Suomalaiset liian lihavia

Kyllä se näin on ja syömättä voi oppia olemaan vaikka tekis mieli herkkua. Lääkäri Kirsi Pietiläinen on suunnilleen tota ajatusta vastaan, koska mm. meillä suomalaisilla huonot geenit, aivot pakottaa syömään jos yrittää laihduttaa ym.

Mä voin olla syömättä vaikka olis näläntunnetta tai ainakin mietin ensin onko oikeesti nälkä vai pitäskö esim. juoda, voisko olla suolanpuutetta. Helpompi olla syömättä kuin ahmia, toki tässä auttaa etten ylipäänsä ole niin perso ruualle kuin monet eikä kovaa näläntunnetta vaikka pitäisi

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se näin on ja syömättä voi oppia olemaan vaikka tekis mieli herkkua. Lääkäri Kirsi Pietiläinen on suunnilleen tota ajatusta vastaan, koska mm. meillä suomalaisilla huonot geenit, aivot pakottaa syömään jos yrittää laihduttaa ym.

Mä voin olla syömättä vaikka olis näläntunnetta tai ainakin mietin ensin onko oikeesti nälkä vai pitäskö esim. juoda, voisko olla suolanpuutetta. Helpompi olla syömättä kuin ahmia, toki tässä auttaa etten ylipäänsä ole niin perso ruualle kuin monet eikä kovaa näläntunnetta vaikka pitäisi

lajijasuris

Lue lisää

No ei kai mitkään geenit syömään pakota, ihmiset itse sitä ruokaa tunkevat kitusiinsa. Mutta tosiaan, loimaalaiset naiset ovat liian lihavia jo ihan nuoresta pitäen.

Anonyymi kirjoitti:

No ei kai mitkään geenit syömään pakota, ihmiset itse sitä ruokaa tunkevat kitusiinsa. Mutta tosiaan, loimaalaiset naiset ovat liian lihavia jo ihan nuoresta pitäen.

Sanotaan että rasvan haluaminen, mikä toisilla on kovempi kuin jollakin muulla on geeni. Rasva on aikojen alussa ollut ihmiselle välttämättömyys,elinehto.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Sanotaan että rasvan haluaminen, mikä toisilla on kovempi kuin jollakin muulla on geeni. Rasva on aikojen alussa ollut ihmiselle välttämättömyys,elinehto.

Totta mutta noita geenijuttuja en allekirjoita muuta kuin se halun osalta. Rasva käsittääkseni tekee ijmisen helposti kylläiseksi mutta sokeri ja keinomakeuttajat ei. Halun mukaan ei silti tartte syödä ja juoda tässäpä se ongelma onkin usein kai eli liika tunne-ja ajankulusyöminen.

Mulle itselle ei nälkä ja tunteet ole ollut koskaan mikään erityyinen syy syödä. Ei vaikka on valtavasti kaikkia ongelmia syrjäytymisineen ka köyhyyksineen vaikka tarpeeksivarakaskin voisi olla sikäli kuin se omista tekemisistä on kiinni. Mulla on paljon muitakin pahempia ongelmia, näläntunne on ns. paperia. Paitsi jos alkaa väsyttää ja viluttaa, niin sillon voi alkaa automaattisyöminen muttei ahmiminen. Läskiä on hiukan, vaikka BMI 24 mutta ei sitä voi mulle suoraan soveltaa lihasten puutteen vuoksi ja 20 olisi varmaan oikeampi. Mä en vois kuvitellakaan syöväni jatkuvasti kaikkee, mutta tässä vaikuttaa paljon sekin, että mun maha-suolikanava on aikuisiällä herkistynyt vaikka mille ym, syystä jota en tiedä, mutta antibiootteja ei voi syyttää, kun niitäkään en ole napsinu kuin muutaman kerran.
Yritän sanoo sitä, että kyllä kai ainakin joku perusterve pystyy välttään vain nälän tai tunteiden mukaan syömistä.

lajijasuris

Tähtitiede on paljon helpompaa.

Mut sitten on vielä paljo muuta: cokis, sipsit, kalja, suklaa&karkit, liikaa voileipiä jne

lajijasuris

Hesen toiminta perustuu halpojen raaka-aineiden jalostamiseen ihmisille. Ennen ne menivät kaatopaikalle.

Vihervasurit lihovat, kun elämä kuluu maatessa ja muiden rahoilla loisiessa. Pahimpia ovat laiskat lihavat virkapummit, jotka loisivat verovaroillamme.

Positiivinen keho on sopusuhtainen, ilman läskiä.

Mutta Farmi ei taida paljonkaan selittää lihomisia, vaan kyllä se on muu syöminen.
Miten niillä voi olla rahaa "paljon" syödä tuolla, ellei sitten ole nuoria töissäkäyviä...?
Netistä oon lukenut miten moni saa 300-400 euroo ruokarahaa kotoo, mutta mikäs töissäkävijöiden on käydessä kun sähkärit, putkarit, raksatyypit, teollisuudessa keskipalkkakin jo yli 3500€, tosin onkohan täällä.

Mä en ole vieläkään syöny listalta kuin lasten burgerin ja lasten lehtipihvin. Iso on ollut ajatuksissa jo monta kertaa esim. sunnuntaisin jos ei kotona ole mitään valmista eikä saa tehtyä. Olisin ehkä jo mennytkin jos olis auto vielä. Lounaalla ole joskus käyny kaupassa käydessä. Eilen viimeks mut kyl oli kävely tullessa tosi vaikeeta, ja joo vähän ärsytti "biisonit" -aattelin mennäkin jo sanoon vähän shut-up-now ym. Kyl mä itsekin puhun kovalla tai ehkä kuuluvalla äänellä (jos yritän puhua hiljaa, ääni käheytyy) ja tossa oli ns. liiallista nauramista ja sitten vähän muutakin, ei siis yksin eilinen kerta

lajijasuris

ääh tupla... ai se taas kerran näyttää väärin ettei menee eikä korjaa päivitys aikaa

Ja sitte vielä jos kaikkee tekemistä varotaan liikaa niin lihakset sekä heikkenee ja pää tyhjenee, jopa siis sillä kun käsillä tekemistä vähentää. Mä yritän omilla jutuilla kertoo miten sisulla ja järjen käytöllä voi korvata toiminnallisia puutteita, ja kaikki ilman omaa syytä, mutta näitäkin tajutaan välillä ihan väärin millon itsekehuna millon hassuna puheena ym., varsinkin jos kuunnellaan yhtä hetkee ja ns. sivusta eikä tiedetä kaikkee, niinku vaikka Parkissa yks päivä. Tietty joskus myös osui ja upposi ja siksi naureskellaan ja kuittaillaan. No mä oon pitkäpinnanen mut päivä päivältä ollaan likempänä sitä, että sanon takasin, enkä välttämättä vain sano - en vain ärsytksen vuoksi, vaan en periaatteessa hyväksy miten käyttäydytään muiden toimesta moniongelmaiseen ihmiseen. Masinoituakin tuo usein lienee, ku sitä oikeastaan esiintyy vain Loimaalla jostain syystä...

lajijasuris

lajijasuris

Eiku geenit altistaa, mutta ihmisella on vapaa tahto päättää itse mitä tekee. Vaikka kuinka haluttais syödä tai juoda jotain, silti voi päättää, että ei. Tämä pelkistetysti siis. Geenit ja aivovammat mm. kyllä voi vioittaa kylläisyyden säätelyjärjestelmää. Silti voi päättää, että tämä riittää vaikka mieli tekis lisää. '

Näin mä teen eikä mulla ole kyl koskaan ollu mitään himoa mihinkään. Hiukan on läskiä, vaikka syön jo aika vähän enkä napostele makeaa jatkuvasti tai juo limua. Mutta kun mä oon suht rääpäle lihaksilta, eikä aivot ole tehokäytössä, enkä urheile, niin sopiva määrä on niin tolkuttoman pieni, ehkä rasvaa menee liikaa vaikka liikaa sitäkin vähän inhoan. Niin ja sitten oon monelle herkkä, tulee suht vopimakkaita ibs-oireitaJoo mut se siitä omasta.

Kymmeniä vuosia sitten esim. metsätyömiehet säi älyttömästi läskiä ja voita eivätkä siltyi lihoneet. Makeaa ei juuri syöty, ehkä pulla tai kuivakakku päivässä tai vain sunnuntaisin. Jätskiä ja limua juotiin ehkä pari kertaa kesässä jos ollenkaan. Käytettiin pirusti lihaksia eikä menty autolla muutaman sadan metrin päähän Heselle tai pizzeriaan ja sieltä kauppaan hakee limua, karkkia, sipsejä iltapalaksi ja eikun sohvalle ja nettiin tai telkkaria katsoon😉Näinhän se on vaikka toi on hiukan kärjistys. Vielä se, että nykyään tukien varassakin elävä elää taloudellisesti parempaa elämää, paitsi ne lapsiperheet keltä on leikattu, mutta kai heistäkin osa saa harkinnanvaraista

MIkä olisi geenit muuttanut parissa sukupolvessa noin voimakkaasti tai ihmisen biologiaa, hermostoo, mieltä ja puhumattakaan vielä vauhdikkaammasta ns. kirjaindiagnoosien yms yleistymisestä?

lajijasuris

Anonyymi00022 kirjoitti:

Eiku geenit altistaa, mutta ihmisella on vapaa tahto päättää itse mitä tekee. Vaikka kuinka haluttais syödä tai juoda jotain, silti voi päättää, että ei. Tämä pelkistetysti siis. Geenit ja aivovammat mm. kyllä voi vioittaa kylläisyyden säätelyjärjestelmää. Silti voi päättää, että tämä riittää vaikka mieli tekis lisää. '

Näin mä teen eikä mulla ole kyl koskaan ollu mitään himoa mihinkään. Hiukan on läskiä, vaikka syön jo aika vähän enkä napostele makeaa jatkuvasti tai juo limua. Mutta kun mä oon suht rääpäle lihaksilta, eikä aivot ole tehokäytössä, enkä urheile, niin sopiva määrä on niin tolkuttoman pieni, ehkä rasvaa menee liikaa vaikka liikaa sitäkin vähän inhoan. Niin ja sitten oon monelle herkkä, tulee suht vopimakkaita ibs-oireitaJoo mut se siitä omasta.

Kymmeniä vuosia sitten esim. metsätyömiehet säi älyttömästi läskiä ja voita eivätkä siltyi lihoneet. Makeaa ei juuri syöty, ehkä pulla tai kuivakakku päivässä tai vain sunnuntaisin. Jätskiä ja limua juotiin ehkä pari kertaa kesässä jos ollenkaan. Käytettiin pirusti lihaksia eikä menty autolla muutaman sadan metrin päähän Heselle tai pizzeriaan ja sieltä kauppaan hakee limua, karkkia, sipsejä iltapalaksi ja eikun sohvalle ja nettiin tai telkkaria katsoon😉Näinhän se on vaikka toi on hiukan kärjistys. Vielä se, että nykyään tukien varassakin elävä elää taloudellisesti parempaa elämää, paitsi ne lapsiperheet keltä on leikattu, mutta kai heistäkin osa saa harkinnanvaraista

MIkä olisi geenit muuttanut parissa sukupolvessa noin voimakkaasti tai ihmisen biologiaa, hermostoo, mieltä ja puhumattakaan vielä vauhdikkaammasta ns. kirjaindiagnoosien yms yleistymisestä?

lajijasuris

Lue lisää

... laitan nyt vielä itsestään selvyyksiä, kun täällä Loimaalla ei kaikki näitä ymmärrä. Vapaata tahtoa ei luonnollisesti ole mm. jos tajuton tai taju selkeästi matalalla, sokerit pahoin pielessä tai elektrolyytit (kokemusta itsellä vrt. vaikka Valentin Konosen maaliintulot puolitrajuttomana paskomisineen ja se on ihan tuuria jääkö noista jotain pysyvää), olet jonkun voimakkaan painostuksen alla kiristämisen tai fyysisen väkivallan uhalla, sekaisin kuin seinäkello kun paha skitsofrenia (jotan muuten myös vikaelektrolyytit voi tehdä) ym

lajijasuris

Vielä geeneistä eli nehän ei vaan periydy ja sellasenaan muuttumatta ollenkaan siirry eteenpäin. Puhutaan epigeneettisistä tekijöistä eli mm. elintavat, ravinto, uv-altistus, aivojen käyttö/käyttämättömyys vaikuttaa, stressi ym. Ken haluaa määritelmästä tarkemmin lukee, löytää helposti, mutta tässä käytännöllisempi kuvaus eräistä vaikutuksista: https://yle.fi/a/20-294847

Moni vissiin luulee, että peritään sellasenaan vanhempien geenit ja ne siirtyy lapsille. No joskus se menee näinkin, mutta onneksi joskus jalostuu parempia lapsia mutta kuin myös huonompia sen mukaan miten vanhemmat eläneet mutta siis täysin suoraviivainen tämä ilmiö ei ole. Sitähän voi vaikka periä jotain sukupolvien takaakin. Mulla on ainakin ns. akateemisesti ja ylipäänsä kognitiivisesti, tunnesäätelyltä paljon paljon paremmat aivot kuin vanhemmilla

lajijasuris

Geenit ovat läskien puolustuspuhe omasta sekoilusta. Ulinan jälkeen mennään ostamaan sipsejä, pullaa ja kaljaa.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Vielä geeneistä eli nehän ei vaan periydy ja sellasenaan muuttumatta ollenkaan siirry eteenpäin. Puhutaan epigeneettisistä tekijöistä eli mm. elintavat, ravinto, uv-altistus, aivojen käyttö/käyttämättömyys vaikuttaa, stressi ym. Ken haluaa määritelmästä tarkemmin lukee, löytää helposti, mutta tässä käytännöllisempi kuvaus eräistä vaikutuksista: https://yle.fi/a/20-294847

Moni vissiin luulee, että peritään sellasenaan vanhempien geenit ja ne siirtyy lapsille. No joskus se menee näinkin, mutta onneksi joskus jalostuu parempia lapsia mutta kuin myös huonompia sen mukaan miten vanhemmat eläneet mutta siis täysin suoraviivainen tämä ilmiö ei ole. Sitähän voi vaikka periä jotain sukupolvien takaakin. Mulla on ainakin ns. akateemisesti ja ylipäänsä kognitiivisesti, tunnesäätelyltä paljon paljon paremmat aivot kuin vanhemmilla

lajijasuris

Lue lisää

"Mulla on ainakin ns. akateemisesti ja ylipäänsä kognitiivisesti, tunnesäätelyltä paljon paljon paremmat aivot kuin vanhemmilla"

Tämän täytyy olla parodiaa.

Anonyymi00029 kirjoitti:

"Mulla on ainakin ns. akateemisesti ja ylipäänsä kognitiivisesti, tunnesäätelyltä paljon paljon paremmat aivot kuin vanhemmilla"

Tämän täytyy olla parodiaa.

Ai kuin nii vai ymmärsitkö vahingossa/leikisti väärin? Jäi pois nämmä mun/minun kuin-sanan jälkeen. Sun pitää tuntee mut ja tausta todella tarkkaan, jotta sä noin voit sanoo. Moni muu mulla prakaa enemmän tai vähemmän mutta oi mulla just on hyvät ja oon enemmän teorian ihminen kuin käytännön ja mm. resilienssi ja sinnikkyys, stressin sieto - ainakin suhteessa terveyteen - voinut tulla osa ns. syntymälahjana ihan kirjaimmellisesti. Tämä lääketieteen kirjallisuuden mukaan. Mä kerran sanoinkin yhelle lääkärille, että sinähän et noista mulle vtuilemaan rupee, koska....

Siksihän mä sitä yhtä työtä ja yritystäkin ajattelin mutta työnhaku oli enemmän, koska "koneisto käski" Yritystä olisin kokeillut omalla rahalla, jos olis ollu, vaikka joku pitää ihan hullun touhuna mitä se ei ole, vaan kyky oppia ja ymmärtää, luonne- ja persoona em. lisäksi, osaamisen paperilla, (yrittäjä)ammattilaisten taustatuki tukivat, monet hoitsutkin. Toimettomuus ja köyhyys on se pahin ja varsinkin, kun ei voi kulkee siellä täällä terveyden vuoksi ja tehdä oikein mitään ym. Nollaajat yms olimm. sukulaisa, sinunlaisia, muita loimaalaisia suunsoittajia, jopa lääkäreitä jne.

Jos joku ei rivien välistä ymmärtänyt Bazaramba-vertausta niin lyhyesti: mieluummin pistetään työhaluttomaan sotarikolliseen miljoonia kuin oman maan kansalaiseen, vajaakuntoiseen mutta työkyisenä pidettyyn ja osin todettuu, jolla kumminkin motivaatiota ja sísua tarpeeksi sekä jo hieman kokokemusta työstä ja yrityksestä, vaikka olis kuinka pähähullu ajatus, kun tappio olisi enintään n. 100 000, eikä edes todennäköistä. B:n rahat ei koskaan tulee varmuudella takaisin. Ei kyse ole katkeruudesta kuin osaksi, muuta k-tta on kyllä siksi,kun terveys heikentynyt ei ihan sattumalta eikä omaa syytä.

Sit esim Velkaatuneet-sarjassa on myös hyväpalkkaisia mutta silti ulosotto mukana ym julkista menoo ja jengi on ihan vaan evytmielisesti sössineet asiansa. Tod. näk. nettokustannus monesta heistä on suurempi yhtesikunnalle kuin minusta.
Tuli vähän pitkästi mutta ihan tarkoituksella yritin vähän perustella ja kuvata ajattelua, vaikka samahan se miotä trolleille vastaa...

lajijasuris

Anonyymi00029 kirjoitti:

"Mulla on ainakin ns. akateemisesti ja ylipäänsä kognitiivisesti, tunnesäätelyltä paljon paljon paremmat aivot kuin vanhemmilla"

Tämän täytyy olla parodiaa.

Jos vaikka viittaa tuohon akateemisuuten ja tiedät etten ole (niin en olekaan) käynyt korkeakoulua, mutta tässä Google Geminin yhteenveto(usein noi AI-vastaukset naurattaa osin:

Akateeminen ajattelu on korkeakouluympäristössä kehittyvää, tieteelliseen tutkimukseen ja tiedonmuodostukseen perustuvaa kriittistä, järjestelmällistä ja analyyttistä ajattelutapaa. Siihen kuuluu kyky analysoida tietoa objektiivisesti, ymmärtää tieteellisiä lähtökohtia sekä soveltaa luovuutta ja tutkimuksellista otetta. Se kehittää itsenäistä ongelmanratkaisukykyä ja reflektiota.

Akateemisen ajattelun keskeiset piirteet ja taidot:
Kriittisyys ja objektiivisuus: Tiedon arviointi, lähteiden kyseenalaistaminen ja omien oletusten tunnistaminen.
Analyyttisyys ja synteesi: Kyky jakaa kokonaisuuksia osiin (analyysi) ja koota niistä uutta tietoa (synteesi).
Tieteellinen perusta: Tutkimusperustaisen, kumuloituvan ja järjestelmällisen tiedon ymmärtäminen.
Ajattelun avaruus ja luovuus: Intuition hyödyntäminen, uudenlaisten ideoiden tuottaminen ja erilaisten näkökulmien sietokyky.
Akateemiset taidot: Ajanhallinta, projektinhallinta, argumentointi sekä oman osaamisen sanoittaminen.

Akateeminen ajattelu ei ole vain tiedon omaksumista, vaan prosessi, jossa opiskelija kasvaa aktiiviseksi tiedon tuottajaksi ja kriittiseksi ajattelijaksi. Se on keskeinen osa korkeakoulutusta ja tieteellistä sivistystä.

Tällä kertaa on tekoälyn kanssa samoilla linjoilla, eikä nyt näy ollenkaan semmosia huvittavia konkretisointeja. Just em. seikkojen mukaiseen ajatteluun kykenen suht hyvin, on monet sanoneet myös. Akateeminen ajattelu toki kehittyy ja jalostuu korkeakoulussa, tai mites on nykyään enemmistön suhteen. Mutta eiköhän se mene niin, että pohjat akateemiseen ajatteluun on jo ennen kuin sinne edes hakee, pitäisi ainakin. Omat vanhemmat ei olleet pätkääkään tota.

Nykyään keskeytetään kauheesti, miksi? Ennen kuulemma oli pakollista oman alan harjoittelua ennen kuin edes pääsi hakeen, eikä ihmiset keskeyttäny niin helpolla. Tietty ei Kelat yms jakanyt yhtä avokätisesti rahaa. Ja voi että mitä velttoilua työn suhteen mitä päivän LL:ssä oli, että itsestäänselvyyksiä pitäisi opettaa!

lajijasuris

Anonyymi00029 kirjoitti:

"Mulla on ainakin ns. akateemisesti ja ylipäänsä kognitiivisesti, tunnesäätelyltä paljon paljon paremmat aivot kuin vanhemmilla"

Tämän täytyy olla parodiaa.

En jaksa mäkään tota kaikkee lukee, mut varmaan omii vanhempii tarkotti?

Anonyymi00034 kirjoitti:

En jaksa mäkään tota kaikkee lukee, mut varmaan omii vanhempii tarkotti?

No, melkein tekis mieli sanoo, että niin tietenkin tarkoitin, kun huomioi kontekstin. Mutta joo ei siinä mitään. Toi jaksaminen suhteessa lukemiseen on ihmisillä heikentynyt, joten siinä eräs syy miksi yliopisto tuntuu rankalta ja moni lopettaa, vaikka käsittääkseni vaatimuksia on höllätty. Olen myös sitä mieltä, että ei hyvä ellei kykyä itsearviointiin mikä on se oma ala ja mikä on persoona ja sopiva ammatti. Ite oon tuossakin ihan kelpo ja enemmän tai vähemmän virallisessa testissä todettu sopiviksi ammateiksi mentaalisesti mm: analyytikko, tutkija, johtaja, yrittäjä, juristi, taloushallinnnon konsultti, tilintarkastaja, opettaja jopa poliisi mut se tai olla enempi tutkija eikä partiointi. Ite en oikein tunnista 2 viimeistä, muut kyllä.

lajijasuris