olisi pitänyt ymmärtää se kuinka tärkeää olisi ollut saada tehdä töitä vakituisessa työpaikassa. Siellä oli jo sitä käsittämätöntä kautta rantain kerrontaa, mikä vei voimia, mutta siellä oli rakkaat ihanat työkaverit joilta opin paljon itsestäni! Joka ikinen työpäivä siellä oli minulle kuin lottovoitto. Kun en saanut jatkaa siellä elämästäni tuli kamppailua jaksamisen kanssa, joka ikisessä paikassa sen syvästi järkyttävän vastenmielisen jokapäiväisen tarpeettoman esityksen takia!
Kyllä jokaisen
Anonyymi-ap
3188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kenelläkään ollut oikeutta päättää minun elämästäni ja siitä mikä minulle oli tärkeää muiden mielestä! Aina se on niin että ihminen itse tietää parhaiten, mikä tekee hänen elämästä mielekkään ja elämisen arvoisen. Joka ikisellä ihmisellä on oikeus itse päättää seurastaan ja siitä kenen kanssa haluaa aikaansa viettää ja kenen kanssa ei! Tästä varmasti ihan joka ihminen on täysin samaa mieltä!
Tragedia on oikea sana kuvaamaan sitä kaikkea mitä monien vuosien aikana tapahtui. Se jättää jäljen sisimpään loppuelämän ajaksi!
Ja sama ilkeä ihminen ei Jätä kiusaamista ja satuttamista,se on tiedossa!