Varastaminen on taidetta

Kun välttämättömästä tulee pakko


Helppo on kun pakko ja vaikea kun pitää päättää vapaehtoisesti.
Hyvä ja paha on vaikea.


Rahaton taide tahtoo elää.
Poliisi ensin vie putkaan ennakoiden rikoksen.

- "Tiedät nyt, minkälaista vankilassa on, ennen kuin teet rikoksen." - poliisi sanoo

Kiinniotossa väännetään kättä.
- Tiedät nyt miten käsiä väännetään.

Polvella painetaan maahan.
- Tiedät miltä tuntuu aidolta rikolliselta!

Maijassa kurvaillaan yrjöttävästi kun henkeä salpaa ahtaassa.
- Näin toimitaan ja se on normaalia. Tiedät nyt.

Armoa ei ole kiviseinässä.
- Äiti ei auta sinua.


Nyt kun tiedätte mitä on rikollinen, miettikää varastamista uudelleen.


Kiitos kutsusta herra poliisi, väkivaltainen sotilas.
Minun pitää miettiä ensin minkälaisen rikoksen minä teen.
En ole vielä päättänyt, mutta lähempänä ratkaisua olen kuin koskaan.

Talous painaa päälle ja ratkaisu on tehtävä pian, nyt.
Katsomatta lusimisen aikoja, umpimähkään, siitä tylsästä tiedosta, mitä on saanut kaaliin.



Mutta en tykkä tavanomaisista rikollisista. Tahdon olla ainutlaatuisempi vähän, muuten on se tylsä homma, ei minua varten, mutta en saa valittaa nyt.

Ajatellaan praktisesti, se auttaa, mitä tarvitsen ensitöikseen nyt.
Olen miettinyt tuota ennenkin, että tavaran sijaan vain iso nippu seteleitä, jota syödä hitaasti.
Onko iso nippu seteleitä vain toisen ajattelemisen vaivan takana?

Jotkut syntyessään miettineet vain rahaa, minä taas en koskaan ja nyt myöhäisenä hedelmänä joudun. Toisilla on etumatkaa vaikka kuinka paljon. Kuka miettii rahaa koko ajan, hän rakentaa omaisuuden.


Taiteen pyhyys suistettava varkaisiin.
Varastamisesta tulee luovaa.