Jos ei ole selviä elämänarvoja, niin itsensä arvostaminen ulkoistuu ulkopuolisten tavoitteiden tavoitteluun. Kuin niissä onnistuminen määrittelisi ihmisenä olevan arvon. Jos onnistuu, niin tuntee arvokkuutta. Jos ei onnistu, niin on epäonnistunut ja vähemmän arvokas ihmisenä.
Mutta mitä sitten, vaikka onnistuukin? Heti tulee seuraava tavoite ja jos siinä epäonnistuu, niin on epäonnistunut jälleen totaalisesti. Mikään tavoite ja niissä onnistuminenkaan ei auta lopulta millään lailla paremmaksi ihmiseksi pääsemisessä.
Yksi tavoite on mielestäni sellainen, joka on tavoittelemisen arvoinen. Olla uskollinen omille arvoilleen, mitä ne ikinä ovatkaan. Kirjoita esim. viisi tärkeintä arvoa, jotka kuvaavat sinua tai joiden haluat ohjaavan elämääsi.
Uskollisuus noille arvoille ja niiden pitäminen jatkuvasti mielessä erilaisia päätöksiä tehdessä tekevät meistä omia itsejämme. Silloin arvostus itseämme kohtaan ohjaa toimintaamme, eikä ulkoiset tekijät. Se on ainut pysyvä asia, jota voimme konrolloida ja joka ei ole onnesta kiinni.
Saamme tai emme saa työpaikkaa, tulemme tai emme tule rikkaiksi, saamme tai emme saa muilta rakkautta, vastaa tai ei vastaa tunteidenosoitukseen kaivattumme, pysymme tai emme pysy terveinä me tai meille tärkeät ihmiset.
Jos tiedämme arvomme ja olemme niille uskollisia, pääsemme läpi aivan mistä tahansa. Ja aivan yllättäen, saamme itsellemme luottamuksen auran: muutkin ihmiset huomaavat, että olemme lämmintä ja aitoa energiaa tihkuvia ihmisiä. Silloin emme muserru ulkomaailman meille asettamissa paineissa, vaan me luomme omalta pieneltä osaltamme parempaa ilmapiiriä ympäristöön.
Yht'äkkiä aiemmin tärkeänä pitämämme ulkoiset tavoitteetkin ovat useammin ulottuvillamme. Ne pikemminkin tulevat silloin luoksemme, eikä meidän tarvitse niitä erikseen jahdata.
https://www.youtube.com/watch?v=f3Pw36EFRV0
Elämän kompassi (hyvää yötä)
3
297
Vastaukset
- Anonyymi
Hienoja ajatuksia, kiitos.
- Anonyymi
Kauniita ajatuksia sinulla.
Ei ole minulla niin selkeää että voisin sanoa mitä arvoni ovat. Ehkä sen osalta: absoluuttinen joustamattomuus ei ole mielestäni hyvä asia.
Pelkästään arvojen noudattaminen, kuin sääntöjen, ilman mitään joustoa... ei se ole järkevää aina käytännössä.
Joten se itsessään on kai yksi arvoistani. Ja totuuden tavoittelu/totuudenmukaisuuteen pyrkiminen... mutta mielikuvitus laukkaa välillä niin villisti, ja inspiroituu vähästäkin. Kaikki aukiolevat mahdollisuudet hämmentävät.
Joten vaikka niistä voin kirjoittaa...
lopulta voin toimia vain tosiasioiden mukaan, vaikka, voinhan silti ajatella toisesta mitä haluan jos se oloa yhtään helpommaksi tekee.
Jos hän ajattelee minusta silkkaa huonoa, ja antaa sen näkyä räikeästi, miksi en voisi tehdä samoin?
Samalla tiedän että se on ajanhukkaa. Haluaisin käyttää aikani paremmin.
Ei kai tarvitse ymmärtää sitä mikä minua satuttaa... jos minua sattuu, se on paha asia... - Anonyymi
Minun arvoni on ollut pysyä naimisissa hinnalla, millä hyvänsä. En tiedä enää, onko se ollut hyvä arvo, jos on todella yksinäinen siinä suhteessa ja kaipaa koko ajan jotain muuta. 🙏Toivon, että muutun paremmaksi vielä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia
Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell3156858Kysymys muille miehille
Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss693956- 2083115
Kohta katson sun kuvaasi
ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa242827- 741932
- 1461702
Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan
Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a2101692Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?
Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?1201528Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi
jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?1631521- 891418