MUISTUI MIELEENI ERIKOINEN MATKAILUPÄIVÄ.

Oli kaunis kesäinen aurinkoinen hellepäivä ja minä liplattelin hissukseen kahden kasin muristen miehekkäästi.

Rakas eteerisen kaunis Kitaranmuotoiseni oli päättänyt lähteä jo aamulenkkeilyni aikoihin fläpfläpfläp kohtuumiljoonasaarelleen harjoittelemaan uimahyppyvolttejaan nepparit töröllä.

Minä siis sitten myöhemmin kun olin ensin leiponut ja valmistanut aamupalan itselleni ja pojalleni laskien tarkkaan kalorit ja energiamäärät, sekä olimme nauttineet ne, niin ulapalle siis ja kohti miljoonasaarta.

Kitaranmuotoinen olikin päättänyt, että liplatellaankin Hesaan ajellen reimariporteista, joten hän saapui pienellä helillään jahdin kupeeseen ja laskeutui etukannelle taitavasti.

Etukannelle, eikä takakannelle sen johdosta että ei kopteri muodostanut näköestettä minulle taaksepäin, tuut tuut.

Hesan kauppatorin rantaan ja torille katsastamaan olisiko siellä myynnissä kuksia, mutta harminen sentään, ei oikeita Kuksia, vaan sellaisia sarjatuotantoja.

No tottakai ostimme ison lohen, virolaisia kanttarelleja, sekä sitten kauppahallista muutaman härän sisäfileen ym. pientä muuta.

Kahvit joimme tottakai torin telttakahvilassa ja sokeripossut, poika söi lihapiirakan.

Sitten nokka Paraisten suuntaan ja reimariporttien lävitse noin 40 solmun vauhdilla kahden kasin voimalla.

Terkut Numballe, todella hyvän oheisen julkaisit:
Just just paskan puhuminen on taitolaji, jota tämä 2010 ei osaa, kun liioittelet tee se niin yliampuvasti kuin vain voit, että jokaisen tervejärkisen pitäisi ymmärtää että tässä kusetetaan, mutta se että osakaslaina mies ostaa vantaan kaupungilta kerrostalon jossa on 36 asuntoa, kuvittelee että tukitoimien turvaamiseen riittää vuokrasaatavat, ja muutamassa vuodessa talo maksaa itsensä, tuon talousneron pitäisi saada nobelin taloustieteiden palkinto, tunnustuksena, miten noustaan suomessa miljonääriksi vaikka asutaan thaimaassa, muutamassa vuodessa, siispä todellinen ryysyistä rikkauteen alle viidessä vuodessa, kaukosäätönä.

> § <