Pelkäätkö sydämen pysähdystä ja äkkikuolemaa

Asiassa on toinenkin puoli. Äkkikuolema jopa monen mielestä toivottu, ei turhaa kitumista eikä makaamista loputtomasti sängyn vankina.

Minäkin olen sitä mieltä että kituminen paremminkin pelottaa.

Eivätkö ne meitå viisaammat tyypit kerro kaiken aikaa, että elintapojen muuttaminen parempaan suuntaan ei ole koskaan liian myöhäistä eikä varsinkaan turhaa. Lisäksi he ilmoittavat, että isoa ja suurta vaihdosta ei kannata tehdä kerralla, koska se harvemmin onnistuu.

Pienin askelin, vähän kerrassaan, hitaasti ja hartaasti sisäistäen uusia aiheita ja oppeja pääsee parempaan tulokseen. Jos koko elämä - tai terveyspuoli - tuli sössittyä, niiin voihan sitä koettaa pistää toisenlaisen pisteen sössimisen päätteeksi / päättymiseksi.

En pelkää kuolemaa.
Tosin, en halua olla paikalla kun se saapuu.

Jokainen äkkilähtö 50+ ja 60+ vuotiaiden parissa vähentää eläkkeiden leikkaustarvetta!

Mieluummin äkkilähdöllä kesken askeleen niinkuin isänikin pääsi lähtemään, pumppu oli pettänyt kerralla eikä tarvinnut kitua. Ei tarvitsisi vuosia odotella noutajaa, varsinkin jos kipuja on. Ei tarvitsisi mahdollisesti muistisairaana odotella noutajaa vuosikausia kuten äitini odottaa. Kohta on itsellä elinvuosia jo ihan riittävästi takana, joten olen jo sujut itseni kanssa ja valmis lähtemään mutta tuo piru ei pidä kiirettä.

Aikoinaan iäkäs sotaveteraani sanoi, kun itsemurhia oli lähiympäristössä, että hän on niin utelias, että haluaa nähdä tämän maailmanmuutoksen mahdollisimman kauan.
Niin minäkin, vaikka ei se tällä hetkellä hääviltä näytä.
Kauhistuttava ajatus, jos tästä oikenen, niin hiellä ja vaivalla hankitusta jäämistöstä porukka on kun korpit haaskalla.
Isoja koneita kymmenkunta. Eilen tehtiin yhteen parin tonnin huolto.. Meni iltakahdeksaan.
Setenkymppinen on jo lähellä..
Edellämainitusta syystä, kyllä minä pelkään äkkikuolemaa ja kuolemaa yleensä.

En ole kenenkään kuolleen kuullut tulleen harmittelemaan, että voi kun jäi maailmaa näkemättä ja kaikenlaista tekemistä olisi ollut.

Ylen sivuilla luki että hyvinvointialueiden päättäjät pitävät oikeana suuntaa jossa vanhustenhuollosta sääästetään ympärivuorokautista hoitoa vähennetään ja vanhukset hoidetaan kotiin vedoten siihen että ei ole rahaa eikä henkilökuntaa.

Ei kai se kotihoito eikä ennaltaehkäisevä hoitokaan ilman henkilökuntaa pyöri, nyt yhä harvempi saa kotihoitoakaan ja kyllä vakavasti muistisairaat ovat kotona heitteillä.
Kuitenkin jokainen ikäihminen ansaitsee ihmisarvoisen elämän sekä myös kuoleman.

Äkki kuolema on helpotus, toivottu,

hitaasti kituen on maanpäällinen helvetti.

Tässä kuudenkympin vaiheilla joutunut työssä ja tuttavissa huomaamaan että naisille tulee syövät ja miehille infarktit. Osa lähtee heti ja syövissä lähetään kituen. Elämäntavoilla on paljon merkitystä mutta se muutos on vaikea toteuttaa. Ei ole rapeaa myöskään dementillä äidilläni.94V. Silti itsellä kova elämänhalu. Mulle kaikki on luojassa.

Kuulostaa lottovoitolta ! Jumalauta ettei tartte laitokselle omaan paskaan lillumaan !

Gubbe 76

Äkkikuolemissa ihmetyttää nämä nuorten urheilijoiden äkilliset kuolemat, näitä on viime vuosina tapahtunut useita eri maissa. Jotakin erikoista niissä täytyy olla, nuoren hyvässä kunnossa olevan urheilijan olettaisi olevan se viho viimeisin joka äkkikuoleman kohtaa.

En pelkää. Parempi lähteä kerralla kuin kuitua jossain ns hoivakodissa. Ikää alle 60 ja nyt alkaa jo riittää.

Niitä pelkoja sitä on jokaisella varmaan milloin mistäkin. Minun vaarini oli alkoholisti ja poltti koko elämnsä vaan , vaan eli melkein 90 vuotiaaksi , joten se sydän pysähdys voi tulla ihan hyvin sellaisellekin joka ei ole koskaan tupakoinut tai juonut. Riippuu ihan millaiset geenit on .
Joten vanhempana alkaa sitä kuolemaa funtsia itse kukin, kai sekin kuuluu vanhuuteen mutta se ei sinänsä auta mitään asioiden kulkuun vaikka miten murehtii, ainoastaan stressaa itseään ja stressi taas aiheuttaa jos jonkinlaisia vaivoja, vakaviakin .
Joten ollaan ja eletään , ja yritetään olla ajattelemata ikäviä asioita .

Kyllä mutta muistatteko Helen Hoffnerin? Tässä iltaan Brad Pittiä https://youtu.be/kOfNmqYb0T8?si=A78xObm4VMqP_315

Kannattaisiko pelon tilalle ottaa sellainen terve uteliaisuus niitä aiheita kohtaan, joilla omaa oloaan ja elimistöään voi keventää ja parantaa.