Tiedän joo olen laihtunut vain 40kg, kokenut muutaman traumaattisen tapahtuman elämässäni joka vanhentanut, kamppaillut mt-ongelmien kanssa näiden johdosta... tottakai kaikki se paska vanhentaa.
Sydänsurut hormoniehkäisyäkin enemmän.
Ja eniten vihaan niitä kuvia joissa olen... painavempi.
Mutta tänäkin vuonna olen ottanut kuvia itsestäni jotka haluaisin printata ja sytyttää niistä nuotion johonkin ihan tyhmään paikkaan. Se olisi ihan yhtä turhaa kuin... moni muu asia mitä olen tehnyt...
Jotenkin vaan havahduin tähän.
Jos meikkaan itseäni, sitä naamaa kestää katsoa vähän paremmin. Mutta se pyöreähkö leuka... kulmien epäseksikäs muoto.
En ole läheskään yhtä söpö kuin haluaisin olla. Silti kutsuttu nukeksi tai nukkemaiseksi. Se varmaan kummittelee muistissa ikuisesti.
En silti haluaisi mennä koskaan veitsen alle.
Ja sit kun joinain päivinä, se peilikuva ei näytä niin pahalta.
Ystävän mielestä olen aina söpö.
...
Jos voisin jakautua kahteen osaan niin vetäisin itseäni turpaan. Ihan oikeasti.
Ja sekin on vähän ärsyttävää, että minussa ja yhdessä toisessa (eri ihmisessä) on joitain samoja piirteitä.
Miksi joskus pöljänä palvoin joitain kulmakarvoja?
Tekisi mieli ottaa rinnuksista itseä kiinni ja ravistella että mikä helvetti sua vaivaa.
Tai on vaivannut.
Varmaan sanoisin "Sinä vitun idiootti!" ja läppäisisin itseä poskelle.
Ärsyttää joissain kuvissa tuo tyhmä hymyni.
Se mies varmaan haluaa isotissisen twerkkaajan eikä tuollaista vammaista autistia joka ei osaa pitää lupauksiaan.
Ehkä sillä on jo sievä bimbohaaremi.
No ei sitä tyyppiä tarvi miettiä. Mulla on löytynyt elämään pelastus.
Ongelmia jotka on mahdollista ratkaista. Ihania ajatuspulmia joista tarvitsee ymmärtää vain säännöt.
Ihminen taas tulee aina olemaan ratkaisematon ongelma, paradoksi, ristiriita. Niin kuin varmaan minäkin, vaikka ainakin voin tehdä vähän enemmän itseni suhteen, kuin toisten.
Ehkä jos peittäisin eteispeilin kuukaudeksi, niin näyttäisin sen jälkeen paremmalta, kun ei ole kyllästynyt vilkaiseen sitä samaa idioottia aina ohimennessä. Ei tosin taida olla mitään kangasta oikein... pöytäliina ehkä... saako siihen mitään.... Ehkä siihen saa jotenkin värkkäiltyä mutta haluaisin pitää liinan puhtaana. Äh. Pidin niitä pitkiä pöytäliinoja turhina mutta sellanen olis täydellinen tuon peilin peittäjäksi. Vessassa on myös yksi peili ja valaistus takaa painajaiset seuraavaksi yöksi. Sitä ei myöskään ole peittäminen.
Ehkä pitäisi käydä kirpputorilla jossain. En tiedä. Ehkä pitäisi vaan olla katsomatta.
Sit ei harmittais niin paljon.
Ei tunnu hyvältäkään naama, kun kokeilin jotain kamalaa kosteusvoidetta. Rasvausvoidetta se on.
Noni, angsti purettu, nyt olen taas aikuinen.
🐰
Sydänsurut hormoniehkäisyäkin enemmän.
Ja eniten vihaan niitä kuvia joissa olen... painavempi.
Mutta tänäkin vuonna olen ottanut kuvia itsestäni jotka haluaisin printata ja sytyttää niistä nuotion johonkin ihan tyhmään paikkaan. Se olisi ihan yhtä turhaa kuin... moni muu asia mitä olen tehnyt...
Jotenkin vaan havahduin tähän.
Jos meikkaan itseäni, sitä naamaa kestää katsoa vähän paremmin. Mutta se pyöreähkö leuka... kulmien epäseksikäs muoto.
En ole läheskään yhtä söpö kuin haluaisin olla. Silti kutsuttu nukeksi tai nukkemaiseksi. Se varmaan kummittelee muistissa ikuisesti.
En silti haluaisi mennä koskaan veitsen alle.
Ja sit kun joinain päivinä, se peilikuva ei näytä niin pahalta.
Ystävän mielestä olen aina söpö.
...
Jos voisin jakautua kahteen osaan niin vetäisin itseäni turpaan. Ihan oikeasti.
Ja sekin on vähän ärsyttävää, että minussa ja yhdessä toisessa (eri ihmisessä) on joitain samoja piirteitä.
Miksi joskus pöljänä palvoin joitain kulmakarvoja?
Tekisi mieli ottaa rinnuksista itseä kiinni ja ravistella että mikä helvetti sua vaivaa.
Tai on vaivannut.
Varmaan sanoisin "Sinä vitun idiootti!" ja läppäisisin itseä poskelle.
Ärsyttää joissain kuvissa tuo tyhmä hymyni.
Se mies varmaan haluaa isotissisen twerkkaajan eikä tuollaista vammaista autistia joka ei osaa pitää lupauksiaan.
Ehkä sillä on jo sievä bimbohaaremi.
No ei sitä tyyppiä tarvi miettiä. Mulla on löytynyt elämään pelastus.
Ongelmia jotka on mahdollista ratkaista. Ihania ajatuspulmia joista tarvitsee ymmärtää vain säännöt.
Ihminen taas tulee aina olemaan ratkaisematon ongelma, paradoksi, ristiriita. Niin kuin varmaan minäkin, vaikka ainakin voin tehdä vähän enemmän itseni suhteen, kuin toisten.
Ehkä jos peittäisin eteispeilin kuukaudeksi, niin näyttäisin sen jälkeen paremmalta, kun ei ole kyllästynyt vilkaiseen sitä samaa idioottia aina ohimennessä. Ei tosin taida olla mitään kangasta oikein... pöytäliina ehkä... saako siihen mitään.... Ehkä siihen saa jotenkin värkkäiltyä mutta haluaisin pitää liinan puhtaana. Äh. Pidin niitä pitkiä pöytäliinoja turhina mutta sellanen olis täydellinen tuon peilin peittäjäksi. Vessassa on myös yksi peili ja valaistus takaa painajaiset seuraavaksi yöksi. Sitä ei myöskään ole peittäminen.
Ehkä pitäisi käydä kirpputorilla jossain. En tiedä. Ehkä pitäisi vaan olla katsomatta.
Sit ei harmittais niin paljon.
Ei tunnu hyvältäkään naama, kun kokeilin jotain kamalaa kosteusvoidetta. Rasvausvoidetta se on.
Noni, angsti purettu, nyt olen taas aikuinen.
🐰
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eikö sulla ole mitään muuta tekemistä kuin tehtailla alentavia tekstejä? Kiusaaja sä oletkin aina ollut.
En ole kiusannut ketään enkä koskaan tarkoittanut kiusata ketään.
Itse asiassa olen kokenut että minua on kiusattu:
Henkisestä väkivallasta psykoosin lietsomiseen kaikenmaailman stalkkerigraffiteilla ja some yms vihjeillä, viimeiset 7 vuotta.
Jos olen purkanut päätä someen, mua tullaan trollaamaan: saan ravistelukohtauksia joissa voi mennä niska poikki.
Onko hauska juttu sun mielestäsi?
Sellasta kiusaamista minulle on tehty. On vittuiltu, johdettu harhaan, stalkkeroitu, osoiteltu syyttävällä sormella ja uhriuduttu ihan huolella samalla kun olen itsemurhan partaalla kärsinyt tuollaisen kiusaamisen sekä oman rakastumisen takia!
Minut on traumatisoitu systemaattisesti ja sinä olet vielä täällä mua kiusaamassa kaiken lisäksi (tai trollaamassa mistään tietämättömänä, toivottavasti).
Luoja varjelkoon jos puran fiilistä johonkin pirun hylkäämälle palstalle.
Lopeta minun syyllistäminen ja katso vihdoin peiliin. Toksinen stalkkeri olet sinä.
Olet viimeiset 7 vuotta projisoinut paskaa asennettasi minuun.
Olet jopa käskenyt mua juoksemaan miinaan, eli tappamaan itteni.
Nyt haloo vittu herätys.
Ja jos et huomannut, niin vihaan tekstissä itseäni enkä ketään muuta.
🐰
Mua vapisuttaa ja melkeen tekee mieli ilkeä koska heitit tollasen paskakommentin mun ketjuun. Mutta omapahan vika kun kirjoitin tänne.
Lue nyt tarkasti: vammanen autisti olen minä. Minä.
Kellään muulla ei ole oikeutta kutsua minua sellaiseksi.
Lue konteksti. Kommentoin omia rumia kuviani.
Toivottavasti löydät ne lukulasit tai menet pois pahaa oloa aiheuttamasta.
Mä en tykkää susta!
Olet paha ja kamala ihminen!
🐰
Ja muuten, toivon että lopetat mun kiusaamisen, traumatisoinnin ja vainoamisen.
Ootko huomannut että seuraat mua jokaiseen someen?
Ootko huomannut miten stalkkeroit mun liikkeitä yhdessä paikassa?
Voitko rauhoittua!
Jos et meinannut ikinä, IKINÄ keskustella mistään koskaan, niin voisitko jättää rauhaan!?
Lopeta sä kiusaaminen!
Sinusta ei ole ollut minulle mitään hyvää!
Osaat vain satuttaa ja traumatisoida naisia!
Se on kaikki mitä sinusta tarvitsee tietää!
Jätä minut rauhaan! Mä en halua tulla satutetuksi sun toimesta enää koskaan!
Et osaa edes keskustella asioista kuin aikuinen. Mieluiten stalkkeroit ja vainoat ja traumatisoit!
Mä en tykkää susta ollenkaan! Toivottavasti nyt annat mun olla jos et meinannu keskustella!
Mä en halua nähdä vihjeitä sulta yhtään missään, mua ei kiinnosta!
Kiinnostaa vain suorat viestit!
Jos sä et laita suoraa viestiä, ANNA OLLA!
🐰
Osaat aiheuttaa mulle vain pahaa oloa, etkö oo sitä huomannut?
🐰
Voimia sinne. Olet ajatuksissani kun vaikeita asioita ollut elämässäsi. Tulen aina surulliseksi kun jollakin on kurjaa. En voi sille mitään että olen liian tunteellinen ja herkkä. Osaat kirjoittaa kauniisti ja koskettavasti. Omaisimpa sun kirjoitustaidot. Palstalla pärjää vain ns terävät kynäpäät ja itse en kuulu niihin. Täällä ajatusten vaihtamisissa häviän 0-100 mutta reaalissa tilanne on toisin. Äijät läähättää perässä joita saan juosta karkuun, henkisesti se on raskasta. Kaunis naama ja vartalo on haitaksi mutta palstalla anonyyminä olo on henkireikä. Ei tarvi ulkonäön vaikuttaa keskustelun tasoon. Tykkään siksi lukea palstalta näitä syvällisiä kirjoituksia kun en halua pinnallisuutta. Oma rakaskaan ei aina ymmärrä mua ja väittää että asiat on hyvin. Huomaan että haluat kirjoituksellasi selvittää samalla omia ajatuksia. Osaisinpa minäkin kirjoittaa kuin sinä. Ihanaa lauantaita sulle. Haluaisin olla ystäväsi🤗
Kiitos ja anteeksi että teen sinut surulliseksi.
Kiitos myös kehuista... en ole pitänyt kirjoitustaitoani kummoisena kun se ei ole "kaivatulle" mitenkään kelvannut.
Enkä sanoisi että pärjäisin täällä - täällä pärjää oikeastaan ne jotka ei välitä toisten teksteistä/kommenteista yhtään. En sovi joukkoon ollenkaan.
Kuitenkin, ihanaa lauantaita sinullekin. 🤗
🐰
Kiitos❤️olet sydämellinen ihminen. Oliko sulla palstasuhde vai oikeen elämän kompastuksistako kirjoitit? Ja anteeksi, en haluaisi olla utelias eikä ole pakko vastata.
Oikeasta elämästä... en ymmärrä palstasuhteen ideaa, vaikka voisin kuvitella sen olevan vertaistuen muoto.
🐰
Jos olet Ässä niin olet ruma.
Toivottavasti sulla on nyt parempi mieli.
🐰
Olette lastesi isän kanssa kieroja huonoja ihmisiä.
Toivottavasti lastesi isä murhataan. Hirveä otus.
Olen pahoillani kokemuksestasi mutta ymmärrä että ihmisellä jota vihaat voi olla samanlaisia. Eksäsi on hirviö. Ennenkun kiusasit niin ymmärrä mitä se otus on hänelle tehnyt. Se mies on hirviö.
Mulla ei ole edes lapsia...
🐰
Joo toivottavasti en tapaa tätä tyyppiä koskaan kuka ikinä onkaan. Juttu selvä.
🐰
Vihaan itseäni enkä ketään toista. Enkä ole edelleenkään mielestäni kiusannut ketään.
🐰
Voitkohan kertoa kumpi pupu oot?
Näis on nyt niin paljon sellaisia pikku juttuja ollut täysin kuin toisen kirjoituksista sekä asioista.
Olen nainen. En tiedä kuin BPDBunnyn täältä nimimerkiltä, hän taas on mies.
Ei tekis mieli tunnistautua sen enempää.
Jos oma "kaivattu" stalkkeroi täällä, hän kyllä tunnistaa. Sori hänelle, voi olla että purin tunteet johonkin sivulliseen joka myös ymmärsi väärin. Luultavasti näin.
Mutta se reaktio on aika aito. Mua on sattunut. Ja vihaan itseäni.
Ja mun pitäisi painua vittuun täältä palstalta.
Jos muuttunut kirjoitustyyli hämmentää, ihan hyvä vaan. Voin sit kadota halutessani. Ei kukaan jää kaipaamaan tai mitään kuitenkaan.
🐰
Kirjoituksiasi kaipaan ainakin minä. Täällähän on tylsää ilman sua. Ja se hämmentää monesti kun täällä anonyymeinä kirjoitellaan ja tulee väärin käsityksiä. En enää laittele hymiöitä ettei tunnista.
Hymiöillä saa vain kiusaajat peräänsä. Sullakin tuo pupu vaikka se on reilua kaikkia kohtaan.
Oikeasti? No kiitos. Omia pohdintoja yleensä asian sivusta, tänäänkin. Kiva jos kirjoitukseni tuoneet mitään myönteistä, en niitä sellaisina yleensä vaan pidä.
"Kaivatun" koitan laittaa taakseni just noiden henk. koht. triggeröitymisten takia. Ei tee itselle hyvää ajatella yhtään sitä, millään tavalla, siihen pisteeseen olen kaipauksessani päässyt. Liian traumaattinen kokonaisuus. "Kaivattu" itsessään nimimerkkeineen melkein traumatriggeri. Mutta yritän olla tekemättä siitä hänen ongelmaansa vaikka hän on yrittänyt tahallaankin mua triggeröidä (eli kyllä, on oikeasti kiusannut ja palstan ulkopuolella. näin olen sen kokenut).
Ja juuri noiden triggeröitymisten takia olen koittanut myös poistua täältä, auttaisi asiaa. Tuntuu herkästi siltä että "kaivattu" vainoaa palstalla tai muussa somessa. En tykkää että (oletetusti) kyselee perään olenko täällä vai en. Tunnisteilla, joita vain rajallinen määrä voi tietää.
Joissain toisissa someissa voi sentään estää, tai tulla seuraamuksia pahasti sanovalle, voi tehdä ilmoituksen sellaisesta, niin saa sivutilit pois kannoilta ees vähäksi aikaa, mutta tämäntyyppisessä on kaikkien armoilla ihan väkisin...
Pitäis löytää hyvä some ja yks tai kaksikin on mielessä, mutta olisi parempi vaan ottaa someihin etäisyyttä niin voisi antaa sen kaivatunkin ajatuksena olla eikä häiriintyä sitten niin herkästi vähemmästäkin.
Ja olis parempaakin tekemistä niin pitäisi vain onnistua pysymään poissa täältä. Se on minun itseni parhaaksi, ja ehkä myös tekstin laadun parhaaksi myös sitä kautta.
Pitäisi lopettaa tämän lukeminenkin piilosta, kun inspiraatio kirjoittamiseen kuitenkin tulee jostain. Toivon että ymmärrät.
🐰