Sain hengen pelastavaa apua

https://yle.fi/a/74-20144363?origin=rss

Väkivalta
”Sain hengen pelastavaa apua”, sanoo Erika Hast ensi- ja turvakodin avopalveluista – ajanvaraus suljettiin suuren kysynnän vuoksi

Avopalveluiden jonot venyivät Jyväskylässä kuukausiin viime vuoden lopulla, eikä kaikkia avun piiriin hakeutuneita voitu auttaa.
Esikatselukuva
Jyväskyläläinen Erika Hast on saanut tärkeää keskusteluapua ensi- ja turvakodin avopalveluista. Video: Niko Mannonen / Yle

Marja Roiha

15:08
Juttu tiivistettynä

Jyväskylän ensi- ja turvakodin avopalvelu ruuhkautui, ja asiakkaat joutuivat odottamaan aikaa jopa kuukausia.
Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä asiakkaita Jyväskylässä oli viime vuonna lähes 400, mikä on kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.
Koko maassa ensi- ja turvakotien avopalveluissa oli viime vuonna kaikkiaan runsaat 5 700 asiakasta.
Avopalveluihin hakeutuminen on lisääntynyt ja väkivallasta voi nykyään puhua aiempaa avoimemmin.
Ensi- ja turvakotien avopalvelut tarjoavat lyhytkestoista tukea. Asiakkaita on koko maassa enemmän avopalveluissa kuin turvakodeissa.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä. Pidätkö tiivistelmistä? Anna palautetta.

Lähisuhdeväkivallan avopalvelut ruuhkautuivat viime vuoden lopulla Jyväskylän ja Turun ensi- ja turvakodeissa.

Turku sai apua naapurimaakunnasta, sillä Satakunnan ensi- ja turvakodissa oli mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita etäyhteydellä nopealla aikataululla.

Jyväskylässä jonot venyivät viikkoihin, jopa kuukausiin. Ajanvaraus jouduttiin sulkemaan alkuvuodesta, mutta avattiin uudelleen 19. helmikuuta. Tämä tarkoittaa, että kaikkia avun piiriin hakeutuneita ei ole voitu auttaa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Tuija Sojakka sanoo, että tilanne on poikkeuksellinen.

– Koskaan aiemmin avopalvelumme ei ole ollut näin ruuhkautunut, että asiakas joutuu odottamaan aikaa useita kuukausia.

Avopalveluiden viiden kerran keskustelut rahoittaa Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea. Sen jälkeen Keski-Suomen hyvinvointialue antaa tarvittaesssa maksusitoumuksen, jolla rahoitetaan muun muassa perheiden lastensuojelun tarpeet.

– Toivon, että voisimme solmia kumppanuussopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Jos saamme heiltä avustuksen, voisimme palkata avopalveluihin neljännen työntekijän, Sojakka kertoo.
Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Tuija Sorakka katsoo vakavana kameraan.
Toiminnanjohtaja Tuija Sojakka kertoo, että avopalveluun on haettu lisärahoitusta, mutta sitä ei ole saatu. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Sojakan mukaan neljäs työntekijä auttaisi siihen, että keskusteluapua voisi antaa nopeammin ja pitempikestoisena.

Sojakan mukaan avopalveluun hakeutuminen on pelkästään hyvä asia.

– Avun hakemisen kynnys on madaltunut, eikä väkivalta ole enää sellainen häpeä ja tabu, ettei siitä uskallettaisi puhua.

Jyväskylässä ensi- ja turvakodin avopalveluissa oli viime vuonna lähes 300 asiakasta. Lisäystä oli edellisvuoteen verrattuna lähes 50 asiakasta.
Väkivaltatyö antaa nimiä asioille ja tapahtumille

Jyväskyläläinen Erika Hast on lähisuhdeväkivallan kokemustoimija. Hän on aikaisemmin ollut ensi- ja turvakodin avopalveluiden asiakas.

– Sain hengen pelastavaa apua. Tämä oli ensimmäinen paikka, mihin minut lähetettiin saamaan apua sen jälkeen, kun lähdin pakoon erittäin väkivaltaisesta suhteesta, Hast toteaa.

Ensi- ja turvakotien avopalvelut ovat lyhytkestoista keskusteluapua: tukea annetaan sekä yksilöllisesti että pariskunnille, jos vaikuttaa siltä, että väkivalta voi suhteessa loppua.

Avopalvelussa tavataan myös lapsia, jotka ovat altistuneet väkivallalle tai olleet väkivallan kohteena.

Ensi- ja turvakotien avopalvelut auttavat Hastin mukaan rakentamaan minäkuvaa uudestaan.

– Avopalvelun keskusteluapu auttaa hahmottamaan, mitä on tapahtunut. Avopalvelut ja väkivaltatyö auttavat antamaan nimiä asioille, Hast sanoo.

Ensi- ja turvakodissa on huomattu, että osa tukea hakevista ei halua lähteä turvakotiin, mutta he haluavat käyttää avopalveluita.
Kokemustoimija Erika Hast seisoo peikonlehden takana.
Jyväskyläläinen Erika Hast on kouluttautunut kokemustoimijaksi. Hän toivoo, että kokemustoimijoita kutsuttaisiin puhumaan väkivallasta esimerkiksi sote-alan työntekijöille. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hastilla on vastaus siihen, miksi väkivaltaa kokeneet eivät välttämättä lähde turvakotiin.

– Oman kodin pitäisi olla turvapaikka. Miksi omasta kodistaan pitäisi lähteä pakoon, kysyy Hast.

Toiminnanjohtaja Sojakka tunnistaa Hastin esittämät ajatukset. Lisäksi esimerkiksi lemmikin jättäminen kotiin vai olla liian vaikeaa, sillä turvakotiin ei voi viedä lemmikkiä.

– Omasta kodista lähteminen on iso askel: joissain tapauksessa turvakotiin lähteminen saattaa myös lisätä väkivallan uhkaa, siinä tilanteessa kun palataan kotiin, sanoo Sojakka.

Väkivaltaa kokeneita syyllistetään usein kysymällä, että miksi et lähde tuollaisesta suhteesta.

– Meidän pitäisi kääntää keskustelu pois uhreist