Paljonko siihen Sarakylän kouluun vielä pusketaan rahaa?

Totta.
Rakennus olisi täytynyt purkaa pois jo aikapäiviä sitten.
Ei nämä vanhat rakennukset enää kummene remontoimalla.
Monen terveys vaarantuu tämänkin rakennuksen takia.

Tämä on kuin vanhan tervryskeskuksen toisintoa, eikö tuolla opita mitään. Nyt on perustettu kouluverkon tarkastelua varten työryhmä. Mitä jos koulu lakkautetaan? Kaikki rahat meni ihan hukkaan. Vuokraisivat toistaiseksi terveet parakit koululaisia varten. Sekin tulisi halvemmaksi.

Täällä tietämättömät kirjoittelevat perättömiä. Koululla on tekeillä viemäriremontti. Mitään sisäilmaongelmia ei ole ollut.

Olisi kai tämän palsten tietäjioen mielestä pitänyt sivukylän lapset laittaa ulkohuussiin asioimaan ja jättää 60 vuota vahat viemäriputket korjaamatta.

Vieläköhän ne ulkovessat siellä Sarakylässä ovat, oli ainaki ennen ja hyvin pärjättiinn.

Jaa, eikö sieltä ollut löytynyt ongelmia ongelmien perään?

Aika aikaasa kutahi.

Eipä siitä ole vielä, kuin reilu kolmisenkymmentä vuotta, kun Kouvanperälle soiteltiin kuulumisia lankapuhelimella, lyijylankoja pitkin. Ja jo silloin Tele oli aloittanut lyijylankojen purkamisen autioituneilta perätyiltä. Ja jo silloin oli tiedossa, että maaltamuutto kasvukeskuksiin kiihtyy. Tiedettiin, että sitä ei voi pysäyttää kepulit, eikä sossut. Oli myös selvää, ettei koko Pudasjärvi kuntana ole ollut kasvukeskus sen jälkeen, kun väki alkoi paeta Ruotsiin. Olemme olleet siirtomaaisäntien tuotantolaitos Ruotsiin muutosta lähtien. Meiltä on viety metsät, on viety vedet lohineen, viedään maat ja maa-ainekset ja nyt viedään pian kaikki tuuletkin. Kaikki ne viedään, joilla peräkylät pysyivät aiemmin eläväisinä, mutta eivät kuitenkaan kasvaneet. Maanviljelyskin on kaikesta tuesta huolimatta johtamassa maatilojen vähenemiseen ja tuotannon siirtymiseen yhä suurempiin tuotantokeskuksiin, viljavammille kytömaille. Jalostuslaitosten äärelle.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten kaupunki korjasi jääräpäisesti mm. Haapalan -, Siivikon- ja ties kuinka monia muitakin syrjäkylien ja taajaman homeen ja sädesienien marinoimia kouluja. Verorahaa paloi vuosittain miljoonia markkoja. Kaikki ennusteet, jo silloin näyttivät muuttotappiota. Varsinkin syrjäkylille. Lasten iloiset äänet ja opettajan tähdennykset ovat vaihtuneet eilisen tuiskunmyterin ujellukseen kylmissä, tyhjissä luokkahuoneissa. Ja aavemaisten, mustien ikkunoiden tuijotukseen, kuin hyvästiksi, Ouluun ja etelän kasvukeskuksiin suuntaavassa muuttoautossa matkaaville perheille.

On tottavie selvää, että niin kauan kun kullakin kyläkulmalla asuu riittävä joukko äänioikeutettuja, jotka saavat paikalliset edustajansa kaupungin päätöksenteon ytimeen, niin kauan yritetään pitää kukin kotikyläkulma elävänä. Keinolla millä hyvänsä. Se onnistuu, kun yksi puolue hallitsee päätösten ohjausta. Alkiolaisen aatteen palo elää vielä, mutta liekki on hiipumassa. Totuus on valkenemassa.

Niin tai näin. Jokainen heinäntekojärkinenkin ymmärtää, ettei Sarakylällä ole aitoa kasvunäkymää. Niin kuin ei ole ollut muillakaan jo nääntyneillä kyläkulmilla. On turhaa taistella tuulimyllyjä vastaan. On turha taistella kasvukeskuksia vastaan. Pitäisi lopultakin hyväksyä, ettei Sarakylänkään koulun jättiremontista seuraa muuta, kuin jättimäisiä lisämenoja, muiden menojen päälle.

Pessimisti ei pety.

Ensin tehdään remontti ja sitten koulu lakkautetaan.

Näin siinä käy.

Ja mikä p y h ä l e h m ä se Sarakylän koulu on? Jos sitä korjataan, niin sitten Kipinän koulu kans. Menee tämä Pudiksen suhmurointi jo järjettömiin mittasuhteisiin. Tehdään kannattamattomia kaavoituksia, korjataan sellaista, jota ei edes kannata korjata ja investoidaan tarpeettomaan, jos siihen ei ole edes varaa. Ja sama homma jatkuu.

SYÖTTEELLÄ 12 OPPILASTA,,Sarakylässä 48..KYLLÄ VIRKAMIEHILLÄ ON NE RASKAAT SYÖTELASIT PÄÄSSÄ...

Sarakylän oppilasmäärä on laskeva, Syötteellä Nouseva.

Tämä nosto poikkeaa hieman Sarakylän kontekstista, mutta käy vallan maniosti verrokiksi sille, mitä meidän päättäjät kuvittelevat investoinnin tuottavan. Toki myönnän, että kysymys on naapurikunnan päättäjistä, oman onnensa markuista, taivalkoskelaisista. Siellä on kirjattu taseesta alas kunnan omistama Sairaalatie 8 D, purkukuntoinen rakennus. Sille ei ole enää käyttöä. No eipä niin, purkukuntoinen. Kunta on kuitenkin linjannut, että rakennus voidaan purkamisen sijaan myydä! Nonni, purkukuntoiselle Pärjänsuon koulullekin on löytynyt uusiokäyttöä. Siellä kasvatellaan nykyisin kannabista, kuulemma! On ainakin yritetty? Onnika on jäänyt porraseteen, valmiina odottamaan koulukyydityksen uudelleen alkamista.

Voe taivahan takoja tuota järjen juoksua. Pitää olla varsin matalaohtanen kiinteistösijoittaja, joka maksaa purkukuntosesta rakennuksesta, vieläpä rahaa.

Samaa voi sanoa myös Sarakylän koulun investoinnista. Pitää olla matalaohtasta ja silmät kiinni tehtävää vastuunkantoa, jos tässä kaupungin taloustilanteessa ja väestöennusteessa sullotaan hirsiseinäisen koulun nykyaikaistamiseen satoja tuhansia euroja. Varsinkin v. 2025, kun näivettyvät ja natettuvat syrjäkylät eivät ole valtakunnan päätöksenteon agendalla. Eikä tule koskaan enää olemaankaan.

Ei, vaikka kepulit uskovatkin, että eduskuntavaaleissa 2027 porvarivetoinen päätöksenteko saa nolon sinetin ja neliapila nousee tuhkasta, kuin fenixlintu. Heidän päivä- ja yöuniin alkaa ilmaantua postiautto, josta laskeutuu Ruuhensuon vesakoituneiden peltoin kohdalle heinähangot ja vikatteet ollalla seisovia kukkamekkoahmeisia emäntiä ja pussihousuisia isäntämiehiä. Heidän pellavapäiset lapset katselevat älypuhelimistaan, missä kohti Piipposen täyspitkä turisti onnikka on tulossa, viedäkseen heitä Sarakylän koululle, alkiolaishenkiseen alakouluun.

PS. Sinä, joka kohta vastaat, että taas sivukaupalla höpinää, niin keksippä jottain muuta...laita vastauksesi kääntäjään ja tuo se tänne hepreaksi käännettynä. Tässä se jo kuitenkin valmiiksi liitettäväksi vastineeseesi, niin ei tartte vaivautua...דף אחר עמוד של פטפוט

Asetin tekoälylle kysymyksen, miten Sarakylä on kehittynyt vuosien varrella ja totuus tekee kipiää:

"Sarakylä on myös Pudasjärvellä sijaitseva pieni kylä, ja se on kokenut kehitystä ja muutoksia vuosien varrella. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut koulun oppilasmäärän kasvu1. Vuosikymmenien aikana koulun oppilasmäärä on vaihdellut, mutta viime vuoden laskettiin oppilaita olevan 14, tänä vuonna 19 ja ensi vuodeksi ennuste on 25. Uusia perheitä on muuttanut, palannut ja perustettu kylään, mikä on osaltaan nostanut oppilasmääriä.

Sarakylän kyläaktiivit ovat myös toimineet aktiivisesti maallemuuttajien asunnon etsinnässä ja kylän markkinoilla. Kylässä järjestetään myös yhteisiä tapahtumia, kuten lentopallo ja sähly, ja koulussa pidetään kokouksia ja muita yhteisiä tilaisuuksia.