Onko edes teoriassa mahdollista Suomessa saada lupa automaattiaseeseen, jos on esim. poliisi tai upseeri? En ole itse hankkimassa, mutta kysyn ihan mielenkiinnosta, koska http://www.finnrappel.fi:ssa myydään MP5A3
Onko teoriassa mahdollista
kiinnostunut
31034
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Automaattiase on epätäsmällinen termi. Käytän tässä lakitermejä sarjatuli ja itselataava kertatuli. Jälkimmäinen on ns. puoliautomaatti puhekielessä. MP5:n useimpia malleja (mm. A3) on saatavilla molempina. Kolmen laukauksen pursketulta ampuvat lasketaan sarjatuliaseiksi.
Ensinnäkin aselaki lähtee Suomessa siitä, että aseelle on osoitettava laissa hyväksytty tarve, että sen saa hankkia. Asiaan ei vaikuta henkilön ammatti, vaikka se olisi sellainen, että hän työssään käsittelee vastaavia aseita.
Itselataavan karabiinin hankkimiseen hyväksyttävänä syynä voi olla esim. urheiluammunta tai metsästys. Sarjatuliaseen (minkä hyvänsä) hankkimista voi perustella kolmella seikalla. Tutkimus- ja kehitystyö, elokuvan teko tai asekeräily. Käytännössä kyseeseen tulee vain viimeksimainittu. Asekeräilijäksi pääseminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä alalla ja selkeästi rajattua keräilysuunnitelmaa. Asekeräilijät hyväksyy sisäministeriö. Keräily on sitäpaitsi aloitettava muista kuin sarjatuliaseista.
Itselataavia MP5:a on Suomessa luvitettu jonkin verran urheiluammunta- ja reserviläisaseiksi. Vastikään on tullut kuitenkin KKO:n perusteiltaan ja julkaisultaan äärimmäisen kyseenalainen päätös, jossa poliisilaitoksen kieltävä päätös MP5:n lupahakemukseen siunattiin aselain perustelujen ja järjen vastaisella tavalla. (Sori vuodatus.) Tämän ennakoidaan vaikeuttavan tämäntyyppisten aseiden hankkimista jatkossa. Ensimmäiseksi aseeksi tuollaista on ehdottomasti turha haaveilla, kun pitkän linjan harrastajillakin on vaikeuksia saannissa.
MP5 on muuten mukava peli ampua. Erityisesti sarjatulella ;-)
Pappani kuoltua isäni päätti ottaa hänen aseet. 9mm pistoolin ja pari sota aikaista kivääriä. Isäni ei ole minkään ampuma seuran jäsen, ei metsästä, eikä keräile aseita, paitsi nämä edellä mainitut, hänellä ei ollut ennestään mitään aseita ja näitäkään hän ei ole käyttänyt, mutta luvat aseisiin hän sai? Ammatiltaan isäni on upseeri. Käsittääkseni 9mm pistooliin on aika vaikea saada lupa jos ei ole edes käyttöä aseelle. Joten olisiko ammatti vaikuttanut lupiin?
Olet tavallaan oikeassa, mutta kyse ei ole aivan samasta asiasta. Ensinnäkin aselaki on uudistunut 1998 ja sitä ennen perusteet, joilla aseen saattoi hankkia olivat epäselvät, kuten moni muukin asia.
Nykyisen lain aikaan on ase mahdollista hankkia myös muistoesineeksi. Näin on juuri siksi, etteivät perikuntien aseet joutuisi pimeille markkinoille vaan pysyisivät suvussa. Sarjatuliasetta ei voi kuitenkaan hankkia muistoesineeksi. Yleensä näihin aseisiin asetetaan ampuma- ja patruunanhankkimiskielto.
On myös mahdollista, että nimismies on joustanut ja myöntänyt aseet "urheiluammuntaan", vaikka on tiennyt käytön jäävän olemattomaksi. Hänelle kun on laissa annettu valta päättää, milloin harrastus on tarpeeksi syvällistä, että aseen hankkimiseen on hyväksyttävä tarve.
Ampumaseuran jäsenyyttä ei voi edellyttää aseluvan saamiseen, mutta jäsenen on yleensä helpompi todistaa harrastavansa ammuntaa ja että hänellä on käytössään paikka, jossa ampua.
Nyt tulemme siihen, miten ammatti voi vaikuttaa. Aseen hankkijalle on laissa annettu tiettyjä edellytyksiä. Hänen pitää mm. olla käytökseltään ja terveydentilaltaan sellainen, ettei aiheuta itselleen tai muille vaaraa. Tietyissä ammateissa työskenteleminen on jo sinänsä melko hyvä osoitus tästä. Esimerkkeinä vaikkapa upseeri, lääkäri, poliisi tai presidentti. Kuitenkaan heille ei voida myöntää lupaa aseeseen, jota laki ei salli esitetyllä perusteella myönnettäväksi; esimerkiksi sarjatuliasetta urheiluammuntaan. Muuten nimismies tekee virkavirheen. Upseerin ammatti on siitäkin otollinen aseiden hankkimiseksi, että heillä on aina työsuhde-etuna käytössään paikka, jossa ammuntaa voi luvallisesti harrastaa.