No niin, tällä kertaa tämmöistä. Löysin aarrearkun. Valitettavasti en tarkkaan muista missä olin, enkä ketä kanssani oli (joitakin oli, ehkä). Arkku tietenkin avattiin, siellä oli jäätä, välissä löytyi isäni paitoja ja pitkiä housuja. Ajattelin lämpimästi että jaahas, tännekkin niitä on hukattu. Arkku tyhjeni pikkuhiljaa, tyhjennys oli jännittävää. Viimeisten joukossa (ehkä viimeisin?) oli pieni rasia, jossa oli kultainen kaulakoru. Ketju oli kummallinen, siinä oli noin 4-5 helmeä kiinni lukon tienoilla, niin että helmet ovat niskan ja kaulan ympärillä. Riipus oli eri "sarjaa", se oli koukeroinen, kultalangasta, kuin kapeneva torni. Tiesin kuitenkin itse joskus nämä yhdistäneeni. Tiesin myös että ne kuuluivat äidilleni. Hän on kuollut kun olin pieni. Tunsin jonkinlaista surua löytäessäni korun. Arkussa oli myös paljon muuta, mutta en muista mitä. Jäätä oli kuitenkin loppuun asti, kuin kerroksina. Mitäpä sanotte?
Lisää jäätä
Ayla
3236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet tainnut kelata vanhempiesi välistä rakkautta joissa "sinä olet ollut yhdistävä tekijä."
T:Siipirikko
Unesihan on kuin satua lukisi. Mieli tekee tilitystä menneeseen. Tässä hetkessä on sielun tasapaino horjahtanut ja nyt etsit menneestä apua, aivan kuin kompassin suuntaa kääntelemällä etsitään oma sijainti.
Isän housut ja paita maskuliinisuuden kuvaajana, kaulakoru naisen symbolina.
4-5 helmeä, neljä lukuna merkitsee tukevaa jalansijaa. Luvussa viisi taas yhdistyy naisellisuus ja miehisyys, terveen kehityksen merkki. Korun kapeneva torni: kultainen fallos, jonka nähtyäsi tunnet surua.
Kun uni pitää näin sitkeästi tunteitasi vielä jäätyneinä, ei niitä ole syytä ennenaikaisesti herättää. Lapsuudestasi puskee nyt esiin jotain, jota itsesuojeluvaistosi pitää vielä liian vaarallisena tulemaan tietoisuuteen.
Ihan paikkansapitävältä kuulostaa... Viime aikoina on tullut harrastettua hieman itsetutkiskelua, olen saanut tulla aika lailla omillani toimeen jo pienenä, isä on ajattelemattomuuttaan antanut olla yksin enemmän kun olisi ehkä ollut tarpeen. Tuntuu vaikuttavan näihin "aikuis"iän suhteisiin.
Kiitos tulkinnasta, toivottavasti palaat, kun taas näet nimimerkkini :)