennessä kristityt ovat olleet suvaitsemattomimpia ja väkivaltaisimpia kaikista muista maailman uskonnoista.

Kristillinen suvaitsemattomuus on eräänlaista itsekkyyttä, koska se antaa kristityille mahdollisuuden olettaa omaa ylemmyyttä.

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.

Suvaitsemattomalla lahkolla ei ole oikeutta valittaa, kun siltä evätään yhtäläinen vapaus.

Henkilön valitusoikeus rajoittuu niihin periaatteisiin, jotka hän itse tunnustaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kristillinen suvaitsemattomuus kasvoi hitaasti, aluksi kuin vastasyntynyt vauva. Kuitenkin tämä lapsi kasvaa ja vahvistuu legendojen lapsisankareiden tavoin, kunnes se kiiltäviin haarniskoihin pukeutuneena haastaa vastustajansa, muut uskonnot raivokkaan taisteluun.
Suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden välinen kamppailu on yksi kristinuskon historian suurimmista tragedioista, jota voimme seurata ainakin kahden vuosituhannen ajan ihmiskunnan historiassa.
Uskonnot puhuvat rauhasta, mutta joka päivä käydään sotia uskontojen nimissä ja tehdään terroritekoja. Uskontojen rauhanpotentiaalia ei yleensä mainita, mutta siitä voisi olla paljon hyötyä politiikassa.

Mutta kristityt puhuvat rakkaudesta. Vai ovatko ne vain sanoja? Samalla, jos sellainen potentiaali on olemassa, mikä se on?
Kukaan ei kiistä, etteikö historiassa olisi ollut paljon kärsimystä ja kuolemaa uskonnollisen vainon vuoksi.

Ja kärsimystä ja kuolemaa tulee olemaan vielä paljon enemmän.
Kristinuskon ”yksinoikeus” ja sen vaatimus kaikkien sen oppien absoluuttisesta ja yleismaailmallisesta merkityksestä on uskonnollinen perusta muiden uskontojen suvaitsemattomuudelle: he vaativat, että muut tunnustavat kristinuskon dogmat oikeiksi ja ainoaksi totuudeksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kristityt käyttävät monenlaisia keinoja, myös väkivaltaa. Kristittyjen vaatimus oppiensa absoluuttisesta totuudesta on luonut perustan muiden uskontojen syrjinnälle.

Hindupalstoilla hinduilla on oikeus valita oma uskontonsa, oma filosofiansa. Miksi te, kristityt, yritätte pakottaa oman uskontonne niin julmasti ja raivokkaasti, tämä ei ole edes kristillinen palsta, vaan hindujen. Jättäkää meidät rauhaan.

Jättäkää meidät rauhaan.

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Laaja suvaitsevaisuus erilaisia vakaumuksia edustavia kohtaan on välttämättä osa etiikkaa.

Kaikista abrahamilaisista uskonnoista kristinuskon pitäisi tietenkin herättää eniten suvaitsevaisuutta, mutta tähän mennessä kristityt ovat olleet suvaitsemattomimpia ja väkivaltaisimpia kaikista muista maailman uskonnoista.

Kristillinen suvaitsemattomuus on eräänlaista itsekkyyttä, koska se antaa kristityille mahdollisuuden olettaa omaa ylemmyyttä.

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.

Suvaitsemattomalla lahkolla ei ole oikeutta valittaa, kun siltä evätään yhtäläinen vapaus.

Henkilön valitusoikeus rajoittuu niihin periaatteisiin, jotka hän itse tunnustaa.

Lue lisää

Annetaan jokaiselle ihmiselle kaikki ne oikeudet, joita te vaaditte itsellenne, kristityt.

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.
Muiden uskontojen hyväksyminen ja suvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan ovat elämää mullistavia kokemuksia.

Uskontojen välinen kollektiivinen pelko stimuloi laumavaistoa, ja sillä on taipumus synnyttää raivoa niitä kohtaan, joita ei pidetä lauman jäseninä.

Suvaitsevaisuus on siis rauhan lähde, kun taas suvaitsemattomuus on epäjärjestyksen ja psykoterrorin, rikosten ihmisyyttä vastaan ja väkivallan lähde.

Suvaitsevaisuus on sivistyksen korkein saavutus.

Millaista on suvaitsevaisuus? Se on inhimillisyyden seuraus. Meissä kaikissa on heikkouksia ja virheitä.


Suvaitsevaisuus on ainoa asia, jonka ansiosta eri uskontoja edustavat ihmiset voivat elää hyvinä naapureina ja ystävinä.

Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, ettei uskomuksia ole. Kyse on siitä, miten uskomuksesi saa sinut kohtelemaan ihmisiä, jotka ovat eri mieltä kanssasi.

Kristityt eivät koskaan tee pahaa niin täydellisesti ja iloisesti kuin silloin, kun he tekevät sitä uskonnollisesta vakaumuksesta.

Uskon jatkuva pakottaminen hinduille, ja uhkailu on osoitus kristittyjen pelosta.

Yleensä kristityt käyttäytyvät vähiten järkevästi ja julmimmin silloin, kun he ovat uskonnollisimmillaan.

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa "rakkauden".

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa juuri "rakkauden" nimissä.

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Kristitty loi Jumalan omaksi kuvakseen. Tästä seuraa, että Jumalasta on tullut julma, koska kristityt ovat julmia.

Kristinusko on pahuuden historiaa, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja julmuuttamista.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa. Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.
Mitä tulee tämän päivän kristinuskontoon, se on väärennös alkuperäisestä, Jeesuksen rakkauden sanomasta.

Yksi Ihmiskunnan suurimpia tragedioita on se, että kristinusko on kaapannut moraalin ja tekee pahaa kristinuskon perusteella.

Kristillinen instituutio on perustettu ihmiskunnan pelottelemiseksi ja orjuuttamiseksi sekä vallan ja voiton monopolisoimiseksi.

Kristinusko on pelon sivutuote. Suuren osan ihmiskunnan historiasta se on saattanut olla välttämätön paha, mutta miksi se oli enemmän paha kuin välttämätön? Eikö ihmisten tappaminen kristinuskon nimissä ole aika hyvä määritelmä hulluudesta?

Anonyymi kirjoitti:

Annetaan jokaiselle ihmiselle kaikki ne oikeudet, joita te vaaditte itsellenne, kristityt.

Kristittyjen vihamielisyys hinduja kohtaan turmelee kristittyjen ja koko sen kristillisen opin viisauden ja kristittyjen omantunnon; vihamielinen ajattelutapa hinduja kohtaan myrkyttää koko kristinuskon sanoman, tuhoaa yhteiskuntamme inhimillisyyden ja estää kansakuntaa etenemästä kohti korkeampaa tietoa.
Muiden uskontojen hyväksyminen ja suvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan ovat elämää mullistavia kokemuksia.

Uskontojen välinen kollektiivinen pelko stimuloi laumavaistoa, ja sillä on taipumus synnyttää raivoa niitä kohtaan, joita ei pidetä lauman jäseninä.

Suvaitsevaisuus on siis rauhan lähde, kun taas suvaitsemattomuus on epäjärjestyksen ja psykoterrorin, rikosten ihmisyyttä vastaan ja väkivallan lähde.

Suvaitsevaisuus on sivistyksen korkein saavutus.

Millaista on suvaitsevaisuus? Se on inhimillisyyden seuraus. Meissä kaikissa on heikkouksia ja virheitä.


Suvaitsevaisuus on ainoa asia, jonka ansiosta eri uskontoja edustavat ihmiset voivat elää hyvinä naapureina ja ystävinä.

Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, ettei uskomuksia ole. Kyse on siitä, miten uskomuksesi saa sinut kohtelemaan ihmisiä, jotka ovat eri mieltä kanssasi.

Kristityt eivät koskaan tee pahaa niin täydellisesti ja iloisesti kuin silloin, kun he tekevät sitä uskonnollisesta vakaumuksesta.

Uskon jatkuva pakottaminen hinduille, ja uhkailu on osoitus kristittyjen pelosta.

Yleensä kristityt käyttäytyvät vähiten järkevästi ja julmimmin silloin, kun he ovat uskonnollisimmillaan.

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa "rakkauden".

Kristinusko on maailman konfliktien perimmäinen syy, se saarnaa rasismia, väkivaltaa juuri "rakkauden" nimissä.

Hyvään ihmiskuntaan tarvitaan tietoa, ystävällisyyttä ja rohkeutta; siihen ei tarvita valitettavaa vapaan älykkyyden kahlitsemista sanoilla, joita tietämättömät kristityt suoltavat.

Kristitty loi Jumalan omaksi kuvakseen. Tästä seuraa, että Jumalasta on tullut julma, koska kristityt ovat julmia.

Kristinusko on pahuuden historiaa, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja julmuuttamista.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa. Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.
Mitä tulee tämän päivän kristinuskontoon, se on väärennös alkuperäisestä, Jeesuksen rakkauden sanomasta.

Yksi Ihmiskunnan suurimpia tragedioita on se, että kristinusko on kaapannut moraalin ja tekee pahaa kristinuskon perusteella.

Kristillinen instituutio on perustettu ihmiskunnan pelottelemiseksi ja orjuuttamiseksi sekä vallan ja voiton monopolisoimiseksi.

Kristinusko on pelon sivutuote. Suuren osan ihmiskunnan historiasta se on saattanut olla välttämätön paha, mutta miksi se oli enemmän paha kuin välttämätön? Eikö ihmisten tappaminen kristinuskon nimissä ole aika hyvä määritelmä hulluudesta?

Lue lisää

Aina kun luemme säädyttömiä tarinoita, nautinnollisia irstailuja, julmia ja kiduttavia teloituksia, armotonta kostonhimoa, joilla yli puolet Raamatusta on täytetty, olisi johdonmukaisempaa kutsua sitä demonin sanaksi kuin Jumalan sanaksi.

Se on historiaa jumalattomuudesta, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja raakalaismaisuutta.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa.
Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.


Ei-kristityt toimivat hyvällä omallatunnolla, koska he uskovat moraalisiin periaatteisiin, eikä siksi, että he odottavat palkkiota taivaassa.

Onko sellainen missionne, lähetyskäskynne, tehtävänne? Käskikö Jeesus todella teitä käyttäytymään tällä tavalla?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Tai sanoiko hän niin?

Matteus 10:14: Ja jokainen, joka ei ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, kun lähdette siitä talosta tai kaupungista, pudistakaa tomu jaloistanne.

Biblia (1776)
Matt. 10:14 Ja missä ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja pudistakaat tomu jaloistanne.


Tai käskikö hän teitä niin tekemään?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Emme aio palata takaisin kristinuskoon, olemme saaneet siitä tarpeeksemme, meidät on jo pakotettu tarpeeksi. Jättäkää meidät rauhaan, kristityt.

https://natashacrain.com/wp-content/uploads/forcingreligion.jpg

Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Anonyymi kirjoitti:

Aina kun luemme säädyttömiä tarinoita, nautinnollisia irstailuja, julmia ja kiduttavia teloituksia, armotonta kostonhimoa, joilla yli puolet Raamatusta on täytetty, olisi johdonmukaisempaa kutsua sitä demonin sanaksi kuin Jumalan sanaksi.

Se on historiaa jumalattomuudesta, joka on palvellut ihmiskunnan turmelemista ja raakalaismaisuutta.

Jotta hyvät ihmiset voisivat tehdä pahoja asioita, siihen tarvitaan kristinuskoa.
Kristityt tyydytävät loputtomat julmat tarpeensa ja oikeutavat veriset tekonsa.


Ei-kristityt toimivat hyvällä omallatunnolla, koska he uskovat moraalisiin periaatteisiin, eikä siksi, että he odottavat palkkiota taivaassa.

Onko sellainen missionne, lähetyskäskynne, tehtävänne? Käskikö Jeesus todella teitä käyttäytymään tällä tavalla?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Tai sanoiko hän niin?

Matteus 10:14: Ja jokainen, joka ei ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, kun lähdette siitä talosta tai kaupungista, pudistakaa tomu jaloistanne.

Biblia (1776)
Matt. 10:14 Ja missä ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja pudistakaat tomu jaloistanne.


Tai käskikö hän teitä niin tekemään?

https://media.foma.ru/2019/08/2386840524_3b756c3a6f_o.jpg

Emme aio palata takaisin kristinuskoon, olemme saaneet siitä tarpeeksemme, meidät on jo pakotettu tarpeeksi. Jättäkää meidät rauhaan, kristityt.

https://natashacrain.com/wp-content/uploads/forcingreligion.jpg

Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Lue lisää

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.

Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.

Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.

Lue lisää

AP, MENETÄTKÖ RAHAA, MENETÄTKÖ KOTISI, MENETÄTKÖ AUTOSI, JOS JOKU USKOO ERI TAVALLA KUIN SINÄ? JÄTÄ IHMISET RAUHAAN, AP. MITÄ SE SINULLE KUULUU, MITÄ MUUT USKOVAT.

Anonyymi kirjoitti:

AP, MENETÄTKÖ RAHAA, MENETÄTKÖ KOTISI, MENETÄTKÖ AUTOSI, JOS JOKU USKOO ERI TAVALLA KUIN SINÄ? JÄTÄ IHMISET RAUHAAN, AP. MITÄ SE SINULLE KUULUU, MITÄ MUUT USKOVAT.

"Kristinusko puhuu ihmisen persoonan pysyvyydestä ja kokonaisuudesta. Se on oikea totuuden sanoma, tekee ihmisarvosta aidon ja pysyvän, toisin kuin hinduilijoiden hourailut sielunvaelteluineen."

Jätä omat kristinuskoharhasi oman tietämyksesi varaan, et voi kertoa minulle mitään uutta, olen lukenut Raamattua seitsemän kertaa suomeksi ja kerran saksaksi, eri käännöksinä, mikä vei 12 vuotta, me entiset kristityt kasvoimme kaikki kristillisissä kodeissa, et voi kertoa meille mitään uutta, mitä emme olisi kuulleet kodeissamme ja seurakunnassamme lapsuudesta aikuisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kristinusko puhuu ihmisen persoonan pysyvyydestä ja kokonaisuudesta. Se on oikea totuuden sanoma, tekee ihmisarvosta aidon ja pysyvän, toisin kuin hinduilijoiden hourailut sielunvaelteluineen."

Jätä omat kristinuskoharhasi oman tietämyksesi varaan, et voi kertoa minulle mitään uutta, olen lukenut Raamattua seitsemän kertaa suomeksi ja kerran saksaksi, eri käännöksinä, mikä vei 12 vuotta, me entiset kristityt kasvoimme kaikki kristillisissä kodeissa, et voi kertoa meille mitään uutta, mitä emme olisi kuulleet kodeissamme ja seurakunnassamme lapsuudesta aikuisuuteen.

Lue lisää

Uskonto voi olla hyväkin ilmiö, kunhan se ei ole kenellekään häiriöksi. Uskonnon oheisvaikutuksena on kuitenkin ääriliikkeet, fanaattisuus, jopa aggressiivinen ja hyökkäävä kiihkomielisyys. Uskonnollinen kiihkoilu on maailman kauhein asia.

Mikään maailmassa ei ole pahempaa kuin oman uskonnon tyrkyttäminen muille, joka on painostavaa ja jopa vaarallistaa. Valitettavasti sitä on paljon, erityisesti kristinuskossa. Sen voi huomata erityisesti idän keskustelupalstoilla. Tällainen käytös ei ole luonnollista, se ei ole edes inhimillistä käytöstä. Tällä tavoin uskonnosta tulee maailman vaarallisin ilmiö.

Tällainen ääri-ilmiö ei ole vaarallinen vain kiihkoilijalle itselleen vaan myös hänen ympärillään oleville ihmisille. Ja se on suorastaan patologista.


Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa. Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

Se, että tämä ”totuus” on sellainen vain fanaatikoille, ei yleensä nolota heitä, koska he tuntevat itsensä ”absoluuttisen totuuden” kantajiksi, joiden velvollisuus on tuoda se kaikille.

Fanaatikkojen huomio kiinnittyy jatkuvasti ympärillä oleviin. Sen sijaan, että he työskentelisivät oman huonon käytöksensä parissa, he kuvittelevat olevansa ”eksyneiden pelastajia”

He moittivat jatkuvasti ympärillään olevia, lukevat moraalia ja vaativat heitä täyttämään uskontonsa määräykset.

He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että toiset eivät ehkä yksinkertaisesti välitä heidän uskonnostaan.

Ei ole yllättävää, että fanaatikot saavat usein luonnollisen vastareaktion ei-uskovilta tai muissa uskonnoissa olevilta ja heidät yksinkertaisesti pannaan paikoilleen ja pyydetään ”pysymään omilla teillään poissa toisten ihmisten elämästä”.

FANAATTISTEN PAKKOKÄÄNNYTYKSIEN MOTTO:

Jos ette halua, me pakotamme teidät uskomaan "oikealla" tavalla ja "oikeaan" jumalaan.

Vastauksena ihmisten torjuntaan fanaatikot vakuuttuvat vielä enemmän hänen ”kurjasta” tilastaan ja väittävät, että hän on [mukamas] pahojen henkien riivaama, koska hän ei halua kuulla ”totuuden sanaa”.

Fanaatikot pelkäävät kovasti noituutta. He saattavat jatkuvasti ajatella, että muut yrittävät loitsia heitä tai heihin kohdistuu pahoja henkiä.

Miksi ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko?

Niin paradoksaaliselta kuin se saattaakin kuulostaa - usein huonon itsetunnon vuoksi. Tällaiset ihmiset ovat enemmistönä ihmisiä, jotka ovat kokeneet syviä traumoja, jotka ovat heikentäneet heidän uskoaan itseensä.

Kun tällainen henkilö alkaa tunnustaa jotakin uskontoa, vaikka hän on itse vielä neofytti, hän alkaa heti opettaa muita.

Näin hän vahvistaa itseään omissa silmissään ja kompensoi näin epävarmuuttaan.

Anonyymi kirjoitti:

Uskonto voi olla hyväkin ilmiö, kunhan se ei ole kenellekään häiriöksi. Uskonnon oheisvaikutuksena on kuitenkin ääriliikkeet, fanaattisuus, jopa aggressiivinen ja hyökkäävä kiihkomielisyys. Uskonnollinen kiihkoilu on maailman kauhein asia.

Mikään maailmassa ei ole pahempaa kuin oman uskonnon tyrkyttäminen muille, joka on painostavaa ja jopa vaarallistaa. Valitettavasti sitä on paljon, erityisesti kristinuskossa. Sen voi huomata erityisesti idän keskustelupalstoilla. Tällainen käytös ei ole luonnollista, se ei ole edes inhimillistä käytöstä. Tällä tavoin uskonnosta tulee maailman vaarallisin ilmiö.

Tällainen ääri-ilmiö ei ole vaarallinen vain kiihkoilijalle itselleen vaan myös hänen ympärillään oleville ihmisille. Ja se on suorastaan patologista.


Mitä kidutususkonton historia opettaa meille? Ettäse on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Ei voi mitenkään selittää, miksi erityisesti kristityt ovat niin taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Tuntuu siltä, että he ovat jopa paljon kiihkouskovaisempia kuin muslimit.

Fanaattisuus on välinpitämätön ihmisen hengellisen täydellisyyden suhteen, sen tavoitteet ovat tässä, ”maallisessa” ulottuvuudessa. Ihmisen hengellinen elämä suuntautuu kokonaan hänen sisimpäänsä.

Todellinen kristitty näkee kaikki ongelmansa itsessään, siellä on hänen kamppailunsa keskus.

Mustavalkoinen ajattelu ulottuu erilaisiin ilmiöihin Mihin tahansa ehdotukseen - esimerkiksi - juoda yrttejä tai käyttää jotakin tehokasta kansanlääkintämenetelmää, fanaatikot julistavat, että se on noituutta ja että se on paholaisesta. Hän julistaa myös muut lääketieteen edustajat paholaisen palvelijoiksi.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa.

Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

”Ehdottoman totuuden kantaja” ja ”kadotettujen pelastaja” ..

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.


Fanaatikko tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi, jos hänen ympärillään on ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun kuin hänen uskoonsa. Ja itsensä rauhoittamiseksi, oman mukavuutensa vuoksi fanaatikot aloittavat pakkomielteisen lähetystyön ”käännyttääkseen eksyneet totuuden valoon”.

Se, että tämä ”totuus” on sellainen vain fanaatikoille, ei yleensä nolota heitä, koska he tuntevat itsensä ”absoluuttisen totuuden” kantajiksi, joiden velvollisuus on tuoda se kaikille.

Fanaatikkojen huomio kiinnittyy jatkuvasti ympärillä oleviin. Sen sijaan, että he työskentelisivät oman huonon käytöksensä parissa, he kuvittelevat olevansa ”eksyneiden pelastajia”

He moittivat jatkuvasti ympärillään olevia, lukevat moraalia ja vaativat heitä täyttämään uskontonsa määräykset.

He eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että toiset eivät ehkä yksinkertaisesti välitä heidän uskonnostaan.

Ei ole yllättävää, että fanaatikot saavat usein luonnollisen vastareaktion ei-uskovilta tai muissa uskonnoissa olevilta ja heidät yksinkertaisesti pannaan paikoilleen ja pyydetään ”pysymään omilla teillään poissa toisten ihmisten elämästä”.

FANAATTISTEN PAKKOKÄÄNNYTYKSIEN MOTTO:

Jos ette halua, me pakotamme teidät uskomaan "oikealla" tavalla ja "oikeaan" jumalaan.

Vastauksena ihmisten torjuntaan fanaatikot vakuuttuvat vielä enemmän hänen ”kurjasta” tilastaan ja väittävät, että hän on [mukamas] pahojen henkien riivaama, koska hän ei halua kuulla ”totuuden sanaa”.

Fanaatikot pelkäävät kovasti noituutta. He saattavat jatkuvasti ajatella, että muut yrittävät loitsia heitä tai heihin kohdistuu pahoja henkiä.

Miksi ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko?

Niin paradoksaaliselta kuin se saattaakin kuulostaa - usein huonon itsetunnon vuoksi. Tällaiset ihmiset ovat enemmistönä ihmisiä, jotka ovat kokeneet syviä traumoja, jotka ovat heikentäneet heidän uskoaan itseensä.

Kun tällainen henkilö alkaa tunnustaa jotakin uskontoa, vaikka hän on itse vielä neofytti, hän alkaa heti opettaa muita.

Näin hän vahvistaa itseään omissa silmissään ja kompensoi näin epävarmuuttaan.

Lue lisää

Näin hän vahvistaa itseään omissa silmissään ja kompensoi näin epävarmuuttaan.

Saarnaamalla kristinuskoa vääräuskoisille hän asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pyrkii näin kohottamaan itsetuntoaan.


Itse asiassa tällaisen henkilön usko itseensä horjuu entisestään.



Samalla tavalla ”uskonnolliset fanaatikot” ovat vastuuttomia - he siirtävät kaiken vastuun teoistaan Jumalalle, paholaiselle tai demoneille ja poistavat näin vastuun teoistaan ja elämästään.

Kristillinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa ahdistusta ja onnettomuutta, ei ainoastaan tietyn lahkon kannattajalle vaan myös hänen perheelleen. Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita.

Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita. Miten ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko, voiko sitä parantaa ja mihin pitäisi kääntyä?

Uskonnolliset fanaatikot ovat tiettyjen kulttien kannattajia, joihin he uskovat kyseenalaistamatta.

Fanaattinen kidutususkonnon edustaja on vakuuttunut vain omasta oikeellisuudestaan.

Kristillisen fanaatikon määrittelee se, että hän on vailla kriittistä ajattelua, koska hän ei ymmärrä, ei pohdi, ei suhtaudu kriittisesti saamaansa tietoon, vaan imee sen täysin itseensä ja näkee totuuden vain yhdessä asiassa, yhdessa lahkossa, ykdessä kirjassa.



Kaikki muut, jotka ajattelevat toisin, ovat hänelle vihollisia. ”He eivät tiedä totuutta, he ovat tietämättömiä”, hän ajattelee.

Joskus tilanne menee niin pitkälle, että fanaatikko yksinkertaisesti hankkiutuu eroon ihmisistä, jotka yrittävät puhua hänelle järkeä.

Millaiset ihmiset ovat alttiita uskonnolliselle kristilliselle fanaattisuudelle?

Aina ei voi sanoa, että uskonnolliseen fanatismiin on alttiina vain tietty ryhmä, jolla ei ole nykyaikaista tietoa, joka on jäänyt jälkeen kehityksestä, jotkut ihmiset, jotka ”kasvoivat metsässä”. Näin ei aina ole.


On nimittäin erilaisia ihmisryhmiä, jotka etsivät totuuttaan, tarkoitustaan tässä elämässä, mutta eivät löydä sitä.

Ja tietyt ihmiset tarjoavat heille vastineeksi tulkintojaan, usein tulevat adeptit joutuvat tällaisten ihmisten vaikutuksen alaisiksi.

KRISTILLINEN DOGMAATTINEN USKONNOLLINEN FANATISMI ON VAKAVA RIIPPUVUUS.

Jos puhumme ulkoisesta vaikutuksesta, ihminen on aina riippuvainen yhteiskunnasta, ja toisen ihmisen mielipide on hänelle hyvin tärkeä.

Häntä ei esimerkiksi ymmärretä ympärillä olevissa ihmisissä tai hän on saanut traumoja lapsuudessa, mutta yhtäkkiä hän tapaa ihmisiä, jotka "ymmärtävät" häntä ( tällaisten järjestöjen johtajat ovat erittäin hyviä manipulaattoreita, he käyttävät erilaisia menetelmiä, olipa kyse sitten erilaisista empatiatekniikoista tai neurolingvistisestä ohjelmoinnista).

Johtaja osoittaa kaikella toiminnallaan, että hän tuntee empatiaa tätä henkilöä kohtaan, että hän tarvitsee häntä.

Tulee tunne, että joku välittää sinusta, että elät jonkun aatteen vuoksi, ihminen näkee jonkinlaisen tehtävän itselleen.

Mutta he eivät ymmärrä, että he ovat vain tykinruokaa jonkun toiminnalle.

Kristillinen zombifanaattisuus nykyaikaisen ääriajattelun ja terrorismin ytimenä ja perustana.

Tällä hetkellä uskonnollisten dogmien taakse piiloutuvat uskonnollisten ääriliikkeiden edustajat levittävät edelleen radikaaleja näkemyksiä ja väkivaltaa.

Kristillinen kidutususkonnon fundamentalismi, fanatismi, radikalismi, ääriliikkeet ja terrorismi.

Radikaaleilla kidutususkonnon dogmeilla on taipumus muuttua ääriainesten iskulauseiksi ja vetoomuksiksi. Näiden vetoomusten ja iskulauseiden perusteella toteutetaan terroritoimintaa, esimerkiksi psykoterroria hindujen palstalla.


On tärkeää huomata, että näiden vaiheiden välinen ero ei ole uskonnossa vaan ideologiassa, jossa uskontoa käytetään aseena tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, myös eri uskonnollisten järjestöjen lähettiläiden toimesta, jotka ovat ääriaineksia.

Uskonnollinen riippuvuus voi muuttua uskonnolliseksi fanaattisuudeksi. Uskonnollinen fanaatikko samaistuu uskonnollisen aatteen ihanteisiin sellaisena kuin hän ne esittää. Usko valitun tien oikeellisuuteen on ehdoton eikä salli kompromisseja. Fanaatikon uskonnollinen vakaumus yhdistyy messiaaniseen aatteeseen poikkeuksellisen vastuuntunnon tunteena lähetystehtävän täydellisestä täyttämisestä, joka ilmenee sekä ajattelun sisällössä että kaiken ympärillä tapahtuvan havaitsemisessa, tunnetilassa ja suhtautumisessa muihin.

Elämän tarkoitusta etsiessään he menevät äärimmäisyyksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Näin hän vahvistaa itseään omissa silmissään ja kompensoi näin epävarmuuttaan.

Saarnaamalla kristinuskoa vääräuskoisille hän asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pyrkii näin kohottamaan itsetuntoaan.


Itse asiassa tällaisen henkilön usko itseensä horjuu entisestään.



Samalla tavalla ”uskonnolliset fanaatikot” ovat vastuuttomia - he siirtävät kaiken vastuun teoistaan Jumalalle, paholaiselle tai demoneille ja poistavat näin vastuun teoistaan ja elämästään.

Kristillinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa ahdistusta ja onnettomuutta, ei ainoastaan tietyn lahkon kannattajalle vaan myös hänen perheelleen. Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita.

Tällaiset ihmiset ovat alttiita harhoille, mielenvikaisuudelle ja kyvyttömyydelle kuulla ja ymmärtää muita. Miten ihmisestä tulee uskonnollinen fanaatikko, voiko sitä parantaa ja mihin pitäisi kääntyä?

Uskonnolliset fanaatikot ovat tiettyjen kulttien kannattajia, joihin he uskovat kyseenalaistamatta.

Fanaattinen kidutususkonnon edustaja on vakuuttunut vain omasta oikeellisuudestaan.

Kristillisen fanaatikon määrittelee se, että hän on vailla kriittistä ajattelua, koska hän ei ymmärrä, ei pohdi, ei suhtaudu kriittisesti saamaansa tietoon, vaan imee sen täysin itseensä ja näkee totuuden vain yhdessä asiassa, yhdessa lahkossa, ykdessä kirjassa.



Kaikki muut, jotka ajattelevat toisin, ovat hänelle vihollisia. ”He eivät tiedä totuutta, he ovat tietämättömiä”, hän ajattelee.

Joskus tilanne menee niin pitkälle, että fanaatikko yksinkertaisesti hankkiutuu eroon ihmisistä, jotka yrittävät puhua hänelle järkeä.

Millaiset ihmiset ovat alttiita uskonnolliselle kristilliselle fanaattisuudelle?

Aina ei voi sanoa, että uskonnolliseen fanatismiin on alttiina vain tietty ryhmä, jolla ei ole nykyaikaista tietoa, joka on jäänyt jälkeen kehityksestä, jotkut ihmiset, jotka ”kasvoivat metsässä”. Näin ei aina ole.


On nimittäin erilaisia ihmisryhmiä, jotka etsivät totuuttaan, tarkoitustaan tässä elämässä, mutta eivät löydä sitä.

Ja tietyt ihmiset tarjoavat heille vastineeksi tulkintojaan, usein tulevat adeptit joutuvat tällaisten ihmisten vaikutuksen alaisiksi.

KRISTILLINEN DOGMAATTINEN USKONNOLLINEN FANATISMI ON VAKAVA RIIPPUVUUS.

Jos puhumme ulkoisesta vaikutuksesta, ihminen on aina riippuvainen yhteiskunnasta, ja toisen ihmisen mielipide on hänelle hyvin tärkeä.

Häntä ei esimerkiksi ymmärretä ympärillä olevissa ihmisissä tai hän on saanut traumoja lapsuudessa, mutta yhtäkkiä hän tapaa ihmisiä, jotka "ymmärtävät" häntä ( tällaisten järjestöjen johtajat ovat erittäin hyviä manipulaattoreita, he käyttävät erilaisia menetelmiä, olipa kyse sitten erilaisista empatiatekniikoista tai neurolingvistisestä ohjelmoinnista).

Johtaja osoittaa kaikella toiminnallaan, että hän tuntee empatiaa tätä henkilöä kohtaan, että hän tarvitsee häntä.

Tulee tunne, että joku välittää sinusta, että elät jonkun aatteen vuoksi, ihminen näkee jonkinlaisen tehtävän itselleen.

Mutta he eivät ymmärrä, että he ovat vain tykinruokaa jonkun toiminnalle.

Kristillinen zombifanaattisuus nykyaikaisen ääriajattelun ja terrorismin ytimenä ja perustana.

Tällä hetkellä uskonnollisten dogmien taakse piiloutuvat uskonnollisten ääriliikkeiden edustajat levittävät edelleen radikaaleja näkemyksiä ja väkivaltaa.

Kristillinen kidutususkonnon fundamentalismi, fanatismi, radikalismi, ääriliikkeet ja terrorismi.

Radikaaleilla kidutususkonnon dogmeilla on taipumus muuttua ääriainesten iskulauseiksi ja vetoomuksiksi. Näiden vetoomusten ja iskulauseiden perusteella toteutetaan terroritoimintaa, esimerkiksi psykoterroria hindujen palstalla.


On tärkeää huomata, että näiden vaiheiden välinen ero ei ole uskonnossa vaan ideologiassa, jossa uskontoa käytetään aseena tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, myös eri uskonnollisten järjestöjen lähettiläiden toimesta, jotka ovat ääriaineksia.

Uskonnollinen riippuvuus voi muuttua uskonnolliseksi fanaattisuudeksi. Uskonnollinen fanaatikko samaistuu uskonnollisen aatteen ihanteisiin sellaisena kuin hän ne esittää. Usko valitun tien oikeellisuuteen on ehdoton eikä salli kompromisseja. Fanaatikon uskonnollinen vakaumus yhdistyy messiaaniseen aatteeseen poikkeuksellisen vastuuntunnon tunteena lähetystehtävän täydellisestä täyttämisestä, joka ilmenee sekä ajattelun sisällössä että kaiken ympärillä tapahtuvan havaitsemisessa, tunnetilassa ja suhtautumisessa muihin.

Elämän tarkoitusta etsiessään he menevät äärimmäisyyksiin.

Lue lisää

Uskonnollinen riippuvuus voi muuttua uskonnolliseksi fanaattisuudeksi. Uskonnollinen fanaatikko samaistuu uskonnollisen aatteen ihanteisiin sellaisena kuin hän ne esittää. Usko valitun tien oikeellisuuteen on ehdoton eikä salli kompromisseja. Fanaatikon uskonnollinen vakaumus yhdistyy messiaaniseen aatteeseen poikkeuksellisen vastuuntunnon tunteena lähetystehtävän täydellisestä täyttämisestä, joka ilmenee sekä ajattelun sisällössä että kaiken ympärillä tapahtuvan havaitsemisessa, tunnetilassa ja suhtautumisessa muihin.

Elämän tarkoitusta etsiessään he menevät äärimmäisyyksiin.

Kristillisillä uskonnollisilla järjestöillä on samat tavoitteet: mahdollisimman monen kannattajan rekrytointi, heidän täydellinen hallitsemisensa, taloudellisten resurssien hankkiminen kannattajiensa kautta, poliittiselle areenalle pääseminen ja näin ollen valta paitsi kannattajiinsa, myös koko maailmaan.

Tämä on riittämätöntä, kritiikitöntä uskoa "oikeaan" jumalaan. Fanaatikko on henkilö, joka on riittämätön, koska hän on lujasti rakentanut päähänsä, että hän ja vain hän (no, ehkä hänen kaltaisensa) ovat oikeassa. Ja kaikki muut ovat väärässä.

Kristillisen kidutususkonnon fanaattisuus on tuhoisaa, joskus kauheaa, koska fanaattisuus on ääriainesten ja terrorismin ideologian perusta. Kysymys on siitä, miten voimme suojella itseämme ja läheisiämme sellaiselta.

Ikuisen kidutususkonnon kristillinen uskonnollinen fanatismi ei ole syntynyt tänään tai eilen.

Erilaiset ideologiat ovat vuosisatojen kuluessa vieneet ihmishenkiä, mutta ne ovat myös hävittäneet kokonaisten kansakuntien juuret.

Sanotaan, että fanatismi voidaan lopettaa systematisoimalla uskonnollinen ideologia ja vahvistamalla tiedettä.

Mikä ero on uskon ja fanaattisuuden välillä?
Fanaatikon kiihko kertoo hänen kamppailustaan oman epäuskonsa kanssa: teoillaan hän kiirehtii todistamaan mielelleen, että hänen tunteensa on oikea. Usko on mielen tunne, ja fanatismi on tunteen mieli.

Miten uskonnollinen fanatismi ilmenee?
Nämä ovat ihmisiä, joilla on vähän tunteita ja jotka ovat useimmiten synkällä tuulella. Tämän luonteen pohjalta voi kehittyä uskontoon uppoutunut henkilö, joka kuitenkin välittää vain itsestään eikä huomaa, miten hänen tekonsa vaikuttavat ympärillä oleviin ihmisiin.

Uskonnollinen fanaattisuus tai uskonnollinen ekstremismi on nimitys, jota käytetään viittaamaan kritiikittömään kiihkoon tai pakkomielteiseen innostukseen omasta hartaudesta tai omistautumisesta jonkin ryhmän uskontoon, eräänlaiseen inhimilliseen fanaattisuuteen, joka saattaa muuten ilmetä henkilön muissa intohimoissa ja osallistumisessa.

Onko fanaattisuus synti?
Kristityn ei pitäisi olla fanaattinen, vaan hänen pitäisi rakastaa kaikkia ihmisiä ja suhtautua heihin herkästi.

”Uskonnollinen fanaattisuus”, kuten kaikki muutkin riippuvuudet, tuhoaa ihmisen sekä henkisesti että fyysisesti. Fanaatikon suurin ongelma on se, että hän lakkaa ajattelemasta rationaalisesti ja loogisesti.

Mikä on väärä uskonto?
PARODIAUSKONTO tai väärä uskonto tai pilkkauskonto on uskomusjärjestelmä, joka haastaa muiden ihmisten erilaiset uskonnot usein pilkkaamisen keinoin.

Henkilö, joka aloittaa jonkin asian tekemisen hyvillä aikomuksilla ja menee lopulta äärimmäisyyksiin, on vailla todellista arvostelukykyä. Hänen toimintansa on esimerkki käyttäytymisen taustalla piilevästä itsekkyydestä; hän ei ole siitä tietoinen, koska hän ei tunne itseään tarpeeksi hyvin, joten hän menee äärimmäisyyksiin.

Uskonnollinen fanaatikko on populaarikulttuurin roistotyyppi. Hänelle ei ole ominaista rationaalisuus, pragmatismi, suvaitsevaisuus, edes banaali itsesuojeluvaisto, ja äärimmäisen harvinaiset välähdykset myötätunnosta vuorottelevat arvaamattomasti julmuuden ja väkivallan kanssa.

Hän leikkaa mieluummin Gordionin solmuja ajattelematta seurauksia ja torjuu kaikki neuvotteluyritykset.

Tyrannia, dogmatismi, vääristynyt moraali, kaikkien väärinkäsitysten verinen selvittäminen - tämä on todellisen fanaatikon tapa.

Fanaatikko on suvaitsematon ei-uskovia kohtaan, ja erityisesti hindupalstojen lukijoita kohtaan, ja pyrkii useimmissa tapauksissa pakottamaan heidät uskomaan samoin kuin hän itse.

Mutta mikä erottaa fanaatikon tavallisesta vakuuttuneesta uskovasta, on hänen pitäytymisensä uskontonsa dogmeissa (sellaisina kuin hän on ne itse käsittänyt); hän raivostuu jo pelkästä yrityksestä analysoida uskontonsa oppeja, kun taas älyllinen uskovainen ottaa ne varmasti vastaan tyynesti ja ilman pelkoa ja riittävän älykkyyden vallitessa rikastuttaa teologiaa uudella tutkielmalla.



Uskonnollinen fanaattisuus

Fanaattisuus on sairaalloinen tila, sokea usko johonkin aatteeseen ja sen tyrkyttäminen muille. Fanatismi oli ja on edelleen monimutkainen ja ristiriitainen sosiaalis-historiallinen ilmiö, joka on aina kiinnostanut filosofeja, teologeja, poliitikkoja, kulttuurihenkilöitä ja tavallisia ihmisiä. Yhden ihmisen uskonnollinen fanatismi voi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin kahdenkymmenen rikollisen yhteenlasketut ponnistelut.

Anonyymi kirjoitti:

Uskonnollinen riippuvuus voi muuttua uskonnolliseksi fanaattisuudeksi. Uskonnollinen fanaatikko samaistuu uskonnollisen aatteen ihanteisiin sellaisena kuin hän ne esittää. Usko valitun tien oikeellisuuteen on ehdoton eikä salli kompromisseja. Fanaatikon uskonnollinen vakaumus yhdistyy messiaaniseen aatteeseen poikkeuksellisen vastuuntunnon tunteena lähetystehtävän täydellisestä täyttämisestä, joka ilmenee sekä ajattelun sisällössä että kaiken ympärillä tapahtuvan havaitsemisessa, tunnetilassa ja suhtautumisessa muihin.

Elämän tarkoitusta etsiessään he menevät äärimmäisyyksiin.

Kristillisillä uskonnollisilla järjestöillä on samat tavoitteet: mahdollisimman monen kannattajan rekrytointi, heidän täydellinen hallitsemisensa, taloudellisten resurssien hankkiminen kannattajiensa kautta, poliittiselle areenalle pääseminen ja näin ollen valta paitsi kannattajiinsa, myös koko maailmaan.

Tämä on riittämätöntä, kritiikitöntä uskoa "oikeaan" jumalaan. Fanaatikko on henkilö, joka on riittämätön, koska hän on lujasti rakentanut päähänsä, että hän ja vain hän (no, ehkä hänen kaltaisensa) ovat oikeassa. Ja kaikki muut ovat väärässä.

Kristillisen kidutususkonnon fanaattisuus on tuhoisaa, joskus kauheaa, koska fanaattisuus on ääriainesten ja terrorismin ideologian perusta. Kysymys on siitä, miten voimme suojella itseämme ja läheisiämme sellaiselta.

Ikuisen kidutususkonnon kristillinen uskonnollinen fanatismi ei ole syntynyt tänään tai eilen.

Erilaiset ideologiat ovat vuosisatojen kuluessa vieneet ihmishenkiä, mutta ne ovat myös hävittäneet kokonaisten kansakuntien juuret.

Sanotaan, että fanatismi voidaan lopettaa systematisoimalla uskonnollinen ideologia ja vahvistamalla tiedettä.

Mikä ero on uskon ja fanaattisuuden välillä?
Fanaatikon kiihko kertoo hänen kamppailustaan oman epäuskonsa kanssa: teoillaan hän kiirehtii todistamaan mielelleen, että hänen tunteensa on oikea. Usko on mielen tunne, ja fanatismi on tunteen mieli.

Miten uskonnollinen fanatismi ilmenee?
Nämä ovat ihmisiä, joilla on vähän tunteita ja jotka ovat useimmiten synkällä tuulella. Tämän luonteen pohjalta voi kehittyä uskontoon uppoutunut henkilö, joka kuitenkin välittää vain itsestään eikä huomaa, miten hänen tekonsa vaikuttavat ympärillä oleviin ihmisiin.

Uskonnollinen fanaattisuus tai uskonnollinen ekstremismi on nimitys, jota käytetään viittaamaan kritiikittömään kiihkoon tai pakkomielteiseen innostukseen omasta hartaudesta tai omistautumisesta jonkin ryhmän uskontoon, eräänlaiseen inhimilliseen fanaattisuuteen, joka saattaa muuten ilmetä henkilön muissa intohimoissa ja osallistumisessa.

Onko fanaattisuus synti?
Kristityn ei pitäisi olla fanaattinen, vaan hänen pitäisi rakastaa kaikkia ihmisiä ja suhtautua heihin herkästi.

”Uskonnollinen fanaattisuus”, kuten kaikki muutkin riippuvuudet, tuhoaa ihmisen sekä henkisesti että fyysisesti. Fanaatikon suurin ongelma on se, että hän lakkaa ajattelemasta rationaalisesti ja loogisesti.

Mikä on väärä uskonto?
PARODIAUSKONTO tai väärä uskonto tai pilkkauskonto on uskomusjärjestelmä, joka haastaa muiden ihmisten erilaiset uskonnot usein pilkkaamisen keinoin.

Henkilö, joka aloittaa jonkin asian tekemisen hyvillä aikomuksilla ja menee lopulta äärimmäisyyksiin, on vailla todellista arvostelukykyä. Hänen toimintansa on esimerkki käyttäytymisen taustalla piilevästä itsekkyydestä; hän ei ole siitä tietoinen, koska hän ei tunne itseään tarpeeksi hyvin, joten hän menee äärimmäisyyksiin.

Uskonnollinen fanaatikko on populaarikulttuurin roistotyyppi. Hänelle ei ole ominaista rationaalisuus, pragmatismi, suvaitsevaisuus, edes banaali itsesuojeluvaisto, ja äärimmäisen harvinaiset välähdykset myötätunnosta vuorottelevat arvaamattomasti julmuuden ja väkivallan kanssa.

Hän leikkaa mieluummin Gordionin solmuja ajattelematta seurauksia ja torjuu kaikki neuvotteluyritykset.

Tyrannia, dogmatismi, vääristynyt moraali, kaikkien väärinkäsitysten verinen selvittäminen - tämä on todellisen fanaatikon tapa.

Fanaatikko on suvaitsematon ei-uskovia kohtaan, ja erityisesti hindupalstojen lukijoita kohtaan, ja pyrkii useimmissa tapauksissa pakottamaan heidät uskomaan samoin kuin hän itse.

Mutta mikä erottaa fanaatikon tavallisesta vakuuttuneesta uskovasta, on hänen pitäytymisensä uskontonsa dogmeissa (sellaisina kuin hän on ne itse käsittänyt); hän raivostuu jo pelkästä yrityksestä analysoida uskontonsa oppeja, kun taas älyllinen uskovainen ottaa ne varmasti vastaan tyynesti ja ilman pelkoa ja riittävän älykkyyden vallitessa rikastuttaa teologiaa uudella tutkielmalla.



Uskonnollinen fanaattisuus

Fanaattisuus on sairaalloinen tila, sokea usko johonkin aatteeseen ja sen tyrkyttäminen muille. Fanatismi oli ja on edelleen monimutkainen ja ristiriitainen sosiaalis-historiallinen ilmiö, joka on aina kiinnostanut filosofeja, teologeja, poliitikkoja, kulttuurihenkilöitä ja tavallisia ihmisiä. Yhden ihmisen uskonnollinen fanatismi voi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin kahdenkymmenen rikollisen yhteenlasketut ponnistelut.

Lue lisää

Uskonnollinen fanaattisuus

Fanaattisuus on sairaalloinen tila, sokea usko johonkin aatteeseen ja sen tyrkyttäminen muille. Fanatismi oli ja on edelleen monimutkainen ja ristiriitainen sosiaalis-historiallinen ilmiö, joka on aina kiinnostanut filosofeja, teologeja, poliitikkoja, kulttuurihenkilöitä ja tavallisia ihmisiä. Yhden ihmisen uskonnollinen fanatismi voi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin kahdenkymmenen rikollisen yhteenlasketut ponnistelut.

Kristinuskon fanaattisuus on sairaalloinen tila, sokea usko johonkin ajatukseen ja sen pakottaminen muille.

Uskonnollinen fanatismi on historiallisesti ensimmäinen fanatismin muoto, ja sillä on erityinen asema sen muiden muunnelmien joukossa.

Pohjimmiltaan kristillinen uskonnollinen fanatismi on uskonnollisen maailmankuvan erityinen tulkinta ja uskonnollisten tunteiden erityinen taitos. Uskonnollisen fanatismin lisääntynyt vaara on, että sitä voidaan käyttää uskovien tietoisuuden ja käyttäytymisen manipulointitekijänä.

”Fundamentalismin, fanatismin, radikalismin, ääriliikkeiden ja terrorismin” olemuksesta yleensä ja ‘uskonnollisen ääriliikkeen’ olemuksesta erityisesti on olemassa suuri määrä hyvin erilaisia määritelmiä. On suositeltavaa lähestyä määritelmiä erikseen sanasta ”uskonnollinen” ja tarkastella ”uskonnollisen ekstremismin” olemusta kokonaisvaltaisesti.

Kristillinen zombifanaattisuus on ihmisen emotionaalinen ilmenemismuoto, jolle on ominaista liiallinen kiihko, innostus, pakkomielle, sokea usko uskomustensa oikeellisuuteen, palvonnan kohteensa ja kannattajiensa ylivertaisuuteen ja yksinoikeuteen omassa persoonassaan siinä määrin, että varsinainen päämäärä unohtuu.
Radikalismi on (neutraalina terminä, jos et laita siihen mitään positiivista tai negatiivista merkitystä) - ”terävä, kardinaalinen, äärimmäinen, tinkimätön pitäytyminen näkemyksissä, käsitteissä, joilla pyritään ratkaiseviin, radikaaleihin muutoksiin jossakin asiassa. Se voi esiintyä sekä negatiivisessa että positiivisessa valossa, esimerkiksi - radikaalit uudistukset.

Kristillinen ekstremismi on ”joukko erilaisia taistelun äärimmäisiä muotoja, jotka ilmenevät esimerkiksi separatismina, kaikenlaisena syrjintänä eri tavallla uskovia kohtaan ja suvaitsemattomuuden ilmentyminä.

Uskomukset liittyvät ihmisen tunteisiin ja psyykeen. Ainoastaan tieto, joka heijastaa ihmiselämän ja yhteiskunnan todellisuutta, hallitsee ihmisen tunteita ja psyykeä, johtaa loogiseen päättelyyn ja voi väittää estävänsä uskonnollisen vakaumuksen muuttumisen fanaattiseksi.
Toisin sanoen uskonnollisen peruskoulutuksen puute tai laadukkaan koulutuksen puute johtaa uskonnollisesta kulttuurista irtautumiseen ja johtaa fanaattisuuteen, joka ei salli uskonnollisen henkilön kääntyä kriittisesti hengelliseen maailmaansa ja jopa päinvastoin edellyttää kriittistä vetoamista reaalimaailmaan.

Uskonnollinen suvaitsemattomuus.

Puritanismi - moraalin ja sääntöjen tiukkuus jokapäiväisessä elämässä, joka on muuttunut itsetarkoitukseksi;

"Vääräuskoisten" väkisin käännyttäminen - uskontoon houkutteleminen tungettelevin, mielistelevin ja juonittelevin, ja pilkkaamisen keinoin;

Uskonnollinen ekspansio - pyrkimys uskonnon maailmanhallintaan salakavalin ja väkivaltaisin keinoin.

Maailmanhistoria on valitettavasti täynnä tapauksia, joissa uskonnollinen viha on ajanut valtioita ja kansoja uskonsotiin (sisällissotiin ja kansojen välisiin) ja epäinhimillisiin vainoihin.

Kansakuntien uskonnollinen historia on kuitenkin myös täynnä harhaoppeja, skismoja, vainoja.

Uskonnollista fanatismia kansan keskuudessa, on pitkä historia uskonnon voiman hyödyntämisessä ja sen käyttämisessä joko vallan vakiinnuttamiseen tai laajentumisen tekosyynä;

Kristillinen zombifanatismi on psyykkisen toimintahäiriön ilmentymä, turvapaikka neuroottisille yksilöille, jotka yrittävät piilottaa sisäisen henkisen ristiriitansa ja siitä johtuvan aggression, alemmuuskompleksin ja egoismin itseltään ja muilta turvautumalla fanatismiin;


Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi - siitä tulee kidutususkonnossa uskovien liioiteltu vaativuus lähimmäisiään kohtaan, joka johtuu käskyjen väärästä ymmärtämisestä.

Uskonnollisen fanatismin seuraukset
Uskonnollisen fanatismin seuraukset ihmisille, yhteiskunnalle ja itse uskonnoille ovat hyvin moninaiset.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi on psyykkisen toimintahäiriön ilmentymä, turvapaikka neuroottisille yksilöille ja samalla luo fanaattisessa uskovassa harhakuvan hengellisestä omavaraisuudesta ja taatusta pelastuksesta nukuttamalla hänen omatuntonsa ja istuttamalla häneen farisealaisen tietoisuuden;


Se vääristää uskoa, koska se riistää siltä sen arvokkaan ominaisuuden - lähimmäisenrakkauden, jota ilman usko on kuollut;

Se tukahduttaa yksilönvapauden pakottamalla, vainoamalla, uhkaamalla, rankaisemalla ja väkivallalla;

Anonyymi kirjoitti:

Uskonnollinen fanaattisuus

Fanaattisuus on sairaalloinen tila, sokea usko johonkin aatteeseen ja sen tyrkyttäminen muille. Fanatismi oli ja on edelleen monimutkainen ja ristiriitainen sosiaalis-historiallinen ilmiö, joka on aina kiinnostanut filosofeja, teologeja, poliitikkoja, kulttuurihenkilöitä ja tavallisia ihmisiä. Yhden ihmisen uskonnollinen fanatismi voi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin kahdenkymmenen rikollisen yhteenlasketut ponnistelut.

Kristinuskon fanaattisuus on sairaalloinen tila, sokea usko johonkin ajatukseen ja sen pakottaminen muille.

Uskonnollinen fanatismi on historiallisesti ensimmäinen fanatismin muoto, ja sillä on erityinen asema sen muiden muunnelmien joukossa.

Pohjimmiltaan kristillinen uskonnollinen fanatismi on uskonnollisen maailmankuvan erityinen tulkinta ja uskonnollisten tunteiden erityinen taitos. Uskonnollisen fanatismin lisääntynyt vaara on, että sitä voidaan käyttää uskovien tietoisuuden ja käyttäytymisen manipulointitekijänä.

”Fundamentalismin, fanatismin, radikalismin, ääriliikkeiden ja terrorismin” olemuksesta yleensä ja ‘uskonnollisen ääriliikkeen’ olemuksesta erityisesti on olemassa suuri määrä hyvin erilaisia määritelmiä. On suositeltavaa lähestyä määritelmiä erikseen sanasta ”uskonnollinen” ja tarkastella ”uskonnollisen ekstremismin” olemusta kokonaisvaltaisesti.

Kristillinen zombifanaattisuus on ihmisen emotionaalinen ilmenemismuoto, jolle on ominaista liiallinen kiihko, innostus, pakkomielle, sokea usko uskomustensa oikeellisuuteen, palvonnan kohteensa ja kannattajiensa ylivertaisuuteen ja yksinoikeuteen omassa persoonassaan siinä määrin, että varsinainen päämäärä unohtuu.
Radikalismi on (neutraalina terminä, jos et laita siihen mitään positiivista tai negatiivista merkitystä) - ”terävä, kardinaalinen, äärimmäinen, tinkimätön pitäytyminen näkemyksissä, käsitteissä, joilla pyritään ratkaiseviin, radikaaleihin muutoksiin jossakin asiassa. Se voi esiintyä sekä negatiivisessa että positiivisessa valossa, esimerkiksi - radikaalit uudistukset.

Kristillinen ekstremismi on ”joukko erilaisia taistelun äärimmäisiä muotoja, jotka ilmenevät esimerkiksi separatismina, kaikenlaisena syrjintänä eri tavallla uskovia kohtaan ja suvaitsemattomuuden ilmentyminä.

Uskomukset liittyvät ihmisen tunteisiin ja psyykeen. Ainoastaan tieto, joka heijastaa ihmiselämän ja yhteiskunnan todellisuutta, hallitsee ihmisen tunteita ja psyykeä, johtaa loogiseen päättelyyn ja voi väittää estävänsä uskonnollisen vakaumuksen muuttumisen fanaattiseksi.
Toisin sanoen uskonnollisen peruskoulutuksen puute tai laadukkaan koulutuksen puute johtaa uskonnollisesta kulttuurista irtautumiseen ja johtaa fanaattisuuteen, joka ei salli uskonnollisen henkilön kääntyä kriittisesti hengelliseen maailmaansa ja jopa päinvastoin edellyttää kriittistä vetoamista reaalimaailmaan.

Uskonnollinen suvaitsemattomuus.

Puritanismi - moraalin ja sääntöjen tiukkuus jokapäiväisessä elämässä, joka on muuttunut itsetarkoitukseksi;

"Vääräuskoisten" väkisin käännyttäminen - uskontoon houkutteleminen tungettelevin, mielistelevin ja juonittelevin, ja pilkkaamisen keinoin;

Uskonnollinen ekspansio - pyrkimys uskonnon maailmanhallintaan salakavalin ja väkivaltaisin keinoin.

Maailmanhistoria on valitettavasti täynnä tapauksia, joissa uskonnollinen viha on ajanut valtioita ja kansoja uskonsotiin (sisällissotiin ja kansojen välisiin) ja epäinhimillisiin vainoihin.

Kansakuntien uskonnollinen historia on kuitenkin myös täynnä harhaoppeja, skismoja, vainoja.

Uskonnollista fanatismia kansan keskuudessa, on pitkä historia uskonnon voiman hyödyntämisessä ja sen käyttämisessä joko vallan vakiinnuttamiseen tai laajentumisen tekosyynä;

Kristillinen zombifanatismi on psyykkisen toimintahäiriön ilmentymä, turvapaikka neuroottisille yksilöille, jotka yrittävät piilottaa sisäisen henkisen ristiriitansa ja siitä johtuvan aggression, alemmuuskompleksin ja egoismin itseltään ja muilta turvautumalla fanatismiin;


Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi - siitä tulee kidutususkonnossa uskovien liioiteltu vaativuus lähimmäisiään kohtaan, joka johtuu käskyjen väärästä ymmärtämisestä.

Uskonnollisen fanatismin seuraukset
Uskonnollisen fanatismin seuraukset ihmisille, yhteiskunnalle ja itse uskonnoille ovat hyvin moninaiset.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi on psyykkisen toimintahäiriön ilmentymä, turvapaikka neuroottisille yksilöille ja samalla luo fanaattisessa uskovassa harhakuvan hengellisestä omavaraisuudesta ja taatusta pelastuksesta nukuttamalla hänen omatuntonsa ja istuttamalla häneen farisealaisen tietoisuuden;


Se vääristää uskoa, koska se riistää siltä sen arvokkaan ominaisuuden - lähimmäisenrakkauden, jota ilman usko on kuollut;

Se tukahduttaa yksilönvapauden pakottamalla, vainoamalla, uhkaamalla, rankaisemalla ja väkivallalla;

Lue lisää

Se vääristää uskoa, koska se riistää siltä sen arvokkaan ominaisuuden - lähimmäisenrakkauden, jota ilman usko on kuollut;

Se tukahduttaa yksilönvapauden pakottamalla, vainoamalla, uhkaamalla, rankaisemalla ja väkivallalla;

Se ajaa uhrinsa tuhoamaan muita ihmishenkiä ja sivilisaatioita uskonsodissa;

Kristittyjen fanaattisuus herättää uskonnollisesti välinpitämättömissä tai vähän uskovissa ihmisissä antipatioita ja kallistaa heidät ateismiin, kun he vakuuttuvat siitä, että uskonto ei jalosta ihmistä vaan lietsoo vihaa ja verisiä konflikteja.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.
Uskonnollisen fanaatikon tärkein piirre, joka erottaa hänet hyvin uskonnollisesta ihmisestä, on vakaumus siitä, että vain heidän suosikkijärjestöjensä ja -opetuksensa kautta voi päästä Jumalan luokse ja että ne, jotka ovat eri mieltä tästä vakaumuksesta, joutuvat suoraan ikuiseen helvettiin.

Kristitty fanaatikko on ylimielinen, suvaitsematon ja aggressiivinen muita hengellisiä polkuja ja koulukuntia kohtaan. Tällaista henkilöä ei voi kutsua hengelliseksi. Usein tällaiset ihmiset ovat täysin ymmärtämättömiä paitsi viisaudelle, myös jopa logiikalle, tosiasioille ja maalaisjärjelle. He saattavat osata jopa paljon Raamatun sitaatteja ulkoa, heillä voi olla korkea asema järjestössään, mutta silti heillä ei ole alkeellista ymmärrystä hengellisen filosofian perusteista.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnolliset fanaatikot taistelevat jonkin aatteen puolesta.

Vain heidän kirkkonsa on oikein, vain heidän oppinsa on edistyksellisin, vain heidän tulkintansa Raamatusta on oikein, muiden kirkkojen väärin, vain he palvovat oikeaa jumalaa, oikeaa Jeesusta, muut vääriä jumalaia ja väärää Jeesusta.

Vain he saavat todellisia ilmestyksiä Jumalalta, vain he todella palvovat, vain heillä on kaikkein oikein käsitys Raamatusta ja niin edelleen.

Uskonnollinen fanaatikko ei saa mielihyvää toiminnastaan, vaan ihanne- tai aatemaailman olemassaolosta itsestään. Hän sulautuu intohimoonsa, haluaa kokea intohimoja ja tunteita.


Uskonnollinen fanaatikko tarvitsee samanhenkisyyttä ja samanhenkisiä ihmisiä. Hän etsii samanlaisia faneja, joiden joukossa hän tuntee olevansa omiensa joukossa, puhuu heidän kanssaan samaa kieltä, he ”maistelevat” hänen ideaansa tai sankariaan ja ymmärtävät toisiaan täydellisesti.
Uskonnollisen fanaatikon ympäristö on eräänlainen yhteisen tunteen sähköistämien ihmisten psyykkinen yhteenliittymä, joka omassa piirissään kasvaa ja voi saavuttaa tuntemattomia arvoja.

Uskonnollinen fanaattisuus tähtää jonkun toisen kulttuurin, uskonnon ja arvomaailman tuhoamiseen.

Koska vain hänen uskontonsa- kristinusko on totta ja vain hänen kirkkonsa on paras!


Mitä voimakkaampi kristillinen uskonnollinen fanaattisuus on, sitä enemmän ihminen on mukana tapahtumissa. Hän alkaa olla jonkin aatten vallassa. Tässä oudossa tilassa hän irrottautuu itsestään ja alkaa iloita, surra ja odottaa ihmettä yhdessä kaikkien muiden kanssa.

Ei kuitenkaan pidä sekoittaa uskonnollisen fanaattisuuden ja dogmatismin käsitteitä keskenään.

Uskonnollinen dogmaatikko pitää tunnollisesti kiinni uskomuksistaan, perinteistään ja uskostaan, vaikka pilkkaakin usein patologisesti muita uskontoja.

Uskonnollisten fanaatikkojen tavoin hän saattaa ihailla omaa oikeaa kristinuskoa ja pitää usein muiden uskontojen edustajia harhaoppisina.

Kristillisen kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnollinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa surua ja kärsimystä harhojen, mielenvikaisuuden, kyvyttömyyden kuulla ja ymmärtää muita. Ja tämä sairaus tarttuu inhimillisten intohimojen ja mieltymysten kautta, jotka ovat kehittyneet enemmän tai vähemmän jokaisessa ihmisessä.

Niinpä intohimojen varjeleminen, niiden torjuminen, tiukka itsekritiikki - tämä on tapa suojautua uskonnolliselta fanaattisuudelta.

Kaikki on meissä itsessämme, ja meidän pitäisi aloittaa vain itsestämme.

Ääriajattelun olemuksen osalta kaikki lähtee liikkeelle ”fanaattisuudesta”, koska ääriajattelu ja terrorismi ovat fanaattisen ajattelun, toiminnan ja elämäntavan tulosta. ”Uskonnollinen ekstremismi” on monimutkainen, monitahoinen uskonnollinen ilmiö.

”Uskonnollinen ekstremismi” on monimutkainen, monitahoinen uskonnollinen ilmiö, jolla on kolme toisiinsa liittyvää muotoa:

1) tietoisuuden tilana (julkinen ja yksilöllinen);

2) ideologiana;

3) toimintakokonaisuutena, jolla ääriainesten ideologiaa toteutetaan elämässä.

Äärikristilliset dogmaattiset uskomukset, kuten muutkin uskomukset, kuten ideologiset myös uskomukset, liittyvät ihmisen tunteisiin ja psyykeen.

Anonyymi kirjoitti:

Se vääristää uskoa, koska se riistää siltä sen arvokkaan ominaisuuden - lähimmäisenrakkauden, jota ilman usko on kuollut;

Se tukahduttaa yksilönvapauden pakottamalla, vainoamalla, uhkaamalla, rankaisemalla ja väkivallalla;

Se ajaa uhrinsa tuhoamaan muita ihmishenkiä ja sivilisaatioita uskonsodissa;

Kristittyjen fanaattisuus herättää uskonnollisesti välinpitämättömissä tai vähän uskovissa ihmisissä antipatioita ja kallistaa heidät ateismiin, kun he vakuuttuvat siitä, että uskonto ei jalosta ihmistä vaan lietsoo vihaa ja verisiä konflikteja.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.
Uskonnollisen fanaatikon tärkein piirre, joka erottaa hänet hyvin uskonnollisesta ihmisestä, on vakaumus siitä, että vain heidän suosikkijärjestöjensä ja -opetuksensa kautta voi päästä Jumalan luokse ja että ne, jotka ovat eri mieltä tästä vakaumuksesta, joutuvat suoraan ikuiseen helvettiin.

Kristitty fanaatikko on ylimielinen, suvaitsematon ja aggressiivinen muita hengellisiä polkuja ja koulukuntia kohtaan. Tällaista henkilöä ei voi kutsua hengelliseksi. Usein tällaiset ihmiset ovat täysin ymmärtämättömiä paitsi viisaudelle, myös jopa logiikalle, tosiasioille ja maalaisjärjelle. He saattavat osata jopa paljon Raamatun sitaatteja ulkoa, heillä voi olla korkea asema järjestössään, mutta silti heillä ei ole alkeellista ymmärrystä hengellisen filosofian perusteista.

Kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnolliset fanaatikot taistelevat jonkin aatteen puolesta.

Vain heidän kirkkonsa on oikein, vain heidän oppinsa on edistyksellisin, vain heidän tulkintansa Raamatusta on oikein, muiden kirkkojen väärin, vain he palvovat oikeaa jumalaa, oikeaa Jeesusta, muut vääriä jumalaia ja väärää Jeesusta.

Vain he saavat todellisia ilmestyksiä Jumalalta, vain he todella palvovat, vain heillä on kaikkein oikein käsitys Raamatusta ja niin edelleen.

Uskonnollinen fanaatikko ei saa mielihyvää toiminnastaan, vaan ihanne- tai aatemaailman olemassaolosta itsestään. Hän sulautuu intohimoonsa, haluaa kokea intohimoja ja tunteita.


Uskonnollinen fanaatikko tarvitsee samanhenkisyyttä ja samanhenkisiä ihmisiä. Hän etsii samanlaisia faneja, joiden joukossa hän tuntee olevansa omiensa joukossa, puhuu heidän kanssaan samaa kieltä, he ”maistelevat” hänen ideaansa tai sankariaan ja ymmärtävät toisiaan täydellisesti.
Uskonnollisen fanaatikon ympäristö on eräänlainen yhteisen tunteen sähköistämien ihmisten psyykkinen yhteenliittymä, joka omassa piirissään kasvaa ja voi saavuttaa tuntemattomia arvoja.

Uskonnollinen fanaattisuus tähtää jonkun toisen kulttuurin, uskonnon ja arvomaailman tuhoamiseen.

Koska vain hänen uskontonsa- kristinusko on totta ja vain hänen kirkkonsa on paras!


Mitä voimakkaampi kristillinen uskonnollinen fanaattisuus on, sitä enemmän ihminen on mukana tapahtumissa. Hän alkaa olla jonkin aatten vallassa. Tässä oudossa tilassa hän irrottautuu itsestään ja alkaa iloita, surra ja odottaa ihmettä yhdessä kaikkien muiden kanssa.

Ei kuitenkaan pidä sekoittaa uskonnollisen fanaattisuuden ja dogmatismin käsitteitä keskenään.

Uskonnollinen dogmaatikko pitää tunnollisesti kiinni uskomuksistaan, perinteistään ja uskostaan, vaikka pilkkaakin usein patologisesti muita uskontoja.

Uskonnollisten fanaatikkojen tavoin hän saattaa ihailla omaa oikeaa kristinuskoa ja pitää usein muiden uskontojen edustajia harhaoppisina.

Kristillisen kidutususkonnon dogmaattinen uskonnollinen fanatismi.

Uskonnollinen fanaattisuus on sairaus, joka aiheuttaa surua ja kärsimystä harhojen, mielenvikaisuuden, kyvyttömyyden kuulla ja ymmärtää muita. Ja tämä sairaus tarttuu inhimillisten intohimojen ja mieltymysten kautta, jotka ovat kehittyneet enemmän tai vähemmän jokaisessa ihmisessä.

Niinpä intohimojen varjeleminen, niiden torjuminen, tiukka itsekritiikki - tämä on tapa suojautua uskonnolliselta fanaattisuudelta.

Kaikki on meissä itsessämme, ja meidän pitäisi aloittaa vain itsestämme.

Ääriajattelun olemuksen osalta kaikki lähtee liikkeelle ”fanaattisuudesta”, koska ääriajattelu ja terrorismi ovat fanaattisen ajattelun, toiminnan ja elämäntavan tulosta. ”Uskonnollinen ekstremismi” on monimutkainen, monitahoinen uskonnollinen ilmiö.

”Uskonnollinen ekstremismi” on monimutkainen, monitahoinen uskonnollinen ilmiö, jolla on kolme toisiinsa liittyvää muotoa:

1) tietoisuuden tilana (julkinen ja yksilöllinen);

2) ideologiana;

3) toimintakokonaisuutena, jolla ääriainesten ideologiaa toteutetaan elämässä.

Äärikristilliset dogmaattiset uskomukset, kuten muutkin uskomukset, kuten ideologiset myös uskomukset, liittyvät ihmisen tunteisiin ja psyykeen.

Lue lisää

Äärikristilliset dogmaattiset uskomukset, kuten muutkin uskomukset, kuten ideologiset myös uskomukset, liittyvät ihmisen tunteisiin ja psyykeen.

Ainoastaan tieto, joka heijastaa ihmiselämän ja yhteiskunnan todellisuutta, hallitsee ihmisen tunteita ja psyykeä, johtaa loogiseen päättelyyn ja voi väittää estävänsä uskonnollisen vakaumuksen muuttumisen fanaattiseksi.

Äärikristillinen dogmaattinen ajattelu johtaa fanaattisuuteen, joka estää uskonnollista ihmistä kääntymästä kriittisesti pois fanaattisuudesta ja kyseenalaistamasta "ainoaa oikeaa totuutta".

Tämä tilanne edellyttää ajan mittaan radikaaleja näkemyksiä. Radikaaleilla näkemyksillä on puolestaan taipumus muuttua ääriainesten iskulauseiksi ja vetoomuksiksi. Nämä kehotukset ja iskulauseet ovat terroristisen toiminnan perusta. On tärkeää huomata, että näiden vaiheiden välinen ero ei ole uskonnossa vaan ideologiassa, joka käyttää uskontoa aseena tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

On myös huomattava, että niiden välinen ero riippuu yksilöllisestä henkisestä käsityksestä, ja siirtyminen tasolta toiselle voi kestää muutamasta päivästä useisiin vuosiin.

KRISTILLINEN ZOMBIFANATISMI: VAPAUTTA VAI ORJUUTTA?

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä.

Fanaattisuus, sen opin julistajien yksinkertaisuus ja ristiriitaisuus.

Siirryttäessä tarkastelemaan kristinuskon uskonnollisen fanaatikon-messiaan, aktiivisen henkikeskeisen maailmankatsomuksen kantajan, erityispiirteitä on huomattava, että hän pitää itseään kutsumuksena pelastaa maailma ja saattaa ihmiset sille "oikealla tielle", joka hänestä tuntuu kaikkein korkeimmalta, ja hän pyrkii tekemään tämän kaikista olosuhteista riippumatta.

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä - se uskonnollinen fanaatikko pyrkii pelkästään "hyvien aikomustensa" ohjaamana pakottamaan tahtonsa, fiktionsa ja spekulaationsa ihmisten ylle kuvittelemalla, että näin hän antaa heille pääsyn absoluuttiseen Totuuteen (tai mihin tahansa, mitä hän pitää kaikkein arvokkaimpana oikeamielisen ihmisen kaikkien pyrkimysten keskipisteenä), ja että tämä ja vain tämä on hänen mielestään hänen elämänsä päämäärä, arvo ja tarkoitus.

Suotuisin ympäristö tällaisille fanaattiselle yksilöille ominaisten maailman määrittelyn ja "ainoan oikean" uskonnon vaihtoehtojen toteuttamiselle on juuri "vääräuskoiset", eli siis kaikki hindujen palstat suomi24:ssa.

Kidutususkonnon fanaatikko pyrkii löytämään itsestään suurimman uskon voiman, hallitsemalla, kuten hän uskoo, sisimpänsä, irrottautumalla ohimenevästä, ja näin hän pyrkii löytämään itsestään suurimman, aidoimman ja ainoan uskonsa voiman. Mutta kaiken voittavan voiman löytäminen itsestään on epätodennäköistä.

Ei ole epäilystäkään vain siitä, että laiminlyömällä liialliset tarpeensa, kieltämällä ne, hän saa harhakuvitelmallisen korvauksen riittämättömille kyvyilleen ja luottamuksen omaan sisäiseen ja ulkoiseen harmoniaansa, joka ei ole sopusoinnussa asioiden todellisen tilan kanssa.

Yleensä väkisin omaan uskoonsa eli kristinuskoon käännyttäjällä tyypilliset teot ja teot aiheuttavat muillekin vakavia vaikeuksia.

Väkisin omaan uskoon käännytääjä ei tietenkään kategorisesti hyväksy hänelle tarjottua ”psyykkistä apua”, koska se, ja hän uskoo siihen vilpittömästi, kiinnittää hänet väärään nykyhetkeen ja riistää siten häneltä hänen käytettävissään olevan todellisen tulevaisuuden - jumalallisen armon.

Uskonnollinen dogmaattinen fanaattisuus liittyy ihmisluonnon kaikkiin puoliin, myös rationaalisiin ja irrationaalisiin.

On kuitenkin otettava huomioon, että fanaatinen kidutususkonon edustaja voi olla fanaatikko vain kahden maailmankatsomuksellisen vaihtoehdon vallitessa: passiivis-henkikeskeisen tai aktiivis-henkikeskeisen.

Toisin sanoen itse fanaattisuus ja siihen liittyvät ilmiöt syntyvät silloin, kun yksilön kykyjen tai tarpeiden kokonaisuuden henkis-sielullinen osa on riittämätön, eli se tarvitsee täydellistä tai osittaista täydennystä, ja olemassa olevan riittämättömyyden kompensointi on äärimmäisen tehotonta tai pohjimmiltaan mahdotonta.

Yksi ikuisen helvettiopin kidutususkonnon fanaatikon tyyppi on yksilö, joka on syvästi vakuuttunut siitä, että ajatus, jota hän tunnustaa, on ehdottoman totta, ja tuntee tarvetta antaa koko itsensä "taisteluun" uskomustensa puolesta; tämä on fanaatikko sellaisenaan, hänen maailmasuhteensa intensiivisyys on keskittynyt "hyvään".

Koska kristitty fanaatikko ei kykene tyydyttämään ylivoimaisia tarpeitaan niitä vastaavien kykyjen kustannuksella tyhjentävästi, hän ”ottaa käyttöönsä” illusorisen tyydytystilan saavuttamisprosessin aikana käytännössä kaikki toteutettavissa olevat olennaiset kykynsä.

Anonyymi kirjoitti:

Äärikristilliset dogmaattiset uskomukset, kuten muutkin uskomukset, kuten ideologiset myös uskomukset, liittyvät ihmisen tunteisiin ja psyykeen.

Ainoastaan tieto, joka heijastaa ihmiselämän ja yhteiskunnan todellisuutta, hallitsee ihmisen tunteita ja psyykeä, johtaa loogiseen päättelyyn ja voi väittää estävänsä uskonnollisen vakaumuksen muuttumisen fanaattiseksi.

Äärikristillinen dogmaattinen ajattelu johtaa fanaattisuuteen, joka estää uskonnollista ihmistä kääntymästä kriittisesti pois fanaattisuudesta ja kyseenalaistamasta "ainoaa oikeaa totuutta".

Tämä tilanne edellyttää ajan mittaan radikaaleja näkemyksiä. Radikaaleilla näkemyksillä on puolestaan taipumus muuttua ääriainesten iskulauseiksi ja vetoomuksiksi. Nämä kehotukset ja iskulauseet ovat terroristisen toiminnan perusta. On tärkeää huomata, että näiden vaiheiden välinen ero ei ole uskonnossa vaan ideologiassa, joka käyttää uskontoa aseena tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

On myös huomattava, että niiden välinen ero riippuu yksilöllisestä henkisestä käsityksestä, ja siirtyminen tasolta toiselle voi kestää muutamasta päivästä useisiin vuosiin.

KRISTILLINEN ZOMBIFANATISMI: VAPAUTTA VAI ORJUUTTA?

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä.

Fanaattisuus, sen opin julistajien yksinkertaisuus ja ristiriitaisuus.

Siirryttäessä tarkastelemaan kristinuskon uskonnollisen fanaatikon-messiaan, aktiivisen henkikeskeisen maailmankatsomuksen kantajan, erityispiirteitä on huomattava, että hän pitää itseään kutsumuksena pelastaa maailma ja saattaa ihmiset sille "oikealla tielle", joka hänestä tuntuu kaikkein korkeimmalta, ja hän pyrkii tekemään tämän kaikista olosuhteista riippumatta.

Kidutususkonto, joka julistaa ikuista helvettiä - se uskonnollinen fanaatikko pyrkii pelkästään "hyvien aikomustensa" ohjaamana pakottamaan tahtonsa, fiktionsa ja spekulaationsa ihmisten ylle kuvittelemalla, että näin hän antaa heille pääsyn absoluuttiseen Totuuteen (tai mihin tahansa, mitä hän pitää kaikkein arvokkaimpana oikeamielisen ihmisen kaikkien pyrkimysten keskipisteenä), ja että tämä ja vain tämä on hänen mielestään hänen elämänsä päämäärä, arvo ja tarkoitus.

Suotuisin ympäristö tällaisille fanaattiselle yksilöille ominaisten maailman määrittelyn ja "ainoan oikean" uskonnon vaihtoehtojen toteuttamiselle on juuri "vääräuskoiset", eli siis kaikki hindujen palstat suomi24:ssa.

Kidutususkonnon fanaatikko pyrkii löytämään itsestään suurimman uskon voiman, hallitsemalla, kuten hän uskoo, sisimpänsä, irrottautumalla ohimenevästä, ja näin hän pyrkii löytämään itsestään suurimman, aidoimman ja ainoan uskonsa voiman. Mutta kaiken voittavan voiman löytäminen itsestään on epätodennäköistä.

Ei ole epäilystäkään vain siitä, että laiminlyömällä liialliset tarpeensa, kieltämällä ne, hän saa harhakuvitelmallisen korvauksen riittämättömille kyvyilleen ja luottamuksen omaan sisäiseen ja ulkoiseen harmoniaansa, joka ei ole sopusoinnussa asioiden todellisen tilan kanssa.

Yleensä väkisin omaan uskoonsa eli kristinuskoon käännyttäjällä tyypilliset teot ja teot aiheuttavat muillekin vakavia vaikeuksia.

Väkisin omaan uskoon käännytääjä ei tietenkään kategorisesti hyväksy hänelle tarjottua ”psyykkistä apua”, koska se, ja hän uskoo siihen vilpittömästi, kiinnittää hänet väärään nykyhetkeen ja riistää siten häneltä hänen käytettävissään olevan todellisen tulevaisuuden - jumalallisen armon.

Uskonnollinen dogmaattinen fanaattisuus liittyy ihmisluonnon kaikkiin puoliin, myös rationaalisiin ja irrationaalisiin.

On kuitenkin otettava huomioon, että fanaatinen kidutususkonon edustaja voi olla fanaatikko vain kahden maailmankatsomuksellisen vaihtoehdon vallitessa: passiivis-henkikeskeisen tai aktiivis-henkikeskeisen.

Toisin sanoen itse fanaattisuus ja siihen liittyvät ilmiöt syntyvät silloin, kun yksilön kykyjen tai tarpeiden kokonaisuuden henkis-sielullinen osa on riittämätön, eli se tarvitsee täydellistä tai osittaista täydennystä, ja olemassa olevan riittämättömyyden kompensointi on äärimmäisen tehotonta tai pohjimmiltaan mahdotonta.

Yksi ikuisen helvettiopin kidutususkonnon fanaatikon tyyppi on yksilö, joka on syvästi vakuuttunut siitä, että ajatus, jota hän tunnustaa, on ehdottoman totta, ja tuntee tarvetta antaa koko itsensä "taisteluun" uskomustensa puolesta; tämä on fanaatikko sellaisenaan, hänen maailmasuhteensa intensiivisyys on keskittynyt "hyvään".

Koska kristitty fanaatikko ei kykene tyydyttämään ylivoimaisia tarpeitaan niitä vastaavien kykyjen kustannuksella tyhjentävästi, hän ”ottaa käyttöönsä” illusorisen tyydytystilan saavuttamisprosessin aikana käytännössä kaikki toteutettavissa olevat olennaiset kykynsä.

Lue lisää

yksinkertaiseksi olennoksi, joka on tosiasiassa samaistunut siihen uskonnollisen olemassaolon alueeseen, jossa hänen olennaiset voimansa pääasiassa purkautuvat.

”Uskonnollinen fanaattisuus”, kuten kaikki muutkin riippuvuudet, tuhoaa ihmisen sekä henkisesti että fyysisesti. Fanaatikon suurin ongelma on se, että hän lakkaa ajattelemasta rationaalisesti ja loogisesti.

Vain heidän kirkkonsa on oikein, vain heidän oppinsa on edistyksellisin, vain heidän tulkintansa Raamatusta on oikein, muiden kirkkojen väärin.

Vain he palvovat oikeaa jumalaa, oikeaa Jeesusta, muut vääriä jumalaia ja väärää Jeesusta.

Vain he saavat todellisia ilmestyksiä Jumalalta.

Vain he todella palvovat, vain heillä on kaikkein oikein käsitys Raamatusta ja niin edelleen.


Se tukahduttaa yksilönvapauden pakottamalla, vainoamalla, uhkaamalla, rankaisemalla ja väkivallalla;

Se ajaa uhrinsa tuhoamaan muita ihmishenkiä ja sivilisaatioita uskonsodissa;

Se herättää uskonnollisesti välinpitämättömissä tai vähän uskovissa ihmisissä antipatioita ja kallistaa heidät ateismiin, kun he vakuuttuvat siitä, että uskonto ei jalosta ihmistä vaan lietsoo vihaa ja verisiä konflikteja.

Puolustuksen tarkoituksena on torjua vihollisen hyökkäys. Puolustamme itseämme fanaattisia kristittyjä vastaan, tämä on avointa sodankäyntiä. Menneisyydessä ne suuret kansakunnat, jotka eivät laiminlyöneet puolustustaan, selviytyivät parhaiten. Sama pätee hindupalstoihin, joissa lukijoilla on vapaus valita, mihin he uskovat tai uskovatko lainkaan. Mutta tämä valinnanvapaus viedään heiltä pois fanaattisten kristittyjen painostuksesta, jotka haluavat myös tehdä palstojen lukijoista itsensä kaltaisia dogmaattisia zombeja.

Avoin sota fanaattisia zombifundamentalistikristittyjä vastaan on meneillään.

Luuletteko todella, että annamme teidän riistää meiltä vapautemme?

"Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."

Tyyliltään sellainen viesti on:

Me olemme ottaneet kaikki vääräuskoiset vangeiksi ja käännytämme heidät väkisin kristinuskoon väkisin tai, jos he kieltäytyvät, kidutamme heidät kuoliaaksi.

MUTTA:
Avoin sota fanaattisia zombifundamentalistikristittyjä vastaan on meneillään.

Luuletteko todella, että annamme teidän riistää meiltä vapautemme?

Fanatismi ja kristityjen harjoittama psykoterrorismi.

SE ON LUOLAIHMISTEN TIETOISUUS, EI NORMAALI TIETOISUUS.

Kristittyjen toiminta hindupalstoilla on obskurantismi - valistuksen vastustaminen, valistusvihamielisyys, sananvapauden vastustaminen.

Tiettyjen kristinuskon kulttien absoluuttinen yksinoikeus ja "pyhyys", on hellittämättömään taistelu muiden kanssa;

Kostonhimoinen, armoton ja rankaiseva tuomari-jumala, ikään kuin kirjoitettu nykypäivän terroristeista;

Ajatukset tuomiopäivästä tai viimeisestä tuomiosta;

Inkvisition nuotiot, armoton noitavaino ja harhaoppisten jahtaaminen, ei-uskovien vainoaminen ja puuttuminen uskovien intiimiin elämään;

Uskonsodat ja riidat.

Käsitys ikuisesta helvetistä

Paratiisin nautinnot

Obskurantismi, kiihkoilu, sensuuri

ALKUKANTAISUUDEN JA KESKIAJAN TUOMINEN NYKYAIKAAN.

Zombikristittyjen uskonnollinen fanatismi ei ole osoitus uskon syvyydestä vaan taikauskon voimasta.

Anonyymi kirjoitti:

yksinkertaiseksi olennoksi, joka on tosiasiassa samaistunut siihen uskonnollisen olemassaolon alueeseen, jossa hänen olennaiset voimansa pääasiassa purkautuvat.

”Uskonnollinen fanaattisuus”, kuten kaikki muutkin riippuvuudet, tuhoaa ihmisen sekä henkisesti että fyysisesti. Fanaatikon suurin ongelma on se, että hän lakkaa ajattelemasta rationaalisesti ja loogisesti.

Vain heidän kirkkonsa on oikein, vain heidän oppinsa on edistyksellisin, vain heidän tulkintansa Raamatusta on oikein, muiden kirkkojen väärin.

Vain he palvovat oikeaa jumalaa, oikeaa Jeesusta, muut vääriä jumalaia ja väärää Jeesusta.

Vain he saavat todellisia ilmestyksiä Jumalalta.

Vain he todella palvovat, vain heillä on kaikkein oikein käsitys Raamatusta ja niin edelleen.


Se tukahduttaa yksilönvapauden pakottamalla, vainoamalla, uhkaamalla, rankaisemalla ja väkivallalla;

Se ajaa uhrinsa tuhoamaan muita ihmishenkiä ja sivilisaatioita uskonsodissa;

Se herättää uskonnollisesti välinpitämättömissä tai vähän uskovissa ihmisissä antipatioita ja kallistaa heidät ateismiin, kun he vakuuttuvat siitä, että uskonto ei jalosta ihmistä vaan lietsoo vihaa ja verisiä konflikteja.

Puolustuksen tarkoituksena on torjua vihollisen hyökkäys. Puolustamme itseämme fanaattisia kristittyjä vastaan, tämä on avointa sodankäyntiä. Menneisyydessä ne suuret kansakunnat, jotka eivät laiminlyöneet puolustustaan, selviytyivät parhaiten. Sama pätee hindupalstoihin, joissa lukijoilla on vapaus valita, mihin he uskovat tai uskovatko lainkaan. Mutta tämä valinnanvapaus viedään heiltä pois fanaattisten kristittyjen painostuksesta, jotka haluavat myös tehdä palstojen lukijoista itsensä kaltaisia dogmaattisia zombeja.

Avoin sota fanaattisia zombifundamentalistikristittyjä vastaan on meneillään.

Luuletteko todella, että annamme teidän riistää meiltä vapautemme?

"Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."

Tyyliltään sellainen viesti on:

Me olemme ottaneet kaikki vääräuskoiset vangeiksi ja käännytämme heidät väkisin kristinuskoon väkisin tai, jos he kieltäytyvät, kidutamme heidät kuoliaaksi.

MUTTA:
Avoin sota fanaattisia zombifundamentalistikristittyjä vastaan on meneillään.

Luuletteko todella, että annamme teidän riistää meiltä vapautemme?

Fanatismi ja kristityjen harjoittama psykoterrorismi.

SE ON LUOLAIHMISTEN TIETOISUUS, EI NORMAALI TIETOISUUS.

Kristittyjen toiminta hindupalstoilla on obskurantismi - valistuksen vastustaminen, valistusvihamielisyys, sananvapauden vastustaminen.

Tiettyjen kristinuskon kulttien absoluuttinen yksinoikeus ja "pyhyys", on hellittämättömään taistelu muiden kanssa;

Kostonhimoinen, armoton ja rankaiseva tuomari-jumala, ikään kuin kirjoitettu nykypäivän terroristeista;

Ajatukset tuomiopäivästä tai viimeisestä tuomiosta;

Inkvisition nuotiot, armoton noitavaino ja harhaoppisten jahtaaminen, ei-uskovien vainoaminen ja puuttuminen uskovien intiimiin elämään;

Uskonsodat ja riidat.

Käsitys ikuisesta helvetistä

Paratiisin nautinnot

Obskurantismi, kiihkoilu, sensuuri

ALKUKANTAISUUDEN JA KESKIAJAN TUOMINEN NYKYAIKAAN.

Zombikristittyjen uskonnollinen fanatismi ei ole osoitus uskon syvyydestä vaan taikauskon voimasta.

Lue lisää

-Eloonjäänyt inkvisitio ja kerettiläisyyden instituutio;

-Jumalan edustuksen instituutio maan päällä;

- eräiden uskonnollisten tekstien kanonisoimisen ja toisten luokittelun instituutio;

- Taivasten valtakunta katuville zombeille

- ”pyhien pappien” valtava rikastuminen;

- Uskonnon muuttaminen vihan ja suvaitsemattomuuden ideologiaksi, johon liittyy pogromeja, murhien ja muihin ihmisiin kohdistuvan väkivallan oikeuttamista;

- Kristillisten uskonnollisten dogmien muuttaminen ehdottomiksi "totuuksiksi", joita aivottomat zombifanaatikot ja aggressiiviset ääliöt alkavat sanella hinduille hindupalstoilla.

Luetteloa voisi jatkaa hyvin pitkään, mutta pointti ei ole siinä, vaan siinä, miten kiivaasti obskurantistit ja fanaatikot puolustavat jokaista edellä mainittua kohtaa, mikä jos jokin, niin se todistaa zombikristittyjen luolamaisesta luonteesta.

Kirkkohistoria on poikkeuksellisen melankolinen tiede; se kuvaa lähinnä ihmisten syntejä.

Valitettavasti Koraanin lisäksi myös Raamattu ja evankeliumit vaativat ”murskaamaan”, hävittämään ei-uskovaiset ja epäuskoiset (2. Moos. 23:24; 34:13; 2. Sam. 2:13), 12:27-31; 2. Aikakirja, 34:7; Job, 49:7; Ps. 2:9; Room. 16:20; Apok. 2:27); (Lk. 14:16; Matt. 10:37); (Matt. 5:29-30; Matt. 18:8-9; Mk. 9:43-47).

Kristinuskon yksinoikeus on siinä, että vain tällaiset käsitykset ovat totta. Kaikki muut opetukset ovat "vääriä" käsityksiä "oikeasta" Jumalasta.

Kyse ei ole natsismin ja miljoonien ihmisten murhien oikeuttamisesta, vaan tämän ”yksinoikeuden” vaarallisuudesta: obskurantismi, fanatismi, FANAATTINEN KRISTILLINEN USKONNOLLINEN SATANISMI ovat liian laajalle levinneitä, jotta voitaisiin tuomita vain yksi ääriliike, kristillinen kultti.

Monoliittisuus, yhtenäisyys, tiukka sääntely, toisinajattelijoiden hävittäminen, terrori, taistelu ”kaaosta” vastaan - jotka uskonnollisten apologien mukaan vahvistavat järjestelmää, itse asiassa tuhoavat ennemmin tai myöhemmin vuosituhansia vanhan egyptiläisyyden tai bysanttilaisuuden murskaamalla niiden ”puolustusmekanismit”, ”sopeutumattomat elementit”, ympäröivään maailmaan sopeutumisen mekanismit.

Useimmat muinaiset sivilisaatiot menehtyivät juuri tällaisen ”yhtenäisyyden” vuoksi. Tämä pätee yhtä lailla kristillisiin eri lahkoihin. Ihmiselämä on luonteeltaan erimielisyyttä, ja kun se tukahdutetaan, elämä lakkaa tai vääristyy.

Paradoksaalisin asia on se, että kristinusko, joka julisti, ettei ole olemassa juutalaista eikä helleeniä, vaan että kaikki Kristuksen opetuslapset ovat veljiä ja Jumalan uusi kansa, on nykyään yhtä sovinistisen liikkeen kanssa, joka on nykyään vain suurella vaikeudella erotettavissa natsismista.

Uskonnollinen fanatismi ei ole osoitus uskon syvyydestä vaan taikauskon voimasta, uskonnollisen muodon hallitsevuudesta uskonnollisen hengen yli, hengellisyyden korvaamisesta rankaisemattomuudella ja ritualismilla.

Kristinuskon uskonnollinen fanatismi on osoitus siitä, että on liike taaksepäin, ei eteenpäin.

Obskurantismi ja fanatismi ovat vaarallisia, se on pelottavampaa kuin mikään avoin sota, se on peruuttamatonta. Tämän harmonian tuhoutumisen takana alkaa joko sisällissota tai uskonsota. Ja tämä uskonnollinen sota tulee olemaan paljon raaempi kuin sisällissota.

________________________________________________________________


TYYPILLINEN ZOMBIN TEKSTI:

Zombikristitty kirjoitti toisella palstalla:

HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.


______________

"Kristinusko on Jeesuksen seuraamista"

Seuraa sitten ja käytä enemmän härskiä kieltä, niin kirkastat Jeesusta. Jotkut ihmiset, jotka jo puhuvat jo ennestään vulgääria kieltä, heitä varmasti houkuttelevat sinun rivot alatyyliset sanat. Rivo kieli kirkastaa Jeesuksen kunniaa.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

AIVAN KUTEN PUU TUNNISTETAAN HEDELMISTÄÄN, KRISTITTY TUNNISTETAAN KIROILEVASTA KATUKIELESTÄ, JENGIKIELESTÄ, ALATYYLISESTÄ KIELENKÄYTÖSTÄ.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

Karkea ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”kunniaa” kristinuskolle, tekee kunniaa Jeesukselle, ylevöittää ja ylistää Jeesusta, ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”hyvää” evankeliumille.

VAIN SÄÄDYTTÖMYYS YLISTÄÄ JEESUKSEN KUNNIAA, EI MIKÄÄN MUU. EI KULTTUURIKIELELLÄ, VAAN AINOASTAAN RIVOLLA JENGITYYLILLÄ. NIMENOMAAN RIVOUKSILLA YLISTETÄÄN

Anonyymi kirjoitti:

-Eloonjäänyt inkvisitio ja kerettiläisyyden instituutio;

-Jumalan edustuksen instituutio maan päällä;

- eräiden uskonnollisten tekstien kanonisoimisen ja toisten luokittelun instituutio;

- Taivasten valtakunta katuville zombeille

- ”pyhien pappien” valtava rikastuminen;

- Uskonnon muuttaminen vihan ja suvaitsemattomuuden ideologiaksi, johon liittyy pogromeja, murhien ja muihin ihmisiin kohdistuvan väkivallan oikeuttamista;

- Kristillisten uskonnollisten dogmien muuttaminen ehdottomiksi "totuuksiksi", joita aivottomat zombifanaatikot ja aggressiiviset ääliöt alkavat sanella hinduille hindupalstoilla.

Luetteloa voisi jatkaa hyvin pitkään, mutta pointti ei ole siinä, vaan siinä, miten kiivaasti obskurantistit ja fanaatikot puolustavat jokaista edellä mainittua kohtaa, mikä jos jokin, niin se todistaa zombikristittyjen luolamaisesta luonteesta.

Kirkkohistoria on poikkeuksellisen melankolinen tiede; se kuvaa lähinnä ihmisten syntejä.

Valitettavasti Koraanin lisäksi myös Raamattu ja evankeliumit vaativat ”murskaamaan”, hävittämään ei-uskovaiset ja epäuskoiset (2. Moos. 23:24; 34:13; 2. Sam. 2:13), 12:27-31; 2. Aikakirja, 34:7; Job, 49:7; Ps. 2:9; Room. 16:20; Apok. 2:27); (Lk. 14:16; Matt. 10:37); (Matt. 5:29-30; Matt. 18:8-9; Mk. 9:43-47).

Kristinuskon yksinoikeus on siinä, että vain tällaiset käsitykset ovat totta. Kaikki muut opetukset ovat "vääriä" käsityksiä "oikeasta" Jumalasta.

Kyse ei ole natsismin ja miljoonien ihmisten murhien oikeuttamisesta, vaan tämän ”yksinoikeuden” vaarallisuudesta: obskurantismi, fanatismi, FANAATTINEN KRISTILLINEN USKONNOLLINEN SATANISMI ovat liian laajalle levinneitä, jotta voitaisiin tuomita vain yksi ääriliike, kristillinen kultti.

Monoliittisuus, yhtenäisyys, tiukka sääntely, toisinajattelijoiden hävittäminen, terrori, taistelu ”kaaosta” vastaan - jotka uskonnollisten apologien mukaan vahvistavat järjestelmää, itse asiassa tuhoavat ennemmin tai myöhemmin vuosituhansia vanhan egyptiläisyyden tai bysanttilaisuuden murskaamalla niiden ”puolustusmekanismit”, ”sopeutumattomat elementit”, ympäröivään maailmaan sopeutumisen mekanismit.

Useimmat muinaiset sivilisaatiot menehtyivät juuri tällaisen ”yhtenäisyyden” vuoksi. Tämä pätee yhtä lailla kristillisiin eri lahkoihin. Ihmiselämä on luonteeltaan erimielisyyttä, ja kun se tukahdutetaan, elämä lakkaa tai vääristyy.

Paradoksaalisin asia on se, että kristinusko, joka julisti, ettei ole olemassa juutalaista eikä helleeniä, vaan että kaikki Kristuksen opetuslapset ovat veljiä ja Jumalan uusi kansa, on nykyään yhtä sovinistisen liikkeen kanssa, joka on nykyään vain suurella vaikeudella erotettavissa natsismista.

Uskonnollinen fanatismi ei ole osoitus uskon syvyydestä vaan taikauskon voimasta, uskonnollisen muodon hallitsevuudesta uskonnollisen hengen yli, hengellisyyden korvaamisesta rankaisemattomuudella ja ritualismilla.

Kristinuskon uskonnollinen fanatismi on osoitus siitä, että on liike taaksepäin, ei eteenpäin.

Obskurantismi ja fanatismi ovat vaarallisia, se on pelottavampaa kuin mikään avoin sota, se on peruuttamatonta. Tämän harmonian tuhoutumisen takana alkaa joko sisällissota tai uskonsota. Ja tämä uskonnollinen sota tulee olemaan paljon raaempi kuin sisällissota.

________________________________________________________________


TYYPILLINEN ZOMBIN TEKSTI:

Zombikristitty kirjoitti toisella palstalla:

HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.


______________

"Kristinusko on Jeesuksen seuraamista"

Seuraa sitten ja käytä enemmän härskiä kieltä, niin kirkastat Jeesusta. Jotkut ihmiset, jotka jo puhuvat jo ennestään vulgääria kieltä, heitä varmasti houkuttelevat sinun rivot alatyyliset sanat. Rivo kieli kirkastaa Jeesuksen kunniaa.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

AIVAN KUTEN PUU TUNNISTETAAN HEDELMISTÄÄN, KRISTITTY TUNNISTETAAN KIROILEVASTA KATUKIELESTÄ, JENGIKIELESTÄ, ALATYYLISESTÄ KIELENKÄYTÖSTÄ.

"Sianpaskaa on teidän jutut"
"HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS"

Karkea ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”kunniaa” kristinuskolle, tekee kunniaa Jeesukselle, ylevöittää ja ylistää Jeesusta, ja rivo alatyylinen kielenkäyttö tekee ”hyvää” evankeliumille.

VAIN SÄÄDYTTÖMYYS YLISTÄÄ JEESUKSEN KUNNIAA, EI MIKÄÄN MUU. EI KULTTUURIKIELELLÄ, VAAN AINOASTAAN RIVOLLA JENGITYYLILLÄ. NIMENOMAAN RIVOUKSILLA YLISTETÄÄN

Lue lisää

EVANKELISTOJA. EI SIVISTYNYTTÄ KIELTÄ.

Evankeliumi löydetään heti kun aletaan käyttämään sanoja kuten "sianpaskaa"muut.

Eläköön evankeliumi, rivojen kristittyjen evankeliumi.

_____________________________

Toisella palstalla joku kirjoitti:
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..

Mark. 12:40 mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa." [Matt. 6:5]
_______________________________

Fanaatikot hyökkäävät hindupalstoja vastaan

Fanaattiset kristityt heikentävät yhteiskunnan yhtenäisyyttä, koska he asettavat oman uskontonsa arvot vastakkain muiden uskontojen edustajien ja yhteiskunnan ateistisen osan arvojen kanssa ja asettavat omat arvonsa valtion lakien yläpuolelle.Lisäksi heidän vakaumustaan omien arvojensa ylivertaisuudesta ei voi horjuttaa, koska se ei perustu rationaaliseen pohjaan, ja siksi on periaatteessa mahdotonta sopia mitään heidän kanssaan.

Kristillisen suvaitsemattomuuden ja fanaattisuuden massapsykologia on kehittymässä. Näin koko yhteiskunta häiriintyy, ja zombikristitty sallii itselleen maanisen pakkomielteen.

Yksittäisestä kristitystä tulee kollektiivisen kristillisen psykoosin uhri.

Tietoisuus kaventuu hirvittävästi, monet olennaiset inhimilliset piirteet, ihmisen tunne- ja älyllisen elämän koko monimutkaisuus tukahdutetaan ja syrjäytetään. Yhtenäisyyttä ei saavuteta täydellisyydellä vaan yhä suuremmalla vahingoittumisella. Suvaitsemattomuus on sukua mustasukkaisuudelle. Mustasukkaisuus on psykoosi, jossa todellisuudentaju katoaa.

Hindupalstoja jatkuvasti vainoava kristitty, jonka suvaitsemattomuus on saavuttanut fanaattisuuden pisteen, kuten mustasukkainen ihminen, näkee kaikkialla vain yhtä asiaa, vain "väärällä tavalla uskovia", "demoneita".

Hän on epäluuloinen ja kostonhimoinen, hän löytää kaikkialla antikristiksia, demoneita oman uskonsa vastaan.

Fanaattisen suvaitsemattoman kristityn, kuten kateellisen ihmisen, on hyvin vaikea palata todellisuuteen.

Fanaatikot, jotka syyllistyvät suurimpiin julmuuksiin, väkivaltaan ja julmuuteen, tuntevat aina olevansa vaarassa, tuntevat aina pelkoa.

Väkivaltaan syyllistytään aina pelosta.

Pelon vaikutus on syvästi yhteydessä kiihkoiluun ja suvaitsemattomuuteen.

Pelon parannuskeino olisi parannuskeino kiihkoiluun ja suvaitsemattomuuteen.

Fanaatikolle paholainen vaikuttaa aina pelottavalta ja voimakkaalta, ja hän uskoo häneen enemmän kuin Jumalaan

Fanatismi on kristillista alkuperää, mutta se leviää helposti kansalliselle tasolle.

Kansallinen fanaatikko uskoo myös paholaiseen ja hänen juonitteluunsa.

Paholaisen voimia vastaan perustetaan aina inkvisitio tai julkinen "pelastuskomitea".

Nämä kauheat instituutiot ovat aina syntyneet paholaisen pelosta.

Mutta paholainen osoittautui aina vahvemmaksi, hän tunkeutui näihin instituutioihin ja johti niitä.

Mikään ei ole pelottavampaa kuin pelko.

Ihminen tarvitsee eniten henkistä parannuskeinoa pelkoon.

Anonyymi kirjoitti:

EVANKELISTOJA. EI SIVISTYNYTTÄ KIELTÄ.

Evankeliumi löydetään heti kun aletaan käyttämään sanoja kuten "sianpaskaa"muut.

Eläköön evankeliumi, rivojen kristittyjen evankeliumi.

_____________________________

Toisella palstalla joku kirjoitti:
Kauheata uskoon käännyttämistä...
Anonyymi-ap
2024-08-31 10:10:58
Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..

Mark. 12:40 mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan heidän tuomionsa." [Matt. 6:5]
_______________________________

Fanaatikot hyökkäävät hindupalstoja vastaan

Fanaattiset kristityt heikentävät yhteiskunnan yhtenäisyyttä, koska he asettavat oman uskontonsa arvot vastakkain muiden uskontojen edustajien ja yhteiskunnan ateistisen osan arvojen kanssa ja asettavat omat arvonsa valtion lakien yläpuolelle.Lisäksi heidän vakaumustaan omien arvojensa ylivertaisuudesta ei voi horjuttaa, koska se ei perustu rationaaliseen pohjaan, ja siksi on periaatteessa mahdotonta sopia mitään heidän kanssaan.

Kristillisen suvaitsemattomuuden ja fanaattisuuden massapsykologia on kehittymässä. Näin koko yhteiskunta häiriintyy, ja zombikristitty sallii itselleen maanisen pakkomielteen.

Yksittäisestä kristitystä tulee kollektiivisen kristillisen psykoosin uhri.

Tietoisuus kaventuu hirvittävästi, monet olennaiset inhimilliset piirteet, ihmisen tunne- ja älyllisen elämän koko monimutkaisuus tukahdutetaan ja syrjäytetään. Yhtenäisyyttä ei saavuteta täydellisyydellä vaan yhä suuremmalla vahingoittumisella. Suvaitsemattomuus on sukua mustasukkaisuudelle. Mustasukkaisuus on psykoosi, jossa todellisuudentaju katoaa.

Hindupalstoja jatkuvasti vainoava kristitty, jonka suvaitsemattomuus on saavuttanut fanaattisuuden pisteen, kuten mustasukkainen ihminen, näkee kaikkialla vain yhtä asiaa, vain "väärällä tavalla uskovia", "demoneita".

Hän on epäluuloinen ja kostonhimoinen, hän löytää kaikkialla antikristiksia, demoneita oman uskonsa vastaan.

Fanaattisen suvaitsemattoman kristityn, kuten kateellisen ihmisen, on hyvin vaikea palata todellisuuteen.

Fanaatikot, jotka syyllistyvät suurimpiin julmuuksiin, väkivaltaan ja julmuuteen, tuntevat aina olevansa vaarassa, tuntevat aina pelkoa.

Väkivaltaan syyllistytään aina pelosta.

Pelon vaikutus on syvästi yhteydessä kiihkoiluun ja suvaitsemattomuuteen.

Pelon parannuskeino olisi parannuskeino kiihkoiluun ja suvaitsemattomuuteen.

Fanaatikolle paholainen vaikuttaa aina pelottavalta ja voimakkaalta, ja hän uskoo häneen enemmän kuin Jumalaan

Fanatismi on kristillista alkuperää, mutta se leviää helposti kansalliselle tasolle.

Kansallinen fanaatikko uskoo myös paholaiseen ja hänen juonitteluunsa.

Paholaisen voimia vastaan perustetaan aina inkvisitio tai julkinen "pelastuskomitea".

Nämä kauheat instituutiot ovat aina syntyneet paholaisen pelosta.

Mutta paholainen osoittautui aina vahvemmaksi, hän tunkeutui näihin instituutioihin ja johti niitä.

Mikään ei ole pelottavampaa kuin pelko.

Ihminen tarvitsee eniten henkistä parannuskeinoa pelkoon.

Lue lisää

Fanaattisuus vahvistaa tahtoa ja organisoi sen taistelemaan, aiheuttamaan kärsimystä ja kestämään kärsimystä.

Lievimmässä ja nöyrimmässä fanaatikossa, joka on tietoinen itsestään humanistina, joka on huolissaan sielujen ja yhteiskuntien pelastamisesta, on sadismin piirteitä. Fanaattisuus liittyy aina erilaisiin ilmiöihin.

Kristityn paatoksella, joka ruokkii fanaattisuutta, ei ole mitään tekemistä totuuden paatoksen kanssa; se on juuri sen vastakohta. Kristillisyys muodostuu pelastuksen ja kadotuksen teeman ympärille.

Totuus sen sijaan ei tunne pelkoa. Juuri ne kristinuskon vartijat ovat eniten vääristelleet totuutta ja pelänneet sitä.

Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.
Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.

TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.

Fanaattinen dogmaattinen kristitty, joka on fanaattisesti sitoutunut johonkin "pelastavaan" aatteeseen, ei voi etsiä totuutta.

Totuuden etsiminen edellyttää vapautta. Vapauden ulkopuolella ei ole totuutta; totuus annetaan vain vapaudelle. Vapauden ulkopuolella on vain hyöty, ei totuus.

Vapauden ulkopuolella on vain hyöty, ei totuus, vain vallan intressit. Minkä tahansa kristitty fanaatikko etsii valtaa, ei totuutta.

Totuutta ei anneta valmiina, eikä ihminen passiivisesti havaitse sitä, vaan se on ääretön tehtävä. Totuuden ilmestymistä voi ymmärtää naiivisti. Totuus on myös tie ja elämä, ihmisen elämä. Henkinen elämä on vapautta, eikä sitä ole olemassa vapauden ulkopuolella.

Kristilliset fanaatikot eivät itse asiassa tunne totuutta, sillä he eivät tunne vapautta, he eivät tunne henkistä elämää.

Kristilliset fanaatikot luulevat olevansa nöyryyden miehiä, sillä he tottelevat oman uskonnon "totuutta", ja syyttävät muita vääräuskoisiksi. Mutta tämä on kauhea harha ja itsekeskeisyys.
Mutta tämä on pelottavaa harhaa ja itsekeskeisyyttä. Mutta miksi kristillisfanaatikko kuvittelee, että juuri hänellä on hallussaan totuus, että juuri hän tietää sen?

Tämä on ylpeyttä ja omahyväisyyttä, eikä ole olemassa ylpeämpiä ja omahyväisempiä ihmisiä kuin juuri he.

He samaistavat itsensä oman uskonnon totuuteen. Mutta tässä saattaa olla niin, että te, kristilliset fanaatikot, ette tunne totuutta, tunnette siitä vain palasia rajoituksenne, sydämenne kivettymisen, tunteettomuutenne, muotoon ja lakiin pitäytymisenne, lahjakkuutenne ja hyvyytenne puutteen vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Fanaattisuus vahvistaa tahtoa ja organisoi sen taistelemaan, aiheuttamaan kärsimystä ja kestämään kärsimystä.

Lievimmässä ja nöyrimmässä fanaatikossa, joka on tietoinen itsestään humanistina, joka on huolissaan sielujen ja yhteiskuntien pelastamisesta, on sadismin piirteitä. Fanaattisuus liittyy aina erilaisiin ilmiöihin.

Kristityn paatoksella, joka ruokkii fanaattisuutta, ei ole mitään tekemistä totuuden paatoksen kanssa; se on juuri sen vastakohta. Kristillisyys muodostuu pelastuksen ja kadotuksen teeman ympärille.

Totuus sen sijaan ei tunne pelkoa. Juuri ne kristinuskon vartijat ovat eniten vääristelleet totuutta ja pelänneet sitä.

Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.
Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.

TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.

Fanaattinen dogmaattinen kristitty, joka on fanaattisesti sitoutunut johonkin "pelastavaan" aatteeseen, ei voi etsiä totuutta.

Totuuden etsiminen edellyttää vapautta. Vapauden ulkopuolella ei ole totuutta; totuus annetaan vain vapaudelle. Vapauden ulkopuolella on vain hyöty, ei totuus.

Vapauden ulkopuolella on vain hyöty, ei totuus, vain vallan intressit. Minkä tahansa kristitty fanaatikko etsii valtaa, ei totuutta.

Totuutta ei anneta valmiina, eikä ihminen passiivisesti havaitse sitä, vaan se on ääretön tehtävä. Totuuden ilmestymistä voi ymmärtää naiivisti. Totuus on myös tie ja elämä, ihmisen elämä. Henkinen elämä on vapautta, eikä sitä ole olemassa vapauden ulkopuolella.

Kristilliset fanaatikot eivät itse asiassa tunne totuutta, sillä he eivät tunne vapautta, he eivät tunne henkistä elämää.

Kristilliset fanaatikot luulevat olevansa nöyryyden miehiä, sillä he tottelevat oman uskonnon "totuutta", ja syyttävät muita vääräuskoisiksi. Mutta tämä on kauhea harha ja itsekeskeisyys.
Mutta tämä on pelottavaa harhaa ja itsekeskeisyyttä. Mutta miksi kristillisfanaatikko kuvittelee, että juuri hänellä on hallussaan totuus, että juuri hän tietää sen?

Tämä on ylpeyttä ja omahyväisyyttä, eikä ole olemassa ylpeämpiä ja omahyväisempiä ihmisiä kuin juuri he.

He samaistavat itsensä oman uskonnon totuuteen. Mutta tässä saattaa olla niin, että te, kristilliset fanaatikot, ette tunne totuutta, tunnette siitä vain palasia rajoituksenne, sydämenne kivettymisen, tunteettomuutenne, muotoon ja lakiin pitäytymisenne, lahjakkuutenne ja hyvyytenne puutteen vuoksi.

Lue lisää

Ihminen, joka on antanut itselleen fanaattisen pakkomielteen, ei koskaan oleta tällaista mahdollisuutta itsestään. Hän on tietenkin valmis tunnustamaan itsensä syntiseksi, mutta hän ei koskaan tunnusta itseään harhassa, itsepetoksessa, omahyväisyydessä. Siksi hän pitää kaikessa syntisyydessään mahdollisena vainota muita hindupalstoilla.

Fanaatikko tunnustaa itsensä uskovaksi. Mutta ehkä hänen uskollaan ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Totuus on ennen kaikkea ulospääsyä itsestä, mutta fanaatikko ei voi päästä ulos itsestään. Hän pääsee ulos itsestään vain vihassaan muita vastaan, mutta se ei ole tie ulos toisten ja toisen luo.

Fanaatikko on itsekeskeinen. Minkä tahansa fanaatikko samaistaa aatteensa, totuutensa itseensä. Hän on tämä idea, tämä totuus.

Kristillisen dogmaattisen aatteen itsekeskeisyys ilmenee siinä, että kristitty ei näe ihmisen persoonallisuutta, hän ei kiinnitä huomiota henkilökohtaiseen inhimilliseen polkuun, hän ei pysty luomaan minkäänlaista suhdetta persoonallisuuksien maailmaan, elävään, konkreettiseen inhimilliseen maailmaan.

Fanaatikko tuntee vain idean, mutta ei tunne persoonaa; hän ei tunne persoonaa, vaikka hän taistelee persoonan idean puolesta.

Mutta hän ei havaitse muiden ideoiden maailmaa kuin omansa, hän ei kykene astumaan ideoiden yhteyteen.

Hän ei yleensä ymmärrä mitään eikä voi ymmärtää; egosentrisyys on se, joka riistää häneltä kyvyn ymmärtää. Hänellä ei ole minkäänlaista halua tulla vakuuttuneeksi minkään asian totuudesta; totuus ei kiinnosta häntä lainkaan. Kiinnostus totuuteen vie ihmisen ulos egosentrismin noidankehästä. Egosentrismi ei ole sama asia kuin egoismi.

Fanaattinen kristillinen suvaitsemattomuus on suvaitsevaisuuden vastaista.

Suvaitsevaisuus on kuitenkin monimutkainen ilmiö.

Vapaus voidaan ymmärtää erottamattomana osana itse totuutta.

Eikä ihmisen pidä suvaita kaikkea. Nykyaikaista suvaitsemattomuutta, fanaattisuutta, nykyaikaista fanaattisia kristittyjä ei pidä suvaita lainkaan, päinvastoin,heihin on suhtauduttava suvaitsemattomasti.

Eikä vapauden vihollisille pidä antaa lainkaan rajoittamatonta vapautta.

_________________________________

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen, joka on antanut itselleen fanaattisen pakkomielteen, ei koskaan oleta tällaista mahdollisuutta itsestään. Hän on tietenkin valmis tunnustamaan itsensä syntiseksi, mutta hän ei koskaan tunnusta itseään harhassa, itsepetoksessa, omahyväisyydessä. Siksi hän pitää kaikessa syntisyydessään mahdollisena vainota muita hindupalstoilla.

Fanaatikko tunnustaa itsensä uskovaksi. Mutta ehkä hänen uskollaan ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Totuus on ennen kaikkea ulospääsyä itsestä, mutta fanaatikko ei voi päästä ulos itsestään. Hän pääsee ulos itsestään vain vihassaan muita vastaan, mutta se ei ole tie ulos toisten ja toisen luo.

Fanaatikko on itsekeskeinen. Minkä tahansa fanaatikko samaistaa aatteensa, totuutensa itseensä. Hän on tämä idea, tämä totuus.

Kristillisen dogmaattisen aatteen itsekeskeisyys ilmenee siinä, että kristitty ei näe ihmisen persoonallisuutta, hän ei kiinnitä huomiota henkilökohtaiseen inhimilliseen polkuun, hän ei pysty luomaan minkäänlaista suhdetta persoonallisuuksien maailmaan, elävään, konkreettiseen inhimilliseen maailmaan.

Fanaatikko tuntee vain idean, mutta ei tunne persoonaa; hän ei tunne persoonaa, vaikka hän taistelee persoonan idean puolesta.

Mutta hän ei havaitse muiden ideoiden maailmaa kuin omansa, hän ei kykene astumaan ideoiden yhteyteen.

Hän ei yleensä ymmärrä mitään eikä voi ymmärtää; egosentrisyys on se, joka riistää häneltä kyvyn ymmärtää. Hänellä ei ole minkäänlaista halua tulla vakuuttuneeksi minkään asian totuudesta; totuus ei kiinnosta häntä lainkaan. Kiinnostus totuuteen vie ihmisen ulos egosentrismin noidankehästä. Egosentrismi ei ole sama asia kuin egoismi.

Fanaattinen kristillinen suvaitsemattomuus on suvaitsevaisuuden vastaista.

Suvaitsevaisuus on kuitenkin monimutkainen ilmiö.

Vapaus voidaan ymmärtää erottamattomana osana itse totuutta.

Eikä ihmisen pidä suvaita kaikkea. Nykyaikaista suvaitsemattomuutta, fanaattisuutta, nykyaikaista fanaattisia kristittyjä ei pidä suvaita lainkaan, päinvastoin,heihin on suhtauduttava suvaitsemattomasti.

Eikä vapauden vihollisille pidä antaa lainkaan rajoittamatonta vapautta.

_________________________________

Lue lisää

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

_____________________

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.
_____________________________

OM ja Aamen

Omista tai Aumista tuli tiibetiläisten pyhä sana Hum, muslimien Amin ja egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, juutalaisten ja kristittyjen Amen." Tavu on käännetty monille eri kielille, kulttuureille ja uskonnollisille perinteille, mutta äänen luova ja transformatiivinen voima on pysynyt samana. Raamatussa sana Amen.,,

OM=AUM=Aamen

AUM (myös OM) on ääni ja symboli, joka edustaa kosmista värähtelyä tai maailmankaikkeuden alkuääntä.

AUM:ia pidetään perusvärähtelynä, josta kaikki luomakunta lähtee ja joka kattaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.

On erityistä, kun huomaamme, kuinka samankaltainen AUM on kuin AAMEN! joka on myös samankaltainen kuin muslimien rukouksen lopussa, kun he sanovat -AMIN.

Om Mandukya Upanishadissa - Mandukya Upanishad on omistettu yksinomaan Omin merkityksen selittämiselle. Siinä sanotaan, että Om symboloi kaikkea ilmenevää, ja kuitenkin sen alkuperä on ilmenemättömässä. Analyysissään se kirjoittaa Omin Aumiksi, ja jokaisella kolmella tavulla on erityinen merkitys.

Om ei ole vain filosofinen symboli, vaan myös käytännöllinen työkalu transformaatioon

Om on avain, joka voi avata oven äärettömään.

Katha Upanishad
Om toimii kuin alkemian tarunomainen viisasten kivi: se muuttaa epäjalon metallin kullaksi. Toisin sanoen se muuttaa täysin joogaharjoittajan havaintokyvyn ja ymmärryksen niin, että hän kykenee ymmärtämään sen, mikä aiemmin oli käsittämätöntä tai ajattelematonta.

Om juutalaisuudessa ja kristinuskossa - Intialainen mystinen ajattelu vaikutti juutalaisuuteen monin tavoin. Tässä prosessissa Aum (Om) muuttui Ameniksi, ja sellaisena se sisällytettiin myöhemmin kristinuskoon. Aamenin sanotaan tarkoittavan "olkoon niin", vaikka tämä saattaa olla myöhempi tulkinta.

Aamen mainitaan laajalti Raamatussa. Sitä käytetään jumalanpalveluksen aikana (Ilm. 3:14), valan vahvistamiseen tai moraalilakien noudattamisen vahvistamiseen (5. Moos. 27:15-26), siunauksen ilmaisuna (1. Aikakirja 16.36), Jumalan rakkauden ilmaisemiseen (2. Kor. 1:20) tai kiitoksen merkkinä (1. Kor. 14.16).

Vaikka ei ehkä suoraan, seuraava tunnettu lausuma viittaa myös Aumiin:
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala". Aamen (Aum)" - Raamattu Joh. 1:1.

Joka tapauksessa 'Sana' (tai 'Logos' kreikaksi) tarkoittaa kosmista sykettä tai värähtelyä ja merkitsee täsmälleen samaa kuin Aum tai Om.
Om islamissa - Muutama vuosisata Kristuksen jälkeen Amen omaksuttiin islamiin nimellä Amin tai Alm.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

_____________________

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.
_____________________________

OM ja Aamen

Omista tai Aumista tuli tiibetiläisten pyhä sana Hum, muslimien Amin ja egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, juutalaisten ja kristittyjen Amen." Tavu on käännetty monille eri kielille, kulttuureille ja uskonnollisille perinteille, mutta äänen luova ja transformatiivinen voima on pysynyt samana. Raamatussa sana Amen.,,

OM=AUM=Aamen

AUM (myös OM) on ääni ja symboli, joka edustaa kosmista värähtelyä tai maailmankaikkeuden alkuääntä.

AUM:ia pidetään perusvärähtelynä, josta kaikki luomakunta lähtee ja joka kattaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.

On erityistä, kun huomaamme, kuinka samankaltainen AUM on kuin AAMEN! joka on myös samankaltainen kuin muslimien rukouksen lopussa, kun he sanovat -AMIN.

Om Mandukya Upanishadissa - Mandukya Upanishad on omistettu yksinomaan Omin merkityksen selittämiselle. Siinä sanotaan, että Om symboloi kaikkea ilmenevää, ja kuitenkin sen alkuperä on ilmenemättömässä. Analyysissään se kirjoittaa Omin Aumiksi, ja jokaisella kolmella tavulla on erityinen merkitys.

Om ei ole vain filosofinen symboli, vaan myös käytännöllinen työkalu transformaatioon

Om on avain, joka voi avata oven äärettömään.

Katha Upanishad
Om toimii kuin alkemian tarunomainen viisasten kivi: se muuttaa epäjalon metallin kullaksi. Toisin sanoen se muuttaa täysin joogaharjoittajan havaintokyvyn ja ymmärryksen niin, että hän kykenee ymmärtämään sen, mikä aiemmin oli käsittämätöntä tai ajattelematonta.

Om juutalaisuudessa ja kristinuskossa - Intialainen mystinen ajattelu vaikutti juutalaisuuteen monin tavoin. Tässä prosessissa Aum (Om) muuttui Ameniksi, ja sellaisena se sisällytettiin myöhemmin kristinuskoon. Aamenin sanotaan tarkoittavan "olkoon niin", vaikka tämä saattaa olla myöhempi tulkinta.

Aamen mainitaan laajalti Raamatussa. Sitä käytetään jumalanpalveluksen aikana (Ilm. 3:14), valan vahvistamiseen tai moraalilakien noudattamisen vahvistamiseen (5. Moos. 27:15-26), siunauksen ilmaisuna (1. Aikakirja 16.36), Jumalan rakkauden ilmaisemiseen (2. Kor. 1:20) tai kiitoksen merkkinä (1. Kor. 14.16).

Vaikka ei ehkä suoraan, seuraava tunnettu lausuma viittaa myös Aumiin:
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala". Aamen (Aum)" - Raamattu Joh. 1:1.

Joka tapauksessa 'Sana' (tai 'Logos' kreikaksi) tarkoittaa kosmista sykettä tai värähtelyä ja merkitsee täsmälleen samaa kuin Aum tai Om.
Om islamissa - Muutama vuosisata Kristuksen jälkeen Amen omaksuttiin islamiin nimellä Amin tai Alm.

Lue lisää

vahvistamiseen tai moraalilakien noudattamisen vahvistamiseen (5. Moos. 27:15-26), siunauksen ilmaisuna (1. Aikakirja 16.36), Jumalan rakkauden ilmaisemiseen (2. Kor. 1:20) tai kiitoksen merkkinä (1. Kor. 14.16).

Vaikka ei ehkä suoraan, seuraava tunnettu lausuma viittaa myös Aumiin:
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala". Aamen (Aum)" - Raamattu Joh. 1:1.

Joka tapauksessa 'Sana' (tai 'Logos' kreikaksi) tarkoittaa kosmista sykettä tai värähtelyä ja merkitsee täsmälleen samaa kuin Aum tai Om.
Om islamissa - Muutama vuosisata Kristuksen jälkeen Amen omaksuttiin islamiin nimellä Amin tai Alm.

Arabian kirjain "l" lausutaan kuten "u", kun se esiintyy konsonantin edessä, mikä tarkoittaa, että Almista tulee automaattisesti Aum.

Lisäksi, aivan samalla tavalla kuin useimmat perinteiset muinaiset tekstit, Koraani alkaa Aumilla muodossa Alm!

Tässä meillä on poikkeuksellinen rinnakkaisuus islamin ja joogan sekä Intian mystisen ajattelun välillä. Kaikki alkaa Aumilla.


Käyttivätkö keltit Omia? Irlannin kelttien muinaista mystistä kieltä kutsuttiin nimellä Ogham (lausutaan Ohm, Om tai Aum). Onko tämä vain sattumaa? Ogham ei ollut joustava, kehittynyt kieli, vaan pikemminkin joukko hieroglyfisiä sanoja, joilla kuvattiin rajallista määrää asioita, lähinnä druidien kunnioittamia esineitä.

Tämä viittaa mahdollisuuteen, että muinaiset keltit tunsivat ja käyttivät Omia druidipappiensa välityksellä.

Ogham-kielellä on kaukaiset juuret ja että se on saanut inspiraationsa Om-kielestä, joka puolestaan ilmentää sanskritin kieltä ja muinaisen Intian mystistä ajattelua.

Mayat ja Sana - Muinaisessa mayojen kirjoituksessa nimeltä Popal Vuh sanotaan:
Ensimmäiset todelliset ihmiset (tietäjät) saavat elämän ainoastaan Sanan (äänivärähtelyn) voimasta.".

Sama pätee moniin muinaisiin kulttuureihin kaikkialla maailmassa, jotka tunsivat äänen transformatiivisen voiman ja jotka ymmärsivät sen, minkä tiede on vasta hiljattain havainnut: että manifestiuniversumi perustuu energiaan, josta ääni on yksi aspekti.
Aumin ja Aamenin värähtelyerot - Kielitieteen mukaan Amen on kehittynyt Aumista (Om). Jos chanttaat jonkin aikaa Aumia ja sitten Aamenia, huomaat, että värähtelyssä on eroa: Aum on syvemmällä ja resonoi vatsassa ja itse asiassa koko kehossa, kun taas Amen värähtelee päässä ja kurkussa. Siksi Aumin värähtelyillä on taipumus viedä meidät älyllisyyden kahleiden ulkopuolelle, kun taas Aamenilla on taipumus rohkaista "ajattelua" ja älyllisiä prosesseja.

Om englanninkielisissä sanoissa - Onko sattumaa, että monet latinasta johdetut englanninkieliset sanat, joista joillakin on tärkeitä filosofisia merkityksiä, alkavat Omilla? Esimerkiksi Omniscience ja Om-nipotence.

Voiko olla sattumaa, että Om, joka symboloi universaalia äänivärähtelyä, joka sisältää kaikki äänet ja värähtelyt, sisältyy myös sanaan Omnipresent! Huomaa myös sanat Om-nifarious ja Om-en.

Latinankielinen juurisana omni tarkoittaa 'universaalia'. Eikö ole outoa (tai ehkä loogista!), että kreikkalaisten aakkosten viimeinen kirjain on Om-ega? Mahdollisesti Om on vaikuttanut kreikkalaisten ja roomalaisten kautta kulttuuriin enemmän kuin luulemmekaan, erityisesti filosofisella tasolla.
_________________

Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.


Israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista

Anonyymi kirjoitti:

vahvistamiseen tai moraalilakien noudattamisen vahvistamiseen (5. Moos. 27:15-26), siunauksen ilmaisuna (1. Aikakirja 16.36), Jumalan rakkauden ilmaisemiseen (2. Kor. 1:20) tai kiitoksen merkkinä (1. Kor. 14.16).

Vaikka ei ehkä suoraan, seuraava tunnettu lausuma viittaa myös Aumiin:
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan kanssa, ja Sana oli Jumala". Aamen (Aum)" - Raamattu Joh. 1:1.

Joka tapauksessa 'Sana' (tai 'Logos' kreikaksi) tarkoittaa kosmista sykettä tai värähtelyä ja merkitsee täsmälleen samaa kuin Aum tai Om.
Om islamissa - Muutama vuosisata Kristuksen jälkeen Amen omaksuttiin islamiin nimellä Amin tai Alm.

Arabian kirjain "l" lausutaan kuten "u", kun se esiintyy konsonantin edessä, mikä tarkoittaa, että Almista tulee automaattisesti Aum.

Lisäksi, aivan samalla tavalla kuin useimmat perinteiset muinaiset tekstit, Koraani alkaa Aumilla muodossa Alm!

Tässä meillä on poikkeuksellinen rinnakkaisuus islamin ja joogan sekä Intian mystisen ajattelun välillä. Kaikki alkaa Aumilla.


Käyttivätkö keltit Omia? Irlannin kelttien muinaista mystistä kieltä kutsuttiin nimellä Ogham (lausutaan Ohm, Om tai Aum). Onko tämä vain sattumaa? Ogham ei ollut joustava, kehittynyt kieli, vaan pikemminkin joukko hieroglyfisiä sanoja, joilla kuvattiin rajallista määrää asioita, lähinnä druidien kunnioittamia esineitä.

Tämä viittaa mahdollisuuteen, että muinaiset keltit tunsivat ja käyttivät Omia druidipappiensa välityksellä.

Ogham-kielellä on kaukaiset juuret ja että se on saanut inspiraationsa Om-kielestä, joka puolestaan ilmentää sanskritin kieltä ja muinaisen Intian mystistä ajattelua.

Mayat ja Sana - Muinaisessa mayojen kirjoituksessa nimeltä Popal Vuh sanotaan:
Ensimmäiset todelliset ihmiset (tietäjät) saavat elämän ainoastaan Sanan (äänivärähtelyn) voimasta.".

Sama pätee moniin muinaisiin kulttuureihin kaikkialla maailmassa, jotka tunsivat äänen transformatiivisen voiman ja jotka ymmärsivät sen, minkä tiede on vasta hiljattain havainnut: että manifestiuniversumi perustuu energiaan, josta ääni on yksi aspekti.
Aumin ja Aamenin värähtelyerot - Kielitieteen mukaan Amen on kehittynyt Aumista (Om). Jos chanttaat jonkin aikaa Aumia ja sitten Aamenia, huomaat, että värähtelyssä on eroa: Aum on syvemmällä ja resonoi vatsassa ja itse asiassa koko kehossa, kun taas Amen värähtelee päässä ja kurkussa. Siksi Aumin värähtelyillä on taipumus viedä meidät älyllisyyden kahleiden ulkopuolelle, kun taas Aamenilla on taipumus rohkaista "ajattelua" ja älyllisiä prosesseja.

Om englanninkielisissä sanoissa - Onko sattumaa, että monet latinasta johdetut englanninkieliset sanat, joista joillakin on tärkeitä filosofisia merkityksiä, alkavat Omilla? Esimerkiksi Omniscience ja Om-nipotence.

Voiko olla sattumaa, että Om, joka symboloi universaalia äänivärähtelyä, joka sisältää kaikki äänet ja värähtelyt, sisältyy myös sanaan Omnipresent! Huomaa myös sanat Om-nifarious ja Om-en.

Latinankielinen juurisana omni tarkoittaa 'universaalia'. Eikö ole outoa (tai ehkä loogista!), että kreikkalaisten aakkosten viimeinen kirjain on Om-ega? Mahdollisesti Om on vaikuttanut kreikkalaisten ja roomalaisten kautta kulttuuriin enemmän kuin luulemmekaan, erityisesti filosofisella tasolla.
_________________

Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.


Israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista

Lue lisää

Israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista

Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.

Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

Mooses ja Sargon Akkadilainen
Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee. Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

Sargonin historiallisuudesta noin vuonna 2279 eaa. on todisteita useista kiilleliusketauluista, joita on löydetty muun muassa Amarnasta, Ashurista ja Ninivestä, sekä heettiläisistä katkelmista. Hänen syntymälegendansa on tallennettu Babyloniasta peräisin oleviin myöhempiin kopioihin. Raamatuntutkijat väittävät, että hajanaiset tekstit eivät ole ratkaisevia ja että suullisesti välitetyt Raamatun kertomukset ovat Sargonin syntymäkertomusta vanhempia.

Raamatun Job ja Mesopotamian vanhurskas kärsijä
Jobin kirja on kirjoitettu ainutlaatuisella tyylillä. Se eroaa muista Raamatun kirjoista asiayhteyden, tapojen, nimien ja kuvattujen tapahtumien osalta. Tutkijat ovat arvelleet, että se vastaa enemmän arabialaisia kuin israelilaisia kertomuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista

Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.

Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

Mooses ja Sargon Akkadilainen
Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee. Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

Sargonin historiallisuudesta noin vuonna 2279 eaa. on todisteita useista kiilleliusketauluista, joita on löydetty muun muassa Amarnasta, Ashurista ja Ninivestä, sekä heettiläisistä katkelmista. Hänen syntymälegendansa on tallennettu Babyloniasta peräisin oleviin myöhempiin kopioihin. Raamatuntutkijat väittävät, että hajanaiset tekstit eivät ole ratkaisevia ja että suullisesti välitetyt Raamatun kertomukset ovat Sargonin syntymäkertomusta vanhempia.

Raamatun Job ja Mesopotamian vanhurskas kärsijä
Jobin kirja on kirjoitettu ainutlaatuisella tyylillä. Se eroaa muista Raamatun kirjoista asiayhteyden, tapojen, nimien ja kuvattujen tapahtumien osalta. Tutkijat ovat arvelleet, että se vastaa enemmän arabialaisia kuin israelilaisia kertomuksia.

Lue lisää

Sargonin historiallisuudesta noin vuonna 2279 eaa. on todisteita useista kiilleliusketauluista, joita on löydetty muun muassa Amarnasta, Ashurista ja Ninivestä, sekä heettiläisistä katkelmista. Hänen syntymälegendansa on tallennettu Babyloniasta peräisin oleviin myöhempiin kopioihin. Raamatuntutkijat väittävät, että hajanaiset tekstit eivät ole ratkaisevia ja että suullisesti välitetyt Raamatun kertomukset ovat Sargonin syntymäkertomusta vanhempia.

Raamatun Job ja Mesopotamian vanhurskas kärsijä
Jobin kirja on kirjoitettu ainutlaatuisella tyylillä. Se eroaa muista Raamatun kirjoista asiayhteyden, tapojen, nimien ja kuvattujen tapahtumien osalta. Tutkijat ovat arvelleet, että se vastaa enemmän arabialaisia kuin israelilaisia kertomuksia.

Jobilla on varakas omaisuus ja perhe. Saatana, joka on tällä kertaa vielä enkeli, haastaa Jumalan siihen, että Job on hurskas vain siksi, että kaikki hänen elämässään on ihanaa. Jumala hyväksyy Saatanan haasteen, joka sitten tuhoaa Jobin omaisuuden, perheen ja lopulta Jobin terveyden. Job kieltäytyy kiroamasta Jumalaa. Hän ei ymmärrä, miksi hän kärsii, mutta hyväksyy, ettei hänellä ole oikeutta kyseenalaistaa Jumalaa. Raamatullinen kertomus päättyy siihen, että Jumala selittää Jobille kauniilla sanoilla maailmankaikkeuden laajuuden ja monimutkaisuuden. Jobin elämä päättyy siten, että hän on rikkaampi ja onnellisempi kuin ennen kärsimyksensä alkamista.

Mesopotamian tarinassa Ludlul-bēl-Numēqi eli Oikeudenmukainen kärsijä on samanlainen tausta, jossa hurskas mies noudattaa uskonnollisia sääntöjä tarkasti. Jobin tavoin hän ei ymmärrä onnensa muutosta. Hän kyseenalaistaa jumalansa, kun hän menettää kaiken, myös terveytensä. Toisin kuin Job, hän kuitenkin kuolee kurjuuteensa tarinan lopussa.

Jobin runolliset kuvaukset ovat samankaltaisia kuin monissa ennen Raamattua kirjoitetuissa muinaisissa teksteissä, kuten Enuma Elishissä.

Sananlaskut, saarnaaja ja egyptiläiset opetukset
Tutkijat ovat kiistelleet tekstien lainaamisesta Raamatun ja muinaisen egyptiläisen opetuskirjallisuuden välillä siitä lähtien, kun asiaa koskevat hieroglyfitekstit on tulkittu. Enemmistö on yhtä mieltä siitä, että suurin osa papyrus- ja ostrokateksteistä ja niiden katkelmista viittaa siihen, että heprealaiset kirjurit lainasivat vanhoja egyptiläisiä tekstejä.

On olemassa perusteluja sille, että molemmilla puolilla on juuret vielä vanhemmissa lähteissä, ja jotkut jopa näkevät muinaisten tietäjien keksimän universaalin tiedon ja maalaisjärjen.

Raamatun saarnaaja- ja sananlaskujen kirjat on omistettu israelilaiselle kuningas Salomolle, joka tutkii elämän tarkoitusta pohtimalla ihmistä, hänen motiivejaan ja tekojaan. Hän tekee monia viisaita johtopäätöksiä ponnistelujensa aikana.
Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:


"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä

"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

Anonyymi kirjoitti:

Sargonin historiallisuudesta noin vuonna 2279 eaa. on todisteita useista kiilleliusketauluista, joita on löydetty muun muassa Amarnasta, Ashurista ja Ninivestä, sekä heettiläisistä katkelmista. Hänen syntymälegendansa on tallennettu Babyloniasta peräisin oleviin myöhempiin kopioihin. Raamatuntutkijat väittävät, että hajanaiset tekstit eivät ole ratkaisevia ja että suullisesti välitetyt Raamatun kertomukset ovat Sargonin syntymäkertomusta vanhempia.

Raamatun Job ja Mesopotamian vanhurskas kärsijä
Jobin kirja on kirjoitettu ainutlaatuisella tyylillä. Se eroaa muista Raamatun kirjoista asiayhteyden, tapojen, nimien ja kuvattujen tapahtumien osalta. Tutkijat ovat arvelleet, että se vastaa enemmän arabialaisia kuin israelilaisia kertomuksia.

Jobilla on varakas omaisuus ja perhe. Saatana, joka on tällä kertaa vielä enkeli, haastaa Jumalan siihen, että Job on hurskas vain siksi, että kaikki hänen elämässään on ihanaa. Jumala hyväksyy Saatanan haasteen, joka sitten tuhoaa Jobin omaisuuden, perheen ja lopulta Jobin terveyden. Job kieltäytyy kiroamasta Jumalaa. Hän ei ymmärrä, miksi hän kärsii, mutta hyväksyy, ettei hänellä ole oikeutta kyseenalaistaa Jumalaa. Raamatullinen kertomus päättyy siihen, että Jumala selittää Jobille kauniilla sanoilla maailmankaikkeuden laajuuden ja monimutkaisuuden. Jobin elämä päättyy siten, että hän on rikkaampi ja onnellisempi kuin ennen kärsimyksensä alkamista.

Mesopotamian tarinassa Ludlul-bēl-Numēqi eli Oikeudenmukainen kärsijä on samanlainen tausta, jossa hurskas mies noudattaa uskonnollisia sääntöjä tarkasti. Jobin tavoin hän ei ymmärrä onnensa muutosta. Hän kyseenalaistaa jumalansa, kun hän menettää kaiken, myös terveytensä. Toisin kuin Job, hän kuitenkin kuolee kurjuuteensa tarinan lopussa.

Jobin runolliset kuvaukset ovat samankaltaisia kuin monissa ennen Raamattua kirjoitetuissa muinaisissa teksteissä, kuten Enuma Elishissä.

Sananlaskut, saarnaaja ja egyptiläiset opetukset
Tutkijat ovat kiistelleet tekstien lainaamisesta Raamatun ja muinaisen egyptiläisen opetuskirjallisuuden välillä siitä lähtien, kun asiaa koskevat hieroglyfitekstit on tulkittu. Enemmistö on yhtä mieltä siitä, että suurin osa papyrus- ja ostrokateksteistä ja niiden katkelmista viittaa siihen, että heprealaiset kirjurit lainasivat vanhoja egyptiläisiä tekstejä.

On olemassa perusteluja sille, että molemmilla puolilla on juuret vielä vanhemmissa lähteissä, ja jotkut jopa näkevät muinaisten tietäjien keksimän universaalin tiedon ja maalaisjärjen.

Raamatun saarnaaja- ja sananlaskujen kirjat on omistettu israelilaiselle kuningas Salomolle, joka tutkii elämän tarkoitusta pohtimalla ihmistä, hänen motiivejaan ja tekojaan. Hän tekee monia viisaita johtopäätöksiä ponnistelujensa aikana.
Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:


"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä

"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

Lue lisää

"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä

"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.

Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.


Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.

Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.

Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.

Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.

Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä

"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.

Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.


Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.

Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.

Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.

Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.

Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

Lue lisää

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.


Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Ajatukset, jotka ovat todistetusti laajalle levinneitä (monet erilaiset neitseestäsyntymiset; monet erilaiset ylösnousemukset), nähdään kulttuurisesti yhteisinä (”neitseestäsyntyminen”; ”ylösnousemus”), ja tämä yhteisyys mukautetaan sitten tiettyyn uskomusjärjestelmään, jolloin luodaan uusi uskonto.

Prosessiin liittyy aina muutos: erojen luominen.

Nämä erot ovat se, mitä alkuperäinen, omaksuva kulttuuri tuo mukanaan ja mitä sitten lisätään, jotta omaksuttu kulttuuri muuttuisi.

Nämä mukautukset eivät eroa merkittävästi siitä, että Jumala hedelmöitti Marian, jota kutsuttiin Pyhäksi Hengeksi.

Hänet ”löydettiin raskaana Pyhästä Hengestä” ...

Kuten jopa Herran enkeli sanoi Joosefille (Matt. 1:20) tai Marialle (Luuk. 1:35): ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi” ...ja siksi ‘Pyhää, jonka synnytät’, tullaan ‘kutsumaan Jumalan Pojaksi’.

Kaiken kirjaimellisen sukupuoleen liittyvän vihjauksen pakkomielteinen poistaminen on juutalainen lisäys omaksuttuun mytologiaan. Silti silläkin oli edeltäjänsä - Egyptin Raassa, mitä ilmeisimmin Juudean naapurikulttuurissa; mutta jopa Olympiassa...

... ei antiikin uskonnollisessa käsityksessä eroa mitenkään merkityksellisesti Jeesukseen lentävästä maagisesta kyyhkystä. Kummassakin tapauksessa se on vain osoitus siitä, että ”Korkeimman voima” astuu sisään muuttamaan siunattuja. Ja kun sisään astuva on neitsyt ja pysyy sellaisena jopa syntymään asti (kuten Danaën ja Nanan kohdalla), rinnastus on riittävän täydellinen.

Anonyymi kirjoitti:

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.


Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Ajatukset, jotka ovat todistetusti laajalle levinneitä (monet erilaiset neitseestäsyntymiset; monet erilaiset ylösnousemukset), nähdään kulttuurisesti yhteisinä (”neitseestäsyntyminen”; ”ylösnousemus”), ja tämä yhteisyys mukautetaan sitten tiettyyn uskomusjärjestelmään, jolloin luodaan uusi uskonto.

Prosessiin liittyy aina muutos: erojen luominen.

Nämä erot ovat se, mitä alkuperäinen, omaksuva kulttuuri tuo mukanaan ja mitä sitten lisätään, jotta omaksuttu kulttuuri muuttuisi.

Nämä mukautukset eivät eroa merkittävästi siitä, että Jumala hedelmöitti Marian, jota kutsuttiin Pyhäksi Hengeksi.

Hänet ”löydettiin raskaana Pyhästä Hengestä” ...

Kuten jopa Herran enkeli sanoi Joosefille (Matt. 1:20) tai Marialle (Luuk. 1:35): ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi” ...ja siksi ‘Pyhää, jonka synnytät’, tullaan ‘kutsumaan Jumalan Pojaksi’.

Kaiken kirjaimellisen sukupuoleen liittyvän vihjauksen pakkomielteinen poistaminen on juutalainen lisäys omaksuttuun mytologiaan. Silti silläkin oli edeltäjänsä - Egyptin Raassa, mitä ilmeisimmin Juudean naapurikulttuurissa; mutta jopa Olympiassa...

... ei antiikin uskonnollisessa käsityksessä eroa mitenkään merkityksellisesti Jeesukseen lentävästä maagisesta kyyhkystä. Kummassakin tapauksessa se on vain osoitus siitä, että ”Korkeimman voima” astuu sisään muuttamaan siunattuja. Ja kun sisään astuva on neitsyt ja pysyy sellaisena jopa syntymään asti (kuten Danaën ja Nanan kohdalla), rinnastus on riittävän täydellinen.

Lue lisää

Lähes jokainen kulttuuri loi ja popularisoi sellaisen: egyptiläisillä oli sellainen, traakialaisilla oli sellainen, syyrialaisilla oli sellainen, persialaisilla oli sellainen ja niin edelleen.

Juutalaiset olivat itse asiassa myöhässä luomassa omansa Jeesuksen Kristuksen muodossa. Siitä ei vain tullut suosittua juutalaisten keskuudessa, ja siksi se päätyi pakanoiden uskonnoksi.

Mutta jos keneltä tahansa oppineelta uskonnonoppineelta olisi vuonna 1 eKr. kysytty: ”Jos juutalaiset olisivat keksineet yhden tällaisen jumalan, miltä se näyttäisi?”, he olisivat kuvailleet koko kristinuskon täydellisesti, ennen kuin sitä oli edes olemassa. Se ei voi olla sattumaa.


Kunhan sekoitetaan mukaan juutalaisuuden kulttuurisesti erityiset piirteet, joiden kanssa se synkretisoitui, kuten messiaanisuus, apokalyptisuus, pyhien kirjoitusten uskominen ja erityisesti juutalaiset ajatukset ylösnousemuksesta - sekä juutalainen soteriologia, kosmologia ja rituaalit ja muut juutalaisuudelle ominaiset asiat, kuten seksuaalisuuden vastenmielisyys ja pakkomielle veren sovitukseen ja korvaaviin uhreihin jne. Ennen kuin sitä oli edes olemassa.

Tämä ”yhteinen paketti” oli todellakin yksinkertaisesti ”synkretisoitu” juutalaisilla elementeillä, ajatuksilla, vaatimuksilla ja herkkyyksillä.

Tarina yksinkertaisesti juutalaistettiin. Ja sieltä syntyi kristinusko.

”Erot” ovat juutalainen elementti. Samankaltaisuudet ovat sitä, mitä omaksuttiin laajalle levinneistä mytheemeistä, jotka riehuivat suosiolla kaikkialla heidän ympärillään.

Strukturalismista vaikutteita saaneissa mytologian tutkimuksissa mytheemi on kerronnan rakenteen yleinen perusyksikkö (johon liittyy tyypillisesti hahmon, tapahtuman ja teeman välinen suhde), josta myyttien ajatellaan rakentuvan - minimaalinen yksikkö, joka on aina jaettu muiden, toisiinsa liittyvien mytheemojen kanssa ja joka on koottu eri tavoin (”niputettu”) tai yhdistetty monimutkaisemmiksi suhteiksi. Esimerkiksi kreikkalaisen Adoniksen ja egyptiläisen Osiriksen myyteillä on useita yhteisiä elementtejä, mikä saa jotkut tutkijat päättelemään, että niillä on yhteinen lähde, eli kulttuurien välityksellä tai kulttuurista toiseen siirtyneet kuvat, joille on liitetty uusia tulkintoja kuvatusta toiminnasta sekä uusia nimiä ikonien eri lukemissa.

Kuoleva ja nouseva Jumala-myteemi

Kaikki nämä pelastusjumalat eivät olleet kuolevia ja nousevia jumalia. Se oli alamyteemi. Itse asiassa kuolevat ja nousevat jumalat (ja pelkät ihmiset) olivat laajempi mytheemi, sillä esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttujen ulkopuolella (annan jäljempänä lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttujen sisällä syntyi erityinen kuolevan ja nousevan jumalan laji. Ja Jeesus vastaa mitä suurimmassa määrin tuota myteemiä.

Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa.

Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun, jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa.
Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat).

Validi metodologia on korvattu apologeettisella retoriikalla.

Historiantutkijat ovat edelleen yleensä dogmaattisesti tietämättömiä näihin jumaliin liittyvistä todellisista tosiasioista ja kieltäytyvät tarkastelemasta mitään todisteita. Tämä epäonnistuminen diskreditoi heidät tältä osin.

Jeesus Kristus syntyi ilman sukupuoliyhteyttä, hänet ristiinnaulittiin, hän kuoli, nousi kuolleista ja nousi taivaaseen, emme esitä mitään uutta tai erilaista kuin mitä te uskotte niistä, joita te kutsutte Jumalan pojiksi.

Myteemi on yksinkertaisesti kuolema. Kuolema on kuolema. Kärsimys ja kuolema. Kuoleman tarkka tapa voi vaihdella vapaasti. Sillä ei ole mitään merkitystä myytin olemassaololle ja vaikutukselle. Se on vain yleisen abstraktion erityinen instantiointi.

Ja Justinuksen väite (että Saatana keksi nämä väärennetyt uskonnot hämmentääkseen ihmisiä) edellyttää, että Justin oli samaa mieltä siitä, että mytheemi oli olemassa: sitä todellakin levitettiin demonisesti, useita kertoja. Tarkoituksellisesti.
Samoin Justinus huomaa, että mytheemi ei ole neitseellinen syntymä, vaan sukupuoleton hedelmöittyminen. Josta monet esimerkit oli jo popularisoitu pakanallisessa mytologiassa (sattuu vain olemaan myös esimerkkejä todellisista neitseellisesti syntyneistä jumalista). Ja argumenttinsa (jonka mukaan "paholainen" jäljitteli tarkoituksellisesti Jeesuksen mythemiä etukäteen) perusteella Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta.

Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta: ylösnousemuksen erityinen tarkka metafysiikka saattoi vaihdella vapaasti, samoin kuin tarkka kuoleman tai hedelmöittymisen menetelmä.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes jokainen kulttuuri loi ja popularisoi sellaisen: egyptiläisillä oli sellainen, traakialaisilla oli sellainen, syyrialaisilla oli sellainen, persialaisilla oli sellainen ja niin edelleen.

Juutalaiset olivat itse asiassa myöhässä luomassa omansa Jeesuksen Kristuksen muodossa. Siitä ei vain tullut suosittua juutalaisten keskuudessa, ja siksi se päätyi pakanoiden uskonnoksi.

Mutta jos keneltä tahansa oppineelta uskonnonoppineelta olisi vuonna 1 eKr. kysytty: ”Jos juutalaiset olisivat keksineet yhden tällaisen jumalan, miltä se näyttäisi?”, he olisivat kuvailleet koko kristinuskon täydellisesti, ennen kuin sitä oli edes olemassa. Se ei voi olla sattumaa.


Kunhan sekoitetaan mukaan juutalaisuuden kulttuurisesti erityiset piirteet, joiden kanssa se synkretisoitui, kuten messiaanisuus, apokalyptisuus, pyhien kirjoitusten uskominen ja erityisesti juutalaiset ajatukset ylösnousemuksesta - sekä juutalainen soteriologia, kosmologia ja rituaalit ja muut juutalaisuudelle ominaiset asiat, kuten seksuaalisuuden vastenmielisyys ja pakkomielle veren sovitukseen ja korvaaviin uhreihin jne. Ennen kuin sitä oli edes olemassa.

Tämä ”yhteinen paketti” oli todellakin yksinkertaisesti ”synkretisoitu” juutalaisilla elementeillä, ajatuksilla, vaatimuksilla ja herkkyyksillä.

Tarina yksinkertaisesti juutalaistettiin. Ja sieltä syntyi kristinusko.

”Erot” ovat juutalainen elementti. Samankaltaisuudet ovat sitä, mitä omaksuttiin laajalle levinneistä mytheemeistä, jotka riehuivat suosiolla kaikkialla heidän ympärillään.

Strukturalismista vaikutteita saaneissa mytologian tutkimuksissa mytheemi on kerronnan rakenteen yleinen perusyksikkö (johon liittyy tyypillisesti hahmon, tapahtuman ja teeman välinen suhde), josta myyttien ajatellaan rakentuvan - minimaalinen yksikkö, joka on aina jaettu muiden, toisiinsa liittyvien mytheemojen kanssa ja joka on koottu eri tavoin (”niputettu”) tai yhdistetty monimutkaisemmiksi suhteiksi. Esimerkiksi kreikkalaisen Adoniksen ja egyptiläisen Osiriksen myyteillä on useita yhteisiä elementtejä, mikä saa jotkut tutkijat päättelemään, että niillä on yhteinen lähde, eli kulttuurien välityksellä tai kulttuurista toiseen siirtyneet kuvat, joille on liitetty uusia tulkintoja kuvatusta toiminnasta sekä uusia nimiä ikonien eri lukemissa.

Kuoleva ja nouseva Jumala-myteemi

Kaikki nämä pelastusjumalat eivät olleet kuolevia ja nousevia jumalia. Se oli alamyteemi. Itse asiassa kuolevat ja nousevat jumalat (ja pelkät ihmiset) olivat laajempi mytheemi, sillä esimerkkejä oli runsaasti myös tunnettujen pelastajakulttujen ulkopuolella (annan jäljempänä lähes täydellisen luettelon). Mutta pelastajakulttujen sisällä syntyi erityinen kuolevan ja nousevan jumalan laji. Ja Jeesus vastaa mitä suurimmassa määrin tuota myteemiä.

Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa.

Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun, jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa.
Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat).

Validi metodologia on korvattu apologeettisella retoriikalla.

Historiantutkijat ovat edelleen yleensä dogmaattisesti tietämättömiä näihin jumaliin liittyvistä todellisista tosiasioista ja kieltäytyvät tarkastelemasta mitään todisteita. Tämä epäonnistuminen diskreditoi heidät tältä osin.

Jeesus Kristus syntyi ilman sukupuoliyhteyttä, hänet ristiinnaulittiin, hän kuoli, nousi kuolleista ja nousi taivaaseen, emme esitä mitään uutta tai erilaista kuin mitä te uskotte niistä, joita te kutsutte Jumalan pojiksi.

Myteemi on yksinkertaisesti kuolema. Kuolema on kuolema. Kärsimys ja kuolema. Kuoleman tarkka tapa voi vaihdella vapaasti. Sillä ei ole mitään merkitystä myytin olemassaololle ja vaikutukselle. Se on vain yleisen abstraktion erityinen instantiointi.

Ja Justinuksen väite (että Saatana keksi nämä väärennetyt uskonnot hämmentääkseen ihmisiä) edellyttää, että Justin oli samaa mieltä siitä, että mytheemi oli olemassa: sitä todellakin levitettiin demonisesti, useita kertoja. Tarkoituksellisesti.
Samoin Justinus huomaa, että mytheemi ei ole neitseellinen syntymä, vaan sukupuoleton hedelmöittyminen. Josta monet esimerkit oli jo popularisoitu pakanallisessa mytologiassa (sattuu vain olemaan myös esimerkkejä todellisista neitseellisesti syntyneistä jumalista). Ja argumenttinsa (jonka mukaan "paholainen" jäljitteli tarkoituksellisesti Jeesuksen mythemiä etukäteen) perusteella Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta.

Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta: ylösnousemuksen erityinen tarkka metafysiikka saattoi vaihdella vapaasti, samoin kuin tarkka kuoleman tai hedelmöittymisen menetelmä.

Lue lisää

Myteemi on yksinkertaisesti kuolema. Kuolema on kuolema. Kärsimys ja kuolema. Kuoleman tarkka tapa voi vaihdella vapaasti. Sillä ei ole mitään merkitystä myytin olemassaololle ja vaikutukselle. Se on vain yleisen abstraktion erityinen instantiointi.

Ja Justinuksen väite (että Saatana keksi nämä väärennetyt uskonnot hämmentääkseen ihmisiä) edellyttää, että Justin oli samaa mieltä siitä, että mytheemi oli olemassa: sitä todellakin levitettiin demonisesti, useita kertoja. Tarkoituksellisesti.
Samoin Justinus huomaa, että mytheemi ei ole neitseellinen syntymä, vaan sukupuoleton hedelmöittyminen. Josta monet esimerkit oli jo popularisoitu pakanallisessa mytologiassa (sattuu vain olemaan myös esimerkkejä todellisista neitseellisesti syntyneistä jumalista). Ja argumenttinsa (jonka mukaan "paholainen" jäljitteli tarkoituksellisesti Jeesuksen mythemiä etukäteen) perusteella Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta.

Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta: ylösnousemuksen erityinen tarkka metafysiikka saattoi vaihdella vapaasti, samoin kuin tarkka kuoleman tai hedelmöittymisen menetelmä.

Myteemi koostuu ainoastaan abstraktiosta: paluu elämään. Jotenkin. Jollain tavalla. Sanomme, että ainakin ruumiillisesti. Mutta millainen ruumis (sama, uusi, kuolevainen, kuolematon), sillä ei ollut merkitystä. Jos sillä olisi ollut, Justin olisi esittänyt väitteen, että ”nuo jumalat” eivät oikeasti heränneet henkiin. Mutta tuo argumentti ei koskaan tullut hänelle mieleen. Eikä kenellekään muullekaan kolmen ensimmäisen vuosisadan apologeetalle.

Zalmoxis

Zalmoxis oli myös ylösnoussut pelastaja. Kreikkalaiset pilkkasivat häntä palvovaa traakialaista kulttia ja keksivät polemiikin, jonka mukaan hän ei oikeasti kuollut, vaan piiloutui vain luolaan ja esitti siten kuolleista ylösnousseensa. Mutta tämä polemiikki kertoo meille, että traakialaiset todella uskoivat Zalmoxiksen kuolleen ja nousseen kuolleista ja ilmestyneen opetuslapsille maan päällä todistaakseen sen.

Hänen opetuslapsensa uskoivat sitten, että he hyötyisivät hänen voimastaan, joka toisi heidät iankaikkiseen elämään paratiisissa.

Kirjassa, josta tuli vakiolukemista niissä retoriikkakouluissa, joita kaikkien kristittyjen raamatunkirjoittajien on täytynyt käydä vain voidakseen kirjoittaa niin monimutkaisia teoksia kreikaksi kuin he tekivät, Herodotos kertoo, että Zalmoxis ”ruokki maanmiestensä johtajia” salissa ”ja opetti heille, ettei hän eikä hänen vieraansa eikä kukaan heidän jälkeläisistään koskaan kuolisi.”

Herodotos kertoi, että hän ja hänen vieraansa tai kukaan heidän jälkeläisistään ei koskaan kuolisi, vaan että he menisivät paikkaan, jossa he eläisivät ikuisesti ja saisivat kaiken hyvän”, ja katosi sitten maan alle ‘kolmeksi vuodeksi, kun traakialaiset toivoivat häntä takaisin ja surivat häntä kuolleena’, ja sitten ‘neljäntenä vuonna hän ilmestyi traakialaisille, ja näin he tulivat uskomaan, mitä hän oli heille kertonut’, käyttäen näin omaa ylösnousemustaan todisteena omastaan.

Tarinaan kuuluu, että nämä kultistit uskoivat pelastusjumalansa ruumiilliseen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Sillä vain siten Herodotoksen siteeraamassa kreikkalaisessa polemiikissa olisi järkeä, sillä siinä kuvitellaan, että Zalmoxis ilmestyy samassa ruumiissaan ja vierailee seuraajiensa luona todistaakseen, että hän oli jälleen elossa - eikä vain näkynyt näyissä tai aaveena.


Inanna
Inanna on varhaisin tunnettu ylösnoussut jumala. Hänestä on olemassa selkeä kertomus kuolemasta ja ylösnousemuksesta savitauluissa, jotka on kaiverrettu Sumeriaan yli tuhat vuotta ennen kristinuskoa ja joissa kuvataan selvästi hänen nöyryyttämisensä, oikeudenkäynti, teloituksensa ja ristiinnaulitsemisensa sekä hänen ylösnousemuksensa kolme päivää myöhemmin.

... ja ”kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua” hänen avustajansa pyytävät hänen ruumistaan ja herättävät hänet henkiin..., ja ”Inanna nousi” sen mukaan, mikä oli ollut hänen suunnitelmansa koko ajan, koska hän tiesi, että hänen isänsä ”varmasti herättäisi minut henkiin”.

Asklepios oli myös suosittu ylösnoussut jumala. Kristityt apologeetat haluavat yrittää kiistää tämän, mutta niin ei ole.

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Myteemi on yksinkertaisesti kuolema. Kuolema on kuolema. Kärsimys ja kuolema. Kuoleman tarkka tapa voi vaihdella vapaasti. Sillä ei ole mitään merkitystä myytin olemassaololle ja vaikutukselle. Se on vain yleisen abstraktion erityinen instantiointi.

Ja Justinuksen väite (että Saatana keksi nämä väärennetyt uskonnot hämmentääkseen ihmisiä) edellyttää, että Justin oli samaa mieltä siitä, että mytheemi oli olemassa: sitä todellakin levitettiin demonisesti, useita kertoja. Tarkoituksellisesti.
Samoin Justinus huomaa, että mytheemi ei ole neitseellinen syntymä, vaan sukupuoleton hedelmöittyminen. Josta monet esimerkit oli jo popularisoitu pakanallisessa mytologiassa (sattuu vain olemaan myös esimerkkejä todellisista neitseellisesti syntyneistä jumalista). Ja argumenttinsa (jonka mukaan "paholainen" jäljitteli tarkoituksellisesti Jeesuksen mythemiä etukäteen) perusteella Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta.

Justinus hyväksyi selvästi saman periaatteen kuoleman jälkeisen ”ylösnousemuksen” osalta: ylösnousemuksen erityinen tarkka metafysiikka saattoi vaihdella vapaasti, samoin kuin tarkka kuoleman tai hedelmöittymisen menetelmä.

Myteemi koostuu ainoastaan abstraktiosta: paluu elämään. Jotenkin. Jollain tavalla. Sanomme, että ainakin ruumiillisesti. Mutta millainen ruumis (sama, uusi, kuolevainen, kuolematon), sillä ei ollut merkitystä. Jos sillä olisi ollut, Justin olisi esittänyt väitteen, että ”nuo jumalat” eivät oikeasti heränneet henkiin. Mutta tuo argumentti ei koskaan tullut hänelle mieleen. Eikä kenellekään muullekaan kolmen ensimmäisen vuosisadan apologeetalle.

Zalmoxis

Zalmoxis oli myös ylösnoussut pelastaja. Kreikkalaiset pilkkasivat häntä palvovaa traakialaista kulttia ja keksivät polemiikin, jonka mukaan hän ei oikeasti kuollut, vaan piiloutui vain luolaan ja esitti siten kuolleista ylösnousseensa. Mutta tämä polemiikki kertoo meille, että traakialaiset todella uskoivat Zalmoxiksen kuolleen ja nousseen kuolleista ja ilmestyneen opetuslapsille maan päällä todistaakseen sen.

Hänen opetuslapsensa uskoivat sitten, että he hyötyisivät hänen voimastaan, joka toisi heidät iankaikkiseen elämään paratiisissa.

Kirjassa, josta tuli vakiolukemista niissä retoriikkakouluissa, joita kaikkien kristittyjen raamatunkirjoittajien on täytynyt käydä vain voidakseen kirjoittaa niin monimutkaisia teoksia kreikaksi kuin he tekivät, Herodotos kertoo, että Zalmoxis ”ruokki maanmiestensä johtajia” salissa ”ja opetti heille, ettei hän eikä hänen vieraansa eikä kukaan heidän jälkeläisistään koskaan kuolisi.”

Herodotos kertoi, että hän ja hänen vieraansa tai kukaan heidän jälkeläisistään ei koskaan kuolisi, vaan että he menisivät paikkaan, jossa he eläisivät ikuisesti ja saisivat kaiken hyvän”, ja katosi sitten maan alle ‘kolmeksi vuodeksi, kun traakialaiset toivoivat häntä takaisin ja surivat häntä kuolleena’, ja sitten ‘neljäntenä vuonna hän ilmestyi traakialaisille, ja näin he tulivat uskomaan, mitä hän oli heille kertonut’, käyttäen näin omaa ylösnousemustaan todisteena omastaan.

Tarinaan kuuluu, että nämä kultistit uskoivat pelastusjumalansa ruumiilliseen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Sillä vain siten Herodotoksen siteeraamassa kreikkalaisessa polemiikissa olisi järkeä, sillä siinä kuvitellaan, että Zalmoxis ilmestyy samassa ruumiissaan ja vierailee seuraajiensa luona todistaakseen, että hän oli jälleen elossa - eikä vain näkynyt näyissä tai aaveena.


Inanna
Inanna on varhaisin tunnettu ylösnoussut jumala. Hänestä on olemassa selkeä kertomus kuolemasta ja ylösnousemuksesta savitauluissa, jotka on kaiverrettu Sumeriaan yli tuhat vuotta ennen kristinuskoa ja joissa kuvataan selvästi hänen nöyryyttämisensä, oikeudenkäynti, teloituksensa ja ristiinnaulitsemisensa sekä hänen ylösnousemuksensa kolme päivää myöhemmin.

... ja ”kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua” hänen avustajansa pyytävät hänen ruumistaan ja herättävät hänet henkiin..., ja ”Inanna nousi” sen mukaan, mikä oli ollut hänen suunnitelmansa koko ajan, koska hän tiesi, että hänen isänsä ”varmasti herättäisi minut henkiin”.

Asklepios oli myös suosittu ylösnoussut jumala. Kristityt apologeetat haluavat yrittää kiistää tämän, mutta niin ei ole.

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.

Lue lisää

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.
Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas.
Aivan kuten Jeesus.

Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen.


Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.
Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas.
Aivan kuten Jeesus.

Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen.


Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa.

Lue lisää

Hän muuttui yhdeksi niistä monista alueen henkilökohtaisista pelastajajumalista, joista kuulemme kristinuskon alkuaikoina, mutta joista emme saa tietää mitään, koska keskiajan kristityt tuhosivat pakanalliset todisteet.

Esimerkiksi Hippolytos omisti ”Kaikkien harhaoppien kumoamisen” -teoksessaan kaksi kokonaista lukua mysteerikultteihin ja niiden pelastusjumaluuksiin.

Kummallista kyllä, nämä ovat ainoat kaksi kirjaa, jotka on tuhottu kokonaan.Mitä keskiaikaiset yrittivät salata?

Mitä he eivät halunneet meidän lukevan?

Hercules

Melqart on toinen muinaisimmista ylösnousseista jumaluuksista, joka on Baalin kaltainen sekä alkuperältään että mahdolliselta myöhemmiltä hellenistisiltä mysteerikultilta. Hänen legendansa sulautui yhteen Herkuleksen legendan kanssa.

Vuosisatoja ennen kristinuskoa ja roomalaisten kirjailijoiden todistamana.


Ja kaikki nämä kuolevat ja kuollesta ylösnousevat jumalat tunnettiin Palestiinassa Uuden testamentin aikana.


Kaikki se, mitä sanotaan myyteissä Jeesuksen ja muutamien tutkimiensa jumalien välillä olevan erilaista, on kaikki selitettävissä joko hellenistisen mysteeriuskonnon yhteisenä kehyksenä tai SYNKRETISMIN juutalaisena elementtinä.

Anonyymi kirjoitti:

Hän muuttui yhdeksi niistä monista alueen henkilökohtaisista pelastajajumalista, joista kuulemme kristinuskon alkuaikoina, mutta joista emme saa tietää mitään, koska keskiajan kristityt tuhosivat pakanalliset todisteet.

Esimerkiksi Hippolytos omisti ”Kaikkien harhaoppien kumoamisen” -teoksessaan kaksi kokonaista lukua mysteerikultteihin ja niiden pelastusjumaluuksiin.

Kummallista kyllä, nämä ovat ainoat kaksi kirjaa, jotka on tuhottu kokonaan.Mitä keskiaikaiset yrittivät salata?

Mitä he eivät halunneet meidän lukevan?

Hercules

Melqart on toinen muinaisimmista ylösnousseista jumaluuksista, joka on Baalin kaltainen sekä alkuperältään että mahdolliselta myöhemmiltä hellenistisiltä mysteerikultilta. Hänen legendansa sulautui yhteen Herkuleksen legendan kanssa.

Vuosisatoja ennen kristinuskoa ja roomalaisten kirjailijoiden todistamana.


Ja kaikki nämä kuolevat ja kuollesta ylösnousevat jumalat tunnettiin Palestiinassa Uuden testamentin aikana.


Kaikki se, mitä sanotaan myyteissä Jeesuksen ja muutamien tutkimiensa jumalien välillä olevan erilaista, on kaikki selitettävissä joko hellenistisen mysteeriuskonnon yhteisenä kehyksenä tai SYNKRETISMIN juutalaisena elementtinä.

Lue lisää

Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on apokalyptinen tapahtuma kuin osa ikuista MYYTTIEN kiertokulkua, koska se on juutalainen panos, joka on fuusioitunut kuolema- ja ylösnousemus-motiiviin.

Kuoleva ja ylösnouseva jumala juutalaistettaisiin. Samoin uhrilahjan ja sovituksen veritaikuuden rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, mikä on täsmälleen juutalaisen temppelin sovituksen kopiointia.

Samoin uhrisynnin ja sovituksen verimagian rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, joka on täsmälleen juutalaisen temppelin sovitusmagian jäljitelmä (Jeesuksesta tulee näin Jom Kippur), joka on juutalaiselle soteriologialle perustavaa laatua.

Voimme siis jo odottaa sitä myös minkä tahansa juutalaisen pelastajakultin luomisessa.

Samaan aikaan hellenistisiin kontribuutioihin kuuluu Jeesuksen rooli ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä), joka tässä suhteessa muistuttaa eniten Romulusta.
Jeesus ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä) muistuttaa tässä suhteessa eniten Romulusta (joka oli myös olemassaoloa edeltävä taivaallinen olento, joka omaksui kuolevaisen ruumiin; ja myytissä hän jopa syntyi ihmisnaiseen), monet muutkin ylösnousseet kuolevaiset ja puolijumalat ovat innoittaneet samaa käsitettä.

Samoin yhteisöllisen kontekstin hylkääminen ja sen korvaaminen tulkinnalla tulevasta yksilöllisestä pelastuksesta on juuri sitä, mitä monille muille ylösnousseille jumalille (kuten Osirikselle ja Adonikselle) tapahtui juuri hellenististen mysteeriuskontojen vaikutuksesta.

Joku jumala taas kuoli, jonka ruumis katosi ja joka sitten löydettiin jälleen elävänä palattuaan kuolleiden maasta - niin tehokas ylösnousemus kuin vain voi olla

Huomattavaa on, että Jeesus teki samoin: hänen ruumiinsa oli noussut ylös sieltä, mihin se oli laskettu, ja palasi tapaamaan opetuslapsiaan vasta käytyään tuonelassa (1. Piet. 3:18-19), aivan kuten Aristeas (jonka tarina on peräisin jo ennen kristinuskoa.

Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on apokalyptinen tapahtuma kuin osa ikuista MYYTTIEN kiertokulkua, koska se on juutalainen panos, joka on fuusioitunut kuolema- ja ylösnousemus-motiiviin.

Kuoleva ja ylösnouseva jumala juutalaistettaisiin. Samoin uhrilahjan ja sovituksen veritaikuuden rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, mikä on täsmälleen juutalaisen temppelin sovituksen kopiointia.

Samoin uhrisynnin ja sovituksen verimagian rooli hänen kuolemansa kehystämisessä, joka on täsmälleen juutalaisen temppelin sovitusmagian jäljitelmä (Jeesuksesta tulee näin Jom Kippur), joka on juutalaiselle soteriologialle perustavaa laatua.

Voimme siis jo odottaa sitä myös minkä tahansa juutalaisen pelastajakultin luomisessa.

Samaan aikaan hellenistisiin kontribuutioihin kuuluu Jeesuksen rooli ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä), joka tässä suhteessa muistuttaa eniten Romulusta.
Jeesus ruumiillistuneena jumalallisena olentona (ja siten puolijumalana eikä täysin inhimillisenä) muistuttaa tässä suhteessa eniten Romulusta (joka oli myös olemassaoloa edeltävä taivaallinen olento, joka omaksui kuolevaisen ruumiin; ja myytissä hän jopa syntyi ihmisnaiseen), monet muutkin ylösnousseet kuolevaiset ja puolijumalat ovat innoittaneet samaa käsitettä.

Samoin yhteisöllisen kontekstin hylkääminen ja sen korvaaminen tulkinnalla tulevasta yksilöllisestä pelastuksesta on juuri sitä, mitä monille muille ylösnousseille jumalille (kuten Osirikselle ja Adonikselle) tapahtui juuri hellenististen mysteeriuskontojen vaikutuksesta.

Joku jumala taas kuoli, jonka ruumis katosi ja joka sitten löydettiin jälleen elävänä palattuaan kuolleiden maasta - niin tehokas ylösnousemus kuin vain voi olla

Huomattavaa on, että Jeesus teki samoin: hänen ruumiinsa oli noussut ylös sieltä, mihin se oli laskettu, ja palasi tapaamaan opetuslapsiaan vasta käytyään tuonelassa (1. Piet. 3:18-19), aivan kuten Aristeas (jonka tarina on peräisin jo ennen kristinuskoa.

Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

Lue lisää

Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Lue lisää

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

Lue lisää

10 käskyn alkuperä.

ON "PAKANUUDESSA"

Sumerissa - Sargon Akkadilainen (2250 eKr.) on vanhin tunnettu versio Mooses-hahmosta.

Babyloniassa - Marduk (Belin poika) antoi lait Hammurabille.

Kreetalla - Minos nousi Dikta-vuorelle, jossa Zeus antoi hänelle pyhät lait.

Syyriassa - Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin kirjoitettiin jumalan lait.

Mooses tunnetaan lain antajana, kymmenen käskyn, Mooseksen lain, antajana.

Ajatus siitä, että laki annetaan Jumalalta profeetalle vuorella, on kuitenkin myös hyvin vanha motiivi.

Mooses on vain yksi lainsäätäjä Mytologisen historian Lainsäätäjien PITKÄSSÄ RIVISSÄ.

Egyptissä taas oli Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin oli kirjoitettu jumalan lait. Mitä tulee kymmeneen käskyyn, ne on otettu suoraan Egyptin kuolleiden kirjan loitsusta 125.


Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi Ramses I hallitsi vuosina 1295-1291 eaa. ja Ramses II vuosina 1279-1212 eaa.

Entisten elämien kokemukset, ovat tuhansien vuosien ikäisten demonien aiheuttamia. He ovat ehtineet toimia monien ihmisten sieluissa. Hinduilla ja epäjumalien palvojilla on vain mieli ja sielu, kristittyjen henki puuttuu heiltä. Nämä demonit muistavat edellisten ruumiitten historian, joten on helppoa antaa muistikuvia hengettömään sieluun.

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA ALENTAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, PILKKAATTE VAIN ITSE KRISTINUSKOA, KÄYTÖKSELLÄNNE PILKKAATTE ITSE JEESUSTA, VAIKKA YLISTÄTTE HÄNTÄ SANOISSANNE. SE ON TEKOPYHYYTTÄ.

SANANNE JA TEKONNE OVAT TÄYSIN ERILAISIA.

PILKKASIKO JEESUS RAAMATUSSA MUITA IHMSIÄ, NIIN KUIN TE PILKKAATTE MUITA USKONTOJA?

KÄYTTÄYTYIKÖ JEEUS SAMALLA TAVALLA KUIN TE.

ANTOIKO JESUS TODELLA TEILLE NIIN ÄLLÖTTÄVÄN ESIMERKIN?

EI, HÄN EI ANTANUT.

ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA MUSTAMAALAAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, TE VAIN PILKKATTE SAMALLA ITSE KRISTINUSKOA, JA YHÄ ENEMMÄN ALKAA PALJASTUA VIKOJA, PAHEITA JA NIIN EDELLEEN USKONNOSSTANNE.

JOUDUTTE JOSKUS ITSE VASTAAMAAN JUMALALLENNE SIITÄ, ETTÄ OLETTE TEHNEET KRISTINUSKOSTA NIIN VASTENMIELISEN IHMISILLE.


KRISTITYT, OMALLA KÄYTÖKSELLÄNNE ETTE KIRKASTA JEESUKSEN MAINETTA, VAAN PILAATTE JEESUKSEN MAINEEN JA KOKO KRISTINUSKON MAINEEN. LUULETTEKO, ETTÄ JUMALANNE ON YLPEÄ SIITÄ, MITÄ TEETTE?`
KRISTITYT, HYVILLÄ AIKOMUKSILLA ON PÄÄLLYSTETTY TIE HELVETTIIN.

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN KÄYTÖKSENNE SAA IHMISET VIHAAMAAN KRISTINUSKOA YHÄ ENEMMÄN JA ENEMMÄN JA YHÄ ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN?

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN OLETTE TÄYSIN SAMMUTTANEET JEESUKSEN ARMOLLISEN KIRKKAUDEN KÄYTÖKSELLÄNNE JA PILANNEET KRISTINUSKON MAINEEN IKUISIKSI AJOIKSI.

MITÄ HALUATTE SAAVUTTAA PILKKAAMALLA MAAILMAN MUITA USKONTOJA JA FILOSOFIOITA?

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.


Aluksi kyse oli todella rakkaudesta ja rakkauden sanomasta, mutta kristityt ovat turmelleet tämän uskonnon väkivallalla ja halulla valtaa muiden ylitse. Alkuseurakunnan sanoma oli puhdas rakkauden sanoma.

Kristityt itse ovat tuhonneet kristinuskon alkuperäisen rakkauden sanoman.

Niin rakkauden sanomasta on tullut väkivallan, murhien ja tuhon sanoma.

KRISTITYT, OLETTE KÄYTTÄYTYMISELLÄNNE TUHONNEET KRISTINUSKON JA JEESUKSEN KUNNIAN JA MAINEEN.

OLETTEKO NYT TYYTYVÄISIÄ?

Se, mitä alkuperäisestä kristinuskosta on jäljellä, on muuttanut kristityt kauhistuttaviksi, muuta selitystä ei voi olla.

Ja tekopyhyyttä, jossa sanat ylistävät Jeesusta, mutta kristittyjen käytös tuhoaa koko Jeesuksen elämäntavan, kirkkauden. maineen ja kunnian.

Hindupalsta ei ole edes kristittyjä varten, mutta täällä he jatkavat kiusaamista, se on vain saatanallista kiusaamista, samalla kun he tuhoavat kaikki rippeet siitä, mitä ihmisillä on vielä jäljellä heidän uskontoa kohtaan.

Kukaan täällä ei olisi koskaan edes puhunut mitään kristinuskosta, jos he eivät olisi tänne hyökänneet. Täällä ei myöskään olisi paljastunut mitään pahaa kristinuskosta, jos he olisivat jättäneet muut rauhaan heidän omalla maaperällään. Hinduille ei ole tärkeää, mitä muut ihmiset uskovat, mutta kristityille on tärkeää, mitä hindut uskovat. Ei pidä puuttua toisten ihmisten elämään.

Ei ole mitään muuta todettavaa, koska kyseessä on raiskaus, kristityt raiskaavat ihmisiä hindupalstoilla, se on psykologista raiskausta, psykoterrorismia, he ovat raiskaajia.

Jeesus ei raiskannut ketään psykologisesti. Jeesus ei käyttänyt terroria, kristityt käyttävät. Jeesus ei ollut raiskaaja, kristityt ovat.

Mitä kristityt haluavat saavuttaa hindujen keskustelupalstoilla psykoterrorin avulla? On selvää, että entiset kristityt eivät käänny takaisin kristinuskoon, miksi he sitten jatkavat raiskaamista? On vain yksi selitys: väkivallan ja raiskauksen nautinto, he nauttivat ihmisten kidutuksesta, he nauttivat raiskauksesta, väkivallasta.

___________________


https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/varo-hengellista-vakivaltaa-
Varo hengellistä väkivaltaa!

Hengellinen väkivalta on yleisimmässä muodossaan henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Tekijä käyttää kristillistä sanastoa tai uskonyhteisön suomia hurskaita kulisseja toisten alistamiseen ja hallitsemiseen omien mielihalujensa mukaisesti. Tätä kuvaa myös sanonta ”lyödä Raamatulla päähän”.

Uskonnon varjolla harjoitetun henkisen kiusaamisen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi pelottelu, painostaminen, pakkokäännyttäminen, armoton syyllistäminen, yhteisöstä eristäminen ja jäsenten uskon ja elämän äärimmäisen tiukka kontrollointi.
Uhrin alistamiseen tai hyväksikäyttöön pyrkivä tekijä voi osoittaa valtaansa myös fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. Uskonyhteisö on suoraan tai välillisesti syynä väkivaltaan. Uskonto on väkivallan käyttäjän väline.

_

Anonyymi kirjoitti:

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA ALENTAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, PILKKAATTE VAIN ITSE KRISTINUSKOA, KÄYTÖKSELLÄNNE PILKKAATTE ITSE JEESUSTA, VAIKKA YLISTÄTTE HÄNTÄ SANOISSANNE. SE ON TEKOPYHYYTTÄ.

SANANNE JA TEKONNE OVAT TÄYSIN ERILAISIA.

PILKKASIKO JEESUS RAAMATUSSA MUITA IHMSIÄ, NIIN KUIN TE PILKKAATTE MUITA USKONTOJA?

KÄYTTÄYTYIKÖ JEEUS SAMALLA TAVALLA KUIN TE.

ANTOIKO JESUS TODELLA TEILLE NIIN ÄLLÖTTÄVÄN ESIMERKIN?

EI, HÄN EI ANTANUT.

ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.

KRISTITYT, JOTKA PILKKAAVAT MUITA USKONTOJA JA MUSTAMAALAAVAT MUITA MAAILMAN FILOSOFIOITA, TE VAIN PILKKATTE SAMALLA ITSE KRISTINUSKOA, JA YHÄ ENEMMÄN ALKAA PALJASTUA VIKOJA, PAHEITA JA NIIN EDELLEEN USKONNOSSTANNE.

JOUDUTTE JOSKUS ITSE VASTAAMAAN JUMALALLENNE SIITÄ, ETTÄ OLETTE TEHNEET KRISTINUSKOSTA NIIN VASTENMIELISEN IHMISILLE.


KRISTITYT, OMALLA KÄYTÖKSELLÄNNE ETTE KIRKASTA JEESUKSEN MAINETTA, VAAN PILAATTE JEESUKSEN MAINEEN JA KOKO KRISTINUSKON MAINEEN. LUULETTEKO, ETTÄ JUMALANNE ON YLPEÄ SIITÄ, MITÄ TEETTE?`
KRISTITYT, HYVILLÄ AIKOMUKSILLA ON PÄÄLLYSTETTY TIE HELVETTIIN.

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN KÄYTÖKSENNE SAA IHMISET VIHAAMAAN KRISTINUSKOA YHÄ ENEMMÄN JA ENEMMÄN JA YHÄ ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN?

OLETTEKO VARMOJA, ETTÄ PÄÄSETTE TAIVAASEEN, KUN OLETTE TÄYSIN SAMMUTTANEET JEESUKSEN ARMOLLISEN KIRKKAUDEN KÄYTÖKSELLÄNNE JA PILANNEET KRISTINUSKON MAINEEN IKUISIKSI AJOIKSI.

MITÄ HALUATTE SAAVUTTAA PILKKAAMALLA MAAILMAN MUITA USKONTOJA JA FILOSOFIOITA?

SANANNE YLISTÄVÄT JEESUSTA, TEKONNE PILKKAAVAT JEESUSTA, KRISTITYT.

KRISTITYT, ETTE SEURAA JEESUSTA TODELLISUUDESSA, VAAN JOTAIN SUUNNATONTA PAHUUTTA, MUTTA ETTE ITSE YMMÄRRÄ SITÄ.


Aluksi kyse oli todella rakkaudesta ja rakkauden sanomasta, mutta kristityt ovat turmelleet tämän uskonnon väkivallalla ja halulla valtaa muiden ylitse. Alkuseurakunnan sanoma oli puhdas rakkauden sanoma.

Kristityt itse ovat tuhonneet kristinuskon alkuperäisen rakkauden sanoman.

Niin rakkauden sanomasta on tullut väkivallan, murhien ja tuhon sanoma.

KRISTITYT, OLETTE KÄYTTÄYTYMISELLÄNNE TUHONNEET KRISTINUSKON JA JEESUKSEN KUNNIAN JA MAINEEN.

OLETTEKO NYT TYYTYVÄISIÄ?

Se, mitä alkuperäisestä kristinuskosta on jäljellä, on muuttanut kristityt kauhistuttaviksi, muuta selitystä ei voi olla.

Ja tekopyhyyttä, jossa sanat ylistävät Jeesusta, mutta kristittyjen käytös tuhoaa koko Jeesuksen elämäntavan, kirkkauden. maineen ja kunnian.

Hindupalsta ei ole edes kristittyjä varten, mutta täällä he jatkavat kiusaamista, se on vain saatanallista kiusaamista, samalla kun he tuhoavat kaikki rippeet siitä, mitä ihmisillä on vielä jäljellä heidän uskontoa kohtaan.

Kukaan täällä ei olisi koskaan edes puhunut mitään kristinuskosta, jos he eivät olisi tänne hyökänneet. Täällä ei myöskään olisi paljastunut mitään pahaa kristinuskosta, jos he olisivat jättäneet muut rauhaan heidän omalla maaperällään. Hinduille ei ole tärkeää, mitä muut ihmiset uskovat, mutta kristityille on tärkeää, mitä hindut uskovat. Ei pidä puuttua toisten ihmisten elämään.

Ei ole mitään muuta todettavaa, koska kyseessä on raiskaus, kristityt raiskaavat ihmisiä hindupalstoilla, se on psykologista raiskausta, psykoterrorismia, he ovat raiskaajia.

Jeesus ei raiskannut ketään psykologisesti. Jeesus ei käyttänyt terroria, kristityt käyttävät. Jeesus ei ollut raiskaaja, kristityt ovat.

Mitä kristityt haluavat saavuttaa hindujen keskustelupalstoilla psykoterrorin avulla? On selvää, että entiset kristityt eivät käänny takaisin kristinuskoon, miksi he sitten jatkavat raiskaamista? On vain yksi selitys: väkivallan ja raiskauksen nautinto, he nauttivat ihmisten kidutuksesta, he nauttivat raiskauksesta, väkivallasta.

___________________


https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/varo-hengellista-vakivaltaa-
Varo hengellistä väkivaltaa!

Hengellinen väkivalta on yleisimmässä muodossaan henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Tekijä käyttää kristillistä sanastoa tai uskonyhteisön suomia hurskaita kulisseja toisten alistamiseen ja hallitsemiseen omien mielihalujensa mukaisesti. Tätä kuvaa myös sanonta ”lyödä Raamatulla päähän”.

Uskonnon varjolla harjoitetun henkisen kiusaamisen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi pelottelu, painostaminen, pakkokäännyttäminen, armoton syyllistäminen, yhteisöstä eristäminen ja jäsenten uskon ja elämän äärimmäisen tiukka kontrollointi.
Uhrin alistamiseen tai hyväksikäyttöön pyrkivä tekijä voi osoittaa valtaansa myös fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. Uskonyhteisö on suoraan tai välillisesti syynä väkivaltaan. Uskonto on väkivallan käyttäjän väline.

_

Lue lisää

"Ei ole järjen häiväänkään, pakana uskonssa."

Miksi sitten olet tällä? Viehättääkö sinua ”pakanoiden” seura, että olet täällä?

Voit menettää ”pelastuksesi” meidän, hyvin pahojen ”pakanoiden”, seurassa täällä. ”Pelastusvarmuus” ei auta, jos olet meidän seurassamme.

KR 1933/-38
1Kor. 15:33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."


Kun ihminen joutuu huonoon pakanoiden seuraan hindupalstoilla, siellä on suuri tartuntavaaraa. PAKENE.

"Idän vaarallisten oppien" palstalla kristinuskolle haitalliset ideat ja ajatukset voivat tarttua kristittyyn, kuin tarttuva tauti, vaikka hän olisi jo "pelastettu".

Tämä voi vaikuttaa suuresti kristityn hengelliseen tilaan, siihen, onko hän menossa ”oikein”, kohti ”pelastusta!, vai meneekö hän ”väärään” suuntaan. Huonossa, vaikkakin virtuaalisessa ”pakanoiden” seurassa hindupalstoilla, kristitty on suuressa vaarassa.

Seura tekee kaltaisekseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei ole järjen häiväänkään, pakana uskonssa."

Miksi sitten olet tällä? Viehättääkö sinua ”pakanoiden” seura, että olet täällä?

Voit menettää ”pelastuksesi” meidän, hyvin pahojen ”pakanoiden”, seurassa täällä. ”Pelastusvarmuus” ei auta, jos olet meidän seurassamme.

KR 1933/-38
1Kor. 15:33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."


Kun ihminen joutuu huonoon pakanoiden seuraan hindupalstoilla, siellä on suuri tartuntavaaraa. PAKENE.

"Idän vaarallisten oppien" palstalla kristinuskolle haitalliset ideat ja ajatukset voivat tarttua kristittyyn, kuin tarttuva tauti, vaikka hän olisi jo "pelastettu".

Tämä voi vaikuttaa suuresti kristityn hengelliseen tilaan, siihen, onko hän menossa ”oikein”, kohti ”pelastusta!, vai meneekö hän ”väärään” suuntaan. Huonossa, vaikkakin virtuaalisessa ”pakanoiden” seurassa hindupalstoilla, kristitty on suuressa vaarassa.

Seura tekee kaltaisekseen.

Lue lisää

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Ikuisen helvettiopin saarnaaja on evankelista Saatana.

Hindujen keskustelupalstoilla kristityt ääriainekset tyrkyttävät väkisin Saatanan evankeliumia, kristinuskon ” ilosanomaa” . Oppia ikuisesta helvetistä.

Vaikka tämä ei ole edes kristinuskon palsta, hindujen ahdistelu, vainoaminen ja pelottelu on täydessä vauhdissa. He tunkeutuvat tänne julistamaan Saatanan evankeliumia.

Sen väittäminen, että ihmiset kirjaimellisesti palavat kurjuudessa koko ikuisuuden, kun taas pyhät laulavat Hallelujaa, on suoraan sanottuna sadismia.

Vain SAATANA olisi voinut keksiä tämän, jos se olisi olemassa.

FUNDAMENTALISTISET ÄÄRILIIKKEET JA DOGMAATTISET FANAATTISET JULMAT KRISTITYT SAARNAAVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAN EVANKELIUMIA, eivätkä Kristuksen evankeliumia.

He kertovat sinulle, että jos hylkäät JEESUKSEN, päädyt kidutuskammioon, josta ei ole ulospääsyä ja jota odottaa koko helvetti. Eikö tämä ole kiristystä?

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Tilastotieteilijät kertovat, että viimeisten 6 000 vuoden aikana maapallolla on elänyt noin 160 miljardia ihmistä.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi julistaa, että kaikki ne, jotka eivät usko Jeesukseen Kristukseen viettävät ikuisuuden väistämättömässä, loputtomassa helvetissä.

Jos muutama prosenttia koko maapallon ihmisistä uskoi Jeesukseen Kristukseen, loput 144 miljardia ihmistä joutuvat viettämään ikuisuuden rangaistuna.

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle!

Ilman tietoa Jumalan armosta ja laupeudesta voisimme tuskin sanoa, että tämä kuvastaa oikeudenmukaisuuden Jumalaa.

Kun meillä on korkeampi ilmoitus Jumalan ”agape”-rakkaudesta, voimmeko nyt hyväksyä tämän opin olevan sopusoinnussa rakkauden Jumalan kanssa?

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle – 6000 vuoden aikana, koska KRISTITYT SANOVAT, ETTÄ MAAPALLO ON 6000 VUOTTA VANHA, MUTTA TODELLISUUDESSA SE ON MILJARDEJA VUOSIA VANHEMPI.

144 miljardille - SAMA LUKU MILJARDIEN JA MILJARDIEN KERTAISENA.

LUKU TULEE OLEMAAN TÄHTITIETEELLISEN ISO.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Ikuisen helvettiopin saarnaaja on evankelista Saatana.

Hindujen keskustelupalstoilla kristityt ääriainekset tyrkyttävät väkisin Saatanan evankeliumia, kristinuskon ” ilosanomaa” . Oppia ikuisesta helvetistä.

Vaikka tämä ei ole edes kristinuskon palsta, hindujen ahdistelu, vainoaminen ja pelottelu on täydessä vauhdissa. He tunkeutuvat tänne julistamaan Saatanan evankeliumia.

Sen väittäminen, että ihmiset kirjaimellisesti palavat kurjuudessa koko ikuisuuden, kun taas pyhät laulavat Hallelujaa, on suoraan sanottuna sadismia.

Vain SAATANA olisi voinut keksiä tämän, jos se olisi olemassa.

FUNDAMENTALISTISET ÄÄRILIIKKEET JA DOGMAATTISET FANAATTISET JULMAT KRISTITYT SAARNAAVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAN EVANKELIUMIA, eivätkä Kristuksen evankeliumia.

He kertovat sinulle, että jos hylkäät JEESUKSEN, päädyt kidutuskammioon, josta ei ole ulospääsyä ja jota odottaa koko helvetti. Eikö tämä ole kiristystä?

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Tilastotieteilijät kertovat, että viimeisten 6 000 vuoden aikana maapallolla on elänyt noin 160 miljardia ihmistä.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi julistaa, että kaikki ne, jotka eivät usko Jeesukseen Kristukseen viettävät ikuisuuden väistämättömässä, loputtomassa helvetissä.

Jos muutama prosenttia koko maapallon ihmisistä uskoi Jeesukseen Kristukseen, loput 144 miljardia ihmistä joutuvat viettämään ikuisuuden rangaistuna.

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle!

Ilman tietoa Jumalan armosta ja laupeudesta voisimme tuskin sanoa, että tämä kuvastaa oikeudenmukaisuuden Jumalaa.

Kun meillä on korkeampi ilmoitus Jumalan ”agape”-rakkaudesta, voimmeko nyt hyväksyä tämän opin olevan sopusoinnussa rakkauden Jumalan kanssa?

Tämä tarkoittaisi, että Jumalan luomistarkoitus oli iankaikkinen rangaistus
noin 144 miljardille ihmiselle – 6000 vuoden aikana, koska KRISTITYT SANOVAT, ETTÄ MAAPALLO ON 6000 VUOTTA VANHA, MUTTA TODELLISUUDESSA SE ON MILJARDEJA VUOSIA VANHEMPI.

144 miljardille - SAMA LUKU MILJARDIEN JA MILJARDIEN KERTAISENA.

LUKU TULEE OLEMAAN TÄHTITIETEELLISEN ISO.

Lue lisää

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Lue lisää

Tämä argumentti on saattanut olla etäisesti uskottava luokkatietoisempina aikoina, kuten keskiajalla, mutta se ei toimi nykyään.

Miettikääpä, perustammeko rangaistuksen ankaruuden uhrin kunniaan - ikään kuin kuvernöörin murhaaminen olisi pahempaa kuin vahtimestarin murhaaminen?

Kirjoitukset julistavat, että Jumala on täydellisen oikeudenmukainen (5. Moos. 32:4) ja rankaisee jokaista häntä vastaan kapinoivaa syntistä ihmistä hänen syyllisyytensä asteen mukaan, mutta Jumalan moraali ja oikeudenmukaisuus kieltävät häntä määräämästä ankarampaa rangaistusta kuin se, jonka hän itse on julistanut - kuolema.

Lopputulos on, että tämä sadistinen oppi jatkuvasta tietoisesta kärsimyksestä on ristiriidassa Jumalan oikeudenmukaisen, rakastavan ja moraalisen luonteen kanssa.

Olisi epäinhimillistä olla kyseenalaistamatta tällaista räikeän moraalitonta ja epäoikeudenmukaista uskomusta.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.

KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Jos suhtaudumme asiaan rehellisesti, se on juuri sitä. Onko loppujen lopuksi mahdollista keksiä pahempaa ajatusta kuin ikuinen tulinen tietoinen kärsimys - ilman armollista hengähdystaukoa tai loppua kärsimykselle?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä argumentti on saattanut olla etäisesti uskottava luokkatietoisempina aikoina, kuten keskiajalla, mutta se ei toimi nykyään.

Miettikääpä, perustammeko rangaistuksen ankaruuden uhrin kunniaan - ikään kuin kuvernöörin murhaaminen olisi pahempaa kuin vahtimestarin murhaaminen?

Kirjoitukset julistavat, että Jumala on täydellisen oikeudenmukainen (5. Moos. 32:4) ja rankaisee jokaista häntä vastaan kapinoivaa syntistä ihmistä hänen syyllisyytensä asteen mukaan, mutta Jumalan moraali ja oikeudenmukaisuus kieltävät häntä määräämästä ankarampaa rangaistusta kuin se, jonka hän itse on julistanut - kuolema.

Lopputulos on, että tämä sadistinen oppi jatkuvasta tietoisesta kärsimyksestä on ristiriidassa Jumalan oikeudenmukaisen, rakastavan ja moraalisen luonteen kanssa.

Olisi epäinhimillistä olla kyseenalaistamatta tällaista räikeän moraalitonta ja epäoikeudenmukaista uskomusta.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.

KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.

Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Jos suhtaudumme asiaan rehellisesti, se on juuri sitä. Onko loppujen lopuksi mahdollista keksiä pahempaa ajatusta kuin ikuinen tulinen tietoinen kärsimys - ilman armollista hengähdystaukoa tai loppua kärsimykselle?

Lue lisää

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta kiihkottomasti.

Ne, jotka kannattavat vakaasti ikuista paahtokidutusta? Tuskin on mahdollista olla tämän moraalittoman ja epäoikeudenmukaisen opin vankka kannattaja ilman, että sillä on vakavasti kielteinen vaikutus omaan luonteeseen. Miksi? Koska, jälleen kerran, ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos he uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Kerran oli joukko uskonnollisia ”kristittyjä” huutamassa ihmisille kadulla.

He heiluttivat Raamattujaan ja huusivat repliikkejä kuten ”Te kaikki joudutte helvettiin!”. (Tietenkin he tarkoittivat tällä oikeasti: ”Teidät kaikki kidutetaan ikuisesti ja ikuisesti!”).”

Sanomattakin on selvää, että he näyttivät itse saatanalta, ja ajatella, että tällaiset ihmiset todella uskovat tekevänsä kuuliaisesti Jumalan tahtoa. Mikä ironia.

Ei voi olla epäilemättä niiden kristittyjen sadistista luonnetta, jotka puolustavat järkähtämättömästi ikuisen kidutuksen oppia.

Nämä sadistiset kristityt, jotka kannattavat vankkumattomasti ikuista kidutusta, niin heidän luonne ja äly on kyseenalaistettava; siitä on jotenkin tullut vääristynyt ja sadistinen.

Tällaisilla sadistisillä kristityillä on niin pahaenteinen, vastenmielinen ja vihamielinen luonne, etten epäile, etteivät he epäröisi tappaa tai kiduttaa.

Tosiasioiden valossa on selvää, että näiden ihmisten hengellisessä kehityksessä on jossain vaiheessa mennyt jotain pahasti pieleen. Ei voi olla säälimättä heidän puolisoitaan ja lapsiaan.

Useimmissa kristillisissä piireissä aborttia pidetään nyky-yhteiskunnassa suurena pahana - - mutta näkemys ikuisesta kidutuksesta tekisi abortista itse asiassa hyveellisen teon. Loppujen lopuksi lapsen tappaminen kohdussa takaisi hänen pelastumisensa ikuiselta olemassaololta täydellisessä tuskassa.

Itse asiassa loputon tietoinen tuska on niin törkeän paha ajatus, että olisi parempi olla hankkimatta lapsia lainkaan. Miksi synnyttää lapsia, jos on todennäköistä, että he päätyvät elämään ikuisesti ikuisessa paahteisessa kidutuksessa?

Parempi olla ottamatta edes riskiä.

Voisi ajatella, että samoja argumentteja voitaisiin käyttää ikuisen tuhon näkemystä vastaan.
______________________

... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
ADOLF HITLER


Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.

Äärifundamentalistinen kristitty



”Pidän Kristuksesta mutta en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”

Mahatma Gandhi

_________________________

Jumalan luonto on rakkaus (1. Joh. 4:8, 16)... ”agape”-rakkaus, joka etsii aina toisten parasta eikä lakkaa koskaan, ennen kuin tämä tavoite on saavutettu.

Rakkaus kestää kaiken, uskoo kaiken, toivoo kaiken, kestää kaiken eikä koskaan petä (1Kor.13:7, 8).

Jumala, jolla oli täydellinen ennakkotieto luomisessa, tiesi, että koko ihmiskunta seuraisi Aadamia syntiin.

Jos pyhä ja oikeudenmukainen Jumalamme vaatii ihmiseltä tilivelvollisuutta itselleen ja rankaisee ihmistä hänen synnistään ja kapinastaan.

Mutta jos rangaistus on loputon, mitä tarkoitusta se palvelee?

Maanpäällisen isän tällaista käytöstä pidettäisiin sadismina.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi tekee helvetistä ikuisen muistomerkin paholaisen synnin ja kuoleman teoille.

________________________

Anonyymi kirjoitti:

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta kiihkottomasti.

Ne, jotka kannattavat vakaasti ikuista paahtokidutusta? Tuskin on mahdollista olla tämän moraalittoman ja epäoikeudenmukaisen opin vankka kannattaja ilman, että sillä on vakavasti kielteinen vaikutus omaan luonteeseen. Miksi? Koska, jälleen kerran, ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos he uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.


Kerran oli joukko uskonnollisia ”kristittyjä” huutamassa ihmisille kadulla.

He heiluttivat Raamattujaan ja huusivat repliikkejä kuten ”Te kaikki joudutte helvettiin!”. (Tietenkin he tarkoittivat tällä oikeasti: ”Teidät kaikki kidutetaan ikuisesti ja ikuisesti!”).”

Sanomattakin on selvää, että he näyttivät itse saatanalta, ja ajatella, että tällaiset ihmiset todella uskovat tekevänsä kuuliaisesti Jumalan tahtoa. Mikä ironia.

Ei voi olla epäilemättä niiden kristittyjen sadistista luonnetta, jotka puolustavat järkähtämättömästi ikuisen kidutuksen oppia.

Nämä sadistiset kristityt, jotka kannattavat vankkumattomasti ikuista kidutusta, niin heidän luonne ja äly on kyseenalaistettava; siitä on jotenkin tullut vääristynyt ja sadistinen.

Tällaisilla sadistisillä kristityillä on niin pahaenteinen, vastenmielinen ja vihamielinen luonne, etten epäile, etteivät he epäröisi tappaa tai kiduttaa.

Tosiasioiden valossa on selvää, että näiden ihmisten hengellisessä kehityksessä on jossain vaiheessa mennyt jotain pahasti pieleen. Ei voi olla säälimättä heidän puolisoitaan ja lapsiaan.

Useimmissa kristillisissä piireissä aborttia pidetään nyky-yhteiskunnassa suurena pahana - - mutta näkemys ikuisesta kidutuksesta tekisi abortista itse asiassa hyveellisen teon. Loppujen lopuksi lapsen tappaminen kohdussa takaisi hänen pelastumisensa ikuiselta olemassaololta täydellisessä tuskassa.

Itse asiassa loputon tietoinen tuska on niin törkeän paha ajatus, että olisi parempi olla hankkimatta lapsia lainkaan. Miksi synnyttää lapsia, jos on todennäköistä, että he päätyvät elämään ikuisesti ikuisessa paahteisessa kidutuksessa?

Parempi olla ottamatta edes riskiä.

Voisi ajatella, että samoja argumentteja voitaisiin käyttää ikuisen tuhon näkemystä vastaan.
______________________

... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
ADOLF HITLER


Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.

Äärifundamentalistinen kristitty



”Pidän Kristuksesta mutta en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”

Mahatma Gandhi

_________________________

Jumalan luonto on rakkaus (1. Joh. 4:8, 16)... ”agape”-rakkaus, joka etsii aina toisten parasta eikä lakkaa koskaan, ennen kuin tämä tavoite on saavutettu.

Rakkaus kestää kaiken, uskoo kaiken, toivoo kaiken, kestää kaiken eikä koskaan petä (1Kor.13:7, 8).

Jumala, jolla oli täydellinen ennakkotieto luomisessa, tiesi, että koko ihmiskunta seuraisi Aadamia syntiin.

Jos pyhä ja oikeudenmukainen Jumalamme vaatii ihmiseltä tilivelvollisuutta itselleen ja rankaisee ihmistä hänen synnistään ja kapinastaan.

Mutta jos rangaistus on loputon, mitä tarkoitusta se palvelee?

Maanpäällisen isän tällaista käytöstä pidettäisiin sadismina.

”Ikuisen rangaistuksen” oppi tekee helvetistä ikuisen muistomerkin paholaisen synnin ja kuoleman teoille.

________________________

Lue lisää

Vääristymä käännöksessä

Ihmiset pitävät kiinni ”iankaikkisen rangaistuksen” opista, koska King Jamesin Raamattu (ja muut sen vaikutuksen alaiset Raamatut) yhdistävät sanan ikuinen rangaistukseen ja tuhoon.

On leksikoita ja sekä kreikankielisiä että hepreankielisiä sanatutkimuksia, koska mikään käännös ei vastaa täydellisesti alkuperäisiä käsikirjoituksia.

Kuningas Jaakon Raamattu käänsi kreikankielisen substantiivin ”aion” ja sen adjektiivimuodon ”aionios” eri tavoin sanoilla maailma, aikakausi, ikuinen.

Yhtä sanaa ei pitäisi kääntää niin monella erillisellä merkityksellä, kun on olemassa erityisiä kreikankielisiä sanoja, joilla on nämä merkitykset.

Aikakausi tarkoittaa määrittelemätöntä ajanjaksoa, jolla on alku ja loppu, ja se on oikein käännetty sanoilla ”salaisuus, joka on ollut kätkettynä aikakausista [aion] ja sukupolvista asti.

Jotkut ehdottavat, että kreikankielinen muoto, jossa adjektiivia ”aionios” käytetään, mahdollistaa käännöksen ”ikuinen”.

Kieliopin peruslait kieltävät tämän.

Sanan adjektiivimuodon merkitys riippuu sen substantiivin merkityksestä, josta se on johdettu, ja vastaa sitä.

Kohtuullinen vastaväite voi hyvinkin olla ”miksi King Jamesin kääntäjät eivät kääntäneet oikein.

Sana ”aion” tarkoittaa aikakautta tai sitä, mikä kuuluu aikakausiin.

Aikakausilla on alku ja loppu. Niiden kesto on määrittelemätön ajanjakso.

Ikuisuudessa ei ole mitään aikaelementtiä, ja siksi sana ikuinen on täysin sopimaton käännös.

__________________________

Oppi ”ikuisesta rangaistuksesta” kasvattaa uskovissa itsevanhurskasta, kostonhimoista henkeä.

Kirkkohistoria on täynnä inkvisitioita ja marttyyrikuolemia, jotka ilmentävät sadistista jumalakuvaa.

Äärimmäinen esimerkki on Englannin kuningatar Maria (1516-1558), joka sai tittelin ”verinen Maria” kiduttamalla ja murhaamalla ei-katolisia.

Hän perusteli tekojaan julistamalla: ”Koska harhaoppisten sielut palavat tämän jälkeen ikuisesti helvetissä, ei voi olla mitään sopivampaa kuin jäljitellä jumalallista kostoa polttamalla heidät maan päällä”.

Bloody Maryn jumalakuva elää tänään. Alentuvat, farisealaiset asenteet, oikeuttavat itsensä vääristyneellä jumalakuvalla.

Kristinuskon rappio

”Ikuisen rangaistuksen” oppi rinnastaa kristinuskon maailman pakanallisiin uskontoihin. Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla.

Anonyymi kirjoitti:

Vääristymä käännöksessä

Ihmiset pitävät kiinni ”iankaikkisen rangaistuksen” opista, koska King Jamesin Raamattu (ja muut sen vaikutuksen alaiset Raamatut) yhdistävät sanan ikuinen rangaistukseen ja tuhoon.

On leksikoita ja sekä kreikankielisiä että hepreankielisiä sanatutkimuksia, koska mikään käännös ei vastaa täydellisesti alkuperäisiä käsikirjoituksia.

Kuningas Jaakon Raamattu käänsi kreikankielisen substantiivin ”aion” ja sen adjektiivimuodon ”aionios” eri tavoin sanoilla maailma, aikakausi, ikuinen.

Yhtä sanaa ei pitäisi kääntää niin monella erillisellä merkityksellä, kun on olemassa erityisiä kreikankielisiä sanoja, joilla on nämä merkitykset.

Aikakausi tarkoittaa määrittelemätöntä ajanjaksoa, jolla on alku ja loppu, ja se on oikein käännetty sanoilla ”salaisuus, joka on ollut kätkettynä aikakausista [aion] ja sukupolvista asti.

Jotkut ehdottavat, että kreikankielinen muoto, jossa adjektiivia ”aionios” käytetään, mahdollistaa käännöksen ”ikuinen”.

Kieliopin peruslait kieltävät tämän.

Sanan adjektiivimuodon merkitys riippuu sen substantiivin merkityksestä, josta se on johdettu, ja vastaa sitä.

Kohtuullinen vastaväite voi hyvinkin olla ”miksi King Jamesin kääntäjät eivät kääntäneet oikein.

Sana ”aion” tarkoittaa aikakautta tai sitä, mikä kuuluu aikakausiin.

Aikakausilla on alku ja loppu. Niiden kesto on määrittelemätön ajanjakso.

Ikuisuudessa ei ole mitään aikaelementtiä, ja siksi sana ikuinen on täysin sopimaton käännös.

__________________________

Oppi ”ikuisesta rangaistuksesta” kasvattaa uskovissa itsevanhurskasta, kostonhimoista henkeä.

Kirkkohistoria on täynnä inkvisitioita ja marttyyrikuolemia, jotka ilmentävät sadistista jumalakuvaa.

Äärimmäinen esimerkki on Englannin kuningatar Maria (1516-1558), joka sai tittelin ”verinen Maria” kiduttamalla ja murhaamalla ei-katolisia.

Hän perusteli tekojaan julistamalla: ”Koska harhaoppisten sielut palavat tämän jälkeen ikuisesti helvetissä, ei voi olla mitään sopivampaa kuin jäljitellä jumalallista kostoa polttamalla heidät maan päällä”.

Bloody Maryn jumalakuva elää tänään. Alentuvat, farisealaiset asenteet, oikeuttavat itsensä vääristyneellä jumalakuvalla.

Kristinuskon rappio

”Ikuisen rangaistuksen” oppi rinnastaa kristinuskon maailman pakanallisiin uskontoihin. Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla.

Lue lisää

Pakanallisen uskonnon yhteisenä teemana on, että uskontoon kuulumattomat eivät miellytä vihaista jumalaa ja joutuvat siksi viettämään ikuisuuden kidutettuina ja piinattuina helvetin liekeissä.

Pakanallinen jumala hallitsee uhkaamalla ja pelottelemalla.

Saarnamiehet, joiden on käytettävä ”ikuisen rangaistuksen” pelkoa saadakseen ihmiset tulemaan alttarille, ja kristityt, jotka tarvitsevat ”ikuisen rangaistuksen” oppia, paljastavat valitettavasti, ettei heillä ole todellista suhdetta Jumalaan, jonka rakkaus karkottaa pelon, sillä pelko on piinaava.

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta
IKUISESTA helvetistä kiihkottomasti.

”Miettikääpä hieman, armoton tohtori, mikä kaitselmuksen teatteri tämä on: ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta palaa liekeissä ikuisesti. Voi mikä näyttämönäytelmä, joka on Jumalan ja enkelien yleisön arvoinen! Ja sitten korvan iloksi, samalla kun tämä onneton joukko täyttää taivaan ja maan itkulla ja ulvonnalla, on todella jumalallinen harmonia.” - Thomas Burnet, De Statu Mortuorum Et Resurgentium Tractatus
_______________________

Kun Martti Lutherilta kysyttiin, eivätkö pelastuneet ole surullisia nähdessään rakkaittensa kidutettavan helvetissä, hän vastasi: ”Eivät lainkaan.”

1600-luvun johtava luterilainen teologi Johann Gerhard totesi, että ”autuaat näkevät ystävänsä ja sukulaisensa kadotettujen joukossa niin usein kuin haluavat, mutta ilman vähäisintäkään myötätuntoa”. Hän esitti joukon retorisia kysymyksiä: ”Voiko uskova aviomies taivaassa olla onnellinen epäuskoisen vaimonsa kanssa helvetissä?”.

Voiko uskova isä taivaassa olla onnellinen epäuskoisten lastensa kanssa helvetissä? Voiko rakastava vaimo taivaassa olla onnellinen epäuskoisen miehensä kanssa helvetissä?”
Jonathan Edwards vastasi hiljaa mutta riemukkaasti: ”Minä sanon teille: kyllä! Hänen oikeustajunsa on sellainen, että se pikemminkin lisää kuin vähentää hänen autuuttaan”

Tällaiset sydämettömät teologiset tunteet ovat edelleen olemassa. Kuten kanadalainen pappi ja teologi J. I. Packer hiljattain vakuutti, ”rakkaus ja sääli helvetin asukkaita kohtaan eivät pääse sydämiimme.

Tuo dogmi ja perheellinen sydämettömyys, joka Edwardsissa ja muissa kääntyy teologian nimissä vaimoa, miestä ja lapsia vastaan, oli yhä toiminnassa 1800-luvun lopulla, kun kuubalainen arkkipiispa Anthony Mary Claret kirjoitti espanjaksi sarjan 35 mietiskelyä Ignatian hengellisistä harjoituksista (käännetty englanniksi vuonna 1955 nimellä The Golden Key to Heaven). Jotkin mietiskelyt ovat ihailtavia, mutta käsitellessään ”helvetin tuskia” Claret totesi, että ”ikuisesti” tuomittu ”raukka” on ystäviensä hylkäämä, ilman ”ystävällistä sanaa”. Pikemminkin ”he tyytyvät näkemään hänet liekeissä Jumalan oikeudenmukaisuuden uhrina. He inhoavat häntä. Äiti katsoo paratiisista omaa tuomittua poikaansa liikuttumatta, aivan kuin ei olisi koskaan tuntenutkaan häntä.”

Anonyymi kirjoitti:

Pakanallisen uskonnon yhteisenä teemana on, että uskontoon kuulumattomat eivät miellytä vihaista jumalaa ja joutuvat siksi viettämään ikuisuuden kidutettuina ja piinattuina helvetin liekeissä.

Pakanallinen jumala hallitsee uhkaamalla ja pelottelemalla.

Saarnamiehet, joiden on käytettävä ”ikuisen rangaistuksen” pelkoa saadakseen ihmiset tulemaan alttarille, ja kristityt, jotka tarvitsevat ”ikuisen rangaistuksen” oppia, paljastavat valitettavasti, ettei heillä ole todellista suhdetta Jumalaan, jonka rakkaus karkottaa pelon, sillä pelko on piinaava.

Miten kukaan, jolla on ripaus inhimillistä myötätuntoa, voi tarkastella ajatusta
IKUISESTA helvetistä kiihkottomasti.

”Miettikääpä hieman, armoton tohtori, mikä kaitselmuksen teatteri tämä on: ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta palaa liekeissä ikuisesti. Voi mikä näyttämönäytelmä, joka on Jumalan ja enkelien yleisön arvoinen! Ja sitten korvan iloksi, samalla kun tämä onneton joukko täyttää taivaan ja maan itkulla ja ulvonnalla, on todella jumalallinen harmonia.” - Thomas Burnet, De Statu Mortuorum Et Resurgentium Tractatus
_______________________

Kun Martti Lutherilta kysyttiin, eivätkö pelastuneet ole surullisia nähdessään rakkaittensa kidutettavan helvetissä, hän vastasi: ”Eivät lainkaan.”

1600-luvun johtava luterilainen teologi Johann Gerhard totesi, että ”autuaat näkevät ystävänsä ja sukulaisensa kadotettujen joukossa niin usein kuin haluavat, mutta ilman vähäisintäkään myötätuntoa”. Hän esitti joukon retorisia kysymyksiä: ”Voiko uskova aviomies taivaassa olla onnellinen epäuskoisen vaimonsa kanssa helvetissä?”.

Voiko uskova isä taivaassa olla onnellinen epäuskoisten lastensa kanssa helvetissä? Voiko rakastava vaimo taivaassa olla onnellinen epäuskoisen miehensä kanssa helvetissä?”
Jonathan Edwards vastasi hiljaa mutta riemukkaasti: ”Minä sanon teille: kyllä! Hänen oikeustajunsa on sellainen, että se pikemminkin lisää kuin vähentää hänen autuuttaan”

Tällaiset sydämettömät teologiset tunteet ovat edelleen olemassa. Kuten kanadalainen pappi ja teologi J. I. Packer hiljattain vakuutti, ”rakkaus ja sääli helvetin asukkaita kohtaan eivät pääse sydämiimme.

Tuo dogmi ja perheellinen sydämettömyys, joka Edwardsissa ja muissa kääntyy teologian nimissä vaimoa, miestä ja lapsia vastaan, oli yhä toiminnassa 1800-luvun lopulla, kun kuubalainen arkkipiispa Anthony Mary Claret kirjoitti espanjaksi sarjan 35 mietiskelyä Ignatian hengellisistä harjoituksista (käännetty englanniksi vuonna 1955 nimellä The Golden Key to Heaven). Jotkin mietiskelyt ovat ihailtavia, mutta käsitellessään ”helvetin tuskia” Claret totesi, että ”ikuisesti” tuomittu ”raukka” on ystäviensä hylkäämä, ilman ”ystävällistä sanaa”. Pikemminkin ”he tyytyvät näkemään hänet liekeissä Jumalan oikeudenmukaisuuden uhrina. He inhoavat häntä. Äiti katsoo paratiisista omaa tuomittua poikaansa liikuttumatta, aivan kuin ei olisi koskaan tuntenutkaan häntä.”

Lue lisää

Mutta lisää ja pahempaa oli tulossa: nimittäin ”Jumalan luomaa tulta, jonka Jumala on luonut rankaisemaan katumatonta syntistä” - kidutusten litaniaa, joka päihittää jopa Danten.

Ikuisen helvetin tuli - se on tuli, joka lähtee suoraan Jumalan vihasta, eikä se toimi omasta aktiivisuudestaan vaan jumalallisen koston välineenä.

Jokaista lihan aistia kidutetaan... ja useiden aistien kidutusten kautta kuolematonta sielua kidutetaan ikuisesti sen omassa olemuksessa, keskellä kilometreittäin hehkuvia tulipaloja, jotka Kaikkivaltiaan Jumalan loukkaantunut majesteettisuus on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.



YMMÄRTÄVÄTKÖ KRISTITYT EDES, MILLAISEN SADISTIN HE OVAT TEHNEET JUMALASTAAN? IKUISEN HELVETIN OPIN KRISTITYT PALVOVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAA, EIVÄT JUMALAA.

ON TURHA SYYTTÄÄ NIITÄ, JOTKA VASTUSTAVAT TÄTÄ JULMAA OPPIA, HEIDÄN KIIHKEYDESTÄÄN. TIETYSTI TÄLLAINEN KRISTILLINEN SADISMI TEKEE IHMISESTÄ VASTUSTAJAN, JULMAN IKUISEN HELVETIN OPIN KIIHKEÄN VASTUSTAJAN.

Jotka Kaikkivaltiaan Jumalan LOUKKAANTUNUT MAJESTEETTISUUS on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.

YMMÄRRÄTTEKÖ TE, KRISTITYT, KUINKA ABSURDIA TÄMÄ KAIKKI ON?

”Pahoina” tuomittujen ikuista rangaistusta koskevan opin epäilyttävyys, puhumattakaan siitä kauhistuttavasta ajatuksesta, että heidän kärsimyksensä ei herätä empatiaa, vaan on pelastettujen ilon lähde, muuttuu vieläkin vastenmielisemmäksi, kun tämä ilo ulotetaan luoduista Luojaan itseensä.

Jotkut kristityt väittävät, että pyhien autuus, jota parannetaan katsomalla alaspäin kadotettujen kärsimystä, on Jumalan jakama.

Riippumatta sen hengellisen herätyksen arvoista, sen vaikutuksesta yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamiseen ja sen usein loistavasta retoriikasta, "suuri uskonnollien kristillinen herätys" vaikuttaa enemmänkin suurelta painajaiselta.

Kiistämme kiihkeästi idean kostonhimoisesta sadistisesta jumalasta, ja sen, että suurin osa ihmiskunnasta on ikuisesti tuomittu ikuiseen helvettiin.
_______________________

JA SITTEN KRISTITYT KEHTAAVAT VIELÄ PUHUA JUMALAN HYVYYDESTÄ. HÄVETKÄÄ, TE TEKOPYHÄT. JOS JEESUS OLISI TODELLAKIN OLLUT SELLAINEN KUIN RAAMATUSSA KUVATAAN, ON AIVAN VARMAA, ETTÄ HÄN OLISI ASETTUNUT OMAA ISÄÄNSÄ VASTAAN JA KÄRSINYT IHMISTEN KANSSA YHDESSÄ IKUISESSA HELVETISSÄ.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta lisää ja pahempaa oli tulossa: nimittäin ”Jumalan luomaa tulta, jonka Jumala on luonut rankaisemaan katumatonta syntistä” - kidutusten litaniaa, joka päihittää jopa Danten.

Ikuisen helvetin tuli - se on tuli, joka lähtee suoraan Jumalan vihasta, eikä se toimi omasta aktiivisuudestaan vaan jumalallisen koston välineenä.

Jokaista lihan aistia kidutetaan... ja useiden aistien kidutusten kautta kuolematonta sielua kidutetaan ikuisesti sen omassa olemuksessa, keskellä kilometreittäin hehkuvia tulipaloja, jotka Kaikkivaltiaan Jumalan loukkaantunut majesteettisuus on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.



YMMÄRTÄVÄTKÖ KRISTITYT EDES, MILLAISEN SADISTIN HE OVAT TEHNEET JUMALASTAAN? IKUISEN HELVETIN OPIN KRISTITYT PALVOVAT TIETÄMÄTTÄÄN SAATANAA, EIVÄT JUMALAA.

ON TURHA SYYTTÄÄ NIITÄ, JOTKA VASTUSTAVAT TÄTÄ JULMAA OPPIA, HEIDÄN KIIHKEYDESTÄÄN. TIETYSTI TÄLLAINEN KRISTILLINEN SADISMI TEKEE IHMISESTÄ VASTUSTAJAN, JULMAN IKUISEN HELVETIN OPIN KIIHKEÄN VASTUSTAJAN.

Jotka Kaikkivaltiaan Jumalan LOUKKAANTUNUT MAJESTEETTISUUS on sytyttänyt syvyydessä ja joita Jumaluuden vihan henkäys lietsoo ikuiseen ja alati kasvavaan raivoon.

YMMÄRRÄTTEKÖ TE, KRISTITYT, KUINKA ABSURDIA TÄMÄ KAIKKI ON?

”Pahoina” tuomittujen ikuista rangaistusta koskevan opin epäilyttävyys, puhumattakaan siitä kauhistuttavasta ajatuksesta, että heidän kärsimyksensä ei herätä empatiaa, vaan on pelastettujen ilon lähde, muuttuu vieläkin vastenmielisemmäksi, kun tämä ilo ulotetaan luoduista Luojaan itseensä.

Jotkut kristityt väittävät, että pyhien autuus, jota parannetaan katsomalla alaspäin kadotettujen kärsimystä, on Jumalan jakama.

Riippumatta sen hengellisen herätyksen arvoista, sen vaikutuksesta yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamiseen ja sen usein loistavasta retoriikasta, "suuri uskonnollien kristillinen herätys" vaikuttaa enemmänkin suurelta painajaiselta.

Kiistämme kiihkeästi idean kostonhimoisesta sadistisesta jumalasta, ja sen, että suurin osa ihmiskunnasta on ikuisesti tuomittu ikuiseen helvettiin.
_______________________

JA SITTEN KRISTITYT KEHTAAVAT VIELÄ PUHUA JUMALAN HYVYYDESTÄ. HÄVETKÄÄ, TE TEKOPYHÄT. JOS JEESUS OLISI TODELLAKIN OLLUT SELLAINEN KUIN RAAMATUSSA KUVATAAN, ON AIVAN VARMAA, ETTÄ HÄN OLISI ASETTUNUT OMAA ISÄÄNSÄ VASTAAN JA KÄRSINYT IHMISTEN KANSSA YHDESSÄ IKUISESSA HELVETISSÄ.

Lue lisää

KRISTITTYJEN LAITTAMAT RAAMATTUSITAATIT OVAT VAIN HEIDÄN OMAN SADISMINSA IRVIKUVA, KUKAAN EI AINAKAAN HINDUPALSTOILLA OTA HEIDÄN SITAATTEJAAN JA LINKKEJÄÄN VAKAVASTI. KUKAAN EI KOSKAAN LUE SADISTISTEN KRISTITTYJEN VIESTEJÄ, EI KOSKAAN AVAA LINKKEJÄ EIKÄ KOSKAAN KATSO HEIDÄN SUOSITTELEMIAAN VIDEOITA.
__________________________
Niin monen helvetintulen ja sen piinaamisesta iloitsemisen jälkeen voimme löytää hengähdystauon valistusjärjen virkistävän äänestä, vaikka se onkin perinteentutkijoille rienaavaa.

Teistisillä nimityksillä Jumalalle, kansalais- ja siviilioikeudellisilla nimityksillä, on, toisin kuin lahkolaiskonfliktien ja teologisen hiustenhalkomisen äänellä ja raivolla, kaunistelevaa viehätystä.

Kun hetkeksi jätämme sivuun historiallisen kristinuskon vihaisen Jumalan...

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

ONNEKSI SE EI OLE TOTTA.

Mikään ei voisi olla kauheampaa kuin se, että kristityt palvovat Saatanaa, mutta kuvittelevat palvovansa Jumalaa. Eivät kaikki kristityt, mutta ne dogmaatikkozombit jotka puolustavat ikuista helvettiä, se on selvää Saatananpalvontaa.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Anonyymi kirjoitti:

KRISTITTYJEN LAITTAMAT RAAMATTUSITAATIT OVAT VAIN HEIDÄN OMAN SADISMINSA IRVIKUVA, KUKAAN EI AINAKAAN HINDUPALSTOILLA OTA HEIDÄN SITAATTEJAAN JA LINKKEJÄÄN VAKAVASTI. KUKAAN EI KOSKAAN LUE SADISTISTEN KRISTITTYJEN VIESTEJÄ, EI KOSKAAN AVAA LINKKEJÄ EIKÄ KOSKAAN KATSO HEIDÄN SUOSITTELEMIAAN VIDEOITA.
__________________________
Niin monen helvetintulen ja sen piinaamisesta iloitsemisen jälkeen voimme löytää hengähdystauon valistusjärjen virkistävän äänestä, vaikka se onkin perinteentutkijoille rienaavaa.

Teistisillä nimityksillä Jumalalle, kansalais- ja siviilioikeudellisilla nimityksillä, on, toisin kuin lahkolaiskonfliktien ja teologisen hiustenhalkomisen äänellä ja raivolla, kaunistelevaa viehätystä.

Kun hetkeksi jätämme sivuun historiallisen kristinuskon vihaisen Jumalan...

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

ONNEKSI SE EI OLE TOTTA.

Mikään ei voisi olla kauheampaa kuin se, että kristityt palvovat Saatanaa, mutta kuvittelevat palvovansa Jumalaa. Eivät kaikki kristityt, mutta ne dogmaatikkozombit jotka puolustavat ikuista helvettiä, se on selvää Saatananpalvontaa.

JUMALA ON HYVÄ, MUTTA KRISTITYT TEKEVÄT HÄNESTÄ SADISTIN.

Lue lisää

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.
Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Eikä olisi tarvinnut luoda mitään, ei mitään, jos Jumala olisi tiennyt etukäteen, että ihmiset kärsisivät ikuisesti ikuisessa helvetissä, olisiko todella rakastava Jumala luonut tämän erityisen maailman vain omaksi kunniakseen? Se ei ole jumalallista oppia, se on satanismia.

EVANKELISTA SAATANA - SE, JOKA JULISTAA IKUISTA HELVETTIOPPIA.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus siitä, että Jumala alistaisi ihmisvihollisensa loputtomaan tietoiseen kidutukseen, tekisi Hänestä moraalisesti pahemman kuin Hitleristä.

Loppujen lopuksi Hitler saattoi pirullisesti kiduttaa, polttaa ja kaasuttaa kuoliaaksi miljoonia ihmisiä, mutta hän ainakin antoi heidän kuolla.

Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

Ihmiset muuttuvat sen kaltaisiksi, jota he palvovat.

Jos kristityt uskovat vakaasti, että heidän Jumalansa alistaa ihmisvihollisensa julmasti armottomaan loputtomaan kidutukseen, he alkavat muuttua tällaiseksi hirvittävän sydämettömyyden kuvaksi.

KRISTITYISTÄ ON SIIS TULOSSA YHÄ SADISTISEMPIA.

Joka uskoo ja jopa saarnaa oppia, jonka mukaan Jumala on sadisti, siis oppi ikuisesta helvetistä, palvoo Saatanaa, ei Jumalaa. Tässä opetuksessa saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. On outoa, etteivät he itse tiedä sitä.

Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta?

Tällainen perverssi tuomio on täysin absurdi.

Jotkut ovat väittäneet, että lunastamattoman ihmisen synnit ovat äärettömän rangaistuksen (eli ikuisen kidutuksen) arvoisia, koska ne on tehty ääretöntä majesteettia vastaan.

Ikuinen tietoinen kidutus on sadismi.KRISTITTY MUUTTAA JUMALAN SADISTIKSI, JOTEN HÄN ITSEKIN ON SADISTI.
Ajatus loputtomasta tietoisesta tuskasta on vaistomaisen moraalisen ja oikeudellisen aistimme mielestä niin äärimmäisen vastenmielinen, että sitä voisi kutsua sopivasti perimmäiseksi pahuudeksi.

Eikä olisi tarvinnut luoda mitään, ei mitään, jos Jumala olisi tiennyt etukäteen, että ihmiset kärsisivät ikuisesti ikuisessa helvetissä, olisiko todella rakastava Jumala luonut tämän erityisen maailman vain omaksi kunniakseen? Se ei ole jumalallista oppia, se on satanismia.

EVANKELISTA SAATANA - SE, JOKA JULISTAA IKUISTA HELVETTIOPPIA.

Lue lisää

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.
_________________________

Mitä kidutususkonnon historia opettaa meille? Että se on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Kidutususkonto on ollut vain talutushihna. Jos kansa on sortunut kidutususkontoon, se tarkoittaa, että se suostuu sietämään enemmän. Kidutusskonto on ristiriidassa moraalin kanssa juuri siksi, että se on ristiriidassa järjen kanssa. Hyvyyden aisti liittyy läheisesti totuuden aistiin. Älyn turmeltuminen johtaa sydämen turmeltumiseen. Sillä, joka pettää älyään, ei voi olla vilpitöntä, rehellistä sydäntä. Kristillinen ikuisen helvettiopin kidutususkonto on tappanut miljoonia ihmisiä. Jotain on selvästi vialla siinä uskonnossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, oppikirjaesimerkki psykoterrorista ja zombifiointiin liittyvästä painostuksesta.

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?". Mutta ihmiset tulevat tähän johtopäätökseen pelon paineessa, ja kuten apostoli Johannes sanoi, rakkaus ja pelko eivät sovi yhteen.
_________________________

Mitä kidutususkonnon historia opettaa meille? Että se on kaikkialla lietsonut suvaitsemattomuuden liekkejä, levittänut tasangoille ruumiita, juottanut maan vereen, polttanut kaupunkeja, tuhonnut kansakuntia, mutta ei ole koskaan tehnyt ihmisistä parempia, vain huonompia.

Kidutususkonto on ollut vain talutushihna. Jos kansa on sortunut kidutususkontoon, se tarkoittaa, että se suostuu sietämään enemmän. Kidutusskonto on ristiriidassa moraalin kanssa juuri siksi, että se on ristiriidassa järjen kanssa. Hyvyyden aisti liittyy läheisesti totuuden aistiin. Älyn turmeltuminen johtaa sydämen turmeltumiseen. Sillä, joka pettää älyään, ei voi olla vilpitöntä, rehellistä sydäntä. Kristillinen ikuisen helvettiopin kidutususkonto on tappanut miljoonia ihmisiä. Jotain on selvästi vialla siinä uskonnossa.

Lue lisää

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

_____________________________


https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
Miettinen, Terho; Pelli, Raija
Tuotemuoto: Äänikirja
Saatavuus: Heti ladattavissa
Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.


https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

_____________________________


https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
Miettinen, Terho; Pelli, Raija
Tuotemuoto: Äänikirja
Saatavuus: Heti ladattavissa
Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.


https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

Lue lisää

Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
Hänet kastoi Anup Kastaja.
Horuksella oli 12 opetuslasta.
Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
Hän piti vuorisaarnan.
Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Anonyymi kirjoitti:

Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
Hänet kastoi Anup Kastaja.
Horuksella oli 12 opetuslasta.
Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
Hän piti vuorisaarnan.
Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Lue lisää

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.


_______________________________________

Mithralaisuuden ja kristinuskon oppien läheisyys on johtanut siihen, että molemmille uskonnoille on yhteisiä monia osatekijöitä.

Mithralaiset näkivät Mithrassa valon jumalan ja tulevan Vapahtajan - ihmiskunnan vapauttajan. Kristityt näkivät Kristuksessa saman Vapahtajan. Kristus on Jumalan poika ja Mithra on Jumalan poika.

Kristus syntyi neitsyestä ja Mithra syntyi neitsyestä. Jopa mithralaisten ja kristittyjen joulumyytit ovat hyvin samankaltaisia

Anonyymi kirjoitti:

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.


_______________________________________

Mithralaisuuden ja kristinuskon oppien läheisyys on johtanut siihen, että molemmille uskonnoille on yhteisiä monia osatekijöitä.

Mithralaiset näkivät Mithrassa valon jumalan ja tulevan Vapahtajan - ihmiskunnan vapauttajan. Kristityt näkivät Kristuksessa saman Vapahtajan. Kristus on Jumalan poika ja Mithra on Jumalan poika.

Kristus syntyi neitsyestä ja Mithra syntyi neitsyestä. Jopa mithralaisten ja kristittyjen joulumyytit ovat hyvin samankaltaisia

Lue lisää

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Anonyymi kirjoitti:

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Lue lisää

Mithra, samoin kuin Kristus, on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

Sekä Kristus että Mithra toteuttavat Isä Jumalan tahtoa, joka lähetti heidät maan päälle, sillä erotuksella, että Kristus on Jahven poika ja Mithra Ahura-Mazdan poika (huomaa, että muinaiset juutalaiset samaistivat Jahven persialaiseen Ahura-Mazdaan, kuten Raamattu kaunopuheisesti todistaa).


Kristuksen maallinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten

Kristuksen maanpäällinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten, ja demonien joukot - Angra-Manyun kätyrit - kukistettiin.

Mutta lopullinen voitto pimeyden voimista on mithralaisten mukaan mahdollinen vasta maailman olemassaolon viimeisenä päivänä, jolloin Mithra tulee tuomitsemaan ihmiskunnan. Kristillinen eskatologinen perinne on erittäin lähellä persialaisen jumalan kannattajien näkemyksiä - myös kristityt puhuvat toisesta tulemisesta ja viimeisestä tuomiosta.

Mithran nousu Ahura-Mazdan valtaistuimelle maallisen tehtävänsä lopussa liittää hänet myös Kristukseen, joka täytti Isänsä tahdon maan päällä ja palasi taivaaseen.

Jopa kristinuskon ja mithralaisuuden symboliikka on äärimmäisen lähellä toisiaan - siellä ja siellä esiintyy ristin kuva, sillä erotuksella, että mithralaiset kuvasivat ristin ympyrän muotoisena. Risti ympyrässä on vanhin aurinkosymboli, joka löytyy monista perinteistä.

Mithraismi ja kristinusko.
Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. mithralaisuus oli kristinuskon vakava kilpailija, sillä Mithraa pidettiin pelastajana, joka näytti ihmisille tien ikuiseen elämään. Monet tutkijat uskovat, että Mithran syntymäpäivästä 25. joulukuuta tuli Kristuksen syntymäpäivä juuri siksi, että nämä kaksi vahvinta uskonnollista järjestelmää olivat rinnakkain samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt käytännössä kukaan ei kiistä zarathustralaisuuden vaikutusta kristinuskoon Mithrasin mysteerikultin kautta. Kristinuskoon liittyvistä mithralaisista ajatuksista voidaan mainita legenda jumalasta ja paimenista, jotka tulivat palvomaan vastasyntynyttä, pyhällä vedellä kasteleminen, sunnuntain viettäminen jumalalle omistettuna päivänä, ehtoollinen leivän ja viinin kanssa sekä usko jumala-ihmisen taivaaseen nousemiseen. Mithrakultin papit sekä kristityt teologit lupasivat mithralaisille ylösnousemuksen sielun kuolemattomuuden.

_______________________________________________

"Kristillinen uskonto on auringonpalvonnan parodia.

He ovat korvanneet auringon Kristus-nimisellä miehellä ja palvovat häntä samalla tavalla kuin he ennen palvoivat aurinkoa."

Thomas Paine (1737-1809).
_______________________________

Ei siis ole väliä, ketä "palvotaan". Attista, Osirista tai ketä tahansa muuta, kun he kaikki "ottivat maailman synnit kantaakseen, kuolivat ja heräsivät henkiin kolmen päivän kuluttua,

Jos tykkäät palvoa jotakuta, valitse suosikkijumalasi luettelosta ja ala palvoa häntä.

Anonyymi kirjoitti:

Mithra, samoin kuin Kristus, on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

Sekä Kristus että Mithra toteuttavat Isä Jumalan tahtoa, joka lähetti heidät maan päälle, sillä erotuksella, että Kristus on Jahven poika ja Mithra Ahura-Mazdan poika (huomaa, että muinaiset juutalaiset samaistivat Jahven persialaiseen Ahura-Mazdaan, kuten Raamattu kaunopuheisesti todistaa).


Kristuksen maallinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten

Kristuksen maanpäällinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten, ja demonien joukot - Angra-Manyun kätyrit - kukistettiin.

Mutta lopullinen voitto pimeyden voimista on mithralaisten mukaan mahdollinen vasta maailman olemassaolon viimeisenä päivänä, jolloin Mithra tulee tuomitsemaan ihmiskunnan. Kristillinen eskatologinen perinne on erittäin lähellä persialaisen jumalan kannattajien näkemyksiä - myös kristityt puhuvat toisesta tulemisesta ja viimeisestä tuomiosta.

Mithran nousu Ahura-Mazdan valtaistuimelle maallisen tehtävänsä lopussa liittää hänet myös Kristukseen, joka täytti Isänsä tahdon maan päällä ja palasi taivaaseen.

Jopa kristinuskon ja mithralaisuuden symboliikka on äärimmäisen lähellä toisiaan - siellä ja siellä esiintyy ristin kuva, sillä erotuksella, että mithralaiset kuvasivat ristin ympyrän muotoisena. Risti ympyrässä on vanhin aurinkosymboli, joka löytyy monista perinteistä.

Mithraismi ja kristinusko.
Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. mithralaisuus oli kristinuskon vakava kilpailija, sillä Mithraa pidettiin pelastajana, joka näytti ihmisille tien ikuiseen elämään. Monet tutkijat uskovat, että Mithran syntymäpäivästä 25. joulukuuta tuli Kristuksen syntymäpäivä juuri siksi, että nämä kaksi vahvinta uskonnollista järjestelmää olivat rinnakkain samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt käytännössä kukaan ei kiistä zarathustralaisuuden vaikutusta kristinuskoon Mithrasin mysteerikultin kautta. Kristinuskoon liittyvistä mithralaisista ajatuksista voidaan mainita legenda jumalasta ja paimenista, jotka tulivat palvomaan vastasyntynyttä, pyhällä vedellä kasteleminen, sunnuntain viettäminen jumalalle omistettuna päivänä, ehtoollinen leivän ja viinin kanssa sekä usko jumala-ihmisen taivaaseen nousemiseen. Mithrakultin papit sekä kristityt teologit lupasivat mithralaisille ylösnousemuksen sielun kuolemattomuuden.

_______________________________________________

"Kristillinen uskonto on auringonpalvonnan parodia.

He ovat korvanneet auringon Kristus-nimisellä miehellä ja palvovat häntä samalla tavalla kuin he ennen palvoivat aurinkoa."

Thomas Paine (1737-1809).
_______________________________

Ei siis ole väliä, ketä "palvotaan". Attista, Osirista tai ketä tahansa muuta, kun he kaikki "ottivat maailman synnit kantaakseen, kuolivat ja heräsivät henkiin kolmen päivän kuluttua,

Jos tykkäät palvoa jotakuta, valitse suosikkijumalasi luettelosta ja ala palvoa häntä.

Lue lisää

EI VOI MUUTA KUIN HYMYILLÄ, KUN KRISTITYT YLENKATSOVAT MUSLIMEJA, JOTKA PALVOVAT KUUJUMALAA, MUTTA EIVÄT TAJUA, ETTÄ HE ITSE PALVOVAT AURINGONJUMALAA, KOSKA KRISTINUSKO ON AURINKOKULTTI.

___________________________________

Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

EI VOI MUUTA KUIN HYMYILLÄ, KUN KRISTITYT YLENKATSOVAT MUSLIMEJA, JOTKA PALVOVAT KUUJUMALAA, MUTTA EIVÄT TAJUA, ETTÄ HE ITSE PALVOVAT AURINGONJUMALAA, KOSKA KRISTINUSKO ON AURINKOKULTTI.

___________________________________

Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Lue lisää

Jumalten syntymäpäivä. Miksi kaikkien muinaisten uskontojen jumalat syntyivät samana päivänä?

Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

Mithra - Syntyi 25. joulukuuta tahrattoman sikiämisen seurauksena. Aka persialainen auringonjumala, aka Messias, jolla oli 12 opetuslasta. Otti ihmisten synnit itselleen. Hänet tapettiin ja herätettiin sitten henkiin, jolloin hänestä tuli Jumalan ruumiillistuma ja palvonnan kohde. Mithrasin kulttiin kuuluu ehtoollinen, kaste jne.

Adonis - Syntynyt 25. joulukuuta. Kreikkalainen ja foinikialainen hedelmällisyyden jumala, myös Babylonian Tammuz, myös Syyrian Vapahtaja. Tapettiin ja haudattiin, herätettiin henkiin kolme päivää myöhemmin.

Attis - Sama kuin Adonis, mutta fryygialainen. Syntyi neitsyenä. Tapettiin männyn juurella 24. maaliskuuta, haudattiin kallioon ja herätettiin henkiin 25. maaliskuuta. Kultin pakolliset elementit ovat ehtoollinen ja kaste.

Dionysos - Syntyi 25. joulukuuta ylijumala Zeusin itsensä tekemän tahrattoman hedelmöityksen kautta kuningatar Semelelle. Kreikkalainen viininvalmistuksen jumala. Aka Bacchus, eli ihmiskunnan pelastaja ja vapauttaja. Vuosittaisiin bakkanaaleihin liittyi kuvia kuolemasta, helvettiin laskeutumisesta ja Dionysoksen myöhemmästä ylösnousemuksesta. No, tietysti hyvän viinin kanssa.

Osiris - syntyi joulukuun lopussa neitsyelle. Egyptiläinen auringon ja manalan jumala, eli kuolleiden tuomari, eli yksi Egyptin kolminaisuudesta. Kreikkalaiset pitivät häntä Dionysoksena (ks. edellä). Hallitsi kahtatoista kuningasta. Petettiin, tapettiin ja haudattiin. Jäi helvettiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin. Hän ruumiillisti ylösnousemuksen ja ikuisen elämän Ialun paratiisikentillä.

Miksi kaikilla ylösnousseilla jumalilla on syntymäpäivä 25. joulukuuta? Ehkä siksi, että noin tähän aikaan (kolmen tai neljän päivän virheellä, jonka muinaiset tähtitieteilijät voivat antaa anteeksi) on talvipäivänseisaus. Näin ollen heidän tahraton, jumalallinen hedelmöittymisensä tapahtuu maaliskuussa ja osuu kevätpäiväntasauksen päivälle.
_______________________________



Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalten syntymäpäivä. Miksi kaikkien muinaisten uskontojen jumalat syntyivät samana päivänä?

Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

Mithra - Syntyi 25. joulukuuta tahrattoman sikiämisen seurauksena. Aka persialainen auringonjumala, aka Messias, jolla oli 12 opetuslasta. Otti ihmisten synnit itselleen. Hänet tapettiin ja herätettiin sitten henkiin, jolloin hänestä tuli Jumalan ruumiillistuma ja palvonnan kohde. Mithrasin kulttiin kuuluu ehtoollinen, kaste jne.

Adonis - Syntynyt 25. joulukuuta. Kreikkalainen ja foinikialainen hedelmällisyyden jumala, myös Babylonian Tammuz, myös Syyrian Vapahtaja. Tapettiin ja haudattiin, herätettiin henkiin kolme päivää myöhemmin.

Attis - Sama kuin Adonis, mutta fryygialainen. Syntyi neitsyenä. Tapettiin männyn juurella 24. maaliskuuta, haudattiin kallioon ja herätettiin henkiin 25. maaliskuuta. Kultin pakolliset elementit ovat ehtoollinen ja kaste.

Dionysos - Syntyi 25. joulukuuta ylijumala Zeusin itsensä tekemän tahrattoman hedelmöityksen kautta kuningatar Semelelle. Kreikkalainen viininvalmistuksen jumala. Aka Bacchus, eli ihmiskunnan pelastaja ja vapauttaja. Vuosittaisiin bakkanaaleihin liittyi kuvia kuolemasta, helvettiin laskeutumisesta ja Dionysoksen myöhemmästä ylösnousemuksesta. No, tietysti hyvän viinin kanssa.

Osiris - syntyi joulukuun lopussa neitsyelle. Egyptiläinen auringon ja manalan jumala, eli kuolleiden tuomari, eli yksi Egyptin kolminaisuudesta. Kreikkalaiset pitivät häntä Dionysoksena (ks. edellä). Hallitsi kahtatoista kuningasta. Petettiin, tapettiin ja haudattiin. Jäi helvettiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin. Hän ruumiillisti ylösnousemuksen ja ikuisen elämän Ialun paratiisikentillä.

Miksi kaikilla ylösnousseilla jumalilla on syntymäpäivä 25. joulukuuta? Ehkä siksi, että noin tähän aikaan (kolmen tai neljän päivän virheellä, jonka muinaiset tähtitieteilijät voivat antaa anteeksi) on talvipäivänseisaus. Näin ollen heidän tahraton, jumalallinen hedelmöittymisensä tapahtuu maaliskuussa ja osuu kevätpäiväntasauksen päivälle.
_______________________________



Sama kristitty riehuu ympäri idän ja hindujen palstoja "varoittaen ihmisiä" kaikenlaisista kauheuksista, hän on väkivalloin haluaa käännyttäa kaikki kristinuskoon, niin pakolla, että siitä tulee oksettava olo. Se pitää keppiä käärmeenä ja käärmettä keppinä. Kaikkialla on suuri vaara, ja kaikki, mikä on idässä, on vaarallista, kaikkialla hän ei näe muuta kuin Intian, ja vaikka Japani on myös itää, se on hänelle kaikki Intiaa, joten Intiasta on tullut hänelle suuri mörkö. Ja kaikki idässä on niin vaarallista, jopa kasvit ja yrtit, kaikki.

Idän palstoilla ei ole ollut rauhaa yli puoleen vuoteen, ja käännyttäjä puhuu vain saatanasta, hän puhuu vain joogasta ja meditaatiosta, joka kaikki on pahuuttaa ja saatanaa. Vain hänen uskontonsa, helluntailaisuus puhuu pelastaa, jopa luterilaiset ovat kaikki saatanasta.

Lue lisää

Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Meditaatio on saatanasta ja noituudesta, vaikka hän ei tiedä, että hänkin meditoi jatkuvasti, hän meditoi idän "saatanallisia" oppia. Meditaatio tarkoittaa ainoastaan intensiivistä ajattelua jostakin asiasta, mitään muuta meditaatio ei tarkoita. Hän itse meditoi intensiivisesti vuodesta toiseen pohtiessaan, miten käännyttää pakanat kristinuskoon. Tämä juuri, jos jotain, se on voimakasta meditaatiota, jopa voimakkaampaa kuin muut meditaatiot.

Vaikka ajattelisitte taloa, kotia, sekin on meditaatiota. Jos ajattelette voimakkaasti jotakuta, jota rakastatte tai vihaatte, meditoitte, se on meditaatiota.

Joka paikassa on "noituutta ja saatanaa," vaikka saatana onkin allegoria.Hän puhuu koko ajan helvetin kidutuksesta, johon kaikki uskottomat joutuvat. Heikoimmat idän palstoilla tarvitsevat jo Uskontojen uhrit järjestön apua. Vaikka idän palstoilla ei pitäisi puhua kristiniskosta lainkaan.

Vaikka idän palstoilla ei pidä puhua lainkaan kristinuskosta, hän on ottanut haltuunsa myös muun Suomi24: n ja "hyvyyttään" "tuo ihmiset Jumalan luo", puhumalla jatkuvasti helvetin kidutuksista.

Hän puhuu kaikkialla siitä, miten kaikki muut ovat riivattuja, tajuamatta, että hän itse käyttäytyy riivaajamaisesti.

Jättämättä huomiotta sitä tosiasiaa, että idässä on kovin paljon eri etnisiä ryhmiä ja tuhansia eri uskontoja, filosofioita, hän niputtaa koko itäisen pallonpuoliskon yhteen ja sanoo, että se on kaikki Intia, vaikka kyseessä olisi Japani. Jopa kasvit idässä on kaikki pahasta, siis ihan saatanasta kaikki.

Lue lisää

Aloitetaan tarkastelemalla sanaa ”ikuinen” tai ”loputon” Raamatussa. G. Campbell Morgan on yksi historian tunnetuimmista ja arvostetuimmista raamatunopettajista ja saarnaajista. Kirjassaan ”God's Methods With Men” Morgan sanoo: ”... meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ‘ikuisuus’. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän 'ikuista', joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa absoluuttisesti loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on- 'iäisyyksiin iäisyyksiin', mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuisesti.”

Vaikka herra Morgan opiskeli Raamattua koko elämänsä ajan, meidän ei pitäisi ottaa hänen mielipidettään tästä asiasta ilman lisätutkimuksia. Tärkein asia, jonka häneltä opimme, on se, että kaikki pätevät raamatunopettajat eivät ole samaa mieltä ”ikuisuudesta”.

KÄÄNNÖKSISSÄ ON EPÄSOPIVUUKSIA Raamatun kreikankielinen sana, joka yleensä käännetään ”ikuiseksi” tai ”loputtomaksi”, on aion (josta saamme englanninkielisen sanamme eon). Raamatun kääntäjät kohtaavat kuitenkin monia vaikeuksia, koska melko monissa tapauksissa aion ei voi mitenkään tarkoittaa loputonta.

___________________________


Lyhyesti sanat aion ja aionian esiintyvät Uudessa testamentissa 199 kertaa. Kuningas Jaakon versiossa sana käännetään ”aikakausiksi” 2 kertaa, ”kulku” kerran, ”maailma” 43 kertaa ja ”ikuinen” tai jokin sen muunnelma loput 153 kertaa. Niinpä 46 kertaa niistä 199:stä kerrasta, joissa sana aion tai aionian esiintyy Raamatussa (23 % ajasta), King James Version tunnustaa, että sanaa ei voida oikein kääntää ”ikuiseksi”, koska siinä ilmaistaan selvästi rajoitettua kestoa.

Kun käännämme kreikan kielestä, on joskus tarpeen käyttää englanninkielistä idiomia tai ilmaisua välittääksemme merkityksen ... mutta voisiko yhdellä ainoalla kreikankielisellä sanalla olla niin vastakkaisia merkityksiä kuin ”ikuinen” ja ”väliaikainen”?

”(Se on) pidempi tai lyhyempi ajanjakso, jolla on alku ja loppu ja joka on itsessään täydellinen ...”. Sana sisältää aina käsitteen ajasta eikä ikuisuudesta. Se tarkoittaa aina ajanjaksoa. Muuten olisi mahdotonta selittää monikkoa tai sellaisia määritteitä kuin tämä aika tai tuleva aika. Se ei tarkoita jotain loputonta tai ikuista ... Adjektiivi ... on samalla tavalla ajan käsite. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä sisällä loputtoman tai ikuisen merkitystä ... Sanat, joita tavallisesti käytetään ajallisiin tai aineellisiin asioihin, eivät voi itsessään kantaa loputtomuuden merkitystä.”

Tosiasia on, että suositut englanninkieliset kääntäjät ovat kääntäneet sanat ”aion” ja ” aionian” väärin.
”aion” ja ”aionian” eivät tarkoita ”ikuisuutta”.

https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä

Muutamia niistä:
Ehkäpä suurin myytti raamatunkäännöksistä on se, että sanasta sanaan -käännös on paras. Jokainen, joka osaa useampaa kuin yhtä kieltä, tietää, että sanasta sanaan -käännös ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, jos halutaan kommunikoida ymmärrettävästi vastaanottajakielellä. Silti ironista kyllä, jopa jotkut raamatuntutkijat, joiden pitäisi tietää paremmin, jatkavat sanasta sanaan -käännösten mainostamista ikään kuin ne olisivat parhaita. Ehkäpä englanninkielisistä Raamatun sanasta sanaan -käännöksistä paras on Wycliffen käännös, joka tehtiin 1380-luvulla. Vaikka se käännettiin latinalaisesta Vulgatasta, se oli orjallisesti kirjaimellinen käännös kyseisestä tekstistä. Juuri tämän vuoksi se ei ollut juurikaan englanninkielinen.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitetaan tarkastelemalla sanaa ”ikuinen” tai ”loputon” Raamatussa. G. Campbell Morgan on yksi historian tunnetuimmista ja arvostetuimmista raamatunopettajista ja saarnaajista. Kirjassaan ”God's Methods With Men” Morgan sanoo: ”... meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ‘ikuisuus’. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän 'ikuista', joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa absoluuttisesti loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on- 'iäisyyksiin iäisyyksiin', mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuisesti.”

Vaikka herra Morgan opiskeli Raamattua koko elämänsä ajan, meidän ei pitäisi ottaa hänen mielipidettään tästä asiasta ilman lisätutkimuksia. Tärkein asia, jonka häneltä opimme, on se, että kaikki pätevät raamatunopettajat eivät ole samaa mieltä ”ikuisuudesta”.

KÄÄNNÖKSISSÄ ON EPÄSOPIVUUKSIA Raamatun kreikankielinen sana, joka yleensä käännetään ”ikuiseksi” tai ”loputtomaksi”, on aion (josta saamme englanninkielisen sanamme eon). Raamatun kääntäjät kohtaavat kuitenkin monia vaikeuksia, koska melko monissa tapauksissa aion ei voi mitenkään tarkoittaa loputonta.

___________________________


Lyhyesti sanat aion ja aionian esiintyvät Uudessa testamentissa 199 kertaa. Kuningas Jaakon versiossa sana käännetään ”aikakausiksi” 2 kertaa, ”kulku” kerran, ”maailma” 43 kertaa ja ”ikuinen” tai jokin sen muunnelma loput 153 kertaa. Niinpä 46 kertaa niistä 199:stä kerrasta, joissa sana aion tai aionian esiintyy Raamatussa (23 % ajasta), King James Version tunnustaa, että sanaa ei voida oikein kääntää ”ikuiseksi”, koska siinä ilmaistaan selvästi rajoitettua kestoa.

Kun käännämme kreikan kielestä, on joskus tarpeen käyttää englanninkielistä idiomia tai ilmaisua välittääksemme merkityksen ... mutta voisiko yhdellä ainoalla kreikankielisellä sanalla olla niin vastakkaisia merkityksiä kuin ”ikuinen” ja ”väliaikainen”?

”(Se on) pidempi tai lyhyempi ajanjakso, jolla on alku ja loppu ja joka on itsessään täydellinen ...”. Sana sisältää aina käsitteen ajasta eikä ikuisuudesta. Se tarkoittaa aina ajanjaksoa. Muuten olisi mahdotonta selittää monikkoa tai sellaisia määritteitä kuin tämä aika tai tuleva aika. Se ei tarkoita jotain loputonta tai ikuista ... Adjektiivi ... on samalla tavalla ajan käsite. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä sisällä loputtoman tai ikuisen merkitystä ... Sanat, joita tavallisesti käytetään ajallisiin tai aineellisiin asioihin, eivät voi itsessään kantaa loputtomuuden merkitystä.”

Tosiasia on, että suositut englanninkieliset kääntäjät ovat kääntäneet sanat ”aion” ja ” aionian” väärin.
”aion” ja ”aionian” eivät tarkoita ”ikuisuutta”.

https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä

Muutamia niistä:
Ehkäpä suurin myytti raamatunkäännöksistä on se, että sanasta sanaan -käännös on paras. Jokainen, joka osaa useampaa kuin yhtä kieltä, tietää, että sanasta sanaan -käännös ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, jos halutaan kommunikoida ymmärrettävästi vastaanottajakielellä. Silti ironista kyllä, jopa jotkut raamatuntutkijat, joiden pitäisi tietää paremmin, jatkavat sanasta sanaan -käännösten mainostamista ikään kuin ne olisivat parhaita. Ehkäpä englanninkielisistä Raamatun sanasta sanaan -käännöksistä paras on Wycliffen käännös, joka tehtiin 1380-luvulla. Vaikka se käännettiin latinalaisesta Vulgatasta, se oli orjallisesti kirjaimellinen käännös kyseisestä tekstistä. Juuri tämän vuoksi se ei ollut juurikaan englanninkielinen.

Lue lisää

englanninkielinen.
Samanlainen kuin ensimmäinen kohta on se, että kirjaimellinen käännös on paras versio. Itse asiassa tämä on joskus vain ensimmäisen käsityksen kierre. Esimerkiksi kreikankielisessä Uudessa testamentissa on noin 138 000-140 000 sanaa riippuen siitä, mitä painosta käytetään. Mutta missään englanninkielisessä käännöksessä ei ole näin vähän. Tässä muutamia esimerkkejä:
King James Version on kirjaimellinen käännös.

KJV:n esipuheessa väitetään itse asiassa muuta.

Siinä esimerkiksi sanotaan nimenomaisesti, että he eivät käännä samaa sanaa alkuperäisessä sanassa samalla tavalla englanniksi, mutta yrittävät joka kerta tavoittaa alkuperäisen sanan tarkoituksen: ”Toinen asia, josta meidän mielestämme on hyvä varoittaa sinua, on se, että emme ole sitoutuneet yhdenmukaisiin muotoiluihin emmekä sanojen identtisyyteen, kuten jotkut ehkä toivoisivat meidän tekevän, koska he ovat huomanneet, että jotkut oppineet miehet jossain ovat olleet niin tarkkoja kuin ovat voineet. Todellakin, ettemme poikkeaisi sen merkityksestä, jonka olimme aiemmin kääntäneet, jos sana tarkoitti samaa asiaa molemmissa paikoissa …

Kuningas Jamesin versio on täydellinen.

Tätä myyttiä levitetään edelleen, vaikka jopa KJV:n kääntäjät eivät olleet satoja kertoja varmoja siitä, mikä käännös oli paras, ja antoivat lukijan päättää itse.

Jälleen kerran esipuheessa todetaan: ”Siksi, kuten S. Augustinus sanoo, että käännösten erilaisuus on hyödyllistä Raamatun tarkoituksen selvittämiseksi: niin myös merkityksen ja tarkoituksen erilaisuus marginaalissa, jossa teksti ei ole niin selkeä, on tarpeen, että se tekee hyvää, ja se on välttämätöntä, kuten olemme vakuuttuneita... Ne, jotka ovat viisaita, pitävät mieluummin tuomionsa vapaana lukutapojen erilaisuudessa kuin ovat vangittuja yhteen, kun se voi olla toinen.” Alkuperäisessä KJV:ssä oli noin 8000 marginaalihuomautusta, mutta ne on poistettu nykyaikaisista painoksista.

korjausten ja oikeinkirjoituspäivitysten jälkeen (yli 100 000 muutosta) vuoden 1769 painokseen asti. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumin kohdassa 23.24 KJV sanoo: ”Te sokeat oppaat, jotka kurkistatte hyttysen ja nielette kamelin.” Kreikankielinen käännös tarkoittaa ”siivilöi hyttysenkin”. Tai Hepr. 4.8:n sanamuoto, jossa sanotaan: ”Sillä jos Jeesus olisi antanut heille levon, niin hän ei olisi sen jälkeen puhunut toisesta päivästä.” ”Jeesuksen” sijasta tarkoitetaan Joosuaa. Se on kreikaksi sama sana, mutta tekstin lukija tuskin ajattelee Joosuaa nähdessään tässä 'Jeesuksen', koska 'Joosua' esiintyy kaikkialla VT:ssa.
Kuningas Jaakon versiota oli vaikea ymmärtää, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran. Jälleen kerran esipuhe: ”Mutta me toivomme, että Raamattu puhuisi itsensä tavoin kuin kanaanilaisten kielellä, jotta sitä ymmärtäisivät myös hyvin rahvaanomaiset.” Todellisuudessa KJV:n oli tarkoitus olla helposti ymmärrettävä, mutta tänä päivänä tätä 400 vuotta vanhaa versiota on vaikea ymmärtää aivan liian monissa kohdissa.
KJV:stä ei ole koskaan tehty hyväksyttyä tarkistusta.

KJV:hen tehtiin vuoteen 1769 mennessä kolme uudistusta, jotka sisälsivät yli 100 000 muutosta (joista valtaosa oli pelkkiä oikeinkirjoituksen päivityksiä).

Nykyään käytetty KJV on lähes aina vuoden 1769 versio. Ja vuoden 1885 tarkistettu versio oli KJV:n hyväksytty tarkistus. Siinä käytettiin eri kreikankielistä tekstiä kuin KJV:n Uudessa testamentissa.

Apokryfikirjat ovat kirjoja, joita on vain roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa.

Vaikka apokryfikirjat - tai ne, joita katolilaiset kutsuvat deuterokaanonisiksi kirjoiksi - ovat

Anonyymi kirjoitti:

englanninkielinen.
Samanlainen kuin ensimmäinen kohta on se, että kirjaimellinen käännös on paras versio. Itse asiassa tämä on joskus vain ensimmäisen käsityksen kierre. Esimerkiksi kreikankielisessä Uudessa testamentissa on noin 138 000-140 000 sanaa riippuen siitä, mitä painosta käytetään. Mutta missään englanninkielisessä käännöksessä ei ole näin vähän. Tässä muutamia esimerkkejä:
King James Version on kirjaimellinen käännös.

KJV:n esipuheessa väitetään itse asiassa muuta.

Siinä esimerkiksi sanotaan nimenomaisesti, että he eivät käännä samaa sanaa alkuperäisessä sanassa samalla tavalla englanniksi, mutta yrittävät joka kerta tavoittaa alkuperäisen sanan tarkoituksen: ”Toinen asia, josta meidän mielestämme on hyvä varoittaa sinua, on se, että emme ole sitoutuneet yhdenmukaisiin muotoiluihin emmekä sanojen identtisyyteen, kuten jotkut ehkä toivoisivat meidän tekevän, koska he ovat huomanneet, että jotkut oppineet miehet jossain ovat olleet niin tarkkoja kuin ovat voineet. Todellakin, ettemme poikkeaisi sen merkityksestä, jonka olimme aiemmin kääntäneet, jos sana tarkoitti samaa asiaa molemmissa paikoissa …

Kuningas Jamesin versio on täydellinen.

Tätä myyttiä levitetään edelleen, vaikka jopa KJV:n kääntäjät eivät olleet satoja kertoja varmoja siitä, mikä käännös oli paras, ja antoivat lukijan päättää itse.

Jälleen kerran esipuheessa todetaan: ”Siksi, kuten S. Augustinus sanoo, että käännösten erilaisuus on hyödyllistä Raamatun tarkoituksen selvittämiseksi: niin myös merkityksen ja tarkoituksen erilaisuus marginaalissa, jossa teksti ei ole niin selkeä, on tarpeen, että se tekee hyvää, ja se on välttämätöntä, kuten olemme vakuuttuneita... Ne, jotka ovat viisaita, pitävät mieluummin tuomionsa vapaana lukutapojen erilaisuudessa kuin ovat vangittuja yhteen, kun se voi olla toinen.” Alkuperäisessä KJV:ssä oli noin 8000 marginaalihuomautusta, mutta ne on poistettu nykyaikaisista painoksista.

korjausten ja oikeinkirjoituspäivitysten jälkeen (yli 100 000 muutosta) vuoden 1769 painokseen asti. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumin kohdassa 23.24 KJV sanoo: ”Te sokeat oppaat, jotka kurkistatte hyttysen ja nielette kamelin.” Kreikankielinen käännös tarkoittaa ”siivilöi hyttysenkin”. Tai Hepr. 4.8:n sanamuoto, jossa sanotaan: ”Sillä jos Jeesus olisi antanut heille levon, niin hän ei olisi sen jälkeen puhunut toisesta päivästä.” ”Jeesuksen” sijasta tarkoitetaan Joosuaa. Se on kreikaksi sama sana, mutta tekstin lukija tuskin ajattelee Joosuaa nähdessään tässä 'Jeesuksen', koska 'Joosua' esiintyy kaikkialla VT:ssa.
Kuningas Jaakon versiota oli vaikea ymmärtää, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran. Jälleen kerran esipuhe: ”Mutta me toivomme, että Raamattu puhuisi itsensä tavoin kuin kanaanilaisten kielellä, jotta sitä ymmärtäisivät myös hyvin rahvaanomaiset.” Todellisuudessa KJV:n oli tarkoitus olla helposti ymmärrettävä, mutta tänä päivänä tätä 400 vuotta vanhaa versiota on vaikea ymmärtää aivan liian monissa kohdissa.
KJV:stä ei ole koskaan tehty hyväksyttyä tarkistusta.

KJV:hen tehtiin vuoteen 1769 mennessä kolme uudistusta, jotka sisälsivät yli 100 000 muutosta (joista valtaosa oli pelkkiä oikeinkirjoituksen päivityksiä).

Nykyään käytetty KJV on lähes aina vuoden 1769 versio. Ja vuoden 1885 tarkistettu versio oli KJV:n hyväksytty tarkistus. Siinä käytettiin eri kreikankielistä tekstiä kuin KJV:n Uudessa testamentissa.

Apokryfikirjat ovat kirjoja, joita on vain roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa.

Vaikka apokryfikirjat - tai ne, joita katolilaiset kutsuvat deuterokaanonisiksi kirjoiksi - ovat

Lue lisää

olennainen osa roomalaiskatolisia raamatunkäännöksiä, myös monet protestanttiset Raamatut sisältävät niitä.

Jopa kuningas Jaakon Raamattu, joka on selvästi protestanttinen versio, sisälsi apokryfikirjat kaikissa painoksissa 1800-luvun puoliväliin saakka.

Apokryfikirjat tosin sijoitettiin Vanhan testamentin loppuun, jotta ne erottuisivat toisistaan (toisin kuin roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa), mutta ne olivat kuitenkin mukana.
Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä


Muutamia niistä:


Mikään käännös ei voi väittää olevansa Jumalan sana, paitsi Kuningas Jaakon Raamattu.

Saattaa tuntua siltä, että lyömme kuollutta hevosta, mutta KJV-Only-joukko on sitkeä ja käyttää edelleen kohtuutonta roolia joissakin piireissä.

KJV:n esipuheessa kääntäjät totesivat, että kuninkaan puhe on edelleen kuninkaan puhetta, vaikka se käännettäisiin muille kielille. Lisäksi jopa huonotkin raamatunkäännökset ansaitsivat KJV:n esipuheen mukaan tulla kutsutuksi Jumalan sanaksi. Silti kaikissa yksityiskohdissa vain alkuperäistä kreikankielistä ja hepreankielistä tekstiä voidaan pitää Jumalan sanana. Käännöksessä menetetään aina jotain. Aina.

Fifteen Myths about Bible Translation

https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

https://www.csntm.org/

Preserving Ancient New Testament Manuscripts for a Modern World

Aion

Kreikankielinen sana ”aion” (ja sen adjektiivi ”aionian”) käännetään King James -versiossa useimmiten ”ikuiseksi”, ”ikuiseksi” ja ”ikuisesti”. Joissakin käännöksissä lukee kuitenkin ”ikiaikaisia”, ”ikiaikaisia” tai ”eon”, kuten jäljempänä todetaan. ”Robert Young, arvostetun Young's Analytical Concordance -teoksen kirjoittaja, kääntää Raamatun kirjaimellisessa käännöksessään ne aina sanoilla 'ikä' eikä kertaakaan sanoilla 'ikuinen' tai 'ikuinen'.

Vanha testamentti (kreikankielinen Septuaginta)

D.D. Edward Beecher huomautti teoksessaan History of Opinions on the Scriptural Doctrine of Retribution:

Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, ja se oli alkuseurakunnan Raamattu. Sana aion esiintyy siinä noin neljäsataa kertaa kaikissa erilaisissa yhdistelmissä. Siitä johdettua adjektiivia aionios käytetään yli sata kertaa....Aion tarkoitti aikakautta, suurta tai pientä, joten

Anonyymi kirjoitti:

olennainen osa roomalaiskatolisia raamatunkäännöksiä, myös monet protestanttiset Raamatut sisältävät niitä.

Jopa kuningas Jaakon Raamattu, joka on selvästi protestanttinen versio, sisälsi apokryfikirjat kaikissa painoksissa 1800-luvun puoliväliin saakka.

Apokryfikirjat tosin sijoitettiin Vanhan testamentin loppuun, jotta ne erottuisivat toisistaan (toisin kuin roomalaiskatolisissa Raamattukirjoissa), mutta ne olivat kuitenkin mukana.
Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä


Muutamia niistä:


Mikään käännös ei voi väittää olevansa Jumalan sana, paitsi Kuningas Jaakon Raamattu.

Saattaa tuntua siltä, että lyömme kuollutta hevosta, mutta KJV-Only-joukko on sitkeä ja käyttää edelleen kohtuutonta roolia joissakin piireissä.

KJV:n esipuheessa kääntäjät totesivat, että kuninkaan puhe on edelleen kuninkaan puhetta, vaikka se käännettäisiin muille kielille. Lisäksi jopa huonotkin raamatunkäännökset ansaitsivat KJV:n esipuheen mukaan tulla kutsutuksi Jumalan sanaksi. Silti kaikissa yksityiskohdissa vain alkuperäistä kreikankielistä ja hepreankielistä tekstiä voidaan pitää Jumalan sanana. Käännöksessä menetetään aina jotain. Aina.

Fifteen Myths about Bible Translation

https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

https://www.csntm.org/

Preserving Ancient New Testament Manuscripts for a Modern World

Aion

Kreikankielinen sana ”aion” (ja sen adjektiivi ”aionian”) käännetään King James -versiossa useimmiten ”ikuiseksi”, ”ikuiseksi” ja ”ikuisesti”. Joissakin käännöksissä lukee kuitenkin ”ikiaikaisia”, ”ikiaikaisia” tai ”eon”, kuten jäljempänä todetaan. ”Robert Young, arvostetun Young's Analytical Concordance -teoksen kirjoittaja, kääntää Raamatun kirjaimellisessa käännöksessään ne aina sanoilla 'ikä' eikä kertaakaan sanoilla 'ikuinen' tai 'ikuinen'.

Vanha testamentti (kreikankielinen Septuaginta)

D.D. Edward Beecher huomautti teoksessaan History of Opinions on the Scriptural Doctrine of Retribution:

Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, ja se oli alkuseurakunnan Raamattu. Sana aion esiintyy siinä noin neljäsataa kertaa kaikissa erilaisissa yhdistelmissä. Siitä johdettua adjektiivia aionios käytetään yli sata kertaa....Aion tarkoitti aikakautta, suurta tai pientä, joten

Lue lisää

adjektiivi aionios ilmaisi aioniin kuuluvaa tai siihen kuuluvaa ajatusta, oli se sitten suuri tai pieni. Mutta joka tapauksessa tämä adjektiivi saa luonteensa ja kestonsa siitä aionista, johon se viittaa.

Septuagintassa kreikankielistä sanaa aion käytetään kääntämään hepreankielinen sana olam. Näin ollen, jos haluamme ymmärtää aionin UT:n merkityksen, meidän on ymmärrettävä olamin merkitys UT:ssa. Lukuisat kohdat, joissa viitataan olamiin, osoittavat selvästi, että se ei voi tarkoittaa näissä teksteissä ”loputonta”.

Huomaa nämä muutamat:

Joona oli kalassa ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).

¨ Sodoman tulinen tuomio on ikuinen [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Jumala palauttaa heidät entiseen tilaansa (Ez. 16:53-55; Ju 7).

¨ Mooabilaiselta on kielletty pääsy Herran seurakuntaan ikuisesti [olam]. Mutta vain kymmenenteen sukupolveen saakka. (De. 23:3).

¨ Kukkulat ovat ikuisia [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes ne madalletaan ja maa poltetaan (5. Moos. 49:26; 5. Moos. 33:15; Jes. 40:4; 2. Piet. 3:10).
¨ Israelin tuomio kestää ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Henki vuodatetaan ja Jumala palauttaa sen (Jes. 32:13-15).
¨ Minä teen sinusta ikuisen [olam] erinomaisuuden. Mutta vain moniin sukupolviin asti (Jes. 60:15).

Kuten näemme, olam ei tarkoita ”ikuista”, vaikka se voi kestää hyvin kauan. Myöskään ”aina ja iankaikkisesti” ei ole tarkka käännös. Miten voit lisätä ”ikuisesti” sanaan ”ikuisesti” ”ikuisesti”? Kirjaimellinen käännös on ”eonin [olam] ajan ja edelleen”. Tässä on järkeä. Concordant Version Vanha testamentti on tässä johdonmukainen. Tarkastellaan kahta esimerkkiä:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

¨ Samarian haavat ovat parantumattomia. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa ja parantaa ne (Miika 1:9; Es. 16:53).

¨ Egypti ja Eelam eivät enää nouse. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo heidän vankeutensa takaisin (Jer. 25:27; 49:39; Ez. 29:14).

¨ Mooab tuhoutuu. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo mooabilaiset vangit takaisin (Jer. 48:4, 42, 47).

Uusi testamentti:


Tarkastellaan aionin N. T. käyttöä. Onko ”ikuisuus” järkevää seuraavissa kohdissa? Tehdäkseni asiani yksiselitteiseksi olen kääntänyt kreikankielisen sanan aion englanninkielisellä sanalla ”eternity”.

¨ Mikä on oleva merkki... ikuisuuden lopusta (Mt 24:3)?

¨ Minä olen teidän kanssanne... ikuisuuden loppuun asti (Mt. 28:20).

Anonyymi kirjoitti:

adjektiivi aionios ilmaisi aioniin kuuluvaa tai siihen kuuluvaa ajatusta, oli se sitten suuri tai pieni. Mutta joka tapauksessa tämä adjektiivi saa luonteensa ja kestonsa siitä aionista, johon se viittaa.

Septuagintassa kreikankielistä sanaa aion käytetään kääntämään hepreankielinen sana olam. Näin ollen, jos haluamme ymmärtää aionin UT:n merkityksen, meidän on ymmärrettävä olamin merkitys UT:ssa. Lukuisat kohdat, joissa viitataan olamiin, osoittavat selvästi, että se ei voi tarkoittaa näissä teksteissä ”loputonta”.

Huomaa nämä muutamat:

Joona oli kalassa ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).

¨ Sodoman tulinen tuomio on ikuinen [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Jumala palauttaa heidät entiseen tilaansa (Ez. 16:53-55; Ju 7).

¨ Mooabilaiselta on kielletty pääsy Herran seurakuntaan ikuisesti [olam]. Mutta vain kymmenenteen sukupolveen saakka. (De. 23:3).

¨ Kukkulat ovat ikuisia [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes ne madalletaan ja maa poltetaan (5. Moos. 49:26; 5. Moos. 33:15; Jes. 40:4; 2. Piet. 3:10).
¨ Israelin tuomio kestää ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Henki vuodatetaan ja Jumala palauttaa sen (Jes. 32:13-15).
¨ Minä teen sinusta ikuisen [olam] erinomaisuuden. Mutta vain moniin sukupolviin asti (Jes. 60:15).

Kuten näemme, olam ei tarkoita ”ikuista”, vaikka se voi kestää hyvin kauan. Myöskään ”aina ja iankaikkisesti” ei ole tarkka käännös. Miten voit lisätä ”ikuisesti” sanaan ”ikuisesti” ”ikuisesti”? Kirjaimellinen käännös on ”eonin [olam] ajan ja edelleen”. Tässä on järkeä. Concordant Version Vanha testamentti on tässä johdonmukainen. Tarkastellaan kahta esimerkkiä:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

¨ Samarian haavat ovat parantumattomia. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa ja parantaa ne (Miika 1:9; Es. 16:53).

¨ Egypti ja Eelam eivät enää nouse. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo heidän vankeutensa takaisin (Jer. 25:27; 49:39; Ez. 29:14).

¨ Mooab tuhoutuu. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo mooabilaiset vangit takaisin (Jer. 48:4, 42, 47).

Uusi testamentti:


Tarkastellaan aionin N. T. käyttöä. Onko ”ikuisuus” järkevää seuraavissa kohdissa? Tehdäkseni asiani yksiselitteiseksi olen kääntänyt kreikankielisen sanan aion englanninkielisellä sanalla ”eternity”.

¨ Mikä on oleva merkki... ikuisuuden lopusta (Mt 24:3)?

¨ Minä olen teidän kanssanne... ikuisuuden loppuun asti (Mt. 28:20).

Lue lisää

¨ Tämän ikuisuuden pojat ovat viisaampia (Lu. 16:8).

¨ Tämän ikuisuuden pojat menevät naimisiin (Lu. 20:34).

¨ Kelvollisia saavuttamaan tuon iankaikkisuuden (Lu. 20:35).

¨ Ikuisuuden alusta lähtien (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21).

¨ Tämän iankaikkisuuden mukaisia (Room. 12:2).

¨ Salaisuus, joka on pysynyt salassa iankaikkisuuden alusta asti, mutta joka on nyt tullut ilmi (Room. 16:25-26).
¨ Missä on tämän iankaikkisuuden lähettäjä (1. Kor. 1:20)?

¨ Tämän iankaikkisuuden viisaus, eikä tämän iankaikkisuuden hallitsijat... määrätty ennen iankaikkisuuksia... joita kukaan tämän iankaikkisuuden hallitsijoista... (1. Kor. 2:6-8).

¨ Tämän ikuisuuden viisaus (1. Kor. 3:18).

¨ Joiden päälle ikuisuuksien loput ovat tulleet.
(1. Kor. 10:11)

¨ Tämän iankaikkisuuden Jumala on sokaissut (2. Kor. 4:4).

¨ Pelasta meidät tästä nykyisestä pahasta iankaikkisuudesta (Ga. 1:4).

¨ Ei ainoastaan tässä iankaikkisuudessa, vaan myös tulevassa (Ep. 1:21).

¨ vaelsi tämän maailman ikuisuuden mukaan (Ep. 2:2).

¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).
¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).

¨ Ottakaa hänet vastaan ikuisuudessa (Fil. 1:15). Tarkoittaako tämä ikuisesti vai vain siihen asti, kunnes Onesimus kuolee?

¨ Voimia tulevasta ikuisuudesta (He. 6:5).

¨ Ikuisuuksien lopussa (He. 9:26).

Anonyymi kirjoitti:

¨ Tämän ikuisuuden pojat ovat viisaampia (Lu. 16:8).

¨ Tämän ikuisuuden pojat menevät naimisiin (Lu. 20:34).

¨ Kelvollisia saavuttamaan tuon iankaikkisuuden (Lu. 20:35).

¨ Ikuisuuden alusta lähtien (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21).

¨ Tämän iankaikkisuuden mukaisia (Room. 12:2).

¨ Salaisuus, joka on pysynyt salassa iankaikkisuuden alusta asti, mutta joka on nyt tullut ilmi (Room. 16:25-26).
¨ Missä on tämän iankaikkisuuden lähettäjä (1. Kor. 1:20)?

¨ Tämän iankaikkisuuden viisaus, eikä tämän iankaikkisuuden hallitsijat... määrätty ennen iankaikkisuuksia... joita kukaan tämän iankaikkisuuden hallitsijoista... (1. Kor. 2:6-8).

¨ Tämän ikuisuuden viisaus (1. Kor. 3:18).

¨ Joiden päälle ikuisuuksien loput ovat tulleet.
(1. Kor. 10:11)

¨ Tämän iankaikkisuuden Jumala on sokaissut (2. Kor. 4:4).

¨ Pelasta meidät tästä nykyisestä pahasta iankaikkisuudesta (Ga. 1:4).

¨ Ei ainoastaan tässä iankaikkisuudessa, vaan myös tulevassa (Ep. 1:21).

¨ vaelsi tämän maailman ikuisuuden mukaan (Ep. 2:2).

¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).
¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).

¨ Ottakaa hänet vastaan ikuisuudessa (Fil. 1:15). Tarkoittaako tämä ikuisesti vai vain siihen asti, kunnes Onesimus kuolee?

¨ Voimia tulevasta ikuisuudesta (He. 6:5).

¨ Ikuisuuksien lopussa (He. 9:26).

Lue lisää

¨ Ymmärrämme, että iankaikkisuudet on valmisteltu Jumalan sanomalla (He. 11:3).

Miten me voimme sanoa...

¨ ”Ennen ikuisuutta” tai ”ikuisuus alkoi”? Ikuisuudella ei ole alkua (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 2:7; Ep. 3:9).

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

¨ ”Ikuinen salaisuus”, jos salaisuus paljastuu? (Room. 16:25-26; Kol. 1:26). Siinä vaiheessa se ei ole enää ”salaisuus”.

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti? Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Lukuisat kohdat osoittavat, että aion on kestoltaan rajallinen. Kirjassaan God's Methods with Man G. Campbell Morgan (tutkija, D.L. Moodyn työtoveri ja arvostettu Raamatun selittäjä) sanoi:

Sallikaa minun sanoa raamattuopiskelijoille, että meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ”ikuisuus”. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän ”ikuista”, joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa ehdottoman loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on - ”iankaikkisuuteen iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”, mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuista.
Se ei tarkoita kiinteän pituista ajanjaksoa kaikissa tapauksissa. On yhtä monta aikakautta kuin kokonaisuuksia, joiden kesto määräytyy eri kokonaisuuksien tavanomaisten olosuhteiden mukaan. On olemassa yksi ihmiselämän aeon, toinen kansakunnan elämän aeon, toinen variksen elämän aeon, toinen tammen elämän aeon. Aeonin pituus riippuu siitä, mihin kohteeseen se on liitetty....Adjektiivi aionious kantaa samalla tavalla ajatusta ajasta. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä kanna loputtoman tai ikuisen merkitystä. Ne voivat saada tämän merkityksen konnotaationsa kautta....Aionios tarkoittaa ”kestävää läpi” tai ”johonkin ajanjaksoon liittyvää”. Sekä substantiivia että adjektiivia käytetään rajoitettuihin ajanjaksoihin....LXX:n [kreikankielisen Vanhan testamentin] 150 tapauksesta neljä viidesosaa viittaa rajoitettuun kestoon. Muutama tapaus, ks. Gen. xlviii. 4; Num. x. 8; xv. 15; Prov. xxii. 28; Joona ii.6; Hab. iii. 6; Jes. Lxi. 17.4


Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa, sillä yksi keskeisistä teksteistä, joita käytetään augustinolaisen helvettinäkemyksen puolustamiseksi, on Matt. 25:46: ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aionin] rangaistukseen.” Jos tämä kohta, sellaisena kuin se on tässä käännetty, on tarkka, minun olisi myönnettävä, että Raamattu opettaa, että rangaistus on ikuinen. Mutta entä jos se ei ole? Entä jos aion ei tarkoita ”ikuista”? Mitä se tekisi äärettömän helvetin ”raamatulliselle tuelle”? Se tekisi tyhjäksi kaikkien niiden jakeiden käytön, jotka nojaavat sen puolustamisessa käytettyyn sanaan aion.
Lisäksi Augustinuksen perustelut eivät pidä paikkaansa Ro. 16:25, 26 ja Hab. 3:6. Molemmissa tapauksissa samaa sanaa käytetään kahdesti - Jumalan kanssa ja jonkin ajallisen asian kanssa. ”Sen salaisuuden paljastuksen mukaisesti, joka on vaiettu eonisena aikana, mutta joka on nyt ilmoitettu... eonisen Jumalan käskyn mukaan” (Room. 16:25, 26 CLT). Jossain vaiheessa paljastunut eoninen salaisuus ei voi olla ikuinen, vaikka sen on paljastanut eoninen Jumala. Eoninen ei tee Jumalasta ikuista, vaan Jumala tekee eonisesta ikuisen. ”Ja iankaikkiset vuoret olivat hajallaan....Hänen tiensä ovat iankaikkiset” (Hab. 3:6). Vuoret eivät ole ikuisia, vaikka ne kestävätkin hyvin pitkään. Jumalan tiet ovat kuitenkin ikuisia, koska hän on ikuinen.

Thomas Talbott, Oregonissa sijaitsevan Willamette-yliopiston filosofian professori ja The Inescapable Love of God -kirjan kirjoittaja, selitti:

Anonyymi kirjoitti:

¨ Ymmärrämme, että iankaikkisuudet on valmisteltu Jumalan sanomalla (He. 11:3).

Miten me voimme sanoa...

¨ ”Ennen ikuisuutta” tai ”ikuisuus alkoi”? Ikuisuudella ei ole alkua (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 2:7; Ep. 3:9).

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

¨ ”Ikuinen salaisuus”, jos salaisuus paljastuu? (Room. 16:25-26; Kol. 1:26). Siinä vaiheessa se ei ole enää ”salaisuus”.

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti? Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Lukuisat kohdat osoittavat, että aion on kestoltaan rajallinen. Kirjassaan God's Methods with Man G. Campbell Morgan (tutkija, D.L. Moodyn työtoveri ja arvostettu Raamatun selittäjä) sanoi:

Sallikaa minun sanoa raamattuopiskelijoille, että meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ”ikuisuus”. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän ”ikuista”, joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa ehdottoman loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on - ”iankaikkisuuteen iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”, mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuista.
Se ei tarkoita kiinteän pituista ajanjaksoa kaikissa tapauksissa. On yhtä monta aikakautta kuin kokonaisuuksia, joiden kesto määräytyy eri kokonaisuuksien tavanomaisten olosuhteiden mukaan. On olemassa yksi ihmiselämän aeon, toinen kansakunnan elämän aeon, toinen variksen elämän aeon, toinen tammen elämän aeon. Aeonin pituus riippuu siitä, mihin kohteeseen se on liitetty....Adjektiivi aionious kantaa samalla tavalla ajatusta ajasta. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä kanna loputtoman tai ikuisen merkitystä. Ne voivat saada tämän merkityksen konnotaationsa kautta....Aionios tarkoittaa ”kestävää läpi” tai ”johonkin ajanjaksoon liittyvää”. Sekä substantiivia että adjektiivia käytetään rajoitettuihin ajanjaksoihin....LXX:n [kreikankielisen Vanhan testamentin] 150 tapauksesta neljä viidesosaa viittaa rajoitettuun kestoon. Muutama tapaus, ks. Gen. xlviii. 4; Num. x. 8; xv. 15; Prov. xxii. 28; Joona ii.6; Hab. iii. 6; Jes. Lxi. 17.4


Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa, sillä yksi keskeisistä teksteistä, joita käytetään augustinolaisen helvettinäkemyksen puolustamiseksi, on Matt. 25:46: ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aionin] rangaistukseen.” Jos tämä kohta, sellaisena kuin se on tässä käännetty, on tarkka, minun olisi myönnettävä, että Raamattu opettaa, että rangaistus on ikuinen. Mutta entä jos se ei ole? Entä jos aion ei tarkoita ”ikuista”? Mitä se tekisi äärettömän helvetin ”raamatulliselle tuelle”? Se tekisi tyhjäksi kaikkien niiden jakeiden käytön, jotka nojaavat sen puolustamisessa käytettyyn sanaan aion.
Lisäksi Augustinuksen perustelut eivät pidä paikkaansa Ro. 16:25, 26 ja Hab. 3:6. Molemmissa tapauksissa samaa sanaa käytetään kahdesti - Jumalan kanssa ja jonkin ajallisen asian kanssa. ”Sen salaisuuden paljastuksen mukaisesti, joka on vaiettu eonisena aikana, mutta joka on nyt ilmoitettu... eonisen Jumalan käskyn mukaan” (Room. 16:25, 26 CLT). Jossain vaiheessa paljastunut eoninen salaisuus ei voi olla ikuinen, vaikka sen on paljastanut eoninen Jumala. Eoninen ei tee Jumalasta ikuista, vaan Jumala tekee eonisesta ikuisen. ”Ja iankaikkiset vuoret olivat hajallaan....Hänen tiensä ovat iankaikkiset” (Hab. 3:6). Vuoret eivät ole ikuisia, vaikka ne kestävätkin hyvin pitkään. Jumalan tiet ovat kuitenkin ikuisia, koska hän on ikuinen.

Thomas Talbott, Oregonissa sijaitsevan Willamette-yliopiston filosofian professori ja The Inescapable Love of God -kirjan kirjoittaja, selitti:

Lue lisää

Jälkimmäinen (kolasis) aiheutetaan kärsijän edun vuoksi, edellinen (timōria) sen vuoksi, joka sen aiheuttaa, jotta hän saisi tyydytyksen. Platon vetosi myös kolaasin vakiintuneeseen merkitykseen tukeakseen teoriaansa, jonka mukaan hyveellisyyttä voidaan opettaa: ”Sillä jos tarkastelet rangaistusta (kolasis)... ja sitä, millainen valta sillä on väärintekijöihin, tosiasiat ilmoittavat sinulle, että miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyve on hankittu.” Vaikka rangaistus saattaakin tuntua ankaralta ja anteeksiantamattomalta, enemmänkin kostolta kuin vanhempien kuritukselta, tämä ei millään tavoin sulje pois korjaavaa tarkoitusta. Katso rangaistusta, jonka Paavali määrää I Kor. 5:5:ssä. Kukaan ei ehkä olisi koskaan voinut arvata, että määrätessään tällaisen rangaistuksen - eli ihmisen luovuttamisen Saatanalle lihan tuhoamiseksi - Paavalilla oli mielessään korjaava tarkoitus, ellei Paavali olisi itse nimenomaisesti ilmaissut korjaavaa tarkoitusta (”että hänen henkensä pelastuisi Herran Jeesuksen päivänä”). Kuten tämä teksti siis osoittaa, jopa näennäisesti koston luonteinen ankara rangaistus voi itse asiassa palvella lunastavaa tarkoitusta.7-9.
”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aioniseen] rangaistukseen [kolasis], mutta vanhurskaat iankaikkiseen [aioniseen] elämään” (Mt 25:46). Eikö olekin ironista, että kohta, jota useimmiten käytetään tukemaan ikuista rangaistusta, on itse asiassa kohta, joka tarkasti ymmärrettynä vastustaa sitä voimakkaasti?

Tohtori Helena Keizer on luotettava auktoriteetti, joka käsittelee aiōnin määritelmää antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien Raamattu Kristuksen aikana. Keizer julkaisi 315-sivuisen väitöskirjan otsikolla: ”Elämä, aika, kokonaisuus - tutkimus aiōnista kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa, Septuagintassa ja Philossa”. Esitettiin 7. syyskuuta 1999 Hollannissa Amsterdamin yliopistossa. Keizer totesi:

”Olām ja siten aiōn raamatullisessa merkityksessä on aika, joka muodostaa ihmisen ajallisen horisontin. ”29 ‘Tutkimuksemme on johtanut siihen johtopäätökseen, että äärettömyys ei ole aiōnin luontainen tai välttämätön konnotaatio sen enempää kreikankielisessä kuin raamatullisessakaan käytössä (’olām). ”30 ”Puhuminen ‘tästä aiōnista’, sen ‘lopusta’ ja ‘tulevasta aiōnista’ antaa aiōnille selvästi rajoitetun ajan merkityksen. ‘31 ’Seuraava Gregorius Nyssalaisen kuvaus... on hyvä loppukaneetti toistaiseksi:
'Aeon tarkoittaa ajallisuutta, sitä, mikä tapahtuu ajassa.'"

Terms for Eternity on toinen David Konstanin ja Ilaria Ramellin kirjoittama tieteellinen teos aiōnista. Konstan on John Rowe Workman Distinguished Professor of Classics ja vertailevan kirjallisuuden professori Brownin yliopistossa R.I:ssä. Ramelli on antiikin filosofian apulaisprofessori Milanon katolisessa yliopistossa Italiassa. He ovat samaa mieltä tohtori Keizerin päätelmistä. He kirjoittivat:

”Lukuun ottamatta platonista filosofista sanastoa, joka on ominaista vain harvoille kirjoittajille, aiónios ei tarkoita ”ikuista”; se saa tämän merkityksen vain silloin, kun sillä viitataan Jumalaan, ja vain siksi, että ikuisuuden käsite sisältyi jumalakäsitykseen: muilta osin sillä on laaja merkitysskaala, ja sen mahdolliset tulkinnat ovat moninaiset, mutta se ei tarkoita ”ikuista”. Erityisesti silloin, kun se liitetään elämään tai rangaistukseen, Raamatussa ja kristityillä kirjoittajilla, jotka pysyttelevät lähellä raamatullista käyttöä, se merkitsee niiden kuulumista tulevaan maailmaan.” (Sivu 238)

Nämä tieteelliset teokset ovat tärkeitä, sillä ikuisen rangaistuksen keskeinen puolustus riippuu tästä absoluuttista ikuisuutta tarkoittavasta sanasta. Lisätietoja aiōn-sanan merkityksestä löydät verkkosivuiltamme: HopeBeyondHell.net; Further Study; Eternity, and Church History.
Ennen kuin menemme asiaan, tässä on muutamia kriittisiä alkuhuomautuksia, jotka on syytä pitää mielessä:

Hepreankielinen sana Sheol tarkoittaa ”hautaa”, ei ”helvettiä”.
_________________________________

Anonyymi kirjoitti:

Jälkimmäinen (kolasis) aiheutetaan kärsijän edun vuoksi, edellinen (timōria) sen vuoksi, joka sen aiheuttaa, jotta hän saisi tyydytyksen. Platon vetosi myös kolaasin vakiintuneeseen merkitykseen tukeakseen teoriaansa, jonka mukaan hyveellisyyttä voidaan opettaa: ”Sillä jos tarkastelet rangaistusta (kolasis)... ja sitä, millainen valta sillä on väärintekijöihin, tosiasiat ilmoittavat sinulle, että miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyve on hankittu.” Vaikka rangaistus saattaakin tuntua ankaralta ja anteeksiantamattomalta, enemmänkin kostolta kuin vanhempien kuritukselta, tämä ei millään tavoin sulje pois korjaavaa tarkoitusta. Katso rangaistusta, jonka Paavali määrää I Kor. 5:5:ssä. Kukaan ei ehkä olisi koskaan voinut arvata, että määrätessään tällaisen rangaistuksen - eli ihmisen luovuttamisen Saatanalle lihan tuhoamiseksi - Paavalilla oli mielessään korjaava tarkoitus, ellei Paavali olisi itse nimenomaisesti ilmaissut korjaavaa tarkoitusta (”että hänen henkensä pelastuisi Herran Jeesuksen päivänä”). Kuten tämä teksti siis osoittaa, jopa näennäisesti koston luonteinen ankara rangaistus voi itse asiassa palvella lunastavaa tarkoitusta.7-9.
”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aioniseen] rangaistukseen [kolasis], mutta vanhurskaat iankaikkiseen [aioniseen] elämään” (Mt 25:46). Eikö olekin ironista, että kohta, jota useimmiten käytetään tukemaan ikuista rangaistusta, on itse asiassa kohta, joka tarkasti ymmärrettynä vastustaa sitä voimakkaasti?

Tohtori Helena Keizer on luotettava auktoriteetti, joka käsittelee aiōnin määritelmää antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien Raamattu Kristuksen aikana. Keizer julkaisi 315-sivuisen väitöskirjan otsikolla: ”Elämä, aika, kokonaisuus - tutkimus aiōnista kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa, Septuagintassa ja Philossa”. Esitettiin 7. syyskuuta 1999 Hollannissa Amsterdamin yliopistossa. Keizer totesi:

”Olām ja siten aiōn raamatullisessa merkityksessä on aika, joka muodostaa ihmisen ajallisen horisontin. ”29 ‘Tutkimuksemme on johtanut siihen johtopäätökseen, että äärettömyys ei ole aiōnin luontainen tai välttämätön konnotaatio sen enempää kreikankielisessä kuin raamatullisessakaan käytössä (’olām). ”30 ”Puhuminen ‘tästä aiōnista’, sen ‘lopusta’ ja ‘tulevasta aiōnista’ antaa aiōnille selvästi rajoitetun ajan merkityksen. ‘31 ’Seuraava Gregorius Nyssalaisen kuvaus... on hyvä loppukaneetti toistaiseksi:
'Aeon tarkoittaa ajallisuutta, sitä, mikä tapahtuu ajassa.'"

Terms for Eternity on toinen David Konstanin ja Ilaria Ramellin kirjoittama tieteellinen teos aiōnista. Konstan on John Rowe Workman Distinguished Professor of Classics ja vertailevan kirjallisuuden professori Brownin yliopistossa R.I:ssä. Ramelli on antiikin filosofian apulaisprofessori Milanon katolisessa yliopistossa Italiassa. He ovat samaa mieltä tohtori Keizerin päätelmistä. He kirjoittivat:

”Lukuun ottamatta platonista filosofista sanastoa, joka on ominaista vain harvoille kirjoittajille, aiónios ei tarkoita ”ikuista”; se saa tämän merkityksen vain silloin, kun sillä viitataan Jumalaan, ja vain siksi, että ikuisuuden käsite sisältyi jumalakäsitykseen: muilta osin sillä on laaja merkitysskaala, ja sen mahdolliset tulkinnat ovat moninaiset, mutta se ei tarkoita ”ikuista”. Erityisesti silloin, kun se liitetään elämään tai rangaistukseen, Raamatussa ja kristityillä kirjoittajilla, jotka pysyttelevät lähellä raamatullista käyttöä, se merkitsee niiden kuulumista tulevaan maailmaan.” (Sivu 238)

Nämä tieteelliset teokset ovat tärkeitä, sillä ikuisen rangaistuksen keskeinen puolustus riippuu tästä absoluuttista ikuisuutta tarkoittavasta sanasta. Lisätietoja aiōn-sanan merkityksestä löydät verkkosivuiltamme: HopeBeyondHell.net; Further Study; Eternity, and Church History.
Ennen kuin menemme asiaan, tässä on muutamia kriittisiä alkuhuomautuksia, jotka on syytä pitää mielessä:

Hepreankielinen sana Sheol tarkoittaa ”hautaa”, ei ”helvettiä”.
_________________________________

Lue lisää

Kreikkalainen sana Haades tarkoittaa ”hautaa”, ei ”helvettiä”.

Kreikkalainen sana Tartarus oli Haadeksen sisällä oleva alue, joka ei myöskään ollut ikuinen eikä tarkoitettu ihmisille.

Jos siis tuomitsit jonkun Sheoliin tai Haadekseen, se oli yksinkertaisesti sanoa, että hän kuolisi...

Gehenna on fyysinen paikka Israelissa, Hinnomin laaksossa.
_________________________________

JOKAINEN yksittäinen ”helvetti” -nimitys Vanhassa testamentissa on käännetty virheellisesti sanasta ”Sheol”, joka tarkoittaa - ”hauta” tai ”kuoleman paikka”.

_________________________________

Anonyymi kirjoitti:

Kreikkalainen sana Haades tarkoittaa ”hautaa”, ei ”helvettiä”.

Kreikkalainen sana Tartarus oli Haadeksen sisällä oleva alue, joka ei myöskään ollut ikuinen eikä tarkoitettu ihmisille.

Jos siis tuomitsit jonkun Sheoliin tai Haadekseen, se oli yksinkertaisesti sanoa, että hän kuolisi...

Gehenna on fyysinen paikka Israelissa, Hinnomin laaksossa.
_________________________________

JOKAINEN yksittäinen ”helvetti” -nimitys Vanhassa testamentissa on käännetty virheellisesti sanasta ”Sheol”, joka tarkoittaa - ”hauta” tai ”kuoleman paikka”.

_________________________________

Lue lisää

Väärät toteutumattomat profetiat Raamatussa kumoavat koko sen uskonnon.

Yksikin väärä profetia, ja se mitätöi koko uskonnon
Voiko sellainen pyhä kirja, jonka ennustukset eivät toteudu, olla uskottava?
Vaikka jopa yksikin profetia ei toteutuisi täsmälleen?
Ei voi.

EI TOTEUTUNEET RAAMATUN PROFETIAT:

Jos Raamattu olisi totta, se ei sisältäisi yhtään epäonnistunutta ennustusta, mutta niin kuitenkin on. Ennen kuin tutkimme näitä epäonnistuneita profetioita, keskustellaan niin sanotuista täyttyneistä profetioista. Suurin osa Vanhan testamentin profetioista, kuten Jeesuksen täyttämät profetiat, ”täyttyvät” vain Uuden testamentin kertomuksissa.

Kun otetaan huomioon, että Raamattu on fiktiivinen teos, tämä ei ole mikään suuri asia, vaan Uuden testamentin kirjoittajat yksinkertaisesti kirjoittivat tarinoita, joissa oli mukana hahmoja, jotka täyttivät Vanhan testamentin tarinoissa tehdyt profetiat. Mitä tulee ennustuksiin, joiden väitetään täyttyneen todellisissa tapahtumissa, ne ovat epämääräisiä ennustuksia, joita voitaisiin helposti soveltaa mihin tahansa tapahtumaan. On tapauksia, joissa Raamattu tekee hyvin tarkkoja ennustuksia, mutta ei ole yllätys, että juuri nämä ovat epäonnistuneet:

Milloin tulee maailmanloppu ja Jeesuksen toinen tulo?

Matt. 24:3-35 "Ja kun hän istui Õljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki? ... Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus .. aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta .. ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."
Lukijaa muistutetaan, että Jeesuksen aikainen sukupolvi katosi noin 1900 vuotta sitten.
Mark. 13:30 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat."
Luuk. 21:32 "Totisesti minä sanon tei

Anonyymi kirjoitti:

Väärät toteutumattomat profetiat Raamatussa kumoavat koko sen uskonnon.

Yksikin väärä profetia, ja se mitätöi koko uskonnon
Voiko sellainen pyhä kirja, jonka ennustukset eivät toteudu, olla uskottava?
Vaikka jopa yksikin profetia ei toteutuisi täsmälleen?
Ei voi.

EI TOTEUTUNEET RAAMATUN PROFETIAT:

Jos Raamattu olisi totta, se ei sisältäisi yhtään epäonnistunutta ennustusta, mutta niin kuitenkin on. Ennen kuin tutkimme näitä epäonnistuneita profetioita, keskustellaan niin sanotuista täyttyneistä profetioista. Suurin osa Vanhan testamentin profetioista, kuten Jeesuksen täyttämät profetiat, ”täyttyvät” vain Uuden testamentin kertomuksissa.

Kun otetaan huomioon, että Raamattu on fiktiivinen teos, tämä ei ole mikään suuri asia, vaan Uuden testamentin kirjoittajat yksinkertaisesti kirjoittivat tarinoita, joissa oli mukana hahmoja, jotka täyttivät Vanhan testamentin tarinoissa tehdyt profetiat. Mitä tulee ennustuksiin, joiden väitetään täyttyneen todellisissa tapahtumissa, ne ovat epämääräisiä ennustuksia, joita voitaisiin helposti soveltaa mihin tahansa tapahtumaan. On tapauksia, joissa Raamattu tekee hyvin tarkkoja ennustuksia, mutta ei ole yllätys, että juuri nämä ovat epäonnistuneet:

Milloin tulee maailmanloppu ja Jeesuksen toinen tulo?

Matt. 24:3-35 "Ja kun hän istui Õljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki? ... Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus .. aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta .. ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."
Lukijaa muistutetaan, että Jeesuksen aikainen sukupolvi katosi noin 1900 vuotta sitten.
Mark. 13:30 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat."
Luuk. 21:32 "Totisesti minä sanon tei

Lue lisää

Mark. 13:30 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat."
Luuk. 21:32 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu."
Ajoittain arvellaan Jeesuksen tarkoittaneen 'sukupolvella' jotakin ihmissukupolvea väljempää käsitettä. Tämä selitys ei silti ole yhteensopiva Jeesuksen ja profeettojen lausuntojen kanssa --
Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."


EI TOTEUTUNUT.

Anonyymi kirjoitti:

Mark. 13:30 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat."
Luuk. 21:32 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu."
Ajoittain arvellaan Jeesuksen tarkoittaneen 'sukupolvella' jotakin ihmissukupolvea väljempää käsitettä. Tämä selitys ei silti ole yhteensopiva Jeesuksen ja profeettojen lausuntojen kanssa --
Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."


EI TOTEUTUNUT.

Lue lisää

Kun otetaan huomioon, että Raamattu on fiktiivinen teos, tämä ei ole mikään suuri asia, vaan Uuden testamentin kirjoittajat yksinkertaisesti kirjoittivat tarinoita, joissa oli mukana hahmoja, jotka täyttivät Vanhan testamentin tarinoissa tehdyt profetiat. Mitä tulee ennustuksiin, joiden väitetään täyttyneen todellisissa tapahtumissa, ne ovat epämääräisiä ennustuksia, joita voitaisiin helposti soveltaa mihin tahansa tapahtumaan. On tapauksia, joissa Raamattu tekee hyvin tarkkoja ennustuksia, mutta ei ole yllätys, että juuri nämä ovat epäonnistuneet:

Jesaja 17:1 ”Oraakkeli, joka koskee Damaskosta: Katso, Damaskosta ei enää tule kaupunkia, vaan siitä tulee rauniokasa.”

FAIL: Damaskoksessa asuu vielä nykyäänkin reilusti yli miljoona ihmistä, eikä se ole koskaan lakannut olemasta kaupunki. Se tunnetaan laajalti maailman vanhimpana yhtäjaksoisesti asuttuna kaupunkina.

Anonyymi kirjoitti:

Kun otetaan huomioon, että Raamattu on fiktiivinen teos, tämä ei ole mikään suuri asia, vaan Uuden testamentin kirjoittajat yksinkertaisesti kirjoittivat tarinoita, joissa oli mukana hahmoja, jotka täyttivät Vanhan testamentin tarinoissa tehdyt profetiat. Mitä tulee ennustuksiin, joiden väitetään täyttyneen todellisissa tapahtumissa, ne ovat epämääräisiä ennustuksia, joita voitaisiin helposti soveltaa mihin tahansa tapahtumaan. On tapauksia, joissa Raamattu tekee hyvin tarkkoja ennustuksia, mutta ei ole yllätys, että juuri nämä ovat epäonnistuneet:

Jesaja 17:1 ”Oraakkeli, joka koskee Damaskosta: Katso, Damaskosta ei enää tule kaupunkia, vaan siitä tulee rauniokasa.”

FAIL: Damaskoksessa asuu vielä nykyäänkin reilusti yli miljoona ihmistä, eikä se ole koskaan lakannut olemasta kaupunki. Se tunnetaan laajalti maailman vanhimpana yhtäjaksoisesti asuttuna kaupunkina.

Lue lisää

Jesaja 19:4-5 ”Minä annan egyptiläiset julman isännän valtaan, ja julma kuningas hallitsee heitä, sanoo Herra, Herra, Kaikkivaltias. Virran vedet kuivuvat, ja virran uoma kuivuu ja kuivuu.”

FAIL: Tässä mainittu joki on Niili, joka ei koskaan kuivunut ja on edelleen yksi Egyptin suurimmista luonnonvaroista.

Anonyymi kirjoitti:

Jesaja 19:4-5 ”Minä annan egyptiläiset julman isännän valtaan, ja julma kuningas hallitsee heitä, sanoo Herra, Herra, Kaikkivaltias. Virran vedet kuivuvat, ja virran uoma kuivuu ja kuivuu.”

FAIL: Tässä mainittu joki on Niili, joka ei koskaan kuivunut ja on edelleen yksi Egyptin suurimmista luonnonvaroista.

Lue lisää

Hesekiel 29:10-11 ”Sen tähden minä olen sinua ja sinun purojasi vastaan, ja minä teen Egyptin maan raunioiksi ja autioksi erämaaksi Migdolista Assuaniin, aina Kuusin rajalle asti. Sen läpi ei kulje ihmisen eikä eläimen jalka, eikä kukaan saa elää siellä neljäänkymmeneen vuoteen."”

FAIL: Egypti ei ole koskaan pitkän historiansa aikana ollut asumattomana neljäkymmentä vuotta.

Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."


EI TOTEUTUNUT.

Anonyymi kirjoitti:

Hesekiel 29:10-11 ”Sen tähden minä olen sinua ja sinun purojasi vastaan, ja minä teen Egyptin maan raunioiksi ja autioksi erämaaksi Migdolista Assuaniin, aina Kuusin rajalle asti. Sen läpi ei kulje ihmisen eikä eläimen jalka, eikä kukaan saa elää siellä neljäänkymmeneen vuoteen."”

FAIL: Egypti ei ole koskaan pitkän historiansa aikana ollut asumattomana neljäkymmentä vuotta.

Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."


EI TOTEUTUNUT.

Lue lisää

Nimittäin profetiat ovat ensisijainen todiste siitä, että Raamattu on Jumalan innoittama. Mutta jos ne ei toteudu, kyseessä ei voi olla...

Tarkastellaan useita pääsyitä siihen, miksi Raamatun profetiat eivät toteutuneet. Eivätkä ihmiset kiinnitä huomiota tähän tärkeään seikkaan

Raamattu on muinainen pyhä teksti, joka sisältää joukon ennustuksia tulevaisuudesta. Eri uskonnollisissa perinteissä uskovat suhtautuvat profetioihin kunnioittavasti ja toiveikkaasti ja toivovat niiden toteutuvan. Monet näistä ennustuksista eivät kuitenkaan ole koskaan toteutuneet.


Nimittäin profetiat ovat ensisijainen todiste siitä, että Raamattu on Jumalan innoittama. Tarkastellaan useita pääsyitä siihen, miksi Raamatun profetiat eivät toteutuneet. Eivätkä ihmiset kiinnitä huomiota tähän tärkeään seikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nimittäin profetiat ovat ensisijainen todiste siitä, että Raamattu on Jumalan innoittama. Mutta jos ne ei toteudu, kyseessä ei voi olla...

Tarkastellaan useita pääsyitä siihen, miksi Raamatun profetiat eivät toteutuneet. Eivätkä ihmiset kiinnitä huomiota tähän tärkeään seikkaan

Raamattu on muinainen pyhä teksti, joka sisältää joukon ennustuksia tulevaisuudesta. Eri uskonnollisissa perinteissä uskovat suhtautuvat profetioihin kunnioittavasti ja toiveikkaasti ja toivovat niiden toteutuvan. Monet näistä ennustuksista eivät kuitenkaan ole koskaan toteutuneet.


Nimittäin profetiat ovat ensisijainen todiste siitä, että Raamattu on Jumalan innoittama. Tarkastellaan useita pääsyitä siihen, miksi Raamatun profetiat eivät toteutuneet. Eivätkä ihmiset kiinnitä huomiota tähän tärkeään seikkaan.

Lue lisää

Tärkein syy siihen, että Raamatun ennustukset eivät toteudu, on tulevaisuutta koskevien ennusteiden tulkinnan luonteen monimutkainen ja monitahoinen vääristely.

Jossa lapsi heitettiin veden mukana ulos.

Ja kaikki kuviteltu usko Jumalaan muuttui pelkäksi kaupaksi.

Miten uskonnossa tehdään kauppaa, tiedän hyvin, samoin kuin tiedän, että mustalla puolella on valtavia resursseja ja niiden täydentämiseen en halua kovin paljon.

Olemme jo valinneet puolemme emmekä vaihda hevosia risteyksessä.

KRISTITYT, HINDUPALSTOJEN AHDISTELIJAT, YRITYKSENNE SAADA MUUT USKOONNE TÄÄLLÄ OVAT AJANHUKKAA.

Anonyymi kirjoitti:

Tärkein syy siihen, että Raamatun ennustukset eivät toteudu, on tulevaisuutta koskevien ennusteiden tulkinnan luonteen monimutkainen ja monitahoinen vääristely.

Jossa lapsi heitettiin veden mukana ulos.

Ja kaikki kuviteltu usko Jumalaan muuttui pelkäksi kaupaksi.

Miten uskonnossa tehdään kauppaa, tiedän hyvin, samoin kuin tiedän, että mustalla puolella on valtavia resursseja ja niiden täydentämiseen en halua kovin paljon.

Olemme jo valinneet puolemme emmekä vaihda hevosia risteyksessä.

KRISTITYT, HINDUPALSTOJEN AHDISTELIJAT, YRITYKSENNE SAADA MUUT USKOONNE TÄÄLLÄ OVAT AJANHUKKAA.

Lue lisää

Kuinka paljon Raamatun teksti on muuttunut vuosisatojen aikana?

Kaikki tuntevat ”Rikkinäinen puhelin” -leikin: ihmiset kuiskaavat ympyrässä sanan tai lauseen naapurin korvaan, ja leikin päätteeksi tekstin merkitys on muuttunut täysin. Ehkä sama on tapahtunut Raamatulle niiden vuosituhansien aikana, jolloin se on siirtynyt sukupolvelta toiselle?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka paljon Raamatun teksti on muuttunut vuosisatojen aikana?

Kaikki tuntevat ”Rikkinäinen puhelin” -leikin: ihmiset kuiskaavat ympyrässä sanan tai lauseen naapurin korvaan, ja leikin päätteeksi tekstin merkitys on muuttunut täysin. Ehkä sama on tapahtunut Raamatulle niiden vuosituhansien aikana, jolloin se on siirtynyt sukupolvelta toiselle?

Lue lisää

Tietoisia yrityksiä vääristää tekstiä ja vahingossa tapahtuneita kopiointivirheitä...

Tietoisia yrityksiä vääristää Raamatun tekstiä on tapahtunut. Raamatun kunnioitus uskonnollisessa maailmassa oli kuitenkin niin suurta, että tällaiset ”korjatut” tekstit tuomittiin välittömästi väärennöksiksi ja hylättiin. Lisäksi eri uskonnolliset ryhmät säilyttivät Raamattua itsenäisesti, ja ne tarkkailivat mustasukkaisesti toisiaan ja olivat aina valmiita huomauttamaan kaikista tekstin vääristymistä.

On kuitenkin mahdotonta sulkea pois vahingossa tapahtuneita ”kirjoitusvirheitä” kopioinnin yhteydessä. Niitä esiintyy nimittäin jopa nykyaikaisissa kirjoissa, jotka on julkaistu tietokoneiden avulla. Ja on vaikea kuvitella, kuinka paljon virheitä puolisokeat kirjurit olisivat voineet tehdä ennen kuin kirjapaino keksittiin!

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisia yrityksiä vääristää tekstiä ja vahingossa tapahtuneita kopiointivirheitä...

Tietoisia yrityksiä vääristää Raamatun tekstiä on tapahtunut. Raamatun kunnioitus uskonnollisessa maailmassa oli kuitenkin niin suurta, että tällaiset ”korjatut” tekstit tuomittiin välittömästi väärennöksiksi ja hylättiin. Lisäksi eri uskonnolliset ryhmät säilyttivät Raamattua itsenäisesti, ja ne tarkkailivat mustasukkaisesti toisiaan ja olivat aina valmiita huomauttamaan kaikista tekstin vääristymistä.

On kuitenkin mahdotonta sulkea pois vahingossa tapahtuneita ”kirjoitusvirheitä” kopioinnin yhteydessä. Niitä esiintyy nimittäin jopa nykyaikaisissa kirjoissa, jotka on julkaistu tietokoneiden avulla. Ja on vaikea kuvitella, kuinka paljon virheitä puolisokeat kirjurit olisivat voineet tehdä ennen kuin kirjapaino keksittiin!

Lue lisää

KOSKA MAAPALLO EI RAAMATUN MUKAAN VOI OLLA YLI 6000 VUOTTA VANHA, KRISTITYT KEKSIVÄT UUDEN "TIETEELLISEN TEORIAN", JONKA MUKAAN SAATANA, (JOKA ON ITSE ASIASSA ALLEGORIA), LAITTOI KAIKKI DINOSAURUSFOSSIILIT MAAN PÄÄLLE EKSYTTÄÄKSEEN IHMISIÄ.

Anonyymi kirjoitti:

KOSKA MAAPALLO EI RAAMATUN MUKAAN VOI OLLA YLI 6000 VUOTTA VANHA, KRISTITYT KEKSIVÄT UUDEN "TIETEELLISEN TEORIAN", JONKA MUKAAN SAATANA, (JOKA ON ITSE ASIASSA ALLEGORIA), LAITTOI KAIKKI DINOSAURUSFOSSIILIT MAAN PÄÄLLE EKSYTTÄÄKSEEN IHMISIÄ.

Lue lisää

Kristitty omaan uskontoon pakkokäännyttäjä uskoo, että ihmiskunta on vain 6000 vuotta vanha.

Myös entisessä tuttavapiirissäni, menneisyydestäni - he kaikki uskovat maapallon ja ihmisten iän olevan vain 6000 vuotta, koska raamatullisen kronologian mukaan se ei voi olla enempää.

Mutta miksi sitten on dinosaurusten luut maapallolla?

Ihminen on myös enemmän kuin 6000 vuotta vanha, eikä olematon saatana ei laittanut fossiileja maahan.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty omaan uskontoon pakkokäännyttäjä uskoo, että ihmiskunta on vain 6000 vuotta vanha.

Myös entisessä tuttavapiirissäni, menneisyydestäni - he kaikki uskovat maapallon ja ihmisten iän olevan vain 6000 vuotta, koska raamatullisen kronologian mukaan se ei voi olla enempää.

Mutta miksi sitten on dinosaurusten luut maapallolla?

Ihminen on myös enemmän kuin 6000 vuotta vanha, eikä olematon saatana ei laittanut fossiileja maahan.

Lue lisää

Ihminen on myös enemmän kuin 6000 vuotta vanha, eikä olematon saatana ei laittanut fossiileja maahan.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat

Ihmiskunnan tuntematon historia

https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


"Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.

"Jos kirja antaa sysäyksen toisen ammattimaisen tutkimuksen aloittamiseen todisteista, jotka eivät sovi ihmisen evoluution viralliseen käsitykseen, se yksin riittää kunnianosoitukseksi sen kirjoittajille heidän tärkeästä panoksestaan ihmiskunnan historian tuntemukseen."
Tohtori Siegfried Scherer
Biologi, Münchenin ammattikorkeakoulu, Saksa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen on myös enemmän kuin 6000 vuotta vanha, eikä olematon saatana ei laittanut fossiileja maahan.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat

Ihmiskunnan tuntematon historia

https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


"Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.

"Jos kirja antaa sysäyksen toisen ammattimaisen tutkimuksen aloittamiseen todisteista, jotka eivät sovi ihmisen evoluution viralliseen käsitykseen, se yksin riittää kunnianosoitukseksi sen kirjoittajille heidän tärkeästä panoksestaan ihmiskunnan historian tuntemukseen."
Tohtori Siegfried Scherer
Biologi, Münchenin ammattikorkeakoulu, Saksa.

Lue lisää

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.



Yksi varhaisimmista ennustuksista on ennustus Buddhan ilmestymisestä. Srimad-Bhagavatam (1.3.24), joka on kerrottu 5 000 vuotta sitten, kertoo Herran Buddhan ilmestymisestä 2 500 vuotta tämän ennustuksen jälkeen, vuonna 560 eKr:
Kali Yugan alussa Kaikkivaltias ilmestyy Gayan maakunnassa Lord Buddhana, Anjanan poikana, johtaakseen harhaan niitä, jotka ovat vihamielisiä uskovia kohtaan.
Samanlaisia tekstejä on monissa Puranoissa.    Niissä puhutaan ajoista, jolloin ihmiset, joilla ei ollut asianmukaisia ominaisuuksia, alkoivat yksinkertaisesti tappaa eläimiä vedalaisten riittien varjolla. Buddha hylkäsi vedalaiset rituaalit ja alkoi saarnata väkivallattomuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.



Yksi varhaisimmista ennustuksista on ennustus Buddhan ilmestymisestä. Srimad-Bhagavatam (1.3.24), joka on kerrottu 5 000 vuotta sitten, kertoo Herran Buddhan ilmestymisestä 2 500 vuotta tämän ennustuksen jälkeen, vuonna 560 eKr:
Kali Yugan alussa Kaikkivaltias ilmestyy Gayan maakunnassa Lord Buddhana, Anjanan poikana, johtaakseen harhaan niitä, jotka ovat vihamielisiä uskovia kohtaan.
Samanlaisia tekstejä on monissa Puranoissa.    Niissä puhutaan ajoista, jolloin ihmiset, joilla ei ollut asianmukaisia ominaisuuksia, alkoivat yksinkertaisesti tappaa eläimiä vedalaisten riittien varjolla. Buddha hylkäsi vedalaiset rituaalit ja alkoi saarnata väkivallattomuudesta.

Lue lisää

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

PALJON KÄÄNNÖSVIRHEITÄ SUOMEN KIELESSÄ:

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.


Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa

Toinen mielenkiintoinen ennustus kertoo, että Kali-yugassa yksi suurista puolijumalista, Herra Shiva, ilmestyy Shankaracharyana. Padma Puranassa (6.236.5-12) Shiva selittää vaimolleen Parvatille, kuinka hän laskeutuu Kali-aikakaudella julistamaan buddhalaisuuden illusoriseksi, vääräksi uskonnoksi. Hän sanoo levittävänsä Mayavadaa eli persoonattomuuden filosofiaa, jonka pääaiheena on Brahmanin, suuren persoonattoman henkisen voiman, määrittelemätön luonne. Shiva sanoo:
Mayan filosofia (Mayavada) on jumalaton oppi, se on pseudobuddhalaisuutta. Minä julistan sen ilmestymällä Kali Yugassa Brahmanin muodossa. Se tekee Vedojen pyhät tekstit merkityksettömiksi, maailma tuomitsee sen. Tämä oppi kehottaa luopumaan velvollisuuksista (olemaan vapaa karmasta), ja siksi se on langenneiden uskonto. Sillä perusteella, että Korkein sielu ja yksilön sielu kumpuavat (samasta) laaduttomasta Brahmanista, julistan ne tasa-arvoisiksi. Oi Jumalatar, olen päättänyt levittää mayavada-uskontoa (persoonattomuususkontoa) pettääkseni kalin aikakauden ihmisiä {suuntaamalla heitä ateismiin kieltämällä Jumalan persoonallisen muodon).
Kurma Purana (1.30.33-34) toteaa:

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

PALJON KÄÄNNÖSVIRHEITÄ SUOMEN KIELESSÄ:

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.


Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa

Toinen mielenkiintoinen ennustus kertoo, että Kali-yugassa yksi suurista puolijumalista, Herra Shiva, ilmestyy Shankaracharyana. Padma Puranassa (6.236.5-12) Shiva selittää vaimolleen Parvatille, kuinka hän laskeutuu Kali-aikakaudella julistamaan buddhalaisuuden illusoriseksi, vääräksi uskonnoksi. Hän sanoo levittävänsä Mayavadaa eli persoonattomuuden filosofiaa, jonka pääaiheena on Brahmanin, suuren persoonattoman henkisen voiman, määrittelemätön luonne. Shiva sanoo:
Mayan filosofia (Mayavada) on jumalaton oppi, se on pseudobuddhalaisuutta. Minä julistan sen ilmestymällä Kali Yugassa Brahmanin muodossa. Se tekee Vedojen pyhät tekstit merkityksettömiksi, maailma tuomitsee sen. Tämä oppi kehottaa luopumaan velvollisuuksista (olemaan vapaa karmasta), ja siksi se on langenneiden uskonto. Sillä perusteella, että Korkein sielu ja yksilön sielu kumpuavat (samasta) laaduttomasta Brahmanista, julistan ne tasa-arvoisiksi. Oi Jumalatar, olen päättänyt levittää mayavada-uskontoa (persoonattomuususkontoa) pettääkseni kalin aikakauden ihmisiä {suuntaamalla heitä ateismiin kieltämällä Jumalan persoonallisen muodon).
Kurma Purana (1.30.33-34) toteaa:

Lue lisää

Kurma Purana (1.30.33-34) toteaa:
Kali Yugan aikana Shankara, Nilalohita, inkarnoituu palauttaakseen Shrautan (eli Vedicin) ja Smarthan (Smritiin perustuvan) rituaalit ja huolehtiakseen palvojiensa hyvinvoinnista. Hän opettaa seuraajilleen tietoa Brahmanista.
Shiva Purana siteeraa Korkeimman Herran sanoja, jotka on osoitettu lordi Shivalle:
Harhauta Kali-yugan ihmisiä julistamalla Vedojen fiktiivistä merkitystä heidän hämmentämisekseen.
Korkein Herra itse määräsi lordi Shivan laskeutumaan Kali Yugaan eksyttääkseen ateistit ja kehittääkseen filosofian ja kirjallisuuden, joka kätkee Korkeimman Herran ja saa ihmiset luulemaan, että Shiva on Korkein Herra.

Tämä todetaan Padma Puranassa (6.71.89-116). Tässä jakeessa saamme vahvistuksen sille, että Korkeimman Herran pyynnöstä Herra Shiva ilmestyi Shankaracharyan muodossa Kali Yugassa.

Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmanaperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja.    Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä.

Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava.

Anonyymi kirjoitti:

Kurma Purana (1.30.33-34) toteaa:
Kali Yugan aikana Shankara, Nilalohita, inkarnoituu palauttaakseen Shrautan (eli Vedicin) ja Smarthan (Smritiin perustuvan) rituaalit ja huolehtiakseen palvojiensa hyvinvoinnista. Hän opettaa seuraajilleen tietoa Brahmanista.
Shiva Purana siteeraa Korkeimman Herran sanoja, jotka on osoitettu lordi Shivalle:
Harhauta Kali-yugan ihmisiä julistamalla Vedojen fiktiivistä merkitystä heidän hämmentämisekseen.
Korkein Herra itse määräsi lordi Shivan laskeutumaan Kali Yugaan eksyttääkseen ateistit ja kehittääkseen filosofian ja kirjallisuuden, joka kätkee Korkeimman Herran ja saa ihmiset luulemaan, että Shiva on Korkein Herra.

Tämä todetaan Padma Puranassa (6.71.89-116). Tässä jakeessa saamme vahvistuksen sille, että Korkeimman Herran pyynnöstä Herra Shiva ilmestyi Shankaracharyan muodossa Kali Yugassa.

Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmanaperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja.    Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä.

Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava.

Lue lisää

Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.

Lue lisää

Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

https://en.wikipedia.org/wiki/Adi_Shankara

https://en.wikipedia.org/wiki/Shankaracharya

https://sanity-admin.rudraksha-ratna.com/static/images/blogs/Shankaracharya+1.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

https://en.wikipedia.org/wiki/Adi_Shankara

https://en.wikipedia.org/wiki/Shankaracharya

https://sanity-admin.rudraksha-ratna.com/static/images/blogs/Shankaracharya 1.jpg

Lue lisää

Ennustus Buddhan ilmestymisestä.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.


Yksi varhaisimmista ennustuksista on ennustus Buddhan ilmestymisestä. Srimad-Bhagavatam (1.3.24), joka on kerrottu 5 000 vuotta sitten, kertoo Herran Buddhan ilmestymisestä 2 500 vuotta tämän ennustuksen jälkeen, vuonna 560 eKr:

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

Anonyymi kirjoitti:

Ennustus Buddhan ilmestymisestä.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.


Yksi varhaisimmista ennustuksista on ennustus Buddhan ilmestymisestä. Srimad-Bhagavatam (1.3.24), joka on kerrottu 5 000 vuotta sitten, kertoo Herran Buddhan ilmestymisestä 2 500 vuotta tämän ennustuksen jälkeen, vuonna 560 eKr:

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

Lue lisää

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

PALJON KÄÄNNÖSVIRHEITÄ SUOMEN KIELESSÄ:

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.


Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta

Sri Chaitanya Mahaprabhu oli korkeimman Herran viimeinen inkarnaatio, joka ilmestyi tähän maailmaan. Hänen ilmestymisensä oli ennustettu lukuisissa vedalaisissa teksteissä, jotka oli kirjoitettu monia satoja ja jopa tuhansia vuosia ennen tuota helmikuun päivää vuonna 1486, jolloin Sri Chaitanya ilmestyi Bengalissa Sridham Mayapurissa, Kalkutan pohjoispuolella.
Yksi vanhimmista Sri Chaitanyan ilmestymistä tähän maailmaan koskevista ennustuksista sisältyy Atharva-vedassa säkeeseen, joka alkaa sanoilla:..sanskrit...

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.

PALJON KÄÄNNÖSVIRHEITÄ SUOMEN KIELESSÄ:

Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

PALJON KÄÄNNÖSVIRHEITÄ SUOMEN KIELESSÄ:

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.


Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta

Sri Chaitanya Mahaprabhu oli korkeimman Herran viimeinen inkarnaatio, joka ilmestyi tähän maailmaan. Hänen ilmestymisensä oli ennustettu lukuisissa vedalaisissa teksteissä, jotka oli kirjoitettu monia satoja ja jopa tuhansia vuosia ennen tuota helmikuun päivää vuonna 1486, jolloin Sri Chaitanya ilmestyi Bengalissa Sridham Mayapurissa, Kalkutan pohjoispuolella.
Yksi vanhimmista Sri Chaitanyan ilmestymistä tähän maailmaan koskevista ennustuksista sisältyy Atharva-vedassa säkeeseen, joka alkaa sanoilla:..sanskrit...

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.

PALJON KÄÄNNÖSVIRHEITÄ SUOMEN KIELESSÄ:

Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta.

Lue lisää

Vedojen ennustukset Jumalan viimeisestä inkarnaatiosta
Viimeinen korkeimman Herran inkarnaatio, joka ilmestyi tähän maailmaan, oli Sri Chaitanya Mahaprabhu. Hän oli opettajana rakkaudessa Jumalaa kohtaan, universaalissa rakkaudessa jokaista elävää olentoa ja kaikkea ympärillä olevaa kohtaan.
Hänen ilmestymisensä oli ennustettu lukuisissa vedalaisissa kirjoituksissa monta tuhatta vuotta ennen hänen syntymäänsä vuonna 1486 Bengalissa, Intiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Vedojen ennustukset Jumalan viimeisestä inkarnaatiosta
Viimeinen korkeimman Herran inkarnaatio, joka ilmestyi tähän maailmaan, oli Sri Chaitanya Mahaprabhu. Hän oli opettajana rakkaudessa Jumalaa kohtaan, universaalissa rakkaudessa jokaista elävää olentoa ja kaikkea ympärillä olevaa kohtaan.
Hänen ilmestymisensä oli ennustettu lukuisissa vedalaisissa kirjoituksissa monta tuhatta vuotta ennen hänen syntymäänsä vuonna 1486 Bengalissa, Intiassa.

Lue lisää

Atharva Veda sisältää yhden vanhimmista profetioista Sri Chaitanyan ilmestymisestä tähän maailmaan: "Neljä- tai viisituhatta vuotta Kali-yugan alusta laskeudun alas sannyasin (luopuneen), korkean, kauniin, pyhän brahmana-hartaan muodossa. Toistan jatkuvasti Herran Pyhiä Nimiä ja koen näin omistautuneen palvelun suloisuuden. Vain kypsät hartaat ymmärtävät Minua kuitenkin."

Suuressa klassisessa Mahabharatassa (Vishnu-sahasra-nama-stotra, 127.92.75) sanotaan: "Korkeimman Herran keho on kullanvärinen (kun Hän ilmestyy Lordi Chaitanyana). Hänellä on kaunis muoto, ja koko Hänen kehonsa on sulan kullan värinen. Hän omaksuu neljännen elämäntavan (sannyasa - luopuminen) ... Hän tulee erottautumaan siitä, että hän keskittyy täysin omistautuneeseen palveluun ja sankirtana-liikkeen levittämiseen."

Anonyymi kirjoitti:

Atharva Veda sisältää yhden vanhimmista profetioista Sri Chaitanyan ilmestymisestä tähän maailmaan: "Neljä- tai viisituhatta vuotta Kali-yugan alusta laskeudun alas sannyasin (luopuneen), korkean, kauniin, pyhän brahmana-hartaan muodossa. Toistan jatkuvasti Herran Pyhiä Nimiä ja koen näin omistautuneen palvelun suloisuuden. Vain kypsät hartaat ymmärtävät Minua kuitenkin."

Suuressa klassisessa Mahabharatassa (Vishnu-sahasra-nama-stotra, 127.92.75) sanotaan: "Korkeimman Herran keho on kullanvärinen (kun Hän ilmestyy Lordi Chaitanyana). Hänellä on kaunis muoto, ja koko Hänen kehonsa on sulan kullan värinen. Hän omaksuu neljännen elämäntavan (sannyasa - luopuminen) ... Hän tulee erottautumaan siitä, että hän keskittyy täysin omistautuneeseen palveluun ja sankirtana-liikkeen levittämiseen."

Lue lisää

Myös Vayu Puranassa löydämme ennustuksen Hänen tulostaan.

Toistan Pyhiä Nimiä inspiroituneena. Vedojen polkua seuraten vapautan omistautuneet, taistelen heidän vihollisiaan vastaan ja levitän kunniaani kaikkialle maan päälle. Kali-yugan sokaisemille Pyhien Nimieni säkeet nousevat kuin aurinko.


Toistan Pyhiä Nimiä inspiroituneena. Vedojen polkua seuraten vapautan omistautuneet, taistelen heidän vihollisiaan vastaan ja levitän kunniaani kaikkialle maan päälle. Kali-yugan sokaisemille Pyhien Nimieni säkeet nousevat kuin aurinko.

Toistan Pyhiä Nimiä inspiroituneena. Vedojen polkua seuraten vapautan omistautuneet, taistelen heidän vihollisiaan vastaan ja levitän kunniaani kaikkialle maan päälle. Kali-yugan sokaisemille Pyhien Nimieni säkeet nousevat kuin aurinko.


Garuda Puranassa sanotaan: "Kali Yugassa Herra saa kultaisen ulkomuodon. Hänestä tulee sannyasi, joka palvoo Herra Jagannathaa Purissa."

Anonyymi kirjoitti:

Myös Vayu Puranassa löydämme ennustuksen Hänen tulostaan.

Toistan Pyhiä Nimiä inspiroituneena. Vedojen polkua seuraten vapautan omistautuneet, taistelen heidän vihollisiaan vastaan ja levitän kunniaani kaikkialle maan päälle. Kali-yugan sokaisemille Pyhien Nimieni säkeet nousevat kuin aurinko.


Toistan Pyhiä Nimiä inspiroituneena. Vedojen polkua seuraten vapautan omistautuneet, taistelen heidän vihollisiaan vastaan ja levitän kunniaani kaikkialle maan päälle. Kali-yugan sokaisemille Pyhien Nimieni säkeet nousevat kuin aurinko.

Toistan Pyhiä Nimiä inspiroituneena. Vedojen polkua seuraten vapautan omistautuneet, taistelen heidän vihollisiaan vastaan ja levitän kunniaani kaikkialle maan päälle. Kali-yugan sokaisemille Pyhien Nimieni säkeet nousevat kuin aurinko.


Garuda Puranassa sanotaan: "Kali Yugassa Herra saa kultaisen ulkomuodon. Hänestä tulee sannyasi, joka palvoo Herra Jagannathaa Purissa."

Lue lisää

KAIKKI JUMALAN INKARNAATIOT ON ENNUSTETTU TUHANSIA VUOSIA ETUKÄTEEN TEKSTEISSÄ. JOS NIITÄ EI OLE TEKSTEISSÄ, KYSEESSÄ EI OLE JUMALAN INKARNAATIO.

On niin, että niin monet ihmiset väittävät olevansa jumalan inkarnaatioita. Se on erittäin helppo tarkistaa: mainitaanko heidät teksteissä vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

KAIKKI JUMALAN INKARNAATIOT ON ENNUSTETTU TUHANSIA VUOSIA ETUKÄTEEN TEKSTEISSÄ. JOS NIITÄ EI OLE TEKSTEISSÄ, KYSEESSÄ EI OLE JUMALAN INKARNAATIO.

On niin, että niin monet ihmiset väittävät olevansa jumalan inkarnaatioita. Se on erittäin helppo tarkistaa: mainitaanko heidät teksteissä vai ei.

Lue lisää

Aikaisemmassa tekstissä, Shvetashvatara Upanishadissa (3.12), sanotaan:
Mahaprabhu. Korkein Persoonallisuus, loistaa kuin sulatettu kulta eikä ole altis rappeutumiselle. Hän on pukeutunut sannyasin asuun. Hän (sankirtanan kautta) lahjoittaa henkistä älykkyyttä eläville olennoille. Hän on hengellisen puhtauden ja vapautumisen lähde.
Kuvaus Hänen ominaisuuksistaan ”suurena herrana” ja siitä, miten Hän ”lahjoittaa henkistä älykkyyttä”, sisältyy yhteen Upanishadeista.    Kyseessä on yksi vähemmän tunnetuista Upanishadeista nimeltä Chaitanyopanishad.    Se on Atharva-vedan täydennys.    Se ei ainoastaan ennusta Sri Chaitanyan ilmestymistä, vaan myös kuvaa hänen elämäänsä ja tarkoitustaan ja selittää, miksi hänen henkisen valaistumisen menetelmänsä on niin voimakas ja tehokas Kalin aikakaudella. Chaitanyopanishad on pieni teksti, joka sisältää vain yhdeksäntoista säettä, mutta jokainen säe on täynnä syvällisiä merkityksiä.
Chaitanyopanishadissa kerrotaan, kuinka kerran Pip-palada, Herran Brahman poika, tuli isänsä luo ja kysyi, miten Kalin aikakauden syntiset elävät olennot voisivat saavuttaa vapautuksen. Herra Brahma pyysi häntä kuuntelemaan tarkasti ja kertoi yksityiskohtaisesti, mitä Kali yugassa tapahtuisi. Hän selitti pojalleen, että kali-ugassa tulee jälleen Korkein Persoonallisuus, jonka ruumis on täysin transsendentaalinen, Se, joka Ylisielun muodossa läpäisee kaiken ja asuu jokaisessa sydämessä.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLIESTI.

Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

Anonyymi kirjoitti:

Aikaisemmassa tekstissä, Shvetashvatara Upanishadissa (3.12), sanotaan:
Mahaprabhu. Korkein Persoonallisuus, loistaa kuin sulatettu kulta eikä ole altis rappeutumiselle. Hän on pukeutunut sannyasin asuun. Hän (sankirtanan kautta) lahjoittaa henkistä älykkyyttä eläville olennoille. Hän on hengellisen puhtauden ja vapautumisen lähde.
Kuvaus Hänen ominaisuuksistaan ”suurena herrana” ja siitä, miten Hän ”lahjoittaa henkistä älykkyyttä”, sisältyy yhteen Upanishadeista.    Kyseessä on yksi vähemmän tunnetuista Upanishadeista nimeltä Chaitanyopanishad.    Se on Atharva-vedan täydennys.    Se ei ainoastaan ennusta Sri Chaitanyan ilmestymistä, vaan myös kuvaa hänen elämäänsä ja tarkoitustaan ja selittää, miksi hänen henkisen valaistumisen menetelmänsä on niin voimakas ja tehokas Kalin aikakaudella. Chaitanyopanishad on pieni teksti, joka sisältää vain yhdeksäntoista säettä, mutta jokainen säe on täynnä syvällisiä merkityksiä.
Chaitanyopanishadissa kerrotaan, kuinka kerran Pip-palada, Herran Brahman poika, tuli isänsä luo ja kysyi, miten Kalin aikakauden syntiset elävät olennot voisivat saavuttaa vapautuksen. Herra Brahma pyysi häntä kuuntelemaan tarkasti ja kertoi yksityiskohtaisesti, mitä Kali yugassa tapahtuisi. Hän selitti pojalleen, että kali-ugassa tulee jälleen Korkein Persoonallisuus, jonka ruumis on täysin transsendentaalinen, Se, joka Ylisielun muodossa läpäisee kaiken ja asuu jokaisessa sydämessä.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLIESTI.

Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

Lue lisää

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLIESTI.

Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

https://hkmkota.org/content/uploads/philosophy/chaitanya-mahaprabhu.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Chaitanya_Mahaprabhu

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXviGzA28d8OzZSlgyV2DVvlh3BpuMQHvgUf-oHNE1GTpT7GNkRwmjKgKYOoaQNtlSbWCtZKpaY6q7gASazWNBTgmoSWDqxhoYr7aGGsXuTdTiUzHjS9O2y_SOmH0bk9ZP63UV0h7pjoc/s1600/Chaitanya_mahaprabhu.jpg

Anonyymi kirjoitti:

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLIESTI.

Profetiat Sri Chaitanya Mahaprabhusta.

TOTEUTUNUT TÄSMÄLLISESTI.

https://hkmkota.org/content/uploads/philosophy/chaitanya-mahaprabhu.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Chaitanya_Mahaprabhu

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXviGzA28d8OzZSlgyV2DVvlh3BpuMQHvgUf-oHNE1GTpT7GNkRwmjKgKYOoaQNtlSbWCtZKpaY6q7gASazWNBTgmoSWDqxhoYr7aGGsXuTdTiUzHjS9O2y_SOmH0bk9ZP63UV0h7pjoc/s1600/Chaitanya_mahaprabhu.jpg

Lue lisää

Toteutunut, ennustettu tuhansia vuosia sitten.
Muita ennustuksia samasta aiheesta lukuisissa Vedalaisissa teksteissä.


Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.

Profetia Jeesuksesta Kristuksesta ja suuresta oikeudenkäynnistä.

Bhavishya Purana on suhteellisen pieni, sillä se sisältää vain 14 000 säettä eli shlokaa.    Se käsittelee monia aiheita ja kertoo monia tarinoita, jotka vastaavat tiedon eri tasoja.

Se tunnetaan kuitenkin pääasiassa astrologisista ennustuksista ja pitkistä luetteloista Kali-kauden hallitsevista dynastioista. Suurin osa näistä ennustuksista kuvaa aikoja Kauravien ja Pandavien välisen Kurukshetran taistelun päättymisen jälkeen, joka ajoitetaan yleensä vuosiin 3140-3137 eaa.

Tämän sodan jälkeen, lordi Krishnan lähdettyä, alkoi Kali-aika noin vuonna 3102 eaa. Kali-aika alkoi. Bhavishya Puranan uskotaan kirjoitetun kuningas Senajitin aikana, 267 vuotta Kurukshetran taistelun jälkeen.

Bhavishya Puranan viimeisissä osissa Kali-yugaa kuvataan hyvin selvästi pahana aikakautena. Siinä puhutaan javalaisten (kreikkalaisten) Intian valloituksesta, jossa he tavoittelevat rikkaita saaliita. Nämä javanat seuraavat epäoikeudenmukaista tietä: heidän kuninkaillaan ei ole kuninkaalle sopivia ominaisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Toteutunut, ennustettu tuhansia vuosia sitten.
Muita ennustuksia samasta aiheesta lukuisissa Vedalaisissa teksteissä.


Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

OK. Tässä on muutamia esimerkkejä tuhansien joukosta.

Samoja tulevaisuuden tapahtumia ja samoja avatareita, persoonallisuuksia jne. on ennustettu Veda-teksteissä tuhansia vuosia ennen itse tapahtumaa, ja täysin erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä, vaan monissa.

Profetia Jeesuksesta Kristuksesta ja suuresta oikeudenkäynnistä.

Bhavishya Purana on suhteellisen pieni, sillä se sisältää vain 14 000 säettä eli shlokaa.    Se käsittelee monia aiheita ja kertoo monia tarinoita, jotka vastaavat tiedon eri tasoja.

Se tunnetaan kuitenkin pääasiassa astrologisista ennustuksista ja pitkistä luetteloista Kali-kauden hallitsevista dynastioista. Suurin osa näistä ennustuksista kuvaa aikoja Kauravien ja Pandavien välisen Kurukshetran taistelun päättymisen jälkeen, joka ajoitetaan yleensä vuosiin 3140-3137 eaa.

Tämän sodan jälkeen, lordi Krishnan lähdettyä, alkoi Kali-aika noin vuonna 3102 eaa. Kali-aika alkoi. Bhavishya Puranan uskotaan kirjoitetun kuningas Senajitin aikana, 267 vuotta Kurukshetran taistelun jälkeen.

Bhavishya Puranan viimeisissä osissa Kali-yugaa kuvataan hyvin selvästi pahana aikakautena. Siinä puhutaan javalaisten (kreikkalaisten) Intian valloituksesta, jossa he tavoittelevat rikkaita saaliita. Nämä javanat seuraavat epäoikeudenmukaista tietä: heidän kuninkaillaan ei ole kuninkaalle sopivia ominaisuuksia.

Lue lisää

Myös muissa Puranoissa - Matsya, Vayu, Brahmanda, Vishnu, Garuda ja Bhagavata Purana - on samanlaisia ennustuksia. Nämä kuvaukset ovat joiltakin osin samankaltaisia ja toisilta osin erilaisia, ja tarkastelemme näitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia yksityiskohtaisemmin, kun alamme vertailla näiden profetioiden yksityiskohtia selvittääksemme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Joitakin tärkeitä ennustuksia Bhavishya Puranasta, jonka hän ajoittaa 3. vuosituhannelle eaa. Yksi niistä kuvaa Isha putran, Jumalan (Isha) pojan (putra) tuloa, joka syntyy naimattomasta naisesta nimeltä Kumari (Maria) Garbha Sambhava. Hän vierailee Intiassa kolmentoista vuoden ikäisenä ja matkustaa Himalajalle suorittamaan tapasia eli katumusta saavuttaakseen henkisen kypsyyden rishien ja siddha-joogien johdolla.    Sitten hän palaisi Palestiinaan saarnaamaan kansalleen.


Jeesus siis oppi Intian pyhimyksiltä.

Tämä selittää hänen kykynsä tehdä ihmeitä (siddhit).    Syy varhaisen kristinuskon ja hindulaisuuden välisiin moniin rinnastuksiin tulee selväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Myös muissa Puranoissa - Matsya, Vayu, Brahmanda, Vishnu, Garuda ja Bhagavata Purana - on samanlaisia ennustuksia. Nämä kuvaukset ovat joiltakin osin samankaltaisia ja toisilta osin erilaisia, ja tarkastelemme näitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia yksityiskohtaisemmin, kun alamme vertailla näiden profetioiden yksityiskohtia selvittääksemme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Joitakin tärkeitä ennustuksia Bhavishya Puranasta, jonka hän ajoittaa 3. vuosituhannelle eaa. Yksi niistä kuvaa Isha putran, Jumalan (Isha) pojan (putra) tuloa, joka syntyy naimattomasta naisesta nimeltä Kumari (Maria) Garbha Sambhava. Hän vierailee Intiassa kolmentoista vuoden ikäisenä ja matkustaa Himalajalle suorittamaan tapasia eli katumusta saavuttaakseen henkisen kypsyyden rishien ja siddha-joogien johdolla.    Sitten hän palaisi Palestiinaan saarnaamaan kansalleen.


Jeesus siis oppi Intian pyhimyksiltä.

Tämä selittää hänen kykynsä tehdä ihmeitä (siddhit).    Syy varhaisen kristinuskon ja hindulaisuuden välisiin moniin rinnastuksiin tulee selväksi.

Lue lisää

Jeesus vierailee Varanasissa ja muissa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden pyhissä paikoissa. Notovitchin vuonna 1886 Ladakhissa Intiassa sijaitsevasta Hemis-luostarista löytämä Isan (Issa) elämää käsittelevä käsikirjoitus sekä Srinagarista (Kashmir) Rosa Balista, Yuz Asafin (Isan) haudasta, löytyneet hepreankieliset kirjoitukset vahvistavat nämä tosiasiat. Bhavishya Purana sisältää ennustuksen Jeesuksen tapaamisesta keisari Shalivahanan kanssa, jonka myötä alkoi Shalivahanan eli ”Shakan” aikakausi. Tohtori Vedavyas kertoo kaiken tämän telugun kielellä kirjoitetussa kirjassaan Veerabrahmendra Yogipai Parishodhana.

Kuvaus näistä tapahtumista sisältyy Bhavishya Puranan erään jakson jakeisiin 17-32.    Siinä kerrotaan, että Vikram Jitin pojanpoika Shalivahana oli kushanien hallitsija.    Hänen uskotaan hallinneen vuosina 39-50 jKr. Hän kukisti hyökkääjät Kiinasta, Parfiasta, Skytiasta ja Baktriasta. Kun hän oli asettanut rajan arya-nojen ja mlechchhasien välille, hän määräsi kaikki mlechchchhasit lähtemään Intiasta. Eräänä päivänä hän matkusti Himalajalle ja saapui Khunin eli Ladakhin maahan. Siellä hän tapasi valkoisiin pukeutuneen vaaleaihoisen nuoren miehen, joka näytti pyhimykseltä. Mahtava kuningas kysyi häneltä, kuka hän oli. Nuorukainen vastasi, että häntä kutsutaan Jumalan pojaksi, Neitsyt-syntyneeksi, epäuskoisten opettajaksi ja että hän oli vakavasti mukana totuuden etsinnässä.

Kuningas kysyi häneltä, mikä hänen uskontonsa oli. Nuori mies vastasi olevansa kotoisin maasta, jossa ei ollut totuutta, vaan ainoastaan rajaton paha. Hän oli esiintynyt Messiaana.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesus vierailee Varanasissa ja muissa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden pyhissä paikoissa. Notovitchin vuonna 1886 Ladakhissa Intiassa sijaitsevasta Hemis-luostarista löytämä Isan (Issa) elämää käsittelevä käsikirjoitus sekä Srinagarista (Kashmir) Rosa Balista, Yuz Asafin (Isan) haudasta, löytyneet hepreankieliset kirjoitukset vahvistavat nämä tosiasiat. Bhavishya Purana sisältää ennustuksen Jeesuksen tapaamisesta keisari Shalivahanan kanssa, jonka myötä alkoi Shalivahanan eli ”Shakan” aikakausi. Tohtori Vedavyas kertoo kaiken tämän telugun kielellä kirjoitetussa kirjassaan Veerabrahmendra Yogipai Parishodhana.

Kuvaus näistä tapahtumista sisältyy Bhavishya Puranan erään jakson jakeisiin 17-32.    Siinä kerrotaan, että Vikram Jitin pojanpoika Shalivahana oli kushanien hallitsija.    Hänen uskotaan hallinneen vuosina 39-50 jKr. Hän kukisti hyökkääjät Kiinasta, Parfiasta, Skytiasta ja Baktriasta. Kun hän oli asettanut rajan arya-nojen ja mlechchhasien välille, hän määräsi kaikki mlechchchhasit lähtemään Intiasta. Eräänä päivänä hän matkusti Himalajalle ja saapui Khunin eli Ladakhin maahan. Siellä hän tapasi valkoisiin pukeutuneen vaaleaihoisen nuoren miehen, joka näytti pyhimykseltä. Mahtava kuningas kysyi häneltä, kuka hän oli. Nuorukainen vastasi, että häntä kutsutaan Jumalan pojaksi, Neitsyt-syntyneeksi, epäuskoisten opettajaksi ja että hän oli vakavasti mukana totuuden etsinnässä.

Kuningas kysyi häneltä, mikä hänen uskontonsa oli. Nuori mies vastasi olevansa kotoisin maasta, jossa ei ollut totuutta, vaan ainoastaan rajaton paha. Hän oli esiintynyt Messiaana.

Lue lisää

Messias selitti kuninkaalle, että hänen uskontonsa pitäisi puhdistaa ihmisen mieli ja ruumis, minkä jälkeen ihminen voisi Naigaman (kirjoitusten) ohjaamana rukoilla Kaikkivaltiasta. Elämällä totuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, harjoittamalla meditaatiota ja uppoutumalla hengelliseen ykseyteen ihminen palaa takaisin Isaan, Korkeimpaan Persoonaan. Eräänä päivänä Jumala yhdistyy kaikkien erehtyväisten henkisten olentojen kanssa, ja Ihamasi (paha) tuhoutuu. Silloin ihminen uppoutuu sydämessään Iisan ekstaattiseen kuvaan, joka on onnellisuuden lähde. Nuori mies sanoi sitten kuninkaalle: ”Minun nimeni on Isa-Masih (Jeesus Messias).” Tämän kuultuaan kuningas lähetti uskottomien gurun pois uskottomien maahan.

Anonyymi kirjoitti:

Messias selitti kuninkaalle, että hänen uskontonsa pitäisi puhdistaa ihmisen mieli ja ruumis, minkä jälkeen ihminen voisi Naigaman (kirjoitusten) ohjaamana rukoilla Kaikkivaltiasta. Elämällä totuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, harjoittamalla meditaatiota ja uppoutumalla hengelliseen ykseyteen ihminen palaa takaisin Isaan, Korkeimpaan Persoonaan. Eräänä päivänä Jumala yhdistyy kaikkien erehtyväisten henkisten olentojen kanssa, ja Ihamasi (paha) tuhoutuu. Silloin ihminen uppoutuu sydämessään Iisan ekstaattiseen kuvaan, joka on onnellisuuden lähde. Nuori mies sanoi sitten kuninkaalle: ”Minun nimeni on Isa-Masih (Jeesus Messias).” Tämän kuultuaan kuningas lähetti uskottomien gurun pois uskottomien maahan.

Lue lisää

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

Muutama esimerkki tuhansista:

Paljon käännösvirheitä suomen kielellä:

Muutama esimerkki tuhansista:

Tekstit vievät useita sivuja, tässä esitän vain poimintoja, käännösvirheitä suomen kielessä. ennustuksia eri Veda-teksteistä, samasta aiheesta,

Esimerkki Muhammedin profetiasta havainnollistaa yhtä vedalaisen kirjallisuuden ainutlaatuista ominaisuutta, nimittäin sitä, että siinä kuvataan, kuten voimme nähdä, profeettoja ja pyhimyksiä, jotka ilmestyvät Intian lisäksi myös Intian ulkopuolelle ja jopa muille planeetoille.

Vedalainen kirjallisuus ei rajoitu vain omaan perinteeseensä, kuten useimmat uskonnolliset tekstit: siinä mainitaan myös merkittäviä persoonallisuuksia, jotka noudattivat vedalaisesta kulttuurista erillisiä perinteitä. Tämä todistaa Vedan sisältämien historiallisten ja profeetallisten kuvausten yleismaailmallisen luonteen.

Anonyymi kirjoitti:

Kristitty ei usko vedalaisia ennustuksia ja kirjoitti:
"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

Muutama esimerkki tuhansista:

Paljon käännösvirheitä suomen kielellä:

Muutama esimerkki tuhansista:

Tekstit vievät useita sivuja, tässä esitän vain poimintoja, käännösvirheitä suomen kielessä. ennustuksia eri Veda-teksteistä, samasta aiheesta,

Esimerkki Muhammedin profetiasta havainnollistaa yhtä vedalaisen kirjallisuuden ainutlaatuista ominaisuutta, nimittäin sitä, että siinä kuvataan, kuten voimme nähdä, profeettoja ja pyhimyksiä, jotka ilmestyvät Intian lisäksi myös Intian ulkopuolelle ja jopa muille planeetoille.

Vedalainen kirjallisuus ei rajoitu vain omaan perinteeseensä, kuten useimmat uskonnolliset tekstit: siinä mainitaan myös merkittäviä persoonallisuuksia, jotka noudattivat vedalaisesta kulttuurista erillisiä perinteitä. Tämä todistaa Vedan sisältämien historiallisten ja profeetallisten kuvausten yleismaailmallisen luonteen.

Lue lisää

(Parva 3, Khand 3, Adhya 3, tekstit 5-6) sanotaan:
Muhammed-niminen lukutaidoton opettaja ilmestyy ja opettaa uskontoa viidennestä luokasta peräisin oleville seuraajilleen.


Mohammedin elämästä ei sanota tässä mitään, mutta hänet mainitaan nimeltä ja hänen toimintansa tarkoitus mainitaan. Mohammed, joka syntyi vuosien 570 ja 580 välillä jKr. välisenä aikana, kääntyi tosiaan vakavasti uskonnon puoleen vasta neljänkymmenen vuoden iässä. Hän saarnasi Mekassa noin kymmenen vuoden ajan, ja vaikka hänen saarnansa jäivät siellä suurelta osin huomaamatta, hän onnistui muodostamaan ympärilleen pienen lahkon, jonka jäsenet kuuluivat alempiin luokkiin.

Myöhemmin hän muutti seuraajineen Yasribiin (Ua^bnb) (Medinaan), ja tätä tapahtumaa pidetään islamin historian alkuna. Näin Muhammedin ilmestyminen ennustettiin veda-teksteissä.

KAIKKI TUHANSIA VUOSIA SITTEN ENNUSTETUT VEDOJEN PROFETIAT OVAT KAIKKI TOTEUTUNEET VIIMEISTÄ KIRJAINTA MYÖTEN.

Anonyymi kirjoitti:

(Parva 3, Khand 3, Adhya 3, tekstit 5-6) sanotaan:
Muhammed-niminen lukutaidoton opettaja ilmestyy ja opettaa uskontoa viidennestä luokasta peräisin oleville seuraajilleen.


Mohammedin elämästä ei sanota tässä mitään, mutta hänet mainitaan nimeltä ja hänen toimintansa tarkoitus mainitaan. Mohammed, joka syntyi vuosien 570 ja 580 välillä jKr. välisenä aikana, kääntyi tosiaan vakavasti uskonnon puoleen vasta neljänkymmenen vuoden iässä. Hän saarnasi Mekassa noin kymmenen vuoden ajan, ja vaikka hänen saarnansa jäivät siellä suurelta osin huomaamatta, hän onnistui muodostamaan ympärilleen pienen lahkon, jonka jäsenet kuuluivat alempiin luokkiin.

Myöhemmin hän muutti seuraajineen Yasribiin (Ua^bnb) (Medinaan), ja tätä tapahtumaa pidetään islamin historian alkuna. Näin Muhammedin ilmestyminen ennustettiin veda-teksteissä.

KAIKKI TUHANSIA VUOSIA SITTEN ENNUSTETUT VEDOJEN PROFETIAT OVAT KAIKKI TOTEUTUNEET VIIMEISTÄ KIRJAINTA MYÖTEN.

Lue lisää

Jeeus todella oli Intiassa.

Jeesus Kashmirissa

Ensimmäinen todiste Jeesuksen läsnäolosta Kashmirissa on Salomon valtaistuimen kynnykseen Srinagarissa kaiverrettu kaiverrus. Kaiverruksen merkitys selitetään yksityiskohtaisesti vuonna 1413 sulttaani Zainul Aabidinin aikana eläneen historioitsijan Mullah Nadirin kirjoittamassa Kašmirin historiaa käsittelevässä kirjassa Tariqh-e-Kashmir. Historiantutkija kertoo, että Kashmiria hallinnut Gopananda tai Gopadatta tilasi persialaiselta arkkitehdiltä Salomon temppelin kunnostuksen. Näin tehdessään kiviseiniin kaiverrettiin neljä persialaista kirjoitusta, joissa luki:
”Nämä pylväät pystytti Bihishti Zagar 54-vuotiaana. Nämä pylväät rakensi Khwaja Rukuh, Marjanin poika. Yuz Asaf lausui 54-vuotiaana ennustuksensa. Hän on Jeesus, Israelin lasten profeetta.”
Gopadattan valtakaudella, jatkaa Mulla Nadiri, Yuz Asaf tuli Pyhältä maalta Kashmirin laaksoon ja saarnasi kansalle kutsuen itseään profeetaksi. Gopadatta hallitsi 60 vuotta ja kaksi kuukautta kuolemaansa saakka. Jeesuksen arvioidaan tulleen Kashmiriin 16 vuotta ristiinnaulitsemisensa jälkeen ja eläneen siellä 80-vuotiaaksi asti. Jopa Koraani (4.157) sanoo, että Jeesus ei kuollut ristillä:
He sanoivat (kerskaillen): ”Me olemme tappaneet Kristuksen Jeesuksen, Marian pojan, Allahin lähettilään.” He sanoivat: ”Me olemme tappaneet Kristuksen Jeesuksen, Marian pojan, Allahin lähettilään. Mutta he eivät tappaneet häntä eivätkä ristiinnaulinneet häntä, vaan kaikki tämä tehtiin niin, että se näkyi heille, ja ne, jotka sen tajusivat, olivat suuressa epäilyksessä, koska heillä ei ollut tarkkaa tietoa, vaan vain arveluita, ja he olivat varmoja siitä, että he eivät olleet tappaneet häntä.

Anonyymi kirjoitti:

Jeeus todella oli Intiassa.

Jeesus Kashmirissa

Ensimmäinen todiste Jeesuksen läsnäolosta Kashmirissa on Salomon valtaistuimen kynnykseen Srinagarissa kaiverrettu kaiverrus. Kaiverruksen merkitys selitetään yksityiskohtaisesti vuonna 1413 sulttaani Zainul Aabidinin aikana eläneen historioitsijan Mullah Nadirin kirjoittamassa Kašmirin historiaa käsittelevässä kirjassa Tariqh-e-Kashmir. Historiantutkija kertoo, että Kashmiria hallinnut Gopananda tai Gopadatta tilasi persialaiselta arkkitehdiltä Salomon temppelin kunnostuksen. Näin tehdessään kiviseiniin kaiverrettiin neljä persialaista kirjoitusta, joissa luki:
”Nämä pylväät pystytti Bihishti Zagar 54-vuotiaana. Nämä pylväät rakensi Khwaja Rukuh, Marjanin poika. Yuz Asaf lausui 54-vuotiaana ennustuksensa. Hän on Jeesus, Israelin lasten profeetta.”
Gopadattan valtakaudella, jatkaa Mulla Nadiri, Yuz Asaf tuli Pyhältä maalta Kashmirin laaksoon ja saarnasi kansalle kutsuen itseään profeetaksi. Gopadatta hallitsi 60 vuotta ja kaksi kuukautta kuolemaansa saakka. Jeesuksen arvioidaan tulleen Kashmiriin 16 vuotta ristiinnaulitsemisensa jälkeen ja eläneen siellä 80-vuotiaaksi asti. Jopa Koraani (4.157) sanoo, että Jeesus ei kuollut ristillä:
He sanoivat (kerskaillen): ”Me olemme tappaneet Kristuksen Jeesuksen, Marian pojan, Allahin lähettilään.” He sanoivat: ”Me olemme tappaneet Kristuksen Jeesuksen, Marian pojan, Allahin lähettilään. Mutta he eivät tappaneet häntä eivätkä ristiinnaulinneet häntä, vaan kaikki tämä tehtiin niin, että se näkyi heille, ja ne, jotka sen tajusivat, olivat suuressa epäilyksessä, koska heillä ei ollut tarkkaa tietoa, vaan vain arveluita, ja he olivat varmoja siitä, että he eivät olleet tappaneet häntä.

Lue lisää

Hemis gompa on yli 400 vuotta vanha. Sitä ennen siellä oli kuitenkin toinen luostari, Go San Gompa, joka oli olemassa yli 1 000 vuotta. Sisähuoneissa on monia muinaisia käsikirjoituksia, joista suurinta osaa ei ole edes systematisoitu.
Juuri täältä, Chemisin luostarista, Nikolai Notovitš löysi vuonna 1886 muinaisen käsikirjoituksen, jossa kuvataan Pyhän Jeesuksen Isain elämää ja matkoja.

Se on Notovitchin mukaan kooste Lhasan kirjaston kääröistä, jotka on tuotu Intiasta, Nepalista ja Magadhasta noin kaksisataa vuotta Kristuksen ajan jälkeen.

iibetissä kirjoitetussa käsikirjoituksessa kerrotaan Jeesuksen matkoista Intiaan ja Pohjois-Nepaliin sekä Himalajalle.

Vuonna 1925 Hemisissä vieraili Nicholas Roerich. Myöhemmin hän julkaisi ajatuksiaan käsikirjoituksesta kirjassaan The Heart of Asia. Vuonna 1922 Swami Abhedananda vahvisti tämän tekstin olemassaolon Hemisissä ja julkaisi kommenttinsa kirjassaan Kashmir O Tibetti.

Kaikki edellä mainittu todistaa siis kiistattomasti, että Jeesus, kuten Puranassa ennustetaan, eli ja opiskeli Intiassa ja kuoli siellä palattuaan Jerusalemista.
https://www.youtube.com/watch?v=Z-TOu_AITSI
Jeesus Intiassa (BBC-dokumentti)

https://www.youtube.com/watch?v=YN7pr1FoauA
18 kadonnutta vuotta Raamatun kirjoista – Jeesuksen matka Intiaan

Anonyymi kirjoitti:

Hemis gompa on yli 400 vuotta vanha. Sitä ennen siellä oli kuitenkin toinen luostari, Go San Gompa, joka oli olemassa yli 1 000 vuotta. Sisähuoneissa on monia muinaisia käsikirjoituksia, joista suurinta osaa ei ole edes systematisoitu.
Juuri täältä, Chemisin luostarista, Nikolai Notovitš löysi vuonna 1886 muinaisen käsikirjoituksen, jossa kuvataan Pyhän Jeesuksen Isain elämää ja matkoja.

Se on Notovitchin mukaan kooste Lhasan kirjaston kääröistä, jotka on tuotu Intiasta, Nepalista ja Magadhasta noin kaksisataa vuotta Kristuksen ajan jälkeen.

iibetissä kirjoitetussa käsikirjoituksessa kerrotaan Jeesuksen matkoista Intiaan ja Pohjois-Nepaliin sekä Himalajalle.

Vuonna 1925 Hemisissä vieraili Nicholas Roerich. Myöhemmin hän julkaisi ajatuksiaan käsikirjoituksesta kirjassaan The Heart of Asia. Vuonna 1922 Swami Abhedananda vahvisti tämän tekstin olemassaolon Hemisissä ja julkaisi kommenttinsa kirjassaan Kashmir O Tibetti.

Kaikki edellä mainittu todistaa siis kiistattomasti, että Jeesus, kuten Puranassa ennustetaan, eli ja opiskeli Intiassa ja kuoli siellä palattuaan Jerusalemista.
https://www.youtube.com/watch?v=Z-TOu_AITSI
Jeesus Intiassa (BBC-dokumentti)

https://www.youtube.com/watch?v=YN7pr1FoauA
18 kadonnutta vuotta Raamatun kirjoista – Jeesuksen matka Intiaan

Lue lisää

Jeesuksen kadonneet vuodet | Salaperäinen Saint Isa Intiassa | Kirjailija Richard Bock | 1970-luvun dokumentti
https://www.youtube.com/watch?v=P9NYZ5h4hzM
Jeesus Intiassa

https://www.youtube.com/watch?v=TEvomvO8cb0&pp=ygUOamVzdXMgaW4gaW5kaWE=
Jeesus Intiassa, Tiibetissä ja Persiassa – Raamatusta puuttuu kertomus

https://www.youtube.com/watch?v=CoNZ7JJdfOQ
Rajatieto TV: kirjahaastattelu: Nasaretin miehen salaisuus
https://www.youtube.com/watch?v=CoNZ7JJdfOQ
Rajatieto TV: kirjahaastattelu: Nasaretin miehen salaisuus

https://oodihelsinki.fi/event/helsinki:agijoegnja/taavi-kassila-jeesuksen-salattu-elm/?lang=fi

Taavi Kassila: Jeesuksen salattu elämä

Anonyymi kirjoitti:

Jeesuksen kadonneet vuodet | Salaperäinen Saint Isa Intiassa | Kirjailija Richard Bock | 1970-luvun dokumentti
https://www.youtube.com/watch?v=P9NYZ5h4hzM
Jeesus Intiassa

https://www.youtube.com/watch?v=TEvomvO8cb0&pp=ygUOamVzdXMgaW4gaW5kaWE=
Jeesus Intiassa, Tiibetissä ja Persiassa – Raamatusta puuttuu kertomus

https://www.youtube.com/watch?v=CoNZ7JJdfOQ
Rajatieto TV: kirjahaastattelu: Nasaretin miehen salaisuus
https://www.youtube.com/watch?v=CoNZ7JJdfOQ
Rajatieto TV: kirjahaastattelu: Nasaretin miehen salaisuus

https://oodihelsinki.fi/event/helsinki:agijoegnja/taavi-kassila-jeesuksen-salattu-elm/?lang=fi

Taavi Kassila: Jeesuksen salattu elämä

Lue lisää

"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

Edellä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä tuhansista erilaisista profetioista (suomen kielellä käännösvirheitä), jotka koskevat samoja tulevia persoonallisuuksia eri vedalaisissa teksteissä tuhansia vuosia ennen heidän ilmestymistään maapallolle.

PISTÄÄKÖ RAAMATTU PAREMMAKSI? EI TIETENKÄÄN,

Samoista henkilöistä ennustettiin useissa erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä.

Anonyymi kirjoitti:

"Anna esimerkki vedalaisessa teoksessa ja sen toteutumisesta!"

Edellä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä tuhansista erilaisista profetioista (suomen kielellä käännösvirheitä), jotka koskevat samoja tulevia persoonallisuuksia eri vedalaisissa teksteissä tuhansia vuosia ennen heidän ilmestymistään maapallolle.

PISTÄÄKÖ RAAMATTU PAREMMAKSI? EI TIETENKÄÄN,

Samoista henkilöistä ennustettiin useissa erilaisissa Veda-teksteissä, ei vain yhdessä.

Lue lisää

Kristittyjen mukaan britit muokkasivat ja muuttavat vedoja, mutta miten he tiesivät 2000-luvun tapahtumista ja hallitsijoista, Neuvostoliiton hajoamisesta?

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen mukaan britit muokkasivat ja muuttavat vedoja, mutta miten he tiesivät 2000-luvun tapahtumista ja hallitsijoista, Neuvostoliiton hajoamisesta?

Jeesus siis oppi Intian pyhimyksiltä.

Tämä selittää hänen kykynsä tehdä ihmeitä (siddhit).    Syy varhaisen kristinuskon ja hindulaisuuden välisiin moniin rinnastuksiin tulee selväksi.

Erilaisia yliluonnollisia kykyjä ovat muun muassa esimerkiksi:
Laghimā: kyky tulla painottomaksi tai ilmaa kevyemmäksi (kävely vetten päällä).


Prāpti: kyky kutsua välittömästi esiin mikä tahansa esine, josta käyttäjä on tietoinen minä tahansa hetkenä.


Prākāmya: kyky saavuttaa tai toteuttaa mitä tahansa, mitä tahansa halutaan.

Īśiṭva: kyky hallita luontoa, yksilöitä, organismeja jne. Ylivalta luontoon nähden ja kyky pakottaa vaikutusvaltaa keneen tahansa.

Vaśiṭva: kyky hallita kaikkia aineellisia elementtejä tai luonnonvoimia.
jne.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesus siis oppi Intian pyhimyksiltä.

Tämä selittää hänen kykynsä tehdä ihmeitä (siddhit).    Syy varhaisen kristinuskon ja hindulaisuuden välisiin moniin rinnastuksiin tulee selväksi.

Erilaisia yliluonnollisia kykyjä ovat muun muassa esimerkiksi:
Laghimā: kyky tulla painottomaksi tai ilmaa kevyemmäksi (kävely vetten päällä).


Prāpti: kyky kutsua välittömästi esiin mikä tahansa esine, josta käyttäjä on tietoinen minä tahansa hetkenä.


Prākāmya: kyky saavuttaa tai toteuttaa mitä tahansa, mitä tahansa halutaan.

Īśiṭva: kyky hallita luontoa, yksilöitä, organismeja jne. Ylivalta luontoon nähden ja kyky pakottaa vaikutusvaltaa keneen tahansa.

Vaśiṭva: kyky hallita kaikkia aineellisia elementtejä tai luonnonvoimia.
jne.

Lue lisää

Kristittyjen mielestä britit ovat muokkailleet tekstejä. Miten he tiesivät nykyisistä hallitsijoista?

Tai kenties olematon, allegorinen saatana muokkasi tekstejä avaruudessa, koska hän oli myös aiemmin laittanut dinosaurusten luita maahan.

Anonyymi kirjoitti:

Kristittyjen mielestä britit ovat muokkailleet tekstejä. Miten he tiesivät nykyisistä hallitsijoista?

Tai kenties olematon, allegorinen saatana muokkasi tekstejä avaruudessa, koska hän oli myös aiemmin laittanut dinosaurusten luita maahan.

Lue lisää

Voiko sellainen pyhä kirja, jonka ennustukset eivät toteudu, olla uskottava?

Vaikka jopa yksikin profetia ei toteutuisi täsmälleen?

Ei voi.

Anonyymi kirjoitti:

Voiko sellainen pyhä kirja, jonka ennustukset eivät toteudu, olla uskottava?

Vaikka jopa yksikin profetia ei toteutuisi täsmälleen?

Ei voi.

JOSKUS ON SELLAISIA TEKSTEJÄ, JOTKA VÄITTÄVÄT OLEVANSA VEDALAISIA TEKSTEJÄ, MUTTA EIVÄT OLE SITÄ, SIKSI OPPINEET BRAHMANIMME TUTKIVAT TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTIIKAN ASPEKTISTA TARKISTAAKSEEN TEKSTIN AITOUDEN.

MUTTA KRISTINUSKOSSA EI OLE PERUSTEELLISTA HERMENEUTIIKKAA.

Anonyymi kirjoitti:

JOSKUS ON SELLAISIA TEKSTEJÄ, JOTKA VÄITTÄVÄT OLEVANSA VEDALAISIA TEKSTEJÄ, MUTTA EIVÄT OLE SITÄ, SIKSI OPPINEET BRAHMANIMME TUTKIVAT TEKSTIEN AITOUTTA HERMENEUTIIKAN ASPEKTISTA TARKISTAAKSEEN TEKSTIN AITOUDEN.

MUTTA KRISTINUSKOSSA EI OLE PERUSTEELLISTA HERMENEUTIIKKAA.

Lue lisää

Muinaisten tekstien todenperäisyys

Hermeneutiikka käsittelee muun muassa muinaisten tekstien tarkkuutta, luotettavuutta, käännösvirheitä ja mahdollisia tulkintavirheitä.

Ja koska samainen kristitty hyökkää jatkuvasti idän palstojen vastaan, vaikka kristinusko ei kuulu idän palstoille, siksi puhumme täällä myös Raamatusta, vaikka se ei kuulu idän palstalle.

Terroristikristitty tuo sen jatkuvasti tänne. Siksi kysynkin, miksi kristinuskossa kaikki perustuu uskoon eikä mitään tutkita tieteellisesti, eli muinaisten tekstien aitoutta ei tutki kukaan muu kuin muutama, kun taas Vedan tiedemiehet tutkivat jatkuvasti tekstien aitoutta ja myös mahdollisia virheellisiä käännöksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Muinaisten tekstien todenperäisyys

Hermeneutiikka käsittelee muun muassa muinaisten tekstien tarkkuutta, luotettavuutta, käännösvirheitä ja mahdollisia tulkintavirheitä.

Ja koska samainen kristitty hyökkää jatkuvasti idän palstojen vastaan, vaikka kristinusko ei kuulu idän palstoille, siksi puhumme täällä myös Raamatusta, vaikka se ei kuulu idän palstalle.

Terroristikristitty tuo sen jatkuvasti tänne. Siksi kysynkin, miksi kristinuskossa kaikki perustuu uskoon eikä mitään tutkita tieteellisesti, eli muinaisten tekstien aitoutta ei tutki kukaan muu kuin muutama, kun taas Vedan tiedemiehet tutkivat jatkuvasti tekstien aitoutta ja myös mahdollisia virheellisiä käännöksiä.

Lue lisää

https://yle.fi/a/3-10783708
Osa Raamatusta on käännösvirheitä ja kulttuurisia tulkintoja – "Pyhän tekstin muuttuminen on välttämätöntä, koska sen täytyy olla relevanttia omalle ajalleen"

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on maailman johtava Vanhan testamentin tutkimuksen huippuyksikkö.