miks kukaan ei oo viel keksiny sellasta taikajuomaa, et sais toisen rakastumaan. Mä voisin vajota niin alas et juottasin sitä yhelle miehelle, koska oon niin rakastunut siihen. ja tiedän et se ei rakasta mua, mut mä rakastan sitä ihan tajuttomasti tai en mä tiedä joskus jopa tuntuu, et oon vaan rakentanu sen ympärille, itselleni unelmien miehen, et siitä ei oo totta, ku ulkokuori. rakkaus tekee niin sokeeks.
Voi kun vaan pystyis unohtaa ja jatkaa elämää eteen päin, mut jotenkin oon vaan jumahtanu paikoilleen. pitäs vaan ottaa itteensä niskasta kii ja jatkaa elämää. Kyl mä tiiän, et mä viel löydän joskus sellasen miehen,et rakkaus on molemmin puoleista...
joo nyt karkas taas ajatus, mut ihan sama, yrittäkää ymmärtää tai jotain. en mä kyl itekkään ymmärrä, mu ei se mitään...pitäskö sitä aina ees kaikkee ymmärtää. nyt taas rupee sekoo ajatuset...:)
Voi kun vaan pystyis unohtaa ja jatkaa elämää eteen päin, mut jotenkin oon vaan jumahtanu paikoilleen. pitäs vaan ottaa itteensä niskasta kii ja jatkaa elämää. Kyl mä tiiän, et mä viel löydän joskus sellasen miehen,et rakkaus on molemmin puoleista...
joo nyt karkas taas ajatus, mut ihan sama, yrittäkää ymmärtää tai jotain. en mä kyl itekkään ymmärrä, mu ei se mitään...pitäskö sitä aina ees kaikkee ymmärtää. nyt taas rupee sekoo ajatuset...:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Et tosiaankaa oo ainut, jolla on tällanen "ongelma".. Mä oon ihan tajuttoman rakastunu, mieheen, jolla ei varmaankaa oo tunteita mua kohtaan.. Samanlainen olo .. Tuntuu välillä niin turhauttavalta, ku rakastaa toista niin paljo.. Tuntuu vähä typerältä purkaa tänne keskustelupalstalle, mut mihinpä muualle sitä voi purkaa.. Välillä tuntuu, et koko maailma hajoaa ympäriltä, ku on niin vaikee olla itsensä ja omien tunteittensa kanssa.. Mut ei kai sitä oo mitään keinoa, millä toisen sais rakastamaan.. Toivottavasti se unelmien prinssi sit joskus tulis noutamaan.. Ei tarttis yksin kantaa rakkaudentunnetta... Jaksamista sulleki...:)
joskus musta jopa tuntuu, etten ois näin rakastunu, jos saisin sen miehen itelleni, mut mulla on varmaan joku vika tuolla sydämessä, et rakastun aina sellasiin mitä en voi saada. Mä haluun et on jotain tavotetta siinä miehessä, et sitä ei saa vaan tosta vaan kysymällä ruvetaanks seurustelemaan...mut täs miehessä on liikaa tavotetta, ei toista saa väkisin rakastumaan. Ehkä mun on vuorostaan koettava tää ettei saa sitä jota rakastaa, mä mittäin tiedän et yks mies oli muhun tosi rakastunu ja on varmaan vielläkin, mut mä annoin sille pakit, koska mulla ei ollu tunteita sitä miestä kohtaan, nyt mä tiedän miltä siitä tuntu/tuntuu, mut en mä tunteilleni mitää voi, enemmän mä oisin satuttanu sitä jos säälistä oisin ruvennu seurustelemaan ja myös samalla itteeni.. No tällästä tää elämä, on kaikkee ei saa mitä haluu:( Kunpa vaan pystysin unohtaa ja avaa sydämen jollekin muulle, joka rakastais mua ja mä sitä, mut päivä kerrallaan eiköhän tää tästä, joskus helpota...
tosiaankiin tuntuu typerältä purkaa tänne oloaan, mut, ehkä se jotenkin auttaa,ku saa johonkin purkaa tätä juttuu... niin sekavat ajatuset...ehkä tää auttaa jotenkin unohtaa ja tajuu miten typerää tää on...