Sotetunnelin päässä kajastaa valoa - palvelut tulevat asiakkaiden luo

Sotessa näkyy valoa, mutta alueet ovat eri tahdissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ei tule loppumaan. Rahan ja työntekijöiden niukkuus pakottaa miettimään uusia toimia.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet liikkuvia palveluita, jotka tulevat asiakkaan luo. Suuhygienisti Topi Nyman esitteli Kankaanpäässä helmikuussa Satakunnan hyvinvointialueen Hampuli-hammashoitovaunua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ei tule loppumaan, kirjoittaa HS:n pääkirjoitustoimitus.

Hyvinvointialueet ovat edenneet hyvin eritahtisesti.

Sote-uudistus on pitkä marssi, joka vaatii pitkäjänteisyyttä.

Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on palautettava, HS:n pääkirjoitustoimitus kirjoittaa.

Huhtikuussa Suomessa valitaan uudet päättäjät hyvinvointialueille, jotka ovat nyt kahden vuoden ajan vastanneet sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä.

Se on iso määrä vastuunkantajia, sillä alueita on 21. Sen lisäksi Helsinki vastaa sotesta omalla alueellaan, ja Hus-yhtymä vastaa Helsingin ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta.

Uudistusta tehtäessä soten vuosia veivatusta rakenteesta ei ollut laajaa poliittista yksimielisyyttä, mutta silloinen Sdp:n johtama hallitus runttasi keskustan ajaman aluejaon voimaan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto haluttiin pois yli kolmensadan kunnan vastuulta. Näköpiirissä oli, että kansalaisten yhdenvertaisuus kärsisi, jos sotea ei saataisi vahvempien järjestäjien huostaan. Keskeinen tavoite oli hillitä sote-kustannusten kasvua, joka oli karkaamassa käsistä.

Kun yksi Suomen historian suurimmista hallinnonuudistuksista lopulta käynnistyi vuoden 2023 alussa, tähdet olivat huonossa asennossa. Terveydenhuolto oli selvinnyt koronaviruspandemiasta, mutta henkilöstö oli ollut kovilla ja hoitojonot olivat sivutuotteena pidentyneet. Venäjän hyökkäyssota oli nostanut hintoja, mikä heijastui sote-työntekijöiden palkkaratkaisuun.

Uudistus siirsi soten rahoituksen kunnilta valtiolle, ja valtio on julkisen talouden alijäämäisyyden takia yrittänyt pitää alueiden ohjakset tiukilla. Alueet lähtivät erilaisista tilanteista: osa niistä oli jo vuosia toiminut kuntayhtyminä, mutta joillain alueilla piti aloittaa yhdistämällä itsenäisten kuntien palvelut. Kaikkien piti hakea uudenlaista tehokkuutta, koska rahojen niukkuuden takia pulaa on myös työntekijöistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt tilannekatsauksen ja käynyt läpi alueiden kahta ensimmäistä vuotta.

Päällimmäinen havainto on, että alueet ovat edenneet hyvin eritahtisesti. Osalla alueista päättäjät löysivät nopeasti keinoja karsia ja uudistaa palveluita annetuissa raameissa, mutta on alueita, joilla ei ole vielä päästy erityisen pitkälle. Soten rahoitusmalli houkuttaa testaamaan, pitääkö valtion pokka vai antaako se lopulta lisäaikaa.

Alueiden ohjauksessa on korostunut valtiovarainministeriön talouspoliittinen ote, joka on jättänyt varjoonsa sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Samalla keskustelu sotesta on keskittynyt lähinnä suuriin alijäämiin ja epäkohtiin eikä siihen, mitä rahalla on saatu aikaan.

Juuri nyt ensisijaista on palauttaa luottamus.
Monella alueella näkyy hyviä merkkejä suuremman kokonaisuuden eduista. Koko alueen käyttöön on esimerkiksi saatu erityisosaamista, jota on ollut aiemmin vain joissakin kunnissa. Näin on tapahtunut esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloissa.

Sote-uudistus on myös käynnistänyt toden teolla digitaalisten palveluiden ja ihmisten luokse tulevien liikkuvien palveluiden kehittämisen. Perusterveydenhuollon palveluverkkoa on tosin paikoitellen karsittu ennen kuin tilalle on tarjota uusia vaihtoehtoja.

Heikennyksiltä ei ole vältytty. Erityisesti vanhusten palveluissa näkyy, että julkisen sektorin tarjonta niukkenee ja kynnys saada hoivaa nousee. Samoin kiireettömäksi luokiteltua hoitoa eli esimerkiksi tekonivel- ja kaihileikkauksia joutuu jonottamaan.

Nykyiset hallituspuolueet olivat enimmäkseen oppositiossa sote-uudistusta tehtäessä. Se on kuulunut hallituksen puheissa ja näkynyt teoissa. THL:n painava viesti on, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pitkä marssi, jossa tarvittaisiin pitkäjänteisyyttä eikä poukkoilua vaalikaudesta toiseen hallituksen poliittisen kokoonpanon mukaan. Nykyistä 21 alueen rakennetta on pystyttävä jatkossa arvioimaan kriittisesti, samoin alueiden rahoituksen mallia.

Juuri nyt ensisijaista niin alueilla kuin valtakunnanpolitiikassakin on saada julkiselle terveydenhuollolle taas ihmisten luottamus, joka on esimerkiksi Kansalaispulssi-kyselyn mukaan lähestulkoon romahtanut neljän viime vuoden aikana. Luottamus syntyy siitä, että ihmiset kokevat saavansa terveydenhuollosta tarvitsemansa palvelut oikeudenmukaisesti.

HS.FI | Pääkirjoitus 12.3.2025

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011088701.html