Jos hän olisi samanlainen kuin se toinen? Tai mikä erottaa? Mikä saa enemmän viehättämään?
Arvostaisitko kaivattuasi
Anonyymi-ap
831001
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 83
Vanhimmat
Tykkään, että kaivattu on urheilullinen tai tykkää liikkua. Tietyn pisteeseen asti ymmärrän heikkouksia, mutta en ole itsekään erityisen vahva ja jos toinen on samanlainen, niin alan mököttämään tai nalkuttamaan.
Mikä erottaa ja mikä viehättää kaivatussasi enemmän tai mikä toisessa?
Kaivattuni ei ole vertailun kohde viikosta toiseen, on normaali ihminen.
Kaivatussa viehättää iloisuus, hauskuus ja nopea äly. Toisella musta huumori, periaatteellinen katsontakanta, "näin asiat etenevät"-tyyppinen, suojeleva.
Se on ilkeää huumoria. Toisia arvostelevaa ja ylimielistä. Ulkonäkökeskeistä ja siitä en pidä yhtään enkä ymmärrä miksi arvostat sitä.
Ah. Ulkonäkökeskeiskeistä...? En ymmärrä.
On se. Jos vähänkin on tavallinen eikä korosta ulkonäköä niin näkee vain kuoren eikä sitä mitä ihminen on sisältä. Enkä pidä siitä että heitellään arvottomia kommentteja toisten olemuksesta tai heikkouksista. En pidä yhtään sellaisesta.
Olet itse paras. Täällä on huumori, vitsit, runot ja vääränlainen musiikki kielletty.
Puoltavat ja myötäilevät kirjoitukset sallittu.
Sivusta
Mitä paras
Näkisit minut, en ole ulkonäkökeskeinen...
Miksi omista heikkouksista ei voi puhua?
Arvostan sisäistä maailmaa aina enemmän kuin ulkoista. Toki ulkoinen voi viehättää tietyllä tavalla mutta sisäinen maailmaa ratkaisee aina. Ihmisten heikkouksien arvostelu ja ulkonäkökeskeisyys, materia tai muu ei koskaan ole sellaisia asioita joista lähden vitsailemaan ylimieliseen sävyyn. Enkä arvosta jatkuvaa ulkonäön tai muun korostamista. Ei natsaa niin ei. Aivan eri tyyppinen kuin sellainen jonka kanssa voisin aikaa viettää. Enemmän arvostan herkkyyttä ja rauhallista mielenmaisemaa joka ottaa toisia aidosti huomioon.
Juuri sitä. Paras miettimään ja pohtimaan, vertailemaan.
Olet sinäkin jonkin verran ulkonäkökeskeinen.
Mutta en tee pilkkaa muista ainakaan muiden kuullen.
Tarkoitatko negatiivisessä vai positiivisessa mielessä?
Negatiivisessa mielessä.
Vertailla, udella julkisesti.
No sehän on sitten niinkuin minä. En ole todellakaan arvostellut toisen tai toisten ulkonäköä. Olen enemmän herkkä ja taiteellinen, mutta jollain tapaa myös heikko tai siis minulla on heikkouksia ja jos toisellakin on tiettyjä heikkouksia, alan nalkuttamaan niistä, mutta en tiedä, jaksaisinko myöskään kuunnella itseäni kohtaan kohdistuvia motkotuksia.
Voin olla jonkun verran, että haluaisin olla sporttisempi ja virkeämpi, mutta mitä pahaa siinä on? En nyt hirveän ulkonäkökeskeinen ole...näkisit vaan minut.
Se on sitä elämään kasvamista, hyvältä näyttää.
Kuka motkottaa?
Olen yrittänyt kasvaa henkisesti, mutta löytyy sokeita pisteitäkin, että pitäisi vielä olla armollisempi ihmisiä kohtaan ja kyllä se pohjimmiltaan johtuu siitä, että vaadin itseltäni liikaa ja se on tavallaan sisäänrakennettua. Kun tapahtuu vaikeita juttuja, tulee uhmakkaaksi. Ei kestä pieni ihminen.
Tällä hetkellä ei kukaan motkota.
Kumpi motkottaisi
Kyllä toinen motkottaisi minulle kuin minä hänelle. En ole jaksanut keskittyä nyt terveelliseen ruokavalioon tai liikuntaan.
Sitten se en olisi minä
Myös mielen möröt ovat tärkeä osa omaa minuutta. Omaan häpeäänsä kannattaa tutustua. Silloin sitä ei tarvitse enää pelätä. Omien heikkouksien paljastaminen on huojentavaa." Amatsoni tai kääpiö. Päärynä tai omena. Isotissinen tai lauta." Näyttipä nainen miltä tahansa, omasta mielestään sitä on aina vääränlainen. Häikäisevinkin kaunotar osaa suoralta kädeltä luetella kroppansa ongelmakohdat. Muiden kehut eivät oikaise käsitystään itsestään. Tällä palstalla anna mennä toisinaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olet reipas oma itsensä.
Pystyn kokemuksen syvällä rintaäänellä kertomaan miten vapauttavalta se tuntuu, kun enää ei tarvitse verrata itseään muihin. Miten helpottavaa se on, kun ei tarvitse tuhlata energiaa siihen, miten hyvin Lissu saman asian tekee, vaan pystyy keskittämään energiansa ja tekemisensä vain ja ainoastaan omaan tonttiin. Lissu tekee ehkä täydellisen raakakakun, mutta mitä sitten? Sinun bravuuri on ehkä lihapata ja herkulliset muffinsit 😃
Anna armoa itsellesi. Pari vuotta lisää ja muistelet menneitä, huomaat hymyilevän :)
Hyvä juttu ❤️ Ehkä kannustaminen auttaa kuitenkin enemmän kuin motkottaminen. Toki välillä täytyy olla lujana, jos toinen on ihan löperö.
Täytyypä tehdä niin ❤️🥰
Vertaan vieläkin itseäni muihin naisiin, että olen yrittänyt neuloa sukkia niinkuin Marjukka (kantapään opin vasta myöhemmin) ja tehdä ruokia kuin Pirkko. En ole aikoihin leiponut. Mutta tykkään tehdä "miesten hommia", että olen esim. laatottanut, tapetoinut ja maalannut.
Naista riivaa ikuinen mankeloimispakko.
Kun olin nuori äiti, tunnustin ystävättärilleni kuiskaten, että ”mä en muuten mankeloi”. Se tuntui kapinalliselta. Vielä 1970-luvulla jokainen nainen mankeloi lakanansa, vaihtoi kesä- ja syysverhot ja leipoi pullansa itse.
Pelkään, että mankeloimispakkomme on periytynyt nuorille naisille. He eivät mankeloi lakanoita vaan itseään. On oltava trimmattu kroppa, täydellisesti sisustettu koti ja sushireseptit hallussa. Ylimitoitetut vaatimukset seuraavat naista sukupolvesta toiseen.
Me äidit olemme tainneet unohtaa hehkuttaa tytöille, miten paljon naisena olemiseen kuuluu myös iloa.
( Sivusta lukija )
Ei se ole valinta, ketä kohtaan ne tunteet syttyy ❤️
Kumpaan on enemmän
Kukaan ei ole ollut samanlainen eikä kukaan ole tuntunut samalta. Fyysisesti ja henkisesti. Ihana mies❤️
Älä ala matkimaan ketään ainakaan sen takia et haluat olla kuin se toinen.
Touche. Gubbe ei muuta teekään, taitaa vaan todellisuus tulla vastaan heti kun netistä irtaantuu
En todellakaan eikä minua ikinä saa erilaiseksi
Mikä vitun toinen? Arvostan ikävöin kohdetta enemmän kuin tietääkään.
Arvostan kaivattuni juuri sen takia että on sellainen kuin on.
Sama täällä, juuri näin!
🧦🧦 nämä sukat sopii paremmin, Ole hyvä!
Onko väärin kysyä.
Ei, mutta miksi et luota siihen että olet itse paras?
Ei ole.
-sivusta.
Mikä sinut erottaa omasta kaivatustani.
Surullista on
https://www.is.fi/viihde/art-2000011081144.html
Ihmettelen vertailu kysymystä. Toivottavasti et nyt sitten pahastu. Kaivattuni on normaali, käy töissä ja tekee myös ylitöitä, reissaa työn vuoksi ja ansioista maksaa myös tavallista kovempaa veroa. Ahkera, iloinen, hyväntuulinen, huumori nappaa myös.
Eli se toinen on tuollainen ja hän on siis kaivattu
Raha ratkaisee
Kyllä se näin on.
Etkä välitä minusta niin paljon
Tuli yllätyksenä. Luonne ratkaisee.
Eli mitä tarkoitat
Olen kaivattuuni tutustunut aikoja sitten jo.
Tuli silloin jo yllätyksenä. Luonne on tärkein itselleni. Vastakohdat ei täydennä toisiaan.
Onko hän tutustunut sinuun samalla tavalla
Kaikkihan sitä säkki 💰💰💰tolkulla haluais varmaan. Ei huolta huomisesta mutta kyllä tälläkin kortilla on kääntöpuolensa. Jos on vähän, vähissä, sopivasti jne. niin kyllähän se motivoi miettimään, mitä tekisin että saisin enemmän.
Sivusta
Raha ratkaisee ja joillekin korvaa rakkauden.
Valinta kysymyksiä.
Joku hymyilevä moottoripyöräilijä tms sitten varmaan, gubbe☺️
Minkälaisen vastauksen haluaisit. Mihin olisit tyytyväinen.
Ettet näkisi siinä yhtään mitään kun en näe itsekään mutta oma on valintasi
Nyt tiedät kuka on se toinen?
Eli tarkoitat minua toisella ja kaivattu en ole minä?
Vertaamme itseämme herkästi muihin ja kaipaamme hyväksyntää. Se kuuluu ihmisyyteen. Jos vertailu ahdistaa, on syytä puhua itselleen
Talon maalaus on kannattava investointi
milloin sinä teit sen viimeksi.
Naapurit lähtivät elämysmatkalle, tuttu julkaisi romaanin ja ystävä sai uuden haastavan työn.
Kaikki tuntuvat harrastavan ja käyvän hienoilla illallisilla, teattereissa ja konserteissa. He ovat hauskoja, aktiivisia ja pidettyjä siis kiinnostavia.
Mieleen hiipii pelko. Mitä, jos minä ja oma elämäni eivät olekaan?
”Pelko omasta kiinnostavuudesta on osa nykyajan suurempaa ilmiötä”,
Ei ole siitä kyse etteikö kelpaisi vaan siitä että jos arvostaa joitain mitä itse ei niin onko yhtään samanlainen
Koko totuus ihmisistä ei löydy sosiaalisesta mediasta
Nykyään voi helposti eksyä sosiaaliseen mediaan ja verrata itseä kehen tahansa sieltä. Olipa kyseessä julkisuuden henkilön tai hyvän päivän tutun tekemiset. Näemme monesti tekemisestä vain lopputuloksen, mutta emme haasteita sen takana. Näemme toisen elämästä pienen palan, josta puuttuvat monesti kaikki elämän varjopuolet. Tämä on toisaalta täysin ymmärrettävää, sillä omat rajat ja yksityisyys ovat tärkeitä. Kaikkia asioita ei tarvitse jakaa nähtäville.
Vertailemme ja saatamme toivoa itsellekin kaikkea sitä hyvää, mitä toisen ihmisen elämässä näkyy olevan. Moni haluaisi kaiken tämän hyvän, mutta harva olisi valmis ottamaan kantaakseen myös toisen elämän myrskyt ja vastatuulet. Sen sijaan, että vertailisimme itseämme toisiin, voisimmeko inspiroitua ja motivoitua toisistamme?
Älä vertaa itseäsi muihin, sillä ehkä olette aivan eri kohdassa elämänmatkaa.
Kuinka helppoa on verrata itseään muihin ja kokea riittämättömyyden tunnetta. Kaikki näyttävät edistyvän omissa asioissaan, paitsi minä. Miten helppoa on verrata ja unohtaa, että toinen on voinut tehdä samaa asiaa kymmenen vuotta ja itse on vasta aloittanut. Mikä merkittävintä, ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja lähtökohtia. Sinulla on voinut olla esimerkiksi enemmän haasteita ja vastoinkäymisiä kuin vertailemallasi ihmisellä. Olemme ihmisinä taipuvaisia niin jossittelemaan kuin Entä jos.
Olet oma ihana itsesi, herkkä, taiteellinen
Ihan uskomatonta alkaa nyt olla jo. Ei ole mitään toista. Ei minkäänmoista. Se vitsailu oli typerää, myönnän, en todellakaan ymmärtänyt että voisit ottaa sen tosissaan. Ikinä en ole hänen kanssaan missään kaksistaan ollut. Ehkä viisi minuuttia baarissa, niin että jotkut muusta porukasta ovat käymässä jossain.Jotain vaivaantunutta juttua oli. Seurueessa juttelen hänen kanssaan ihan leppoisasti, mutta kaksistaan ei oikein irtoa. Joo, olen toki pitänyt hänen tekemisistään jo nuoresta, mutta kun tuntee oikeasti niin sellainen ihailu jää matkasta. Ihan kiva tyyppi ja aina ystävällinen mulle, mutta ei mikään toinen. Koskaan.
Älä enää vertaa itseäsi siihen toiseen. Tuollainen nakertelee sisältä ja kulutat itsesi loppuun. Ei ihastuminen yhteen tai toiseen tarkoita sitä, että jompikumpi olisi sitten jotenkin huonompi tai vähäisempi. Tunteet tulee ja kohdetta ei voi valita. Ei hyödytä sinua millään lailla kilpailla sen toisen kanssa. Keskity itseesi ja anna tapahtua sen mikä tapahtuu.
Mustasukkaisuus on ikävä negatiivinen voima, jota ei saa itse ruokkia.
Mitä se haittaa jos kysyy mitä näet toisessa.
Olet asettanut erittäin epämieluiseen asemaan.
Vannoa rakkautta mutta teet toista. En ymmärrä
Voisit sä nyt mullekin jotain kommentoida. No mut joo, adjö.
Elämänkokemus karttuu vuosien varrella ja ehkä huomaat sen muutaman vuoden päästä et ole ihan sama ihminen, joka on ollut mutta se pieni tyttö tai poika pysyy sisällä ja kantaa elämänkaaren mukana. Sitä on nuorempana ajatuksiltaan musta valkoinen, isojen kysymyksien äärellä, joko tai. Iän karttuessa sitä syttyy katseista, iloisista, leikkisistä, eroottisista, myötätuntoisista, ilkikurisista, ymmärtäväisistä, vekkuleista, voimaannuttavista, kaikenlaisista katseista.
Syttyy, erilaisista ihmisistä.
Syty sitten rauhassa
Kuin myös.
Itse olen kyllä gubbe vähän eri linjoilla näistä kaiken maailman katseista, hyhy mutta onneksi osaan näyttää jos en pidä tavasta kohdata tai pidän sitä vääristyneenä ja kieroutuneena
Mitä hiivatin skeidaa juuri luin? Sivusta
Ihailen aktivisteja, jotka jaksavat taistella paremman maailman eteen, rasismin poistamiseen, ilmaston tai eläinten puolesta. Olen ylpeä rohkeista tyttäreistäni, jotka jaksavat käydä mielenosoituksissa.
Sivusta
Smash kaikki tasapuolisesti
Ulkonäkö ja olemus komee voi alkuun olla mikä sai vetovoimaa häntä nykyistä kaivattua kohtaan. Mutta ajan kanssa hyvin merkitsee että onko miehellä kunnioitusta siinä miten huolehtii itsestään, käyttäytyy julkisesti kuin kotona, pukeutuukin hälläväliä asenteella, että päättelee tai paljastaa itseään nolosti. Eikä kuuntele kun pyydetty korjaamaan asiaa, paljon muussakin.
Jos hälläväliä asenne näkyy myös kotona, ettei pidä tärkeänä tämän tarpeet, tunteet ja tule kuulluksi että sivuuttaa vuosia läheisyyden paitsi välillä julkisella paikalla jottei muut ”kiinnostuisi”. Itse toimii toisin kun nainen on näkösällä. Ei ole yhteyttä millään tavoin. Näitä kun olisi tiennyt. Ja toivottavasti näin huonosti ei menisi kaivatun kanssa.
Tällä hetkellä kaivatun komee ( silmät ) siisteys ja kypsyys vetoaa, ehkä pieni hauska hajamielisyys ja että hän katsoo huomaa minut.
Tämäpä kerrassaan kiintoisa ja mukaansa tempaava prognoosi, palstaäijä. Sur sur🙄
Arvosta kaivattuani ja monia muitakin ihmisiä. Häneen ihastuin koska ajoitus ja tietty kemia ja vetovoima ja ystävällisyys. Mitä enemmän tiedän sitä kiintyneempi.
Yäkh
Eihän osaa olla olen hänelle antanut jo 6-8 mahdollisuutta ja aina sama kaava nyt se on loppu enään en anna mitään