Kansallispuisto Kuhmo

Totta on! Kansallispuiston nimeäminen, rajojen merkkaaminen, parit polkuverkostot merkata ja opastus-pysäköintipaikan laatiminen ei paljon suunnittelijoita kaipaa. Talkoolaiset osaavat itsekin toteuttaa sen. Valtion kylttitehtaalta materiaalit tilata talkoilla. Parit nuotiopaikat.

3,6 miljoonaa käyntiä ollut Suomen kansallispuistoissa viime vuonna Metsähallituksen mukaan. Kansallispuistoja on vähän. Jos enemmän olisi kansallispuistoja, niin kävijämäärä olisi todellakin paljon suurempi.

Natural Park Kuhmo

National Kuhmo-Kansallispuisto Kuhmo, mihin suuntaan tulee Kuhmossa? Kovasti tulollaan! Mekin tulemme käymään siellä!

Paljonko on matkaa keskustasta kansallispuistoon, ihan polkupyöräretkelle ja patikoimaan kansallispuistoon. Kai Kuhmon matkailukeskuksesta saa Kansallispuisto Kuhmo oppaan. Viikoksi ajattelin tulla.

Kansallispuisto Kuhmo, mitä kasveja, eläimiä, hyönteisiä, lintuja ja sieniä siellä voi tavata?

KAUPUNGISSA KANSALLISPUISTO??? Onko mahdollista?

Vielä niitä honkia humisee, kaikki eivät ole kelottuneet vielä. Kuhmon kelo on kaunis.

Vaelluskengät kunniaan.

Vanha kääpäkin pääsee kansallispuistoon helposti.

Ei yhtään kansallispuistoa enää Suomeen, rahat ei riitä entistenkään hoitoon ja ylläpitoon.

Puistojen perustaminen ei ole mitenkään yksinkertainen toimenpide, vaatii vuosien työmäärän, monenlaista seikkaa otettava huomioon.

Pakkasukko tuli kansallispuistoon, talvella voi käydä bongaamassa hänet. Kuumaa mehua mukaan.

Lumiukkojen reservaatti.

Luonto hoitaa kansallispuistot, ihmisen kädenjälki pitää vähän näkyä, ei haitaksi saakka.

Siinä Jaurakon varastoalueen takana olisi sopiva paikka. Ei liian kaukana keskustasta, hyvät vaellusmaastot kunhan pitkospuita asettelee ja kaiken kruununa järvimaisemaa.

Luontoihmiset ovat torjumassa toisten hankkeita kymmenillä tuhansilla sivuilla paperia oikeuslaitosten kanssa, laittaisivat samoja paperimääriä edistämään kansallispuistoja.

Reppu ja Reissumies

Valtio tuo tervaa Kuhmoon Tervantietä pitkin, kaikki ovat sitten kuin täi tervassa.

Kysymys luonnosta kasvaa vuosi vuodelta, kysymysmerkki?, kymmenen vuoden kuluttua useampi kysymysmerkki ??? Ja sadan vuoden kuluttua valtava kysymysmerkki? Milloin tulee huutomerkki !? Huutomerkkikysymys on iso juttu.

Metsäautoteiden rakentaminen Kannattaa lopettaa täysin, metsäneliökilometrillä 5 kilometriä metsäautotietä. Talviautotie toimii ilman tieojia ja mursketta. Metsän puutulot eivät riitä metsäautotien rakentamiseen, peruskorjaukseen, lumenauraukseen, vesakonniittoon ja tielanauksiin. Metsäinsinöörit ja virkamiehet rikastuvat 10 hehtaarin metsäpalstalle rakennettavalla tiellä.

Metsäalan korkeakoulun opettajat eivät koskaan ole tiennyt, että mikä on talviautotie! Metsään hakataan motolla ura, kannot ja suuremmat kivet poistetaan, ei kaivella ojia ja ajella mursketta siihen. Talvella ajetaan tehtyä uraa myöten 2 500 kiintokuutiota puuta. Talviautoura on aina maisemoitunut maastoon. Ojallinen mursketie ei. Metsätaloussäästöjä ja kestävää metsätaloutta.

Kallista puuta kasvaa, jota ei raski hakata koskaan, ensin rakennetaan uusi metsäautotie, metsäojitetaan, äestetään, istutetaan metsä, raivataan pari kertaa, harvennetaan, väljennyshakkuu, jos vielä kalliimmaksi haluaa metsän puut, niin kannattaa metsälannoittaa, pystykarsia, teettää metsätaloussuunnitelmia, pari kertaa vuodessa arvioida parin aarin kokoisten metsäkuvioiden hoitotarpeita, kasvua, hirvivahinkoja, myrskyvahinkoja, lahopuita, täydennysistutustarpeita, metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys osaavat ja lisäksi Valtio maksaa tukia ja veronvähennyksiä. Hyvin metsä kasvaa, mutta ei kuitenkaan, koska 60 vuoden kuluttua onkin päätehakkuiden tehty ja sama rumba alkaa alusta.

Samoilta alueilta ja suunnilta pitää saada paljon metsistä puuta ja hakkuukertymää. Pienillä 10 koivupinikuution hakkuukertymillä lähtee metsätalousinto työntekijöiltä ja umetsäurakoitsijoilta.

Hehtaarin puutarhatontilla omassa pihassa voi kasvattaa pihakoivuja, pihlajoita, pihakuusia ja -mäntyjä. Viinimarjoja, omenapuita lisäksi. Pensasaita, kuusiaita, orapihlaja-aita. Kannattava metsätalous on täysin eri asia.

"PUUTARHATONTTUJA" Onko niitä?

Puuhamaa kaikille tasapuolisesti!

Omena ei kauas puusta putoa, pojastakin tulee isäänsä!

Riittää, jos käpyjä ja siemeniä puut kerkiävät tuottamaan.

Luonto osaa kaataa itsekin puita, aina tuulee, kovastikin, myrsky ja trombi kaataa paljon puita, alueellisesti usein joskus ylitarjontaa luonnonpuistakin.

Puustakin pääsee siemensyöksyjä, puu voi siementää aktiivisimmin muutamien vuosien välein.

Huuhkajan näköispatsaallekin retkeilyalue, saa katsella silmät pyöreänä kansallispuistoa.

Lehtopöllö on viisas, opettaa nuorempiaan.

Videoita kuvaavat kansallispuistoista kansainvälisesti.

Metsää hakataan, tehdään sellukuitua paperiin, johon luonnonsuojelija kirjoittaa, että metsä on hakattu.

Tehkää edes jotakin, näivettyä ei saa.

Mistä muuten säästöporsaat eli säästölippaat ovat valmistettuja? Savesta, mikromuovista, metallista vai puusta? Puiseen säästölippaaseen voi tallettaa kolikoita ja seteleitä. Pankkiin käydä tyhjentämässä, jos saa kuukaudessa sen täyteen.

Kolikoilla on aina kääntöpuoli, kannattaa valita, että kumman puolen ottaa. Kolikkoa voi heittää, jos on valinta vaikeuksia, Kruunu vai Klaava. Nyt ei ollakaan markka ajassa, Euroista on kyse. Luonnossa voi maksaa myös.

Moniko nostaa maito- ja metsätilejä?

Yksityiset omistavat Suomen metsistä yli 60 %. Lapinläänissä on paljon Valtion maita eli Metsähallituksen. Kaupunkilaiset omistavat paljon metsää, metsät ovat siirtyneet kaupunkeihin.

Puuasioihin pitää ottaa kantoja.

Kuumaan hiileen täytyy puhaltaa, jotta retkinuotio syttyy uudelleen.

Vihreä makkara paistaa kypsäksi retkinuotiolla.

Monenneksi suurin kaupunki tai kunta olikaan meidän Kuhmo pinta-alaltaan, aikoinaan oli Suomen suurin. Kuntaliitoksia tapahtunut muualla Suomessa paljon sen jälkeen.

Liikkuuko puu muulloinkin kuin tuulella?

Pajukkoa ja vesakkoa kasvaa pellolla, ei edes energiapuuksi.

Tiekyltit opastavat.

Vihreät maalata valkeiksi pylväiksi kansallispuiston ympärille.

Ei ilman eväitä mihinkään!