Olen viiden lapsen äiti. Tyttäreni ovat 17,16,8,4 ja 2vuotiaita.
Aloin yksi päivä ihmetellä, kun tiskasin keittiössä nuorimman nukkuessa, kun viikon päästä neljä vuotta täyttävä tyttäreni istui pöydän ääressä ja selasi päivän sanomalehtä.
Yhtäkkiä hän luki lehden yläreunasta sanan ILKKA (=lehden nimi).
Kysyin tietenkin, että: "mitä sinä sanoit?"
Ja tyttäreni vain jatkoi lehden etusivun tarkkailua ja hetken kuluttua seurasi otsikkoa, jossa luki tikkukirjaimin KEVÄÄLLÄ...
Istuin tytön viereen ja pyysin häntä lukemaan helppoja sanoja lehden etusivulta ja hän näytti osaavan monta kirjainta ja muodosti niistä lukemalla sanoja.
Tyttäreni ei osaa kirjoittaa, kuin oman nimensä ja osaa numerot nollasta kahteenkymmeneen.
Vanhimmat tyttäreni eivät osanneet kouluun mennessään lukea, eivätkä kirjoittaa, kuin oman nimensä.
Itse opin lukemaan 6-vuotiaana, mutta muuten olin ihan muiden lasten tasolla.
Siskoni lapsi oppi lukemaan myös kuusi vuotiaana, mutta en ole kuullut, että kovin moni neli-vuotias osaisi lukea!
Pitäisikö tytön antaa lukea, vai olla jopa huolissaan?!
Olen kuullut, että lasten ei ole hyvä oppia lukemaan kovin paljon ennen kouluun menoa.
Onko muilla ollut samanlaisia "älykkäitä" lapsia.
Tyttö osaa muutaman sanan englantia. Voi olla, että on oppinut videolta tai teeveestä.
Vanhimmat sisarukset eivät ole opettaneet lukemaan tms. Eikä tyttö käy tarhassakaan.
Voiko vain olla, että lapsi oppii vahingossa lukemaan näinkin nuorena?!
Aloin yksi päivä ihmetellä, kun tiskasin keittiössä nuorimman nukkuessa, kun viikon päästä neljä vuotta täyttävä tyttäreni istui pöydän ääressä ja selasi päivän sanomalehtä.
Yhtäkkiä hän luki lehden yläreunasta sanan ILKKA (=lehden nimi).
Kysyin tietenkin, että: "mitä sinä sanoit?"
Ja tyttäreni vain jatkoi lehden etusivun tarkkailua ja hetken kuluttua seurasi otsikkoa, jossa luki tikkukirjaimin KEVÄÄLLÄ...
Istuin tytön viereen ja pyysin häntä lukemaan helppoja sanoja lehden etusivulta ja hän näytti osaavan monta kirjainta ja muodosti niistä lukemalla sanoja.
Tyttäreni ei osaa kirjoittaa, kuin oman nimensä ja osaa numerot nollasta kahteenkymmeneen.
Vanhimmat tyttäreni eivät osanneet kouluun mennessään lukea, eivätkä kirjoittaa, kuin oman nimensä.
Itse opin lukemaan 6-vuotiaana, mutta muuten olin ihan muiden lasten tasolla.
Siskoni lapsi oppi lukemaan myös kuusi vuotiaana, mutta en ole kuullut, että kovin moni neli-vuotias osaisi lukea!
Pitäisikö tytön antaa lukea, vai olla jopa huolissaan?!
Olen kuullut, että lasten ei ole hyvä oppia lukemaan kovin paljon ennen kouluun menoa.
Onko muilla ollut samanlaisia "älykkäitä" lapsia.
Tyttö osaa muutaman sanan englantia. Voi olla, että on oppinut videolta tai teeveestä.
Vanhimmat sisarukset eivät ole opettaneet lukemaan tms. Eikä tyttö käy tarhassakaan.
Voiko vain olla, että lapsi oppii vahingossa lukemaan näinkin nuorena?!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Lapset voivat oppia jo 4- vuotiaana yhdistelemään kirjoaimia ja jos ovat tarpeeksi kehittyneitä niin myös lausumaan niitä ääneen. Itse opin koulussa vasta lukemaan. Parempi antaa lapsesi lukea, se kehittää hänen tekstin ymmärrystä mikä on hyvin tärkeää tulevaisuudessa. Se myös kehittää hänen keskittymiskykyä mikä on aika suuri ongelma nykyisin.
Enemmän kannattaisi mielestäni olla huolissaan tulevan opettajan suhtautumisesta. Kaikki opettajat eivät suhtaudu kovin positiivisesti esim.antamalla lisätehtäviä tai lukemista sillä aikaa, kun muut vasta opettelevat alkeita lukemiseen.
Itse opin lukemaan jo kolmivuotiaana eikä siitä ainakaan haittaa ole ollut. Päin vastoin.
Anna lapsellesi lukemista ja kannusta häntä opettamalla myös tavaamista. Tieto ei saa koitua tuskaksi.
...myös minä (poika) kuulemma luin 3½ vuotiaana. Tyttäreni opetteli itsekseen lukemaan alle 5-vuotaana. Poikani on 6½ ja häntä kiinnostaa enemmän kuralätäköissä rypeminen. Mihinkään ei ole painostettu. Saa opetella lukemaan jos haluaa.
Se, että muutamasta kirjaimesta tunnistaa sanan, ei muuten VÄLTTÄMÄTTÄ ole lukemista. Meillä lapsi sanoi lehdestä "Helsingin Sanomat", koska TIESI, että se on Helsingin Sanomat, eikä siksi että osasi lukea.
Sujuva lukeminen on sittem asia erikseen. Minä en oppinut lukemaan kaunokiirjoitusta vasta kuin koulussa, mutta tytär lukee kaikkia tyylejä sujuvasti, vaikka paperi olisi nurinpäin.
Luit kolmivuotiaana, ehkä, mutta kirjoittamaan et vielä ole oppinut, ainakaan oikein. Päinvastoin on yhdyssana.
Minä opin lukemaan 4-vuotiaana, kukaan ei oikeastaan tiedä miten, mutta luulen äitini opettaneen minulle kirjaimet... Ensimmäisen vuoden äikäntunnit olivat kyllä aika tylsiä. Tykkäsin kirjoittaa pieniä tarinoita kun taas suurin osa luokkaa vasta opetteli aakkosia. Ei ollut resursseja "taitavien" oppilaiden lisätöihin, kun heikoimmat veivät opettajan ajan.
Opin lukemaan tekstejä nurinpäin ennen kouluunmenoa - nimittäin luin ruokapöydässä vastapäätä istuvan Aku Ankkaa kun en jaksanut odottaa omaa vuoroani! :)
Sama juttu meillä 4-vuotiaan kanssa. Olimme leikkipuistossa itsenäisyyspäivän aikoihin, kun tyttäreni tutki jotain julistetta ja sanoi: barnens höst. Hölmistyin ja kysyin: mitä sanoit? Lapsi toisti saman, ja katsoin julistetta, jossa todellakin luki barnens höst. Emme ole ruotsinkielisiä, joten silloin tajusin hänen osaavan lukea. Sen jälkeen hän on kehittynyt huimasti; lukee jo pitkiä satukirjoja, kirjoittelee kaikenlaista ym. Olen huolissani siitä, miten käy koulussa, kun muut vasta opettelevat aakkosia, ja siihen mennessä tyttäreni on osannut lukea sujuvasti jo 3 vuoden ajan. Koulukypsyystestit ovat kuulemma kalliita, joten perheelläni ei taida olla niihin varaa. Ja eskarikin on nykyisin ilmainen, joten sinne ei oteta muita kuin 6-vuotiaita. Toivon, että aikanaan tytön opettaja osaa antaa paljon vaikeita tehtäviä, hyviä kirjoja luettavaksi ym, ettei käy niin, että lapsi kyllästyy ja alkaa esim. häiriköidä.
En usko, että hyvä lukutaito kouluun mennessä on ongelma, päinvastoin. Oppimista on kuitenkin aina äidinkielessäkin, ja opettaja voi antaa kykyjä vastaavia tehtäviä.
Jos äidinkieli sujuu hyvin, aikaa ja energiaa jää muihin aineisiin, kuten matematiikkaan ja liikuntaan tms. Koulussahan opitaan paljon muutakin kuin lukemaan: ryhmätyötä, sosiaalisia taitoja, käytöstapoja. Tärkeää on myös paitsi osata lukea, myös ymmärtää asiat ja ajatella kriittisesti.
Käytin aikoinani poikani koulukypsyystestissä. Hän oppi lukemaan kuusi vuotiaana mutta tuntui henkisesti vielä keskenkasvuiselta menemään normaaliaikaan kouluun. Kyllä hän sitten kuitenkin aloitti koulun normaaliaikaan. Tarkoitan vain ettei se lukemisen oppiminen välttämättä merkitse että pitäisi laittaa kouluun aikaisemmin.
Kyseinen testi tehtiin kasvatus- ja perheneuvolassa ja muistelen ettei se olisi maksanut mitään, ei ainakaan paljoa. Tosin aikaa siitä on jo yli 10 vuotta. Voi olla systeemit muuttuneet tai vaihdella paikkakunnittain.
Olen myös miettinyt tätä, että laittaisi lapsen kouluun jo kuusi vuotiaana, koska tuskimpa siitä olisi haittaa, mutta sitten alkaa äitinä ajatella, että lapsuus jää jotenkin lyhyeksi. Tästä meidän naapurista, jossa on molemmat vanhemmat opettajia, meni kolmesta lapsesta nuorin jo kuusi vuotiaana kouluun ja siitä tuli kaiken näköisiä ongelmia mm. murrosikään tullessa, kun lapsi olikin oikeasti vasta 11-vuotiaan tasolla, kun muut 12-13-vuotiaideni tasoa.
Mutta tuskin sekään niin yleistä on!?!
Mutta onhan siihen kuuteen ikävuoteenkin aikaa vielä kaksi vuotta.
Tyttö osaa lukea aika pitkiäkin sanoja, kun vain pyytää.
Tuota koulussa kyllästymistä olen kyllä kuullut.
Ja esikouluun tosiaan ei oteta, kuin 6-vuotiaita.
Harmi vain.
Pitäisi tehdä joku tälläinen erityisesikoulu ennemmin kouluun meneville, jossa annettaisiin jo kehittäviä tehtäviä ym. Mutta tuskin se millään paikkakunnalla on valtionrahojen takia mahdollista!
Meidän vanhempi tyttö oppi ja lukemaan noin 4 täytettyään. Samoin ennen koulun alkua tutuiksi tuli numerot ja matematiikka.
Mutta koulukypsyys on eri asia ja koulukypsä hänestä tuli samaan aikaan kuin muut ikäisensä, 7-vuostis kesänä.
Kouluonglma ratkaistiin siirtämällä hänet parin viikon kuluttua toiselle luokalle. Siirto jo koulun alettua ei ollut hyvä, se aiheutti toveriongelmia moneksi vuodeksi. Siirto olisi pitänyt hoitaa etukäteen.
Nykyajan koululaitos suosii luokan yli hyppimistä, koska yhteiskunta säästää siinä kouluvuoden joka on 10 000 euron arvoinen. Sitä me emme tietäneet silloin.
että sinä kuitenkin vielä luet lapsellesi paljon päivittäin, etkä vain jää ihastelemaan hänen uutta taitoaan.
Minunkin nuorin tyttöni oppi lukemaan 4-vuotiaana,kuuntelemalla kun 1-luokkalainen sisko luki Aapista. Lukutaito selvisi siten,että vanhempi sisko ei saanut selkoa, mikä sana kirjassa oli, 4-vuotias kysyi, etkö tiedä mitä siinä lukee,isosisko ei tiennyt, pienempi ilmoitti, että siinä lukee mummo! Ihmeteltyämme, mistä hän sen tiesi,kertoi tyttö ylpeänä, että osaa lukea! Ja osasihan tyttö,luki sujuvasti meille pitkän pätkän Aapisesta!!Eikä yhtään tiedetty ennen "näytettä" lukutaidosta mitään! Se haitta koulussa siitä oli, että hän kyllästyi tunnilla,kun toisten lukutaito oli vasta kirjain-ja tavausasteella.Helpottui, kun kaikki oppivat lukemaan!
Ei lapsesi ole mitenkään "älykäs" pelkän lukutaidon perusteella. Itsekin luin sen ikäisenä, aivan samalla tavalla sanomalehdestä se alkoi, itsenäisesti. Ja samalla tavalla oma äitini asiaa taivasteli kuin Sinä nyt.
Koulusta älä ole huolissasi, tuntemani eskari-ikäiset opetetaan jo esikoulussa lukemaan, eli on ihan tavallista tänä päivänä, että ekaluokkalainen lukee jo kouluun tullessaan. Nykyään se otetaan huomioon opetussuunnitelmassa.
Toisin kuin omassa lapsuudessani, jolloin lähdettiin siitä, ettei ekaluokkalainen lue tai kirjoita, jolloin minut leimattiin häiriköksi jolla on keskittymisvaikeuksia, ja vaan siksi koska "äikäntunneilla" ei ollut minulle mitään tarjottavaa ja tuntini menivät niiltä osin kiemurteluksi ja supinoinniksi...
Mutta, huoli pois Meea, nykyään on eri meininki.
Itse osasin lukea ja kirjoittaa sujuvasti jo kouluun mennessä. Vaarini oli opettanut minut myös laskemaan peruslaskutoimitukset kokonaisluvuilla.
"Liika" osaaminen kostautui myöhemmin huonona koulumenestyksenä ja ensimmäiset luokat menivät puhtaasti häiriköintiin, koska koululla ei ollut mitään annettavaa. Oli pirun tylsää mennä istumaan tunnille, kun toiset opettelivat ja itse teki annetut tehtävät muutamassa minuutissa. Siinä ei oppinut tekemään mitään kotitehtäviä, kun ne sutaisi valmiiksi tunnin alussa, tai meni tekemään vaikkapa matematiikan tehtävät suoraan taululle ilman ennakkoon valmistautumista. Ongelmat alkoivat sitten lukiossa, kun ei varttitunti enää riittänytkään koulutehtäviin, vaan niihin olisi pitänyt paneutua jo kotona.
Toivoa sopii, että systeemit ovat muuttuneet siitä ajasta, kun itse kävin koulua. Sanoisin, että sinun ei kannata erityisesti tytärtäsi kannustaa, mutta ei toki jarruttaakaan. Katsot vaan sitten hänen mennessään kouluun, että saa tasoaan vastaavia tehtäviä.
Kyllä taitavan opettajan pitäisi pystyä hallitsemaan eri osaamistasoiset lapset. Joka luokalla, etenkin ekalla on huimat erot lasten välillä.
kannattaa olla huolissaan.
varsinkin kun teillä on jo sen verran vanhempia lapsia niin tämä 4v imee heistä näitä asioita ja oppii nopeasti.
minä en ainakaan ole huolissani vaan ennemmin ylpeä siitä että toisiksi vanhin osasi 5v vanhana jo lukea joitain sanoja.
tyttö otti mallia isosiskostaan joka kovasti yritti oppia lukemaan.
mutta huonolla menestyksellä.
jouduin sen takia lykätä vanhimman tyttäreni koulun käyntiä yhdellä vuodella koska keskittyminen herpaantui todella paljon koska hän tympääntyi kun ei mukamas opi koskaan lukemaan.
eli menin perheneuvolaan ja sielä todettiin se anoin sitä kautta koulu lykkäystä ja muutenkin tyttäreni olisi aloittanut koulun 6v (syntynyt loppuvuodesta)
tänä päivänä molemmat tyttäreni ovat tokalla tai siis menevät tokalle mutta toinen ei vieläkään osaa kunnolla lukee ja tänä mikä oppi 5v (sivusta katselija) niin osaa varmaan paremmin lukee mitä minä itse=)
mä olen kuullut että jos lapsi osaa lukea sujuvasti ja matikka menee myös sujuvasti niin lapsi siirrettäisiin suoraan toiselle luokalle
jottei eka luokka tunnu liian helpolta ja "vaarana" voi olla että lapsi menettää keskittymiskykynsä kun jo kertaalleen osaa eka luokan asiat.
huom.kuulo puhetta.
mutta mä en olisi huolissani vaan ennemmin ylpeä asiasta.
voihan lapsi olla lapsi vaikka se osaa lukea jo niin nuorena.
kunhan äiti/isi ei patista lasta lukemaan koko ajan.
Moi!
Minäkin opin lukemaan jo 4 vuotiaana, ja osasin silloin jo laskeakin, esim. 3 1=4...
... opin lukemaan juuri siina korvilla kun taytin nelja vuotta. opettelin aapisesta tavuja ja aika helposti se siita lahti. koulussa kylla oli ihan helkkarin tylsaa, kun muutenkin opin kaikki asiat melko nopeasti ja vaivaa nakematta. oli kouluun mennessa luettuna jo kaikki Polvan Tiina-kirjat, ja sitten lyotiin aapinen kouraan. mina otin sen silloin verisena loukkauksena :D
Tyttäreni on myöskin oppinut lukemaan ennen koulua, 5-vuotiaana. Ei aina niin hyvä asia, sillä silloin ei voi kontrolloida lukemista.
Tällä viikolla Ilta-Sanomien lööpissä:
isä tappoi kolme lastaan, sitä hän toisteli, ja on näköjään jäänyt mieleen, eilenkin hän sitä mitetiskeli, että miksi isä tappoi laspet.
.. mitä isot edellä,sitä...
Lapset imee ihmeesti vaikutteita isommistaan sitä mitenkään opettamatta (muissakin asioissa!)
Itsekin olin 4 vee kun opin lukemaan!
Kannusta, mutta älä patista!
:)