Sotekiinteistöjen seinät maksaneet hyvinvointialueille vähintään 100 miljoonaa enemmän vuosittain

Analyysi: Potilaat roikkuvat ajanvarauksessa samalla kun toisaalla nokitellaan terveysaseman seinien kustannuksista

Rahaa katoaa soten valtarakennelmiin. Ihmisten kannalta tärkeintä olisi, että palvelut toimisivat kuten luvattiin, kirjoittaa toimittaja Jaakko Mäntymaa.

Joroisten terveysasema on yksi niistä, joissa toiminta on vähentynyt, mutta vuokra kasvanut.

Paremmat palvelut siten, että rahankäyttö pysyy kurissa. Tämä oli soteuudistuksen suuri lupaus kansalaisille.

Nyt uutisotsikoista saa kuvan, että moni asia on pikemminkin mennyt huonompaan suuntaan.

Irtisanomisia ja talousleikkauksia pienemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksessa muodostunut sivujuonne.

Sen seurauksena verorahaa siirrellään siten, että se kuluu esimerkiksi hoitajien palkkojen sijaan rakennusten seiniin.

Kunnat, uudistuksen voittajat?

Äkkiseltään voisi ajatella, että kunnat veivät hyvinvointialueita soteuudistuksessa 6–0.

Niiden talous on koronavuosien jälkeen piristynyt samalla kun hyvinvointialueet ovat valuneet yhä syvemmälle kuoppaan.

Valtion tuet ja soteuudistukseen liittyvät verojäämät ovat hilanneet kuntataloutta kuiville.

Myös hyvinvointialueille vuokratut sote-kiinteistöt ovat tuoneet kunnille rahaa. Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan kiinteistöjen vuokrat ovat soteuudistuksen jälkeen kasvaneet vähintään 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hoitajille potkuja, palveluja supistetaan – samalla sote-seiniin katoaa vuodessa 100 miljoonaa enemmän
Kunnat ovat perineet omistamistaan kiinteistöistä kovaa hintaa, koska lainsäädäntö on sallinut sen. Soteuudistuksessa päätettiin, että hyvinvointialueiden on vuokrattava kuntien tilat vähintään kolmeksi vuodeksi. Lainsäädännön pohjalta solmitut sopimukset alkavat raueta ensi vuonna.

Kasvaneen laskun ovat kuitanneet talousahdingossa rypevät hyvinvointialueet. Ne samat, jotka ovat kituneet uutisotsikoissa irtisanomisten, terveysasemien sulkemisten, vanhuspalveluiden karsimisen ja sairaalaosastojen tyhjentämisten vuoksi.

Alueet ovat saattaneet joutua maksamaan jopa tyhjäksi jääneistä tiloista. Vierailin Joroisissa, jonka terveysaseman vuodeosastolta hoitajat saivat lähteä puolitoista vuotta sitten. Vuokra juoksee edelleen.

Peli alkaa ensi vuonna

Hyvinvointialueet eivät ole päässeet eroon kalliista vuokrasopimuksista, ellei kunta ole niistä suostunut neuvottelemaan. Yritystä kyllä on ollut, esimerkiksi Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Etelä-Savossa kehotus ei ollut hienovarainen. Sanoma oli, että jos neuvottelu ei kiinnosta, palveluverkkoa karsitaan.

Hyvinvointialue päätyi lopulta irtisanomaan massoittain vuokrasopimuksia. Irtisanomiset tulevat voimaan vuoden päätyttyä.

Kuntien juhlinta jää lyhytaikaiseksi. Koronatuet olivat ja verojäämät menivät. Vuokrasopimukset loppuvat.

Peli muuttuu.

Hyvinvointialueille kalliita sopimuksia tullaan repimään muuallakin kuin Etelä-Savossa.

Syrjä-Suomen sote-tilat tyhjenevät. Kunnille on jäämässä käsiin valtava kiinteistömassa, joka on suunniteltu sote-palveluita varten mutta jossa ne eivät enää saa sellaisia järjestää.

Tarjolla tänään: tyhjä terveyskeskus

Miksi ihmeessä kunnat eivät ole suostuneet vuokranalennuksiin, vaikka hyvinvointialue voi halutessaan ”kostaa” leikkaamalla palveluverkkoa kalliista rakennuksista?

Saattaa olla, että etenkin pienemmissä kunnissa on kyynisesti arvioitu palveluiden lakkaavan joka tapauksessa. Miksi ei ottaa tiloista hiukan ylimääräistä, kun sitä on tarjolla?

Rahalla voi vaikka remontoida kunnantalon tai rakentaa futiskentän. Lähiterveysaseman ajanvarauksessa kolmatta tuntia roikkuvaa veronmaksajaa ne tuskin lämmittävät.

MOT YLE
https://yle.fi/a/74-20140741