Tuli mieleen termi, jonka haluaisin vakiintuvan puhuttaessa mielenterveysasioista. Se on "vitutustyö".
Surutyö on tunnettu termi... Mutta tarvitaan termi, joka kuvaa vähän lievämmästä vitutuksesta selviämistä. Siis... "vitutustyö"
Ottakaa termiä käyttöön, niin eiköhän siitä kohta yleisty koko kansan huulille. Taisi olla yksittäinen poliitikko, joka keksi lauseen, "voiko vitutukseen kuolla?". Hyvin lähti leviämään.
Surutyö on tunnettu termi... Mutta tarvitaan termi, joka kuvaa vähän lievämmästä vitutuksesta selviämistä. Siis... "vitutustyö"
Ottakaa termiä käyttöön, niin eiköhän siitä kohta yleisty koko kansan huulille. Taisi olla yksittäinen poliitikko, joka keksi lauseen, "voiko vitutukseen kuolla?". Hyvin lähti leviämään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielen terveyteen ei vaan kuulu vitutus.
Jos vituttaa, se kertoo, ettei ole oikein hyvä olla.
Kerro mulle suomalainen, joka pystyy välttämään vitutuksen... Tuo ylin viesti ei liity siihen, että uuden termin pitäisi lanseerata.
No kyllähän jokaista joskus vituttaa, sitä olisi ihan turha kieltää.
Mutta vitutuskin menee useimmiten ohi, palatakseen taas jossain vaiheessa uudestaan.
Sen ei kuitenkaan tarvitse antaa pilata koko elämää, hyviä asioitakin kun elämässä on olemassa.
Vitutuksesta selvitään kyllä. Sen vuoksi tarvitaan uusi termi kuvaamaan sitä selviämistyötä. Termi on esitetty ketjun alussa. Toivoisin, että tuo termi yleistyisi ja tulisi käyttöön laajasti. Mikään noista yllä olevista viesteistä ei liity tuon termin käyttöönottoon.
Mutta kun sanan vitutustyö voisi käsittää niinkin päin, että työ, jota tekee, aiheuttaa vitutusta, on työ sitten minkä alan työtä tahansa. On ihmisiä, joita työntekokin voi vituttaa.
"vitutustyö" on termi, jota käytetään "surutyön" korvikkeena lievemmissä tapauksissa. Surutyöhän tarkoittaa sitä, että tehdään asioita, joilla selviää surusta.
Vitutustyössä kyse vähän samankaltaisesta asiasta.