Ja kaksi galaxsisen suurta voimakastunteista kaunista ja upeaa energiaa törmäisi ja kohtaisi. Voisi syntyä uusi alkuräjähdys, josta syntyisi aivan toinenlainen "meidänlainen" maailma, maailma jossa posiitivinen energia, luovuus,idealismi, ja tunteikkuus puhkeaa kukkaan, jota hallittaisiin yhdessä.
En usko, että olen ikinä tavannut ketään toista jolla olisi yhtä upea luonne, jonka persoona vastaisi niin paljon omaa. Voin toki olla väärässäkin sun suhteen, mut joku syy sille oli ,että suhun niin paljon tykästyin ja se ei ollut pelkkää ulkonäköä,lapsuuden trauma kiintymystä tai muuta vastaavaa, vaan jotain energistä jota tunsin ja aistin sinusta.
Vaikka olet todella kaunis ja 100/10 omasta mielestäni, niin se ei pelkästään ikinä riittäisi minulle romanttiseen suhteeseen, vaan tarviin nimenomaan sen turvan ,kiltteyden, ajattelukyvyn, herkkyyden, voimakkaat tunteet, joita aistin sielustasi, eleistäsi, käytöksestäsi.
Mutta todella haluaisin repiä sulta irti ton epävarmuuden ja egoilun maskin, en edelleenkään usko että oot tollanen kusipää, mitä annoit ymmärtää, kylmä, tunteeton , ennakkoluuloinen ja tyhmä idiootti, ei kuulosta sulta.
Pelkäät varmaan, että mitä jos oonkin sellanen hirviö mitä oot kavereiltas kuullut ja vaan satutan ja tuhoan sut kunnolla, mut mun arvostelukyky on vahva, ja sydän on vahva "heikoimmille" tunteikkaille, herkille,sieluille, eli jos olisit aito minulle, ja näyttäisit sen mitä olet, niin ei se sydän pystyisi satuttamaan sua, jos todella olit niin vahvatunteinen ja herkkä kuin oletin.
Jonkun pitäis nähdä mut heikoimmillani ja herkimmilläni, että pystyisi käsittämään mun persoonan, mutta en ole päästänyt edes läheisimpiäni niin syvälle ja haavoittuvaiseen tilaan, ja etenkään ihmisiä jotka pelottaa mua, silloin päinvastaisen illuusion luominen maskeilla, persoonilla ja roolisuorituksilla on ollut mun oma suojani, vaikka kadun sitä että sanoin asioita jotka satutti muita. Se sattui minua itseänikin syvästi, vaikka en sitä ikinä myöntänyt kellekkään, niin sellaiset hirveät kommentit täynnä sontaa ja roskaa kyllä satuttivat, ja loivat dissosiaatiota siihen hirviöön joka minusta oli tullut, koska se pieni surullinen ja pelokas lapsi katsoi vierestä kun maski tuhosi kaiken tieltään. Sellaista teatteria en enää jaksa.
Ja miten kukaan voisikaan luottaa, kun ei tiedä onko vastassa herkkä ja tunteikas sisin, vai julma ja kylmä maski? Mutta tiiäthän... jos päästät ittes ja mut lähelle niin näet totuuden. Sen mitä aidosti olen, sitä on vaikea näyttää, kun sinäkin voisit haavoittaa minua niin herkästi, ja murskata sieluni, jonka olet kyllä jo tehnyt useaan kertaan. Loukannut ,satuttanut, ja tuominnut, mutta ymmärsin miksi, ymmärsin kaiken, mutta minun piti olla agressiivinen sinua kohtaan ja jopa kokea vihaa ja pettymystä, jotta voisin mennä eteenpäin...
Ilman niitä tunteita olisin yhä jumissa. Sinussa ja epätietoisuudessa. Ainoa tunniste jonka laitan tähän on, et katoin barbie leffan exän kaa pari kesää sitten ja tääkin on riski, koska tosi moni trollia tunnistaa mut siitä, mut ei anneta negatiivisten kommenttien lannistaa vaan mennään eteenpäin.
Mutta en kyllä yhtään ole varma mikä on suunta, ja missä on se oikein? Erehdyinkö vaan sittenki, vai olitko ainutlaatuinen kuten kuvittelin vai odottaako se erityinen henkilö vielä jossain tuol, tähtien välisen matkan päässä?
En usko, että olen ikinä tavannut ketään toista jolla olisi yhtä upea luonne, jonka persoona vastaisi niin paljon omaa. Voin toki olla väärässäkin sun suhteen, mut joku syy sille oli ,että suhun niin paljon tykästyin ja se ei ollut pelkkää ulkonäköä,lapsuuden trauma kiintymystä tai muuta vastaavaa, vaan jotain energistä jota tunsin ja aistin sinusta.
Vaikka olet todella kaunis ja 100/10 omasta mielestäni, niin se ei pelkästään ikinä riittäisi minulle romanttiseen suhteeseen, vaan tarviin nimenomaan sen turvan ,kiltteyden, ajattelukyvyn, herkkyyden, voimakkaat tunteet, joita aistin sielustasi, eleistäsi, käytöksestäsi.
Mutta todella haluaisin repiä sulta irti ton epävarmuuden ja egoilun maskin, en edelleenkään usko että oot tollanen kusipää, mitä annoit ymmärtää, kylmä, tunteeton , ennakkoluuloinen ja tyhmä idiootti, ei kuulosta sulta.
Pelkäät varmaan, että mitä jos oonkin sellanen hirviö mitä oot kavereiltas kuullut ja vaan satutan ja tuhoan sut kunnolla, mut mun arvostelukyky on vahva, ja sydän on vahva "heikoimmille" tunteikkaille, herkille,sieluille, eli jos olisit aito minulle, ja näyttäisit sen mitä olet, niin ei se sydän pystyisi satuttamaan sua, jos todella olit niin vahvatunteinen ja herkkä kuin oletin.
Jonkun pitäis nähdä mut heikoimmillani ja herkimmilläni, että pystyisi käsittämään mun persoonan, mutta en ole päästänyt edes läheisimpiäni niin syvälle ja haavoittuvaiseen tilaan, ja etenkään ihmisiä jotka pelottaa mua, silloin päinvastaisen illuusion luominen maskeilla, persoonilla ja roolisuorituksilla on ollut mun oma suojani, vaikka kadun sitä että sanoin asioita jotka satutti muita. Se sattui minua itseänikin syvästi, vaikka en sitä ikinä myöntänyt kellekkään, niin sellaiset hirveät kommentit täynnä sontaa ja roskaa kyllä satuttivat, ja loivat dissosiaatiota siihen hirviöön joka minusta oli tullut, koska se pieni surullinen ja pelokas lapsi katsoi vierestä kun maski tuhosi kaiken tieltään. Sellaista teatteria en enää jaksa.
Ja miten kukaan voisikaan luottaa, kun ei tiedä onko vastassa herkkä ja tunteikas sisin, vai julma ja kylmä maski? Mutta tiiäthän... jos päästät ittes ja mut lähelle niin näet totuuden. Sen mitä aidosti olen, sitä on vaikea näyttää, kun sinäkin voisit haavoittaa minua niin herkästi, ja murskata sieluni, jonka olet kyllä jo tehnyt useaan kertaan. Loukannut ,satuttanut, ja tuominnut, mutta ymmärsin miksi, ymmärsin kaiken, mutta minun piti olla agressiivinen sinua kohtaan ja jopa kokea vihaa ja pettymystä, jotta voisin mennä eteenpäin...
Ilman niitä tunteita olisin yhä jumissa. Sinussa ja epätietoisuudessa. Ainoa tunniste jonka laitan tähän on, et katoin barbie leffan exän kaa pari kesää sitten ja tääkin on riski, koska tosi moni trollia tunnistaa mut siitä, mut ei anneta negatiivisten kommenttien lannistaa vaan mennään eteenpäin.
Mutta en kyllä yhtään ole varma mikä on suunta, ja missä on se oikein? Erehdyinkö vaan sittenki, vai olitko ainutlaatuinen kuten kuvittelin vai odottaako se erityinen henkilö vielä jossain tuol, tähtien välisen matkan päässä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tää oli kyllä aika jännä ja hassu kirjoitus. Samaan aikaan tosi ihanan romanttinen, mutta toisaalta taas hirveän kylmä ja jopa julma. Mulle jäi tästä hyvin ristiriitaiset voivat ja motiivi jäi täysin epäselväksi miksi halusit tämän kirjoittaa. Tämä pisti kyllä miettimään ihmisten tarkoitusperiä...
Haluatko jotenkin rankaista kyseistä henkilöä miten hän on sua kohdellut joskus menneisyydessä? Rakkautta en tässä valitettavasti nähnyt 😔
Mukavaa viikonloppua sulle kuitenkin!
Jotkut osaa vaatia itselleen kaiken hyvän ja enemmänkin, mutta itse ei olla valmiita antamaan mitään.
Kyllä mä pystyn antaan paljon, jos en nyt alustavasti muuta kuin rakkautta ja välittämistä, tukea ja turvaa, ja näkemyksiä ja seikkailuja, myöhemmässä vaihees elämää varmasti paljon muutakin.
Sun pitää kertoa tämä videolla, että voi seurata mikroilmeitä
Mut älkää siis herranjumala jotai silleen
No jos tollaset glitterin siruttelut tarvitaa etukäteen, niin ehkei oo Keniaa?
Eikä ainakaa Sambiaa, no ni ratkokaappa siitä
Kiitos rakas
Toivon että kaikki on maskit poistuisivat
Poistunut jo, tosin täysin en voi olla oma itse vieläkään kuin turvallisimman ja "oikeimman" kanssa.
Se muu erityinen odottaa, tähtää siihen.
Missä: klubilla, Suomessa, Euroopassa,toisella planeetalla?
"kylmä, tunteeton , ennakkoluuloinen ja tyhmä" Miten tämä ilmeni? En oo tuommonen🥹
Ennakkoluuloisista ja töykeistä viesteistä sai tuollaisen vaikutelman.
Barbie-leffa ei soita kelloja. Nähtiinkö silloin? Kenen seurassa olin?
En pidä siitä että kutsut häntä exäksi.
Eli meistä ei tule ,meitä jos hän on ex.
Ei mullakaan tule olemaan enää koskaan exää.
Eli kuka tässä se ennakkoluuloinen oli. Nyt menen.
Ehkä enemmänkin säätö, ei mulla oo mitään pitempää juttua koskaan ollutkaan. Pisin suhde kesti teininä vajaan vuoden.