Ovatkohan luonnostaan vai onko elämä tehnyt heistä sellaisia? Vai onko niin paha olo että täytyy kuittailla toisille koko ajan?
Olen ihmetellyt yhden ystävän käytöstä jo vuosien ajan, nyt alkaa mennä kuppi nurin. Melkein kaikesta mitä sanon, hänen täytyy piikitellä, jos ei suoraan ilkeile, niin piilonaljailee jotenkin. Jos minulla on vaikka uusi takki tyyliin Marimekko (no otin vain esimerkiksi, ei mulla oo), niin "Oho, miksi noin kalliin takin ostit?" tai "Miten sulla on rahaa tuohon?" tai "Sulle ei kelpaa kuin ainoastaan merkkituotteet." Kerran ostin kirpparilta, en muista mitä, niin tämä ystävä: "Mä luulin että sulle kelpaa vain merkkituotteet."
Olen ihmetellyt yhden ystävän käytöstä jo vuosien ajan, nyt alkaa mennä kuppi nurin. Melkein kaikesta mitä sanon, hänen täytyy piikitellä, jos ei suoraan ilkeile, niin piilonaljailee jotenkin. Jos minulla on vaikka uusi takki tyyliin Marimekko (no otin vain esimerkiksi, ei mulla oo), niin "Oho, miksi noin kalliin takin ostit?" tai "Miten sulla on rahaa tuohon?" tai "Sulle ei kelpaa kuin ainoastaan merkkituotteet." Kerran ostin kirpparilta, en muista mitä, niin tämä ystävä: "Mä luulin että sulle kelpaa vain merkkituotteet."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Huomasin taas kerran. Ei kannata olla ystävällinen. Joten olen varmaan pitkän aikaa tyly muille paitsi omilleni.
Olen laittanut ystäväpiirin minimiin. En tutustu uusiin ihmisiin ja töissä puhun vain työhön liittyviä asioita.
Parempi olla yksinään, kuin huonon kaverin kanssa.
Jotkut ihmiset ovat äreitä, mikähän niitä riepoo?
Eikös äreys ole kuluttavaa?
tyhmyys kohtaa
Koska Varkaus.