Melanooman ehkäisystä

Melanooma ihossa
Lääkärikirja Duodecim
6.5.2024
Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Melanooman oireet
Melanooman vaaratekijät
Melanooman toteaminen
Melanooman hoito
Melanooman ehkäisy
Kirjallisuutta
Keskeistä
Melanooma on useimmiten melko hitaasti kasvava kirjava pigmenttimuutos iholla.
Valtaosa melanoomista todetaan keski-ikäisillä ja vanhoilla.
Ihon toistuva palaminen, aurinkoaltistus ja perinnöllinen alttius lisäävät melanoomaan sairastumisriskiä.
Ihomelanooman tärkein hoito on leikkaus. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta yli 90 % sairastuneista on elossa.
Suomessa todetaan vuosittain noin 1800 uutta melanoomatapausta, vähän useammin miehillä kuin naisilla. Melanoomien lukumäärä kasvaa edelleen. Se johtuu pääasiassa väestön vanhentumisesta. Melanooma on hyvin harvinainen alle 18-vuotiailla. Valtaosa tapauksista todetaan keski-ikäisillä ja vanhoilla. Vaikka melanooma koetaan hyvin tappavaksi taudiksi, viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta yli 90 % potilaista on elossa.

Melanooma on lähtöisin ihon pigmenttiä tuottavista soluista, melanosyyteistä. Melanosyyttejä on ihon pinnan, orvaskeden, alimmassa solukerroksessa tyvisolujen joukossa. Niiden tehtävä on tuottaa pigmenttiä orvaskeden solujen tumien ympärille suojaamaan auringon UV-säteilyltä.

Melanooman esiasteissa (lentigo maligna (kuva ) ja in situ melanooma eli pintamelanooma) pahalaatuisiksi muuttuneita melanosyyttejä on ainoastaan orvaskeden sisällä. Kun kasvainsolukko läpäisee orvaskeden ja verinahan välillä olevan tyvikalvon, aletaan puhua melanoomasta. Verinahan puolella kasvaimen on mahdollista lähteä leviämään imu- ja veriteitä pitkin.


KuvaLentigo maligna on mustankirjava melanooman esiaste. Se kehittyy tavallisesti vanhuksen kasvoissa olevaan, usein melko laajaan, vaaleanruskeaan ”kesakkoon” eli lentigoon.
Ihomelanoomat luokitellaan neljään ryhmään, jotka ovat

1. pinnallisesti leviävät (noin 70 % kaikista melanoomista) (kuva )


KuvaPinnallisesti leviävä melanooma esiintyy miehillä tavallisimmin selässä ja naisilla alaraajoissa
2. kyhmyiset eli nodulaariset (noin 15 %) (kuva )


KuvaKyhmymäinen melanooma ilmestyy usein normaalin näköiseen ihoon. Se kasvaa nopeasti paksuutta ja voi haavautua tai rupeutua. Se on usein pikimusta tai sinisenmusta, harvoin väritön.
3. lentigo maligna -melanooma (noin 10 %)

4. raajojen ääriosien akraaliset melanoomat (noin 5 %) (kuva ja ).


KuvaJalkaterän pahanlaatuinen eli maligni melanooma voi olla lähes pigmentitön ja muistuttaa kroonista haavaa. Kuva: Anna Hannuksela-Svahn

KuvaVerenpurkauma kynnen alla ja melanooma. Huomioi melanoomassa pigmentin ulottuminen myös kynsivallin ihoon (Hutchinsonin merkki).
Kolme neljäsosaa melanoomista tulee terveen näköiseen ihoon ja yksi neljäsosa alkaa pigmenttiluomesta.

Melanooman oireet
Melanooma on useimmiten melko hitaasti kasvava kirjava pigmenttimuutos iholla.

Sille on tyypillistä

epäsymmetrinen muoto
epätarkka polveileva reuna
eri sävyjä sisältävä epätasainen väri
>6 mm läpimitta
kasvava koko ja ulkonäön muuttuminen
toisinaan pistely ja kutina.
Melanooman vaaratekijät
Ihon toistuva palaminen lapsena ja muu runsas aurinkoaltistus tai runsas solariumin käyttö lisäävät luomia ja melanoomien vaaraa. Hyvin vaalea iho, vaaleat tai punaiset hiukset ja pisamat lisäävät ihon palamisherkkyyttä. Melanoomariski on tässä ihotyypissä kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Suuri määrä luomia; esimerkiksi henkilöllä, jolla on 120 pigmenttiluomea tai enemmän, on noin 20-kertainen melanoomariski verrattuna henkilöön, jolla luomia on alle 50.
Dysplastiset luomet eli "ärjyluomet" (yli 5 mm:n läpimittaisia, väritykseltään kirjavia, epäsymmetrisiä luomia) eivät lisää melanoomavaaraa, jos niitä on iholla vain yksi. Jos niitä on useampia, ja erityisesti jos lähisuvussa on melanoomaa, melanoomariski on suurentunut tapauksesta riippuen 2−1300-kertaisesti.
Aiemmin sairastettu melanooma lisää uuden melanooman vaaraa noin kymmenkertaiseksi.
Vanhemmilla tai sisaruksilla todettu melanooma lisää melanoomariskiä kaksinkertaiseksi.
Synnynnäiseen, alle 2 cm:n läpimittaiseen luomeen ei tule melanoomaa sen herkemmin kuin mihin tahansa muuhun luomeen. Synnynnäiseen, yli 20 cm:n läpimittaiseen luomeen (jättiluomeen) melanooma kehittyy tavallista helpommin. Tällaista luomea on seurattava ja epäilyttävistä kohdista on otettava koepala.
Luomen hankaantuminen esimerkiksi rintaliivin tai vyötärökuminauhan alla ei lisää melanoomariskiä.
Melanooman toteaminen
Ihomelanoomaa voi epäillä luomen muuttumisen ja ulkonäön perusteella. Myös uusi, nopeasti suurentuva ihokasvain on epäilyttävä. Monimuotoisuutensa vuoksi melanooma voi muistuttaa esimerkiksi verisuonikasvainta (hemangiooma), tummaa rasvasyylää tai tyvisolusyöpää ja päinvastoin. Poikkeavan näköiset ja kasvavat luomet leikataan, ja ne lähetetään patologille mikroskooppitutkimukseen. Oireettomia, pieniä pigmenttiluomia ei poisteta varmuuden vuoksi edes runsasluomiselta henkilöltä.

Melanooman hoito
Ihomelanooman