Olin lapsena koulukiusattu ja ujo. Nykyään en enää ujostele ja tutussa seurassa olen jopa puhelias. Ongelmaksi on jäänyt se, että välillä en keksi mitään sanottavaa. Oudompien kanssa ei voi puhua yhteisistä tutuista kun niitä ei ole. Tuttujen kanssa kun on kuulumiset käyty läpi ei ole mitään uutta sanottavaa. Muutamia ihmisiä olen tavannut, joiden kanssa juttu luistaa, tai jos on hiljaista niin sekään ei haittaa. Mutta on myös niitä ihmisiä jotka suuttuvat jos niille ei kokoajan puhu ja alkavat haukkumaan.
lapsena ujo
Eveliina
2599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisi kuvottavaa, jos joutuisin olemaan 24/7 äänessä ircissä. Jos on jotai hyvää juttuu heittää, niin heitän. Jos jotai järkevää frendit heittäny, nii jaksan kommentoida. Normaalisti olen hiljaa, koska mones asiat eivät minua pahemmin kiinosta. Mulla ei ole pakkomieltä nuolla toisen persettä joillain lauseilla.
Minulla aivan samoin.
Olen pääsyt 58 ikään, vaimo ja aikuiset lapsetkin on joten en hae minkäänlaista seuraa. Ymmärrän et sinäkään hae, mutta kirjoitin vaan kun ehkä tiedät että "kaikki" miehet on hulluja.
Lähinnä katselen kirjoittaako joku muu vielä lisää tähän.