Isännöitsijä ja hallitus saivat haukut - "Korkeat vastikkeet"

Anonyymi-ap

Asuntosijoittaja ilmoitti, että isännöitsijä ja hallitus ovat hoitaneet hommansa huonosti, koska taloyhtiön "vastikkeet ovat niin korkeat". Kuulemma hoitovastike on kipurajalla ja rahoitusvastikkeet "liian suuret". Nämä haittaavat hänen asuntosijoittamisensa tuottoja. Ei tule rahaa siihen tahtiin, mitä hän toivoo!

Että sellaista. Voitte arvata, onko kyseinen osakas käynyt yhdessäkään yhtiökokouksessa useampaan vuoteen? Ei ole. Hän ihmetteli, miksi vastikkeet ovat niin suuret. Se on hyvä kysymys.

24

775

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sijoittaja osakkaat on asumisen syöpä. En yhtään ihmettele että hallintokulut on liian suuret. Hänen mielestään.

      • Anonyymi

        Sijoittajilta pitäisi periä vaikkapa 20 % korkeampaa vastiketta.

        Vuoraloiset kun aiheuttavat enemmän häiriöitä, asukkaat vaihtuu taajaan ja muutoissa tuppaa tulemaan kolhuja porrashuoneeseen, hissin oviin (KALLIITA korjat), poistumistevaloja kolhitaan rikko, vanhat / muutossa rikkoontuneet huonekalut hylätään kellariin/porrashuoneeseen/heitellään pitkin pihaa. Ei nämä ilmaiseksi jäteauton kyytiin lähde...

        Vanhat mikroaaltonuunit, pölynimurit ym. heitetään sekajäte/biojäte astiaan. Pesutupaa käytetään ilman varausmaksua ja ovet sinne autoaan myös kaikille sukulaisille ja tutuilla. Koneet rikotaan kaupan päälle ilman eri veloitusta. Auto pysäköidään pitkin poikin pihaa tai jonkun muun varaamalle paikalle.

        Avaimia "unohtuu" palauttaa vuorka-ajan päättyessä.... ja vähän myöhemmin alkaa verkkohäkeistä kadota tavaraa. Ovissa ei murtojälkiä. Eli ex asukkaat tai heidän kaverinsa, jolle avain "lainattu" käy shoppailemassa.

        Vuokraloisten paskomiset aiheuttavat monen tonnin korjaus- ja siivouskulut joka vuosi. Olisi aivan perusteltua periä sijoitusasunnoista korotettua vastiketta.

        Lisäksi niissä taloissa, missä pesutupaan, varastotilohin ym. kuljetaan erillisellä ns. emännänavaimella, tästä avaimesta pitäisi periä vaikka 2000 € pantti. Eli kun vuorkaloinen sen varastaa/luovuttaa eteenpäin, joutuisi sijoittaja korvaamaan edes osan lukituksen uusimiskuluista.


    • Anonyymi

      Mutta on myös niin, että taloyhtiöissä innostutaan monenlaisesta humpasta, aivan turhaan, mutta kalliisti. Päivitetään pihasuunnitelmia, pelastussuunnitelmia, hiilijalanjälkilaskelmia, vaihdellaan lukkoja, siirretään jätepisteitä rempataan pyykkinarutelineitä pihalla, vaikka niitä ei ketään ole vuosikausiin käyttänyt, rempataan yhteisistä tilaoista "kerhohuoneita" tai kerhohuoneista pyöräkellareita, tehdään esteettömyysremppoja kun niihin saa tukea jne...

      Tuo esteettömyysremppa on sitten sellainen joka aiheuttaa jälkikäteen kauhean porun, kun sähköisesti avautuva pääovi on tolkuttoman pitkään auki jokaisen avaajan jäljiltä...joka sitten taas aiheuttaa epäilyksen luvattomista sisääntulijoista ja pelkän epäilyksen sijaan myös aiheuttaa lämmityskuluihin lisäyksen kun ovi ammottaa avoimena myös 20 asteen pakkasessa.

      Valtion tuet ovat onneksi vähenemässä korjausrakentamisessa, niin taloyhtiöt alkavat tehdä remppoja tarpeeseen, eivätkä tukirahojen sokaisemina.

      • Anonyymi

        Ainakin pyykkinarutelineiden remppaus maksaa ainakin 10 000 euroa ja muut siihen päälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin pyykkinarutelineiden remppaus maksaa ainakin 10 000 euroa ja muut siihen päälle.

        Taloyhtiössä kaikki rempat ovat yli 10 000€ korjauksen voi joskus saada 5 000€.
        Meidän taloyhtiössä pyykkitelineremppa oli jotain 15 000€-20 000 kun alusta piti asfaltoida uudelleen, vanhojen telineiden irroitteluun tarvittiin kaivinkone ja paljon lapioon nojailevaa väkeä.

        Nuo ovat sellaisia remppoja joita kukaan ei itse suostuisi maksamaan, mutta kun pitää itse maksaa vain yksi 34 osa, niin tuokin menee läpi, vaikka telineitä ei koskaan itse ole käyttänytkään. Tiedä häntä oliko tuo ehdotus tullut alkujaan hallitukselta vai isännöitsijältä, no oli se kuhmurainen asfalttipläntti ruosteisine telineineen kieltämättä aika surkean näköinen.


    • Anonyymi

      Taloyhtiöissä on monesti puhutaan kulukurista, mutta systeemi ohjaa taloyhtiöitä hölmöjen kulujen tielle.
      Isännöitsijä ruokkii mielellään hallitusta uusilla upeilla kulukohteilla, joista osa on joko "hyviksi havaittuja" tai jopa "pakollisia". Ja monestihan tämä ehdotusten heittäminen johtuu siitä, että saman isännöintitoimiston teknisellä isännöitsijällä on vähän turhan vähän projekteja päällä. Sillon kaivetaan korjaussuunnitelmasta muutama kohde ja kokeillaan olisiko hallitus nyt saatavissa ylipuhuttavissa kuoriremontin tarpeen selvitykseen tai parvekeremontin tai peräti linjasaneerauksen.
      Hissiremppakin on helppo myydä hallitukselle järkevänä, kun esittää vain että edellisen kahden vuoden hissinkorjauskulut ovat olleet kovin korkeat...

      • Anonyymi

        Ei tilintarkastaja tutki mihin esim. korotetun veden hinnan "voitto" menee, kun vesilaitos ei hintaa nostanut.

        Kuitenkin on hyvä huomata, että tilintarkastajan valvonta keskittyy yleensä taloudellisten raporttien oikeellisuuteen ja siihen, ettei laissa määrättyjä sääntöjä rikota. Jos yhdenvertaisuusperiaatteen rikkominen ei ilmene selkeästi talousraporteista, tilintarkastaja ei välttämättä huomaa ongelmaa. Näin ollen, osa vastuusta voi olla myös yhtiön hallituksella, joka vastaa yhtiön päätöksenteosta ja toimintaperiaatteista.

        Tilintarkastajaa käyttämällä saadaan luotettavuuden vaikutelma epärehelliseen hallintoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tilintarkastaja tutki mihin esim. korotetun veden hinnan "voitto" menee, kun vesilaitos ei hintaa nostanut.

        Kuitenkin on hyvä huomata, että tilintarkastajan valvonta keskittyy yleensä taloudellisten raporttien oikeellisuuteen ja siihen, ettei laissa määrättyjä sääntöjä rikota. Jos yhdenvertaisuusperiaatteen rikkominen ei ilmene selkeästi talousraporteista, tilintarkastaja ei välttämättä huomaa ongelmaa. Näin ollen, osa vastuusta voi olla myös yhtiön hallituksella, joka vastaa yhtiön päätöksenteosta ja toimintaperiaatteista.

        Tilintarkastajaa käyttämällä saadaan luotettavuuden vaikutelma epärehelliseen hallintoon.

        Korotettu vesimaksutulo menee tietty "lyhentämättömänä" taloyhtiön tilille. On taloyhtiöitä jotka haluavat mieluummin periä korkeaa vesimaksua kuin korkeita vastikkeita. Yksin asuvat kannattavat ensimmäistä, isot perheet jälkimmäistä. Niin kauan kuin liikutaan järkevissä rajoissa, ei tuossa ole mitään moitittavaa.
        Veden käytössä taloyhtiöissä sen sijaan on paljonkin moitittavaa, harva omakotitaloasukas kuluttaa niin paljon vettä kuin taloyhtiön asukkaat keskimäärin, vaikka omakotitalossa kastellaan pihaa ja täytetään ulkoporeammekin silloin tällöin.
        Mutta sijoittajaosakkaatkaan eivät silti kannata vesimittareiden asentamista tai sähkömittareiden, koska osa taloyhtiöistä tekee niiden laskutuksen vuokalaiselta niin hankalaksi, että mahdollinen hyöty alemmista kustannuksista valuu luottotappioihin ja laskutuksen monimutkaisuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tilintarkastaja tutki mihin esim. korotetun veden hinnan "voitto" menee, kun vesilaitos ei hintaa nostanut.

        Kuitenkin on hyvä huomata, että tilintarkastajan valvonta keskittyy yleensä taloudellisten raporttien oikeellisuuteen ja siihen, ettei laissa määrättyjä sääntöjä rikota. Jos yhdenvertaisuusperiaatteen rikkominen ei ilmene selkeästi talousraporteista, tilintarkastaja ei välttämättä huomaa ongelmaa. Näin ollen, osa vastuusta voi olla myös yhtiön hallituksella, joka vastaa yhtiön päätöksenteosta ja toimintaperiaatteista.

        Tilintarkastajaa käyttämällä saadaan luotettavuuden vaikutelma epärehelliseen hallintoon.

        Uudessa omakotitalossani oli pensasaitaa ja nurmikkoa. Autokin pestiin betonitasolla, josta viemäri. Meni parisen vuotta ja tuli vesilaitoksen mies ilmoittamaan mittarin vaihdosta. Ihmettelin mittarin lyhytikäisyyttä. "Noo....niitä joskus vaihdetaan" ja sovittiin vaihtoaika.

        Uusi mittari näytti samankaltaista kulutusta kuin vanha. Säästeliäs vedenkäyttömme aiheutti epäilyksen mittarin viallisuudesta tai, että olisin sitä säätänyt!
        Ei kannata poiketa massasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korotettu vesimaksutulo menee tietty "lyhentämättömänä" taloyhtiön tilille. On taloyhtiöitä jotka haluavat mieluummin periä korkeaa vesimaksua kuin korkeita vastikkeita. Yksin asuvat kannattavat ensimmäistä, isot perheet jälkimmäistä. Niin kauan kuin liikutaan järkevissä rajoissa, ei tuossa ole mitään moitittavaa.
        Veden käytössä taloyhtiöissä sen sijaan on paljonkin moitittavaa, harva omakotitaloasukas kuluttaa niin paljon vettä kuin taloyhtiön asukkaat keskimäärin, vaikka omakotitalossa kastellaan pihaa ja täytetään ulkoporeammekin silloin tällöin.
        Mutta sijoittajaosakkaatkaan eivät silti kannata vesimittareiden asentamista tai sähkömittareiden, koska osa taloyhtiöistä tekee niiden laskutuksen vuokalaiselta niin hankalaksi, että mahdollinen hyöty alemmista kustannuksista valuu luottotappioihin ja laskutuksen monimutkaisuuteen.

        Ellei tilintarkastaja tai yhtiökokous ole yhdenvertaisuutta loukkaavaan toimintaan puuttunut, asunto-osakeyhtiön osakkaalla on oikeus huomauttaa tilintarkastajaa virheestä, vaikka yhtiökokous ei olisi tehnyt sitä. Suomen asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajan on toimittava yhtiön ja osakkaiden eduksi, joten osakkailla on oikeus tuoda esiin mahdolliset huomiot, epäselvyydet tai virheet, joita he ovat havainneet tilintarkastuksessa tai yhtiön toiminnassa. Ja isännöitsijänkin voi vaihtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ellei tilintarkastaja tai yhtiökokous ole yhdenvertaisuutta loukkaavaan toimintaan puuttunut, asunto-osakeyhtiön osakkaalla on oikeus huomauttaa tilintarkastajaa virheestä, vaikka yhtiökokous ei olisi tehnyt sitä. Suomen asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajan on toimittava yhtiön ja osakkaiden eduksi, joten osakkailla on oikeus tuoda esiin mahdolliset huomiot, epäselvyydet tai virheet, joita he ovat havainneet tilintarkastuksessa tai yhtiön toiminnassa. Ja isännöitsijänkin voi vaihtaa.

        aika naivia... Tilintarkastus on aika muodollinen ja pinnallinen, ja tulkinnan varainenkin. Meidän taloyhtiössä keksittiin 5 eri hoitovastiketta, joista näytettiin vain 2 jäämää. Vastikerahoituslaskelma ei sttemmannut tuloslaskelman ka.. Tilintarkastaja ei ottanut mitään kantaa siihen


    • Anonyymi

      Hyviä vihjeitä kaivataan millä saisi sijoittajaosakkaat karkotettua yhtiöstä.

    • Anonyymi

      Itse olen sijoittajaosakkaana käynyt useammankin taloyhtiön kokouksessa ja myös ollut yhden taloyhtiön hallituksessa ei asuvana osakkaana.
      Taloyhtiöiden suurin ongelma on se, että niissä ei oikeasti juurikaan säästellä menoissa, Jokainen meno tuntuu olevan saavutettu etu, vaikka se pitääkin itse maksaa.
      Useammassa vanhassa taloyhtiössä on pyykkitupa kuivaushuoneineen, jota käyttää noin 10% asukkaista, Samoin 70-luvun taloyhtiöissä useassa on kylmäkomerot, joiden aktiivinen käyttöaste on jotain 3 asukasta sadasta. Jos näihin tulee jotain vikaa, ne vain korjataan tai koneita vaihdellaan tuhansilla euroilla, aivan pysähtymättä miettimään, onko niille tänä päivänä mitään tarvetta.
      Samoin taloyhtiöt on valjastettu monen palvelun kestotilaajiksi. Kannattaa tutustua taloyhtiön budjettiin ja huomaa, että taloyhtiö maksaa aika monesta asiasta kuukausimaksua, moni niistä on varsin yllättävä, eikä kenellekään omakotitaloasujalle tulisi mieleenkään maksaa kuukausimaksua esimerkiksi vedenlaadun seurannasta ja käsittelystä.

      • Anonyymi

        Hieman "epävarmoilta" vastikkeen maksajilta saatetaan periä ylimääräistä, josta otetaan, kun rahat vastikkeeseen ei jonakin kuukautena riitä.
        Vaarana on, että potti jaetaankin koko talon kesken jokaiselle neliömetrille osansa.

        Vanhassa yhtiössä isännöintitoimisto on joskus pelottava paikka, jossa ei neuvotella, siellä määrätään vaikka ovat rengin asemassa.

        Tapahtuipa niinkin, että tehtiin uusi katto. Halvalla ja valvomatta tietenkin. Vuosien mittaan vuoti ja huoneiston sisäkaton maali ilmaisi kosteuden. Tarvittiin terveystarkastaja mittaamaan ja määräämään korjaus ja kuivatus. Piti uudelleenkin kuivata Lisäksi vintin puurakenteet olivat kosteudesta väriä muuttaneet. Nyt sitten ilmanvaihtokin kuntoon.
        Rakennettaessa oli varmisteltu töitä parin vuosikymmenen päähän. "Ikuinen työ, ikuinen nälkä." Miten Suomi pääsisi talousahdingostaan?


    • Anonyymi

      Asuntosijoittaja omistaa monesti useita vertailukelpoisia kohteita ja on aika tietoinen millä tasolla hoitovastikkeen pitäisi olla ja talon remonttihistoriaan peilaten, millä tasolla rahoitusvastikkeet ovat.
      Välillä se vaan on niin, että jotkut taloyhtiöt saavat tehtyä remontteja oikea-aikaisemmin ja halvemmalla ja joissain taloyhtiöissä energian, veden ja sähkön kulutukset vaan ovat ihan eri tasolla asukasta / neliötä kohden. Asuntosijoittajan ihmettely voi olla aivan aiheellistakin ja ehkä se voisi herättää taloyhtiön hallituksen pohtimaan, tehdäänkö taloyhtiössä asioita oikein ja kustannustehokkaasti.

      • Anonyymi

        Hallituksen kokouksessa tyypillisesti ehdotetaan menolisäyksiä, eikä juuri kyseenalaisteta nykyistä menotasoa. Se on mikä on, mutta koska korjauksiin oli budjetoitu vähän liikaa, voidaan toteuttaa se, tämä ja tuo.
        No näin se ainakin menee meidän taloyhtiössä, jonka hallituksessa olen istunut ja yrittänyt pitää kirstun kantta vähän tiukemmassa...huonolla menestyksellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hallituksen kokouksessa tyypillisesti ehdotetaan menolisäyksiä, eikä juuri kyseenalaisteta nykyistä menotasoa. Se on mikä on, mutta koska korjauksiin oli budjetoitu vähän liikaa, voidaan toteuttaa se, tämä ja tuo.
        No näin se ainakin menee meidän taloyhtiössä, jonka hallituksessa olen istunut ja yrittänyt pitää kirstun kantta vähän tiukemmassa...huonolla menestyksellä.

        Suomi nousuun, mutta miten, kun menettelyt ovat tyhmiä?
        Esim. vesimittareiden (lämmin, kylmä) lukemisesta huoltoyhtiö ilmoittaa asukkaalle sopimattoman päivämäärän, jona asukas ei ole paikalla. Sitten yleisavainta käyttäen käyvät lukemassa,
        Tyypit höntää kämpässä yksinään, ei hyvä. Vesimittarit on suunniteltu suurta kyvykkyyttä käyttäen vaikealukuisiksi ja sijoitettu paneeliluukun taakse kattoon. Lukeminen jakkaralla seisten niska vääränä ylös tuijottaen.

        Sujuvammat systeemit tarvitaan. Nämä nykyiset palvelevat vain työllistämistä - ulkomaanvienti takkuaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hallituksen kokouksessa tyypillisesti ehdotetaan menolisäyksiä, eikä juuri kyseenalaisteta nykyistä menotasoa. Se on mikä on, mutta koska korjauksiin oli budjetoitu vähän liikaa, voidaan toteuttaa se, tämä ja tuo.
        No näin se ainakin menee meidän taloyhtiössä, jonka hallituksessa olen istunut ja yrittänyt pitää kirstun kantta vähän tiukemmassa...huonolla menestyksellä.

        Sijoittajat ovat omistustalojen syöpä. Vastustavat remontteja, koska se on tuotoista pois.

        Parhaan tuoton saa asunnosta, joka on mahdollisimman halpa. Eli vanha talo, jossa kaikki remontit lyöty laimin. Vaikka kämppä olisi hirveä murju, sinne saa kuitenkin jonkun sossunelätin eli juopon/nistin/avohoidokin sossun maksusitoumuksella.

        Sijoittajaa ei kiinnosta se, että tämä yhteiskunnan kerma paskoo asuntoa ja auinympäristöään ja aiheuttaa höiriötä muille asukkaille.

        Sijoittajaa vastustaa kaikkea kunnossapitoa, koska se on tuotoista pois. Sijoittajaa ei kiinnosta, että tällä tyylillä talo on pian korjauskelvoton ja arvoton. Kun korjauksia on rästissä niin paljon, että remontin yhteissumma lähestyy talon arvoa, ei pankista enää saa lainaa. Maksukykyiset osakkaat ovat häiriöiden ja talon huonon kunnon vuoksi jo kaikonneet ja lopuilla alkaa maksaminen pätkiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hallituksen kokouksessa tyypillisesti ehdotetaan menolisäyksiä, eikä juuri kyseenalaisteta nykyistä menotasoa. Se on mikä on, mutta koska korjauksiin oli budjetoitu vähän liikaa, voidaan toteuttaa se, tämä ja tuo.
        No näin se ainakin menee meidän taloyhtiössä, jonka hallituksessa olen istunut ja yrittänyt pitää kirstun kantta vähän tiukemmassa...huonolla menestyksellä.

        Piti hankkiutua muutaman yhtiön hallitukseen, jotta jotain rotia tulisi hanke- ja korjaushumppaan. Päinvastoin, hyvällä menestyksellä.


    • Anonyymi

      Huono isännöitsijä, jos mielikuvitus ei keksi jotain rempattavaa joka vuosi kohtalaisen uudessakin taloyhtiössä. Jos ei mitään muuta niin aurinkopaneelit katolle tai huoneisto-ovien vaihto, käytävien maalaus ynnämuuta turhaa.

      • Anonyymi

        Varsinkin isoilla isännöintifirmoilla on omat tekniset isännöitsijät ja niitähän pitää ruokkia tasaisesti olei todellista tarvetta tai ei. Aina voidaan ainakin aloittaa tutkimukset ja selvitykset.

        Joku sanoo, että turhaksi osoittautunut tutkimus tuo kuitenkin mielenrauhan...Samaan aikaan saadaan lukea vanhuksia kusettavista viemärikuvaajista, jotka kyllä löytävät korjattavaa aina, jostain syystä aika usein löydetään korjattavaa myös taloyhtiöissä millon minkäkin tutkimuksen perusteella. Taloyhtiöitäkö ei koskaan kuseteta? Vaikka oma lehmä on ojassa monesti niin tutkimuksen tekijällä, isännöitsijällä, kuin erityisesti teknisellä isännöitsijällä. Taloyhtiön hallituksella on todellista tietoa yleensä vielä vähemmän kuin sillä maaseudun mummolla, jolta viemärikuvaaja löysi tukoksen betoniviemäristä, vaikka mummolla on muoviviemärit.

        LIsäksi isännöitsijä seuraa tarkasti, että kaikkia viranomaismääräyksiä tulee pilkuntarkasti noudatettua, omakotiasukas sen sijaan yleensä toimii niin, että höpö-höpö määräykset jätetään toteuttamatta, ellei joku kunnan tarkastaja oikeasti anna asiasta huomautusta. Kumpihan tapa on kustannustehokkaampi? Siksi omakotitalossa asuva asuntosijoittaja välillä pyörittelee silmiään, kun lukee taloyhtiön toimintakertomusta.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi tyttöä putosi

      Minkä takia ne tytöt katolle oli kiivenny?
      Helsinki
      155
      5377
    2. Nyt tajusin mitä haet takaa

      En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä
      Ikävä
      41
      3283
    3. Mitä haluaisit tänään sanoa kaivatullesi?

      Onko sydämelläsi jotain?
      Ikävä
      253
      3174
    4. Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?

      En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?
      Suomussalmi
      44
      2678
    5. Kiitos kun sanoit ikävästi minulle, herkälle

      Sait kesälomani pilattua😔
      Ikävä
      36
      1834
    6. Naiselle mieheltä

      Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?
      Ikävä
      27
      1625
    7. Salilla oli toissapäivänä söpö tumma

      Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen
      Ikävä
      41
      1576
    8. Kaipaan niin....

      Aaawww mikä kaipuun tunne iski ja lujaa🥺😭❤️
      Ikävä
      16
      1457
    9. Eiii...

      Etkä! 😘
      Ikävä
      23
      1447
    10. Mikset vain

      Unohtaisi?
      Ikävä
      24
      1347
    Aihe