Voi turkasen turkanen.
Tuo ankkastokka, mihin se nyt pannaan?
Klastuukit on vintillä, meeppä hakkeen ne alas.
Vanhaa kieltä taitaa olla tämän aamun tilanteeni.
Semmosta se, maalaisella joka ei mittään ymmärrä.
Ymmärätkö sinä?
Olokia löytyy suulista, tehhään himmeli.
Se on oikia härveli ja on selevitettävä tekotappaaki
monneen kertaan että mennee kaaliin.
Tehen jouluksi Himmelin.
Tuo ankkastokka, mihin se nyt pannaan?
Klastuukit on vintillä, meeppä hakkeen ne alas.
Vanhaa kieltä taitaa olla tämän aamun tilanteeni.
Semmosta se, maalaisella joka ei mittään ymmärrä.
Ymmärätkö sinä?
Olokia löytyy suulista, tehhään himmeli.
Se on oikia härveli ja on selevitettävä tekotappaaki
monneen kertaan että mennee kaaliin.
Tehen jouluksi Himmelin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Laitetaanko lusikka lautasen viereen, vai pannaanko se kuiteski lautasen etteen?
Taakse.
Onko se kypsä?
nykyisin ei enää käytetä murteita edes kotikielenä, nuorisolla on oma sanastonsa josta vanha ei ymmärrä oikeastaan mitään. Kun puhuu murteella, katsotaan pitkään, kuin hölmöläistä, vaikka olisi oman kielemme rikkautta jos säilytettäisiin murteet, puhuttaisiin edes kotioloissa ja ystävien kesken.
vanhat sanonnat ja sanalaskut ovat myös hävinneet käytöstä. opin paljon vanhoja sanalaskuja hoitaessani erästä 95 vuotiasta vanhusta. Hersyvän huumorinsa ohessa hän laukoi sanalaskuja ja sanontoja niin etten meinannut perässä pysyä. kirjoitin niitä sitten muistiin ja olen jopa tullut tunnetuksi omissa piireissäni niiden käytöstä.
huumorikin on parempaa kun sen höystää.
Niin hän se on, englannista väännetään kaikenkarvaisia kielisekoituksia, aika kamalaa. Kyllä suomalaiset murteet on sentään upeita, vaikka niitäkin on ruotsistakin paljon väännetty, mut ruotsin kieli on sentään aina ollut kieli täällä meilläpäin.
Hei Aloittaja, silkasta uteliaisuudesta, suomennatko kiitos!
Leetan =
Klastuukit =
suulista =
Ankkastokka
Ikkunaverhot
lato, tai kaluvarasto
Tunnetko porstuan, panttuurin, polsterin, äkröörän, sivakat. läppi, tms.
maakunnissa puhutaan outojen sanojen kieltä.
Porstua on tuttu sana,
panttuuri kuulostaa tutulta, mutta ei tule heti mieleen
polsteri on tuttu (Bolster)
äkröörä? Munakokkeliako?
Sivakat vois olla sukset...
Paljon on murteissa sanoja jotka eivät ole päässeet yleiskieleen ja jäävät arvoitukseksi muualta oleville.
Puhun itse sekamurretta yleiskieleen sekoitettuna. Eteläistä keskisuomalaista, pohjois-hämäläistä, Tampåereen seudun murteita karjalaismurteella ryyditettynä..
Länsimurteissa on paljon ruotsinkielestä lainasanoja, mutta tuo ankarstock taitaa olla aika vanha tälläkin päin.
Klastuukia en osannut edes arvata, mutta joo, ikkunaverhothan sopii, vaikka vastaavaa sanaa ei taida olla meilläpäin käytössä.
Suulia taas käytetään laajalti Länsi-Suomessa, se oli tuttu sana. Työkaluvaja, varastorakennus.
Leeta? Olisiko se pullapitko?
Eikö ankastukki ole se pullapitko.
https://urbaanisanakirja.com/word/ankkastukki/
Tarkistin vielä urbaanista sanakirjasta kun olin mieltänyt ankastukkin pitkulaiseksi limpuksi.
Mutta tarkoittaa se myös pullapitkoa.
Leetan ymmärsin "letiksi" (fleta) eli pullapitkoksi.
Niin, sanakirjaa moni hakee, minulla nuo sanat ovat mummojeni minulle opettamia, käytän aina kun tilanteeseen ovat sopivia.
Perinne, se on sittenkin tärkeää, kaikki uusi ei ole uutta, etikan käyttö puhdistuksessa, ikkunanpesuveteen, ammoniakkipyyhkäisy auton tuulilasiin talvella ja puhdistukseen sitä voi käyttää muutoinkin, se on myrkkyä! e n s u o s i t t e l e missään tapauksessa ainetta tuntemattoman käyttöön, apteekin myyvät nyt hajusuolana.
Lamppuöljyllä pestiin aikoinaan rasvaisia liesikupuja, kohta se "siivouskuningatar" muka keksii senkin käytön, kuten on #keksinyt# etikankin käytön.
Pesuetikka.
Ihmiset ostavat kallista pesuetikkaa, joka on hajustettua, mitä lie, mutta ihan tavallinen Väkiviinaetikka on parempaa ja kymmenen kertaa halvempaa. Sitä on käytetty jo vuosia sitten raikastamaan sisätiloissa kuivatettavan pyykin hajun raikastamiseen.
Hajusteyliherkkänä en ole koskaan voinut käyttää puukin huuhteluaineita, en viedä pyykkiäni kuivumaan mihinkään yhteisiin kuivaushuoneisiin, koska niissä aina Haisee.
Kuivatan pikkupyykit sisällä tai kuistilla, valkopyykit pesen aina keväällä tai kesällä, ennen siitepölyjä ulkona tuulessa, silloin ei tarvita sisällä kuivatusta, ei etikkaa, eikä linkouksia, se kuluttaa herkkiä kankaita.
Sanon omana, (( en kenenkään käyttäväksi määrää ));
Vanhassa vara parempi.
ei puukin, . vaan pyykin
Reikäleivät laitettiin pirtin kattoon, orteen.
Ankkastokat porstuan konttuuriin hyllylle, sielä oli viiliämpää ko tuvasa.
Leipomispäivä oli täys päivä, suisleipiä ei joka viikko leivottu, nisua joka viikko, ko se säily huonommasti. Sillon ei ollu joka talosakkaan sähköjä, saatikka pikkutilallisilla, vaan leipää ja nisua leivottiin jos saatiin jauhoja. Joskus ei saatu kaupasta hiivaakaa.