mielialat

Moih! Mulla on mielialat vaihdellut paljon mut nyt on ollut pari viikkoa sellanen masennus kausi ettei ole tosikaan, ei siis tuleva lapsi masenna vaan se, että mies on armeijas ja mää tääl yksin vaivoineni... Just sain parhaan kaverini kanssa oikein kunnon riidan pystyyn ku se sanoi mulle et olisko kannattanut tehdä abortti jos toi raskaus on noin vaikeeta!=( en olis kyllä uskonut et paras kaveri käy sanoo tollasta ku mä tartteisin tukea... Niin mulla rv 9 4
Voimia odotukseen!!

Mielialat heitteli itselläni alkuraskauden aikana kovasti. Välillä ei toisen ihmisen tarvinnut sanoa kovinkaan pahasti kun tuntui, että parku tulee. Näin jälkeenpäin sitä pystyy jo naureskelemaan koko asialle vaikka silloin tilanteessa ei ollut mitään huvittavaa, ne on ne "hormooooonit"... :)

Voin sanoa omakohtaisesta kokemuksesta että semmoista kuin "Onnellinen odotus" ei ole minulle olemassakaan. Mielialat on menneet koko raskausajan laidasta laitaan ja edelleenkin, vaikka LA jo lähestyy. Eli melko raskasta on ollut juuri psyykkisesti ei niinkään fyysisesti. Mutta pian kaikki on ohi ja uskon että olokin sitten helpottaa kun hormonit tasaantuu imetyksen yms myötä. Nuorempana teki muuten e-pillerit ihan saman jutun, eli olen kenties hormonien heittelyille keskimääräistä herkempi : ( Mutta hyvää odotusta kuitenkin haluan toivottaa, tiedän ettei kaikilla ole ollut yhtä vaikeaa! Elämäähän tämä vain on, ja uuden elämän luomista.

Alkuraskaudessa olin rauhallisempi, mutta viime aikoina olen ollut aika herkällä päällä. Esim. tänään suutuin miehelleni, kun hän oli syönyt jogurttini.. Ja mökötin, kun hän haukkui leikillään verhoja, jotka olin ostanut. Miehen kaveri oli saanut tänään lapsen, ja saimme riidan aikaan varpajaisistakin. Mies kun meinasi soittaa kaverilleen, että onko tänään varpajaiset!? Itse en ainakaan haluaisi, että mies lähtee samantien ryyppäämään, kun vauva on syntynyt.

Hävettää myöntää, mutta itkin varmaan puoli tuntia sen jälkeen, kun katsoin O.C:n viimeistä jaksoa :D

Äippä 26.w