Suomi vaikeaa?

Erityislahjakas vaikkapa niin, että vain joka viides voi oppia Suomen. Niin että kun kaapataan bussilastillinen ulkomaalaisia jostakin, niin vain kymmenen oppii suomen ja loput eivät.

Kysymys heräsi siitä, että kun Suomeen saapuu kohtuullisesti ulkomaalaisia esim. opiskelemaan, niin saavat kyllä oppinsa mutta eivät sitten löydä töitä. Ja samoina aikoina kuitenkin on ollut jatkuva valitus vaihtelevalla voimakkuudella työvoimapulasta. Mutta varsin tavallista sitten on, että ei osata suomea juuri lainkaan, vaikka on vietetty jopa vuosia maassa. Ja onhan se nyt aika oleellinen osa ns. integroitumista ympäröiviin yhteisöihin, että olisi sama kieli.

"Missä kohtaa menee se raja, että kielen osaa?"

Tuskin kukaan on mitään täsmällistä rajaa osannut määritellä. Voihan tuota varmaan mittaroida esim. passiivisen ja aktiivisen sanavaraston määrällä. Mutta kaksi yhtä suuren määrän sanoja tuntevaa voivat tuntea sanastoa ihan eri alueilta.Jonkinlaisena omakohtaisena nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos kuulet tai luet kahden äidinkielenään kieltä puhuvan keskinäistä kommunikointia, niin ymmärrätkö vai et.

scrg kirjoitti:

Erityislahjakas vaikkapa niin, että vain joka viides voi oppia Suomen. Niin että kun kaapataan bussilastillinen ulkomaalaisia jostakin, niin vain kymmenen oppii suomen ja loput eivät.

Kysymys heräsi siitä, että kun Suomeen saapuu kohtuullisesti ulkomaalaisia esim. opiskelemaan, niin saavat kyllä oppinsa mutta eivät sitten löydä töitä. Ja samoina aikoina kuitenkin on ollut jatkuva valitus vaihtelevalla voimakkuudella työvoimapulasta. Mutta varsin tavallista sitten on, että ei osata suomea juuri lainkaan, vaikka on vietetty jopa vuosia maassa. Ja onhan se nyt aika oleellinen osa ns. integroitumista ympäröiviin yhteisöihin, että olisi sama kieli.

"Missä kohtaa menee se raja, että kielen osaa?"

Tuskin kukaan on mitään täsmällistä rajaa osannut määritellä. Voihan tuota varmaan mittaroida esim. passiivisen ja aktiivisen sanavaraston määrällä. Mutta kaksi yhtä suuren määrän sanoja tuntevaa voivat tuntea sanastoa ihan eri alueilta.Jonkinlaisena omakohtaisena nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos kuulet tai luet kahden äidinkielenään kieltä puhuvan keskinäistä kommunikointia, niin ymmärrätkö vai et.

Lue lisää

Sen mitä itse tunnen ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita, niin monien "ongelma" on Suomalaisten suht vahva kielitaito. Ilmenee käytännössä niin, että suomalainen vaihtaa hyvin nopeasti vaikkapa englantiin, jos hän kokee, ettei toiselta osapuolelta suomi luonnistu riittävän hyvin. Se vaikeuttaa jopa heidän oppimistaan, jotka tosissaan pyrkivät oppimaan ja passivoittaa ei kiinnostuneet aikalailla kokonaan. Ulkomaalaisen pitää oikein nähdä vaivaa päästäkseen puhumaan suomea. Ihmisille, joilla on paljon sosiaalisia kontakteja ja varsinkin sellaisia kontakteja, joille voi pysyvämmin sanoa, että puhu mulle aina suomea, tuo on selvästi pienempi ongelma.

Meillä Suomessa muutenkin lähes kaikessa kielten opetuksessa korostetaan turhan paljon juuri täysin oikeaoppista kirjoittamista ja puhutulla kielellä pärjääminen jää pienemmälle huomiolle. Tietenkin kirjoittaminenkin on tärkeää, mutta puhutulla kielellä pärjääminen on kuitenkin arkipäivän elämässä paljon tärkeämpi juttu ja siinä vähän vähemmänkin oikealla kieliopilla tulee kyllä ymmärretyksi. Sitä juuri tasan kieliopillisesti oikeaa muotoa ehtisi hioa kuntoon myöhemminkin. Monella tavalla me ihan itse teemme suomesta vaikean kielen oppia.

Anonyymi kirjoitti:

Sen mitä itse tunnen ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita, niin monien "ongelma" on Suomalaisten suht vahva kielitaito. Ilmenee käytännössä niin, että suomalainen vaihtaa hyvin nopeasti vaikkapa englantiin, jos hän kokee, ettei toiselta osapuolelta suomi luonnistu riittävän hyvin. Se vaikeuttaa jopa heidän oppimistaan, jotka tosissaan pyrkivät oppimaan ja passivoittaa ei kiinnostuneet aikalailla kokonaan. Ulkomaalaisen pitää oikein nähdä vaivaa päästäkseen puhumaan suomea. Ihmisille, joilla on paljon sosiaalisia kontakteja ja varsinkin sellaisia kontakteja, joille voi pysyvämmin sanoa, että puhu mulle aina suomea, tuo on selvästi pienempi ongelma.

Meillä Suomessa muutenkin lähes kaikessa kielten opetuksessa korostetaan turhan paljon juuri täysin oikeaoppista kirjoittamista ja puhutulla kielellä pärjääminen jää pienemmälle huomiolle. Tietenkin kirjoittaminenkin on tärkeää, mutta puhutulla kielellä pärjääminen on kuitenkin arkipäivän elämässä paljon tärkeämpi juttu ja siinä vähän vähemmänkin oikealla kieliopilla tulee kyllä ymmärretyksi. Sitä juuri tasan kieliopillisesti oikeaa muotoa ehtisi hioa kuntoon myöhemminkin. Monella tavalla me ihan itse teemme suomesta vaikean kielen oppia.

Lue lisää

Suomi puhuttuna arjessa ja kirjakieli eroavat aika paljon. Yleensä varmaan mennään kirjakieli edellä, mutta ehkä voisi aloittaa sen kirjallisen opettelunkin puhekielestä. Nykyvälineillähän sitä saanee aikaiseksi aika helposti.

Vaikka aloitukseen kysymysmuodon esitin, niin oma olettamukseni on, että melkein kaikki suunnilleen täysijärkiset oppivat kielen, jos on ns. pakko. Tai pakkoon verrattavissa oleva motivaatio. Koko ajatus oikeastaan lähti siitä kun kuvittelin miten maahanmuuttaja ummikkona ilman mitään kielikoulutusta tai kotoutusta auttavasti luku- ja kirjoitustaitoisena oppinut kielen yli sata vuotta sitten. Kaikkien miinuksien vastineena on sitten pluspuolella sitten ollut se, että täkäläisillä ei paljon kieliosaamista silloin ollut, joten jos jonkun viesti halusi välittää niin toimivat keinot olivat viittomakieli ja suomi.

Onhan siitä Fingerpori sarjakuvakin. Ja vaikka oon ihan äidinkieleltäni suomalainen, niin siltikin, kun mulla on toi kirjaprojekti, niin jotenkin tuntuu, että suomen kielessä on tollasia Fingerporimaisia virhemahdollisuuksia. Ja onhan suomalaisten ja japanilaisten korkeita itsemurhalukujakin koitettu perustella kielen vaikeilla rakenteilla. esim small talk puuttuu molemmista kielistä.

JeroP kirjoitti:

Onhan siitä Fingerpori sarjakuvakin. Ja vaikka oon ihan äidinkieleltäni suomalainen, niin siltikin, kun mulla on toi kirjaprojekti, niin jotenkin tuntuu, että suomen kielessä on tollasia Fingerporimaisia virhemahdollisuuksia. Ja onhan suomalaisten ja japanilaisten korkeita itsemurhalukujakin koitettu perustella kielen vaikeilla rakenteilla. esim small talk puuttuu molemmista kielistä.

Lue lisää

Ai kirjoitatko jotain kirjaa? suomi on minusta tosi hieno laulukielenäkin, sitä pystyy käännellä ja riimittää moneen lajiin. Tuli mieleen, kun joku ulkomaalainen kysyy multa jostain sanasta tai termistä, että mitä se tarkoittaa kun kuulostaa niin erikoiselta. Niin jotkut vaan on sellaisia mitä ei pysty selittää edes.
Small talk on ihan kauheeta. Joskus lähden siihen, mutta useimmissa tapauksissa oon joko ihan väsyksissä tai hiprakassa.

Olen Kiinaan joskus lähettänyt yhden tekeleen ja tuli bumerangina takaisin kun oli jotain mandariinikiinaa kun piti olla jotain toista tai toisinpäin. Niin lähetin sitten vielä saman appelsiinikiinalla ja sitruunakiinalla että valitkaa siitä itse. Mutta oppi siis se, että ei niilläkään ole vain yksiä kirjoitusmerkkejä. Luvut oli kuitenkin ihan samoilla arabialaisilla numeroilla ja kymmenjärjestelmällä kuin meilläkin.

Mutta Unkari on suomensukuinen kieli ja siks vaikeeta. Tosin en tiedä minkä mutkan kautta toi sukulaisuus tulee. Virolaisetkin oppii suomen hyvin, mutta toisin päin vaikeampi. Suomi ja viro on kuitenkin lähellä toisiaan. Sitten taas joku saame menee taas yli.

JeroP kirjoitti:

Mutta Unkari on suomensukuinen kieli ja siks vaikeeta. Tosin en tiedä minkä mutkan kautta toi sukulaisuus tulee. Virolaisetkin oppii suomen hyvin, mutta toisin päin vaikeampi. Suomi ja viro on kuitenkin lähellä toisiaan. Sitten taas joku saame menee taas yli.

Lue lisää

Suomi ja unkari voivat olla sukulaiskieliä, mutta ei niillä hirveämmin yhteisyä ole. Suomi on oikeasti varsin helppo kieli. Suomi ei ole likimainkaan niin vaikea kieli kuin moni rakastaa väittää. Suomen vaikeus on oikeasti pelkkä alkushokki ja kun sen yli pääsee, niin homma on helppoa.

JeroP kirjoitti:

Mutta Unkari on suomensukuinen kieli ja siks vaikeeta. Tosin en tiedä minkä mutkan kautta toi sukulaisuus tulee. Virolaisetkin oppii suomen hyvin, mutta toisin päin vaikeampi. Suomi ja viro on kuitenkin lähellä toisiaan. Sitten taas joku saame menee taas yli.

Lue lisää

Ja mun mielestäni eesti ei ollut erityisen vaikea kieli oppia, sille tasolle, että sillä pärjää.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi ja unkari voivat olla sukulaiskieliä, mutta ei niillä hirveämmin yhteisyä ole. Suomi on oikeasti varsin helppo kieli. Suomi ei ole likimainkaan niin vaikea kieli kuin moni rakastaa väittää. Suomen vaikeus on oikeasti pelkkä alkushokki ja kun sen yli pääsee, niin homma on helppoa.

Lue lisää

Unkari on kamala kieli...

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Unkari on kamala kieli...

- Sheena

Ei se kamala ole. Mä pidän siitä kielestä. Aivan järkyttävän vaikeaa se kyllä on. Tai oikeammin siinä on ihan jumalaton määrä poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia muistettavana. Tai no, noin minä sen koen. Kun opit yhden asian, niin seuraavaksi opit aina kymmenen kohtaa, jossa se juuri oppimasi ei pidäkään paikkaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Unkari on kamala kieli...

- Sheena

Mun täytyy kuitenkin heittää tuohon "kamaluuteen" kommentiksi erään brasilialaisen ystäväni mielikuva unkarin kielestä. Se kuulemma kuulostaa siltä kuin känniset demonit tappelisivat.

Anonyymi kirjoitti:

Mun täytyy kuitenkin heittää tuohon "kamaluuteen" kommentiksi erään brasilialaisen ystäväni mielikuva unkarin kielestä. Se kuulemma kuulostaa siltä kuin känniset demonit tappelisivat.

Lue lisää

Näinpä todella, hyvä kuvaus, liikaa roikuin Unkarissa baareissa 🤣

- Sheena

Äidinkielenään englantia puhuvia on Suomessa on muutama kourallinen. Mitä se sitten muuttaisi jos englanti olisi virallinen kieli? Ihan sujuvasti nuo suomea osaamattomat osaavat esim. Google Translaten avulla kääntää kirjakielellä kirjoitetut tekstit englanniksi.

Onhan se jo nyt eriasteisesti käytetty työkieli monissa yrityksissä. Mutta toisaalta esim. omassa työpaikassani en usko että ketään suomea osaamatonta palkattaisiin, vaikka englanti olisi "virallinen". Täydellistä suomea ei tarvitse kaikkien osata, mutta silti pitää osata.

scrg kirjoitti:

Äidinkielenään englantia puhuvia on Suomessa on muutama kourallinen. Mitä se sitten muuttaisi jos englanti olisi virallinen kieli? Ihan sujuvasti nuo suomea osaamattomat osaavat esim. Google Translaten avulla kääntää kirjakielellä kirjoitetut tekstit englanniksi.

Onhan se jo nyt eriasteisesti käytetty työkieli monissa yrityksissä. Mutta toisaalta esim. omassa työpaikassani en usko että ketään suomea osaamatonta palkattaisiin, vaikka englanti olisi "virallinen". Täydellistä suomea ei tarvitse kaikkien osata, mutta silti pitää osata.

Lue lisää

No mä opiskelin ihan hulluna ruotsia ja sitten ois ollu Göteborgissa inssin paikka. Mutta kielitaitovaatimus excellent english. Ei ruotsin taitoon vaadittu ollenkaan. Siinä jäi sekin työpaikka. Hienoja öljyputkia ois päässy suunnitteleen meren pohjaan.

Vahva ei englannin kielelle. Joillekin aloille sopii, joillekin ei ollenkaan. Ja nämä "sopivien" alojen hahmot eivät sitten vaivaudukaan Suomea opettelemaan.

- Sheena

Voi olla että arabiankielidillä on miltei äidinmaidosta tuleva kulttuurinen asennevamma. Mitä sitä turhaan kirjoittamaan oppimaan, kun kaikki tarpeellinen on kirjoitettu jo 1500 vuotta sitten. Ja samanlainen vamma suomeakin koski vielä 150 vuotta sitten.

Tuokin on totta, että on iso merkitys onko ympärillä muuta yhteistä kieltä kuin suomea puhuvia. Jos heitetään ikään kuin syvään päätyyn, niin on pakko puhua suomea, jos yleensäkään aikoo puhua.

scrg kirjoitti:

Voi olla että arabiankielidillä on miltei äidinmaidosta tuleva kulttuurinen asennevamma. Mitä sitä turhaan kirjoittamaan oppimaan, kun kaikki tarpeellinen on kirjoitettu jo 1500 vuotta sitten. Ja samanlainen vamma suomeakin koski vielä 150 vuotta sitten.

Tuokin on totta, että on iso merkitys onko ympärillä muuta yhteistä kieltä kuin suomea puhuvia. Jos heitetään ikään kuin syvään päätyyn, niin on pakko puhua suomea, jos yleensäkään aikoo puhua.

Lue lisää

No sepä se.

- Sheena

Eikun nuo on eri ihmisiä... Poliitikot (- perussuomalaiset) haluavat suomen kieltä taitamatonta työvoimaa ulkomailta, mutta eivät käytännössä tiedä mitä se tarkoittaa. Eikä vähiten ko. työtä tekevien suomalaisten kannalta. Se aiheuttaa juuri sitä työpahoinvointia esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa ulkomaalaiset eivät ymmärrä kollegojaan eikä asiakkaitaan.

Suomen kielen taitamattomuuden lisäksi on kulttuuriset asiat. Kuten tietyn uskoinen keittiötyöntekijä, joka ei halua käsitellä sianlihaa missään muodossa.

Pari esimerkkiä sadoista/tuhansista muista.

- Sheena