Lähtemisestä ja jäämisestä

Minustakin tuntuu aina joskus siltä., että ihmisellä voi olla monta "kotiseutua" tai monta "sydäntä". Tunnen nostalgiaa aika ajoin moneen eri maantieteelliseen sijaintiin, jossa olen asunut ja minä lähdin vapaaehtoisesti, odotin vain sitä päivää että pääsisin pois synnyinseudultani. Eikä minulla ole edes paljoakaan negatiivisia muistoja lapsuudestani ja nuoruudestani K-Suomessa, etupäässä vain positivisia, mutta juuret olivat pinnassa ja maailma kutsui.

Näin minäkin ajattelen, synnyinseutu säilyy aina sydämessä, vaikka sieltä lähtisimme ja aina siellä käydessä erityinen lämpö läikähtää sisimpään, ja onhan vanhempieni haudatkin siellä ja kirkon nähdessäni nousevat mieleen kaikki konfirmaatiot, häät, hautaan siunaamiset. Vesistöt ja kalliot ovat samat, kasvillisuus ja rakennuskanta muuttuu.

Itselleni muutot ovat olleet luonnollisia ja mieluisia, elämässä siirrytään eteenpäin. Muutto opiskupaikkakunnalle pääkaupunkiin, siellä vaihtuvia bokseja en kotinani pitänyt, en kaupunkiakaan. Sille reissulle jäin, kun tapasin mieheni ja saimme kumpikin koulutusta vastaavaa työtä. Ensimmäinen omistusasunto esikoisen synnyttyä rauhallisemmalta , väljemmältä pientaloalueelta läntisestä naapurikaupungista. Paritaloaloyhtiö oli uusi, me asukkaat sama ikäluokkaa, ensi asunnon ostajia, alkoi syntyä esikoisia ja toisia lapsia. Yhteisöllisyys oli vahvaa, hoidimme esimerkiksi äitiyslomilla toistemmekin pienokaisia., järjesteltiin kimppakyytejä. Leikkasimme toistemme hiuksia, pidettin pihatalkoita, ystävyyksiä on säilynyt näihin päiviin asti.

Perheen kasvaessa ostimme lähistöltä isomman paritalon puolikkaan, lapset kävivät koulua ja lähtivät omilleen. Ei oltu enää sidoksissa heidän koulumatkoihinsa, teki mieli myös itse suunniteltua omakotitaloa ja puutarhaa. Tämä toteutui vähän yli 20 vuotta sitten , ei kovin kaukana edellisistä asuinpaikoista ja lasten perheet asuvat mukavan matkan päässä myös. Täällä naapurusto kaksikielistä , ja olemme saaneet paljon ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä, sopeutuneet hyvin. Harras toivomus on, ettei enää tarvitse muuttaa, pärjäisimme tässä terveyden puolesta vaikkapa loppuun asti.

Tämä merellinen ympäristö on ottanut meidät omikseen, saaristoluonto ja veneily kasvattanut tänne lujat juuret, ja eniten lasten täällä syntyminen ja tänne asettuminen aikuisina, tietysti työpaikat alunperin. En näe muuttoja minään mörkönä, uudet alut voivat olla hyvin antoisia . Olen luonteeltani sopeutuva, vaikka omalla kohdalla olen näin "juureva" ollutkin.

Ramoona kirjoitti:

Näin minäkin ajattelen, synnyinseutu säilyy aina sydämessä, vaikka sieltä lähtisimme ja aina siellä käydessä erityinen lämpö läikähtää sisimpään, ja onhan vanhempieni haudatkin siellä ja kirkon nähdessäni nousevat mieleen kaikki konfirmaatiot, häät, hautaan siunaamiset. Vesistöt ja kalliot ovat samat, kasvillisuus ja rakennuskanta muuttuu.

Itselleni muutot ovat olleet luonnollisia ja mieluisia, elämässä siirrytään eteenpäin. Muutto opiskupaikkakunnalle pääkaupunkiin, siellä vaihtuvia bokseja en kotinani pitänyt, en kaupunkiakaan. Sille reissulle jäin, kun tapasin mieheni ja saimme kumpikin koulutusta vastaavaa työtä. Ensimmäinen omistusasunto esikoisen synnyttyä rauhallisemmalta , väljemmältä pientaloalueelta läntisestä naapurikaupungista. Paritaloaloyhtiö oli uusi, me asukkaat sama ikäluokkaa, ensi asunnon ostajia, alkoi syntyä esikoisia ja toisia lapsia. Yhteisöllisyys oli vahvaa, hoidimme esimerkiksi äitiyslomilla toistemmekin pienokaisia., järjesteltiin kimppakyytejä. Leikkasimme toistemme hiuksia, pidettin pihatalkoita, ystävyyksiä on säilynyt näihin päiviin asti.

Perheen kasvaessa ostimme lähistöltä isomman paritalon puolikkaan, lapset kävivät koulua ja lähtivät omilleen. Ei oltu enää sidoksissa heidän koulumatkoihinsa, teki mieli myös itse suunniteltua omakotitaloa ja puutarhaa. Tämä toteutui vähän yli 20 vuotta sitten , ei kovin kaukana edellisistä asuinpaikoista ja lasten perheet asuvat mukavan matkan päässä myös. Täällä naapurusto kaksikielistä , ja olemme saaneet paljon ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä, sopeutuneet hyvin. Harras toivomus on, ettei enää tarvitse muuttaa, pärjäisimme tässä terveyden puolesta vaikkapa loppuun asti.

Tämä merellinen ympäristö on ottanut meidät omikseen, saaristoluonto ja veneily kasvattanut tänne lujat juuret, ja eniten lasten täällä syntyminen ja tänne asettuminen aikuisina, tietysti työpaikat alunperin. En näe muuttoja minään mörkönä, uudet alut voivat olla hyvin antoisia . Olen luonteeltani sopeutuva, vaikka omalla kohdalla olen näin "juureva" ollutkin.

Lue lisää

Kadehdin tavallaan vahvaa yhteisöllisyyttäsi ja "juurellisuuttasi". Tiedät kuka olet ja tiedät paikkasi tässä maailmassa.

Ramoona kirjoitti:

Näin minäkin ajattelen, synnyinseutu säilyy aina sydämessä, vaikka sieltä lähtisimme ja aina siellä käydessä erityinen lämpö läikähtää sisimpään, ja onhan vanhempieni haudatkin siellä ja kirkon nähdessäni nousevat mieleen kaikki konfirmaatiot, häät, hautaan siunaamiset. Vesistöt ja kalliot ovat samat, kasvillisuus ja rakennuskanta muuttuu.

Itselleni muutot ovat olleet luonnollisia ja mieluisia, elämässä siirrytään eteenpäin. Muutto opiskupaikkakunnalle pääkaupunkiin, siellä vaihtuvia bokseja en kotinani pitänyt, en kaupunkiakaan. Sille reissulle jäin, kun tapasin mieheni ja saimme kumpikin koulutusta vastaavaa työtä. Ensimmäinen omistusasunto esikoisen synnyttyä rauhallisemmalta , väljemmältä pientaloalueelta läntisestä naapurikaupungista. Paritaloaloyhtiö oli uusi, me asukkaat sama ikäluokkaa, ensi asunnon ostajia, alkoi syntyä esikoisia ja toisia lapsia. Yhteisöllisyys oli vahvaa, hoidimme esimerkiksi äitiyslomilla toistemmekin pienokaisia., järjesteltiin kimppakyytejä. Leikkasimme toistemme hiuksia, pidettin pihatalkoita, ystävyyksiä on säilynyt näihin päiviin asti.

Perheen kasvaessa ostimme lähistöltä isomman paritalon puolikkaan, lapset kävivät koulua ja lähtivät omilleen. Ei oltu enää sidoksissa heidän koulumatkoihinsa, teki mieli myös itse suunniteltua omakotitaloa ja puutarhaa. Tämä toteutui vähän yli 20 vuotta sitten , ei kovin kaukana edellisistä asuinpaikoista ja lasten perheet asuvat mukavan matkan päässä myös. Täällä naapurusto kaksikielistä , ja olemme saaneet paljon ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä, sopeutuneet hyvin. Harras toivomus on, ettei enää tarvitse muuttaa, pärjäisimme tässä terveyden puolesta vaikkapa loppuun asti.

Tämä merellinen ympäristö on ottanut meidät omikseen, saaristoluonto ja veneily kasvattanut tänne lujat juuret, ja eniten lasten täällä syntyminen ja tänne asettuminen aikuisina, tietysti työpaikat alunperin. En näe muuttoja minään mörkönä, uudet alut voivat olla hyvin antoisia . Olen luonteeltani sopeutuva, vaikka omalla kohdalla olen näin "juureva" ollutkin.

Lue lisää

Minä kävin synnyinseudullani monien kymmenien vuosien päästä . Mutta mielessä on aina ollut.
Löysin talon missä olen syntynyt , siis kotisynnytys siihen aikaan , kuvasin taloa . Etsin hautausmaalta tätien ja setien hautoja vaan en löytänyt
Ajelin kouluni pihalle ja katselin rakennusta kauan ja muistelin eka päivää siinä koulussa ja opettajaa jota jumaloin .
Katselin taloja missä edesmenneet sukulaiset olivat asuneet ja jossa nyt asuin toisia ihmisiä

. Päiväkotini ei ollutkaan niin suuri kun sen muistin. , mutta lapsenahan kaikki on suurta kun itse on pieni, vanha vaatekauppa seisoi samassa paikassa tien vieressä hyljättynä ja siitä näki ettei siinä ollut eletty moniin vuosiin .
Löysimpä äitini silloisen työpaikankin minne aina menin portille odottamaan häntä kun kellon viisarit näyttivät lopettamis aikaa töistä .
Sekin talo oli muuttanut muotoaan oli ilmeisesti jokin ravintolan tapainen nykyisin luulisin ja maalattu valkoiseksi . Haikein mielin ajelin kotikylästäni muistojen vallatessa mielen, ja sen etten varmaan koskaan enää tulisi siellä käymään edes . Mutta synnyinseutu on usein mielessä. Ja monet tapahtumat mitä siellä sai kokea niin ikävät kun mukavatkin.
Lähtökohdat elämän polulla alkoivat tästä pitäjästä ja niitä ei unohda .

Kun mennään taaksepäin ajassa niin tällainen kokemuksien, elämyksien kerääminen matkailulla oli vain kaikkein rikkaimpien huvia. Useimmilla ei ollut yksinklertaisesti varaa tai mahdollisuutta edes muuttaa edestakaisin montaa kertaa. Massaturismin myötä yleistyi myös omatoimimatkustaminen ja monet ikäpolveni nuoret lähtivät "maailmalle", koska heillä oli siihen mahdollisuus ja omaa rahaa käytössä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Kun mennään taaksepäin ajassa niin tällainen kokemuksien, elämyksien kerääminen matkailulla oli vain kaikkein rikkaimpien huvia. Useimmilla ei ollut yksinklertaisesti varaa tai mahdollisuutta edes muuttaa edestakaisin montaa kertaa. Massaturismin myötä yleistyi myös omatoimimatkustaminen ja monet ikäpolveni nuoret lähtivät "maailmalle", koska heillä oli siihen mahdollisuus ja omaa rahaa käytössä.

Lue lisää

annan sinulle vihjeen
https://www.karjalansivistysseura.fi/tapahtumakalenteri/historioitsija-pekka-vaara-kirjastokiertueella/



esimerkkinä maastamuuttaja kansanedustaja opettaja Aino Forsten kuolintapa NL Petroskoi
https://museo.pori.fi/naisiaporissa/naisiaporissa/kahdenvaltakunnanvihollinen/kunniapalautettiin.html

Paloma.se01 kirjoitti:

Kun mennään taaksepäin ajassa niin tällainen kokemuksien, elämyksien kerääminen matkailulla oli vain kaikkein rikkaimpien huvia. Useimmilla ei ollut yksinklertaisesti varaa tai mahdollisuutta edes muuttaa edestakaisin montaa kertaa. Massaturismin myötä yleistyi myös omatoimimatkustaminen ja monet ikäpolveni nuoret lähtivät "maailmalle", koska heillä oli siihen mahdollisuus ja omaa rahaa käytössä.

Lue lisää

Ahaa. Siis matkailun korvikkeena muutettiin ulkomaille seikkailemaan .Ei tainnut olla kovin yleistä meillä 80-kymppisillä. En tunne ketään sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa. Siis matkailun korvikkeena muutettiin ulkomaille seikkailemaan .Ei tainnut olla kovin yleistä meillä 80-kymppisillä. En tunne ketään sellaista.

Luokka -js Ripari kavereista 1945 syntyneistä
Tytöistä muutti useita Saksaan ja muualle Eurooppaan ja avioituivat siellä ja siellä kaiketi elelevät edelleen
Paljon heitä muutti tietysti Ruotsiin
Itse asuin Skånessa vuoden siellä ei ollut muita suomalaisia ja minulle tuli kauhea ikävä suomen kieltä ja muita suomalaisia.
Muutin takaisin tänne siihen vaikutti varmaan isän syöpään sairastuminen halusin olla isän luona. Minua pyydettiin takaisin Ruotsiin mietin sitä lähdenkö elämäni olisi ollut siellä ehkä parempi ja helpompi.
Olen viihtynyt nyt tässä kaupungissa m 60 vuotta en pahemmin muistele synnyin seutuani
Tai muita paikkoja joissa olen asunut.
Ja tuohon Suomenlahteen toivon lopuksi pääseväni.

Sinä 11:34 et ylety edes tämän palstan keskitasolle. Olet pahansuopa.

Tuo keskustan. Ovaska on hyvän näköinen mies ei oo sormusta. Oisko mahista

Ei koskaan ole kaikkea kirjoitettu kaikesta.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä 11:34 et ylety edes tämän palstan keskitasolle. Olet pahansuopa.

Uskallan sanoa suoraan, kun ei ole TARVENUOLLA KETÄÄN.
Eikä silittää myötäkarvaan.

Oletko mittauttanut omat tietosi ja älysi?
Sanon suoraan mitä mieltä olen, jos se on pahansuopaa, se on sitten sitä.
Vastaan omista kommentoinneistani, en siirrä vastuuta kuulijalle, enkä lukijalle!

En kerää tietoja ja mielipiteitä keneltäkään, ne ovat ihan omiani mitä kerron ja sanon.

Mikisi yleensä kommetoit ainaisella ilkeällä tyylilläsi.
Ei hän ole mistään sellaisesta edes puhunut mitä sinä hoilaat . Hyvän keskustelu ainainen pilaaja , eikö yhtään hävetä itseäsi nuo sairaat huomautukset joita olet aina jakelemassa. Paloma kyllä pärjää kirjoittamisessa ihan hyvin , joten mene kaltaistesi pariin, missä viihdyt kukaan täällä ei sinun ilkeyksiäsi kaipaa

Anonyymi kirjoitti:

Uskallan sanoa suoraan, kun ei ole TARVENUOLLA KETÄÄN.
Eikä silittää myötäkarvaan.

Oletko mittauttanut omat tietosi ja älysi?
Sanon suoraan mitä mieltä olen, jos se on pahansuopaa, se on sitten sitä.
Vastaan omista kommentoinneistani, en siirrä vastuuta kuulijalle, enkä lukijalle!

En kerää tietoja ja mielipiteitä keneltäkään, ne ovat ihan omiani mitä kerron ja sanon.

Lue lisää

Uskaltaa tässä kuka tahansa sanoa suoraan asioita , mutta ei sellaisesta asiasta mitä ei edes ole vielä tehty. Kukaan ei tiedä toisen kapasiteetista yhtään mitään .
Niin että voisi sanoa ettei joku pysty johonkin asiaan. Se iåon jotenkin sellaista että yritetään ottaa toiselta usko itseensä pois. Silloin ei tartte sanoa yhtään mitään .
Miten kävi Einsteinin. Kun opettajansa sanoi ettei hänestä tule koskaan , mutta tulipas kuitenkin .
Moni muu kuuluisuus on myöskin saanut kuulla etukäteen etteivät kykene asioihin mitä haaveilevat vaan ovat kyenneet..

Kaikkea hyvää kirjallesi. Olen lukenut vain yhden, silmät kun konstailivat, ehkä nyt kirjastosta löydän muitakin.
Sukututkimusta harrastaneena kannustan kaikkia merkitsemään muistiin edellisten polvien tarinoita, ja tässä iässä on omaakin historiaa pitkälti. Olen joskus lukenut romaaneja, jotka ovat muka vanhoilta ajoilta, ja usein jäänyt harmittelemaan, kuinka ohuet kirjan henkilöt ovat. Ei kerrota oikein mitään, ei yhteiskunnasta, ei toimeentulosta, ei luokkaeroista, asumisen tasosta ja taloudesta. Vain rakkaustarina alusta loppuun.
Taustatietoja pitää olla, ei tarina muuten elä.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea hyvää kirjallesi. Olen lukenut vain yhden, silmät kun konstailivat, ehkä nyt kirjastosta löydän muitakin.
Sukututkimusta harrastaneena kannustan kaikkia merkitsemään muistiin edellisten polvien tarinoita, ja tässä iässä on omaakin historiaa pitkälti. Olen joskus lukenut romaaneja, jotka ovat muka vanhoilta ajoilta, ja usein jäänyt harmittelemaan, kuinka ohuet kirjan henkilöt ovat. Ei kerrota oikein mitään, ei yhteiskunnasta, ei toimeentulosta, ei luokkaeroista, asumisen tasosta ja taloudesta. Vain rakkaustarina alusta loppuun.
Taustatietoja pitää olla, ei tarina muuten elä.
Mkr.

Lue lisää

Tarkoituksenani on rakentaa tarina neljän minäkertojan , isäitini, äitini, itseni ja tyttäreni omien kokemuksien pohjalle ja heidän perspektiiveistään.. Rakkaus ei tule olemaan pääosassa, vaan juuri sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan. Äitini, omani ja tyttäreni osuudet ovat helpompia, mutta nyt tulen Suomeen kesällä haastattelemaan serkkuani joka tunsi isoäitini parhaiten, koska isoäitini oli osa heidän perhettään evakkomatkan jälkeen kuolemaansa saakka.
Haluan antaa isöäidilleni oman äänen, oman perspektiivin .

Äitiini kanssa juttelimme pitkään juuri näistä asiaoista, evakkomatkasta ja saapumisesta K-Suomeen, sopeutumisesta ja ikävästä kotiin. Äiti ei halunnut palata Viipuriin senkän jälkeen kun se oli taas mahdollista, koska halusi muistaa nuoruutensa iloisen, kauniin Viipurin , ei ryssien tuhoamaa ja nöyryyttämää slummiutunutta rajakaupunkia.

Tämän lisäksi suurin ongelmani tulee olemaan että osaisin kirjoittaa riittävän mielenkiintoisesti, niin että kirjaani jaksaisi lukea, mutta riittävän hienotunteinen, koska suuri osa suvusta muistaa sekä isoäitini että äitini ja en halua loukata ketään enkä pahoittaa kenenkään mieltä.

Harva tytöistä tuli takaisin. Monet onnistuivat avioliitoissaan saivat hyvät työpaikat miks olisivat tulleet takaisin.
Ruotsi on vähän eri asia

Minua kiinnostaa ainakin enemmän paloman omat kokemukset.
Miksi hänen pitäisi kirjoitta maahanmuutosta Suomeen ?

Moni suklaasilmä on luotettavampi kuin suomalainen mies.

Anonyymi kirjoitti:

Harva tytöistä tuli takaisin. Monet onnistuivat avioliitoissaan saivat hyvät työpaikat miks olisivat tulleet takaisin.
Ruotsi on vähän eri asia

Miten niin Ruotsi on eri asia ?

Paloma.se01 kirjoitti:

Tarkoituksenani on rakentaa tarina neljän minäkertojan , isäitini, äitini, itseni ja tyttäreni omien kokemuksien pohjalle ja heidän perspektiiveistään.. Rakkaus ei tule olemaan pääosassa, vaan juuri sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan. Äitini, omani ja tyttäreni osuudet ovat helpompia, mutta nyt tulen Suomeen kesällä haastattelemaan serkkuani joka tunsi isoäitini parhaiten, koska isoäitini oli osa heidän perhettään evakkomatkan jälkeen kuolemaansa saakka.
Haluan antaa isöäidilleni oman äänen, oman perspektiivin .

Äitiini kanssa juttelimme pitkään juuri näistä asiaoista, evakkomatkasta ja saapumisesta K-Suomeen, sopeutumisesta ja ikävästä kotiin. Äiti ei halunnut palata Viipuriin senkän jälkeen kun se oli taas mahdollista, koska halusi muistaa nuoruutensa iloisen, kauniin Viipurin , ei ryssien tuhoamaa ja nöyryyttämää slummiutunutta rajakaupunkia.

Tämän lisäksi suurin ongelmani tulee olemaan että osaisin kirjoittaa riittävän mielenkiintoisesti, niin että kirjaani jaksaisi lukea, mutta riittävän hienotunteinen, koska suuri osa suvusta muistaa sekä isoäitini että äitini ja en halua loukata ketään enkä pahoittaa kenenkään mieltä.

Lue lisää

Kirjoita "puolifiktio" niin se ei loukkaa ketään. Kaiken ei tarvitse olla prikulleen totta.
Kirjahan voi kertoa monista samantyyppisen kohtalon kokeneista.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin Ruotsi on eri asia ?

Ei Suomi tyttöä oikein haluttu miniäksi.
Toki olihan niitäkin joille Suomi tyttökin kelpasi
Tunnen näitä tapauksia läheltä.

Anonyymi kirjoitti:

Minua kiinnostaa ainakin enemmän paloman omat kokemukset.
Miksi hänen pitäisi kirjoitta maahanmuutosta Suomeen ?

Suomi24 Ikäryhmät, siellä löytyy kokemuksia ja näkemyksiä, ei ne kaipaa kansia hänen tarinansa, kirjanaineksia löytyy ja tarinaa hyvässä ja pahassa.
Selaamallahan ne selviää.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita "puolifiktio" niin se ei loukkaa ketään. Kaiken ei tarvitse olla prikulleen totta.
Kirjahan voi kertoa monista samantyyppisen kohtalon kokeneista.

Romaani on eri asia kuin historiankirjoitus.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea hyvää kirjallesi. Olen lukenut vain yhden, silmät kun konstailivat, ehkä nyt kirjastosta löydän muitakin.
Sukututkimusta harrastaneena kannustan kaikkia merkitsemään muistiin edellisten polvien tarinoita, ja tässä iässä on omaakin historiaa pitkälti. Olen joskus lukenut romaaneja, jotka ovat muka vanhoilta ajoilta, ja usein jäänyt harmittelemaan, kuinka ohuet kirjan henkilöt ovat. Ei kerrota oikein mitään, ei yhteiskunnasta, ei toimeentulosta, ei luokkaeroista, asumisen tasosta ja taloudesta. Vain rakkaustarina alusta loppuun.
Taustatietoja pitää olla, ei tarina muuten elä.
Mkr.

Lue lisää

Rakkaus tarina on aina rakkaustarina, ei luokkaeroista ole tarpeenkaan mainita, ellei puhuta aatelis suvuista. Nekin ovat useimmiten pelkkää mielikuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Romaani on eri asia kuin historiankirjoitus.

Koko kirja on vielä suunnitteluvaiheessa, en ole edes päättänyt tuleeko siitä romaani, elämänkerta, puolifiktio, tai kirjoitanko sitä lainkaan.
Ja edelleenkin, niille jotka jankuttavat "tietojenkeräämisestä", toisten kokemuksien hyväksikäytöstä ja niiden käyttämisestä hyväkseni ja omiin tarkoituksiini: haluan todellakin vain avartaa näkemyksiäni, lisätä omaa tietokantaani asenteista ja sopeutumisista uuteen ympäristöön, perspektiivin aavartuminen ja sirpalepeilistä peilaaminen avainsanoja

Keskeisenä teemana voisi olla esim. sodan aiheuttama mmahanmuutto (pakolaisuus, siirtolaisuus) ja sen vaikutus asumishistoriikissa neljässä sukupolvessa, naisten omana narratiivina.

Mitä kaikkea siihen sitten kuuluukin.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita "puolifiktio" niin se ei loukkaa ketään. Kaiken ei tarvitse olla prikulleen totta.
Kirjahan voi kertoa monista samantyyppisen kohtalon kokeneista.

Puolifiktio voi olla kaikkein vaikein. Toinen kirjani, joka pohjautuu veljeni traagiseen ja mysteeriseen kuolemaan Dominikaanisessa tasavallassa (Kuolema Tuhannen nuolen lahdella on juuri sellainen.
Alunperin rikosromaaniksi tarkoitettu siitä tulikin luotaus oman sukuni "mustan lampaan" elämään, etsien syitä hänen huonoihin valintoihinsa ja epäonnistumisiinsa, huonoon terveyteensä ja lopuksi äkilliseen ja käsittämättömään kuolemaansa toi pinnalle paitsi paljon tunteita, myös eri näkemyksiä ja tulkintoja hänen elämästään.
Jokaisella, joka oli ollut lähellä häöntä tuntui olevan oma mielipiteensä ja monet, esim. ex-vaimo ja tytär kyseenalaisti tulkintani , samoin Suomessa asuvat sukulaiset, joilla oli taas oma näkemyksensä.
Ehkä minun olisi kuitenkinpitänyt jo alkulauseessa tehdä hyvin selväksi, että kysymys on romaanista, sepitetystä tarinasta, fiktiosta, jolla on kosketuspintaa todellisuudessa tapahtuneeseen ja elämänkerrallista aineistoa omana tulkintanani.
Oppia ikä kaikki ...

Tulkintakysymys; nuoruudessani puhuttiin siirtolaisuudesta ja siirtolaisista, ei maahnamuutosta tai maahanmuuttajista. Käsitteet voinevat tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Ilman poliittista agendaa tai ideologiaa tai sitten esim. etnonationalistien (lue:perussuomalaisten) omana tulkintana . Luovutetusta Karjalasta evakuoitu väestö voidaan rinnastaa maansisäiseen pakolaisuuteen, paitsi että se oli emämään organisoima järjestäytynyt väestönsiirto ja periaatteessa hyvin onnistunut.

Ulkosuomalaiset ovat muuttaneet maasta hyvinkin eri syistä, yleisin lienee työnhaku ja vihreämmän ruohon tavoittelu, mutta myös ideologista syistä, kuten jo tuli esille. On lähinnä hiustenhalkomista ja saivartelua väittää että viime vuosisadan alussa USA:han muuttaneet olisivat olleet "ruotsalaisia" tai Venäjän vallan alla muuttaneet "venäläisiä", vaikka heillä ei ollutkaan Suomen passia.

Vimme vuosisadan alussa muutti paljon väkeä Lähi-Idästä Etelä-Amerikkaan: libanonilaisia, syyrialisia, , palestiinalaisia,, turkkilaisia; kaikilla oli turkkilainen passi ja kansan suussa heeovat vieläkin kaikki turkkilaisia. Tämä oli Ottomaanien valtakunna aikaa... vasta viimeisten 50 vuoden aikana he ovat itse ottaneet takaisin kansalliset identiteettinsä, poliittisen identiteetin sijasta. (esim. Shakira Mubarak, tunnettu kolumbialainen poptähti, on libanonilaisen isän ja espanjalaissukuisen äidin tytär....mutta turkkilaiseksi ei hän itseään näe...)

Suomalaiset siirtolaiset olivat mastamuuttajia ja maahanmuuttajia, emograntteja ja immigrantteja, suomalaisia, oli heillä passissaan sitten Ruptsin kolmen kruunun tai ryssän vaakunat.

Paloma.se01 kirjoitti:

Tulkintakysymys; nuoruudessani puhuttiin siirtolaisuudesta ja siirtolaisista, ei maahnamuutosta tai maahanmuuttajista. Käsitteet voinevat tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Ilman poliittista agendaa tai ideologiaa tai sitten esim. etnonationalistien (lue:perussuomalaisten) omana tulkintana . Luovutetusta Karjalasta evakuoitu väestö voidaan rinnastaa maansisäiseen pakolaisuuteen, paitsi että se oli emämään organisoima järjestäytynyt väestönsiirto ja periaatteessa hyvin onnistunut.

Ulkosuomalaiset ovat muuttaneet maasta hyvinkin eri syistä, yleisin lienee työnhaku ja vihreämmän ruohon tavoittelu, mutta myös ideologista syistä, kuten jo tuli esille. On lähinnä hiustenhalkomista ja saivartelua väittää että viime vuosisadan alussa USA:han muuttaneet olisivat olleet "ruotsalaisia" tai Venäjän vallan alla muuttaneet "venäläisiä", vaikka heillä ei ollutkaan Suomen passia.

Vimme vuosisadan alussa muutti paljon väkeä Lähi-Idästä Etelä-Amerikkaan: libanonilaisia, syyrialisia, , palestiinalaisia,, turkkilaisia; kaikilla oli turkkilainen passi ja kansan suussa heeovat vieläkin kaikki turkkilaisia. Tämä oli Ottomaanien valtakunna aikaa... vasta viimeisten 50 vuoden aikana he ovat itse ottaneet takaisin kansalliset identiteettinsä, poliittisen identiteetin sijasta. (esim. Shakira Mubarak, tunnettu kolumbialainen poptähti, on libanonilaisen isän ja espanjalaissukuisen äidin tytär....mutta turkkilaiseksi ei hän itseään näe...)

Suomalaiset siirtolaiset olivat mastamuuttajia ja maahanmuuttajia, emograntteja ja immigrantteja, suomalaisia, oli heillä passissaan sitten Ruptsin kolmen kruunun tai ryssän vaakunat.

Lue lisää

emigrantteja ei "emograntteja" :)

Paloma.se01 kirjoitti:

Tulkintakysymys; nuoruudessani puhuttiin siirtolaisuudesta ja siirtolaisista, ei maahnamuutosta tai maahanmuuttajista. Käsitteet voinevat tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Ilman poliittista agendaa tai ideologiaa tai sitten esim. etnonationalistien (lue:perussuomalaisten) omana tulkintana . Luovutetusta Karjalasta evakuoitu väestö voidaan rinnastaa maansisäiseen pakolaisuuteen, paitsi että se oli emämään organisoima järjestäytynyt väestönsiirto ja periaatteessa hyvin onnistunut.

Ulkosuomalaiset ovat muuttaneet maasta hyvinkin eri syistä, yleisin lienee työnhaku ja vihreämmän ruohon tavoittelu, mutta myös ideologista syistä, kuten jo tuli esille. On lähinnä hiustenhalkomista ja saivartelua väittää että viime vuosisadan alussa USA:han muuttaneet olisivat olleet "ruotsalaisia" tai Venäjän vallan alla muuttaneet "venäläisiä", vaikka heillä ei ollutkaan Suomen passia.

Vimme vuosisadan alussa muutti paljon väkeä Lähi-Idästä Etelä-Amerikkaan: libanonilaisia, syyrialisia, , palestiinalaisia,, turkkilaisia; kaikilla oli turkkilainen passi ja kansan suussa heeovat vieläkin kaikki turkkilaisia. Tämä oli Ottomaanien valtakunna aikaa... vasta viimeisten 50 vuoden aikana he ovat itse ottaneet takaisin kansalliset identiteettinsä, poliittisen identiteetin sijasta. (esim. Shakira Mubarak, tunnettu kolumbialainen poptähti, on libanonilaisen isän ja espanjalaissukuisen äidin tytär....mutta turkkilaiseksi ei hän itseään näe...)

Suomalaiset siirtolaiset olivat mastamuuttajia ja maahanmuuttajia, emograntteja ja immigrantteja, suomalaisia, oli heillä passissaan sitten Ruptsin kolmen kruunun tai ryssän vaakunat.

Lue lisää

n lähinnä hiustenhalkomista ja saivartelua väittää että viime vuosisadan alussa USA:han muuttaneet olisivat olleet "ruotsalaisia" tai Venäjän vallan alla muuttaneet "venäläisiä", vaikka heillä ei ollutkaan Suomen passia.

höpötystä, rasistinen venäläinen runoilija jonka patsaan edessa kuvautetaan avioon menevät pushkin nälvi työkseen ruotsalasia rasistisesti eli suomalaisia

kaikki suomalaisugrialiset kultuurit on tuhottu ryssien tietä

mitään suomea ei ollut
mitään ruotsisuomea ei ole ollut

monelta ei pelkästään hiuksia halottu vaankoko pää

https://yle.fi/a/3-11797228 Kuolansuomalaisten karua historiaa vuosia selvittänyt Agnessa Haikara on peloissaan.

– Minä, nuorehko nainen, vastaan Venäjän turvallisuuspoliisi FSB. Kuulostaa kyllä naurettavalta. Samaan aikaan se on myös kauheaa ja surullista. Tuntuu kuin olisin yksin labyrintissa Minotaurosta vastaan, hän sanoo.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Suomi tyttöä oikein haluttu miniäksi.
Toki olihan niitäkin joille Suomi tyttökin kelpasi
Tunnen näitä tapauksia läheltä.

Tunnen monia suomi tyttöjä jotka ovat pidettyjä miniöitä ja jotka ovat vielä hoitaneet ruotsalaiset appivanhempansa loppusuoralla.
Joten eiköhän se ole ihminen itse , eikä missä maassa on syntynyt, joka tekee vaikutuksen . Moni ruotsalainen ei pidä miniästään vaikka miniä on ruotsalainen . Joten ihminen merkitsee ainoastaan jotain.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi24 Ikäryhmät, siellä löytyy kokemuksia ja näkemyksiä, ei ne kaipaa kansia hänen tarinansa, kirjanaineksia löytyy ja tarinaa hyvässä ja pahassa.
Selaamallahan ne selviää.

Lue lisää

Palomalla on ihana tapa kirjoittaa tekstiään. Siinä on tunne mukana aina. Minä ainakin jo alan odottamaan että hänen kerrontansa kirja muodossa kansien kanssa on pian valmis , mielenkiintoiselta vaikuttaa se miten hän on ajatellut henkilöt kirjaansa . Onnea vaan toivottelen hänelle . Työ ei sentään ole mitenkään helppo vaan vaatii ihmisensä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Puolifiktio voi olla kaikkein vaikein. Toinen kirjani, joka pohjautuu veljeni traagiseen ja mysteeriseen kuolemaan Dominikaanisessa tasavallassa (Kuolema Tuhannen nuolen lahdella on juuri sellainen.
Alunperin rikosromaaniksi tarkoitettu siitä tulikin luotaus oman sukuni "mustan lampaan" elämään, etsien syitä hänen huonoihin valintoihinsa ja epäonnistumisiinsa, huonoon terveyteensä ja lopuksi äkilliseen ja käsittämättömään kuolemaansa toi pinnalle paitsi paljon tunteita, myös eri näkemyksiä ja tulkintoja hänen elämästään.
Jokaisella, joka oli ollut lähellä häöntä tuntui olevan oma mielipiteensä ja monet, esim. ex-vaimo ja tytär kyseenalaisti tulkintani , samoin Suomessa asuvat sukulaiset, joilla oli taas oma näkemyksensä.
Ehkä minun olisi kuitenkinpitänyt jo alkulauseessa tehdä hyvin selväksi, että kysymys on romaanista, sepitetystä tarinasta, fiktiosta, jolla on kosketuspintaa todellisuudessa tapahtuneeseen ja elämänkerrallista aineistoa omana tulkintanani.
Oppia ikä kaikki ...

Lue lisää

Kaikille ei edes auta vaikka sanoo että on romaani jankuttavat siltikin, usein siksi että asiat joita lukee kirjassa pitääkin paikkansa , sen tietävät mutta kieltävät

Anonyymi kirjoitti:

n lähinnä hiustenhalkomista ja saivartelua väittää että viime vuosisadan alussa USA:han muuttaneet olisivat olleet "ruotsalaisia" tai Venäjän vallan alla muuttaneet "venäläisiä", vaikka heillä ei ollutkaan Suomen passia.

höpötystä, rasistinen venäläinen runoilija jonka patsaan edessa kuvautetaan avioon menevät pushkin nälvi työkseen ruotsalasia rasistisesti eli suomalaisia

kaikki suomalaisugrialiset kultuurit on tuhottu ryssien tietä

mitään suomea ei ollut
mitään ruotsisuomea ei ole ollut

monelta ei pelkästään hiuksia halottu vaankoko pää

https://yle.fi/a/3-11797228 Kuolansuomalaisten karua historiaa vuosia selvittänyt Agnessa Haikara on peloissaan.

– Minä, nuorehko nainen, vastaan Venäjän turvallisuuspoliisi FSB. Kuulostaa kyllä naurettavalta. Samaan aikaan se on myös kauheaa ja surullista. Tuntuu kuin olisin yksin labyrintissa Minotaurosta vastaan, hän sanoo.

Lue lisää

1920 luvulla mutta 1,5 miljoonaa Ruotsalaista Amerikkaan .

Anonyymi kirjoitti:

1920 luvulla mutta 1,5 miljoonaa Ruotsalaista Amerikkaan .

Korjaus = Muutti (ei mutta )

Anonyymi kirjoitti:

Romaani on eri asia kuin historiankirjoitus.

Historiallisia romaanejakin on Ole massa

Serkkuni ei onnistunut Australiassa.
Kuoli siellä aika nuorena. Sisko ja veli hoitivat tuhkat tänne idän ja äidin viereen

Anonyymi kirjoitti:

Serkkuni ei onnistunut Australiassa.
Kuoli siellä aika nuorena. Sisko ja veli hoitivat tuhkat tänne idän ja äidin viereen

Ei moni onnistu Suomessakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei moni onnistu Suomessakaan.

Se on totta

Eipä ole, se on totta. Aina ei voi valita mihin menee, tulee pakkolähtöjä.
Joskus seikkailu päättyy itkuun.

Voi, voi monta kertaa... (olen miettinyt sitä).
Ei elettyä elämää, kuljetun tien pituutta voi katua, koska emme tiedä miten se sitten olisi mennyt jos olisin jäänyt.
Todennäköisesti eläköitynyt englannin / historianmaikka, rivitalonpätkä Etelä-Suomessa kaupungin lähiössä, mies, joka olisi ollut ehkä insinööri tai opettaja, hybridi autotallissa ja hyvä eläke.
Ihan hyvä elämä, enkä varmaan katuisi sitäkään.

Espanjankielestä tulee mieleenpari sananlaskua:
Lo bailado no se quita" (Tanssittua ei ole menetetty)
El que se va goza del verde del camino (Se joka lähtee nauttii tienvarsien vehreydestä)

Ei ollut mies kiikarissa Ruotsissa. Olin matkalla Suomeen, mutta Ruotsissa asuva ystävättäreni sai minut ylipuhuttua Ruotsiin asettumisen hyvistä puolista verrattuna Suomeen. Nyt taaksepäin katsottuna olisi ehkä pitänyt palata Suomeen. Hyvä elämä minulla on täälläkin ollut ja tapasin uuden rakkaudenkin täällä, mutta toiseuden, ulkopuolisuuden tunne on aina vaivannut enemmän tai vähemmän. Nyt olisin kypsä muuttamaan kokonaan Suomeen, mutta mieheni haluaa asua täällä, koska lapsemme ja lapsenlapsetkin ovat täällä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Voi, voi monta kertaa... (olen miettinyt sitä).
Ei elettyä elämää, kuljetun tien pituutta voi katua, koska emme tiedä miten se sitten olisi mennyt jos olisin jäänyt.
Todennäköisesti eläköitynyt englannin / historianmaikka, rivitalonpätkä Etelä-Suomessa kaupungin lähiössä, mies, joka olisi ollut ehkä insinööri tai opettaja, hybridi autotallissa ja hyvä eläke.
Ihan hyvä elämä, enkä varmaan katuisi sitäkään.

Espanjankielestä tulee mieleenpari sananlaskua:
Lo bailado no se quita" (Tanssittua ei ole menetetty)
El que se va goza del verde del camino (Se joka lähtee nauttii tienvarsien vehreydestä)

Ei ollut mies kiikarissa Ruotsissa. Olin matkalla Suomeen, mutta Ruotsissa asuva ystävättäreni sai minut ylipuhuttua Ruotsiin asettumisen hyvistä puolista verrattuna Suomeen. Nyt taaksepäin katsottuna olisi ehkä pitänyt palata Suomeen. Hyvä elämä minulla on täälläkin ollut ja tapasin uuden rakkaudenkin täällä, mutta toiseuden, ulkopuolisuuden tunne on aina vaivannut enemmän tai vähemmän. Nyt olisin kypsä muuttamaan kokonaan Suomeen, mutta mieheni haluaa asua täällä, koska lapsemme ja lapsenlapsetkin ovat täällä.

Lue lisää

Onko se ulkopuolisuuden tunne jo vanhempien perintöä, evakot ikävöivät kotiseudulleen aina ja heitä kohdeltiinkin huonosti. Sitten vielä kahden muun maan ulkopuolisuus, ihme että olet selvinnyt. Traagista että jäit nuorena leskeksi, etkö silloin kaivannut sukusi turvaa Suomessa?
Näin vanhana muutto kauas lapsistaan ei kannata. Myös Suomi olisi sinulle vieras maa. Täällä on ihan erilaista kuin lähtiesssi nuorena.

Paloma.se01 kirjoitti:

Voi, voi monta kertaa... (olen miettinyt sitä).
Ei elettyä elämää, kuljetun tien pituutta voi katua, koska emme tiedä miten se sitten olisi mennyt jos olisin jäänyt.
Todennäköisesti eläköitynyt englannin / historianmaikka, rivitalonpätkä Etelä-Suomessa kaupungin lähiössä, mies, joka olisi ollut ehkä insinööri tai opettaja, hybridi autotallissa ja hyvä eläke.
Ihan hyvä elämä, enkä varmaan katuisi sitäkään.

Espanjankielestä tulee mieleenpari sananlaskua:
Lo bailado no se quita" (Tanssittua ei ole menetetty)
El que se va goza del verde del camino (Se joka lähtee nauttii tienvarsien vehreydestä)

Ei ollut mies kiikarissa Ruotsissa. Olin matkalla Suomeen, mutta Ruotsissa asuva ystävättäreni sai minut ylipuhuttua Ruotsiin asettumisen hyvistä puolista verrattuna Suomeen. Nyt taaksepäin katsottuna olisi ehkä pitänyt palata Suomeen. Hyvä elämä minulla on täälläkin ollut ja tapasin uuden rakkaudenkin täällä, mutta toiseuden, ulkopuolisuuden tunne on aina vaivannut enemmän tai vähemmän. Nyt olisin kypsä muuttamaan kokonaan Suomeen, mutta mieheni haluaa asua täällä, koska lapsemme ja lapsenlapsetkin ovat täällä.

Lue lisää

Monet ovat muuttaneet ja palanneet vuoden sisällä takaisin Ruotsiin , sanovat ettei suomi enää ole samanlainen kun silloin ennen . Eipä tietenkään olekkaan Suomessakin on sama jatkuva muunnos käynnissä koko ajan kuten Ruotsissakin . Ja usein muistot 60 luvulta ovat olleet romanttisia ajatuksia kotimaasta . Joten tiedän ainoastaan yhden pariskunnan jotka muuttivat ja jäivät Suomeen , eivät oppineet koskaan ruotsin kieltä. Ja elämä oli vajaavaista sen vuoksi.
Onhan se niin että se kotimaa on aina se jonne kaipaa vaikka missä maan kolkassa asuisi.

Anonyymi kirjoitti:

Monet ovat muuttaneet ja palanneet vuoden sisällä takaisin Ruotsiin , sanovat ettei suomi enää ole samanlainen kun silloin ennen . Eipä tietenkään olekkaan Suomessakin on sama jatkuva muunnos käynnissä koko ajan kuten Ruotsissakin . Ja usein muistot 60 luvulta ovat olleet romanttisia ajatuksia kotimaasta . Joten tiedän ainoastaan yhden pariskunnan jotka muuttivat ja jäivät Suomeen , eivät oppineet koskaan ruotsin kieltä. Ja elämä oli vajaavaista sen vuoksi.
Onhan se niin että se kotimaa on aina se jonne kaipaa vaikka missä maan kolkassa asuisi.

Lue lisää

ruotsiin palanneet mustalaisetovat paenneet takaisin Suomeen

Anonyymi kirjoitti:

Onko se ulkopuolisuuden tunne jo vanhempien perintöä, evakot ikävöivät kotiseudulleen aina ja heitä kohdeltiinkin huonosti. Sitten vielä kahden muun maan ulkopuolisuus, ihme että olet selvinnyt. Traagista että jäit nuorena leskeksi, etkö silloin kaivannut sukusi turvaa Suomessa?
Näin vanhana muutto kauas lapsistaan ei kannata. Myös Suomi olisi sinulle vieras maa. Täällä on ihan erilaista kuin lähtiesssi nuorena.

Lue lisää

Olen kyllä aika lailla ajan tasalla miten Suomi on muuttunut eikä siellä ole mitenkään ihan erilaista, mikään ei ole oikeastaan muuttunut siitä kuin lähdin, kaikki muutokset ovat olleet pinnallisia ja seuranneet aikaansa kuten muuallakin maailmassa. Käyn Suomessa joka kesä,; olen tehnyt sitä vuodesta 1987. Suomi on kansainvälistynyt , nuoriso etenkin. Kaikki muutokset eivät ole parempaan päin.

Minua ei kannata sääliä eikä surkutella; oikeastaan vasta täällä Ruotsissa olen tuntenut tuotta "toiseutta". Kolumbiassa oli toivottu, haluttu, suosittu ulkomaalainen; USA:ssa olin vain yksi siirtolainen kaikkien muiden joukossa; minut toivotettiin tervetulleeksi viranomaisten puolesta sanoilla "kyllä sinullekin täältä paikka löytyy" . Kysymys on tietenkin maahnamuuttajan, siirtolaisen statuksesta yhteiskunnassa. Kolumbiassa olin korkeimmalla portaalla, USA:ssa normi .

Ruotsissa nautin heti alussa amerikkalaisen statuksen tuomista eduista: amerikanenglanti ja se että muutin tänne USA:sta olivat minulle ja lapsilleni vain etu. Vasta kun kadotin amerikkalaisen korostukseni ja suomalainen aksentti alkoi hivuttautu a puheeseeni, aloin tuntea negatiivisuutta, ulkopuolisuutta . Mitään suurta tai merkittävää se ei kyllä koskaan ollut, mutta koska ruotsinkieleni ei ole vieläkään täysin natiivin tasolla, ylitseni puhutaan helpolla ja minun on pakko merkata että hei, puhun ehkä vähän hitaammin ja sanat eivät tule suustani niin kuin olin ajatellut se ei tarkoita sitä etteikö minulla olisi asiaa.

Äitini asui kanssani 6kk. Floridassa tukenani mieheni kuoleman jälkeen.

Paloma.se01 kirjoitti:

Olen kyllä aika lailla ajan tasalla miten Suomi on muuttunut eikä siellä ole mitenkään ihan erilaista, mikään ei ole oikeastaan muuttunut siitä kuin lähdin, kaikki muutokset ovat olleet pinnallisia ja seuranneet aikaansa kuten muuallakin maailmassa. Käyn Suomessa joka kesä,; olen tehnyt sitä vuodesta 1987. Suomi on kansainvälistynyt , nuoriso etenkin. Kaikki muutokset eivät ole parempaan päin.

Minua ei kannata sääliä eikä surkutella; oikeastaan vasta täällä Ruotsissa olen tuntenut tuotta "toiseutta". Kolumbiassa oli toivottu, haluttu, suosittu ulkomaalainen; USA:ssa olin vain yksi siirtolainen kaikkien muiden joukossa; minut toivotettiin tervetulleeksi viranomaisten puolesta sanoilla "kyllä sinullekin täältä paikka löytyy" . Kysymys on tietenkin maahnamuuttajan, siirtolaisen statuksesta yhteiskunnassa. Kolumbiassa olin korkeimmalla portaalla, USA:ssa normi .

Ruotsissa nautin heti alussa amerikkalaisen statuksen tuomista eduista: amerikanenglanti ja se että muutin tänne USA:sta olivat minulle ja lapsilleni vain etu. Vasta kun kadotin amerikkalaisen korostukseni ja suomalainen aksentti alkoi hivuttautu a puheeseeni, aloin tuntea negatiivisuutta, ulkopuolisuutta . Mitään suurta tai merkittävää se ei kyllä koskaan ollut, mutta koska ruotsinkieleni ei ole vieläkään täysin natiivin tasolla, ylitseni puhutaan helpolla ja minun on pakko merkata että hei, puhun ehkä vähän hitaammin ja sanat eivät tule suustani niin kuin olin ajatellut se ei tarkoita sitä etteikö minulla olisi asiaa.

Äitini asui kanssani 6kk. Floridassa tukenani mieheni kuoleman jälkeen.

Lue lisää

Tuskin olit Kolumbiassa korkeimmalla portaalla. Siellä on oma äärimmöisen rikas yläluokka. Sinä. ja miehesi piditte siellä kertomsi mukaan koulua, itse siellä teitte työtä. Apulaisia kotiin saattoi palkata hyvin halvalla keskiluokkainenkin pikkuvirkamies.
Epäuskottavaa tuokin että USAsta muuttanut saisi Ruotsissa jotain hailua vain sen takia että on jenkkikorostusta puheessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin olit Kolumbiassa korkeimmalla portaalla. Siellä on oma äärimmöisen rikas yläluokka. Sinä. ja miehesi piditte siellä kertomsi mukaan koulua, itse siellä teitte työtä. Apulaisia kotiin saattoi palkata hyvin halvalla keskiluokkainenkin pikkuvirkamies.
Epäuskottavaa tuokin että USAsta muuttanut saisi Ruotsissa jotain hailua vain sen takia että on jenkkikorostusta puheessa.

Lue lisää

Np voi hyvänen aika! Miten minä nyt tuon niin väärin muistan!
Tiedät minun elämäni kiemurat paljon paremmin kuin minä.
Onneksi olenkin kaiken tuon jo dokumentoinut eka kirjassani.

Paloma.se01 kirjoitti:

Np voi hyvänen aika! Miten minä nyt tuon niin väärin muistan!
Tiedät minun elämäni kiemurat paljon paremmin kuin minä.
Onneksi olenkin kaiken tuon jo dokumentoinut eka kirjassani.

Lue lisää

No mikä se korkein porras kenenkin mielestä on. Saattoi se olla sinun elämäsi korkein porras.

Paloma.se01 kirjoitti:

Olen kyllä aika lailla ajan tasalla miten Suomi on muuttunut eikä siellä ole mitenkään ihan erilaista, mikään ei ole oikeastaan muuttunut siitä kuin lähdin, kaikki muutokset ovat olleet pinnallisia ja seuranneet aikaansa kuten muuallakin maailmassa. Käyn Suomessa joka kesä,; olen tehnyt sitä vuodesta 1987. Suomi on kansainvälistynyt , nuoriso etenkin. Kaikki muutokset eivät ole parempaan päin.

Minua ei kannata sääliä eikä surkutella; oikeastaan vasta täällä Ruotsissa olen tuntenut tuotta "toiseutta". Kolumbiassa oli toivottu, haluttu, suosittu ulkomaalainen; USA:ssa olin vain yksi siirtolainen kaikkien muiden joukossa; minut toivotettiin tervetulleeksi viranomaisten puolesta sanoilla "kyllä sinullekin täältä paikka löytyy" . Kysymys on tietenkin maahnamuuttajan, siirtolaisen statuksesta yhteiskunnassa. Kolumbiassa olin korkeimmalla portaalla, USA:ssa normi .

Ruotsissa nautin heti alussa amerikkalaisen statuksen tuomista eduista: amerikanenglanti ja se että muutin tänne USA:sta olivat minulle ja lapsilleni vain etu. Vasta kun kadotin amerikkalaisen korostukseni ja suomalainen aksentti alkoi hivuttautu a puheeseeni, aloin tuntea negatiivisuutta, ulkopuolisuutta . Mitään suurta tai merkittävää se ei kyllä koskaan ollut, mutta koska ruotsinkieleni ei ole vieläkään täysin natiivin tasolla, ylitseni puhutaan helpolla ja minun on pakko merkata että hei, puhun ehkä vähän hitaammin ja sanat eivät tule suustani niin kuin olin ajatellut se ei tarkoita sitä etteikö minulla olisi asiaa.

Äitini asui kanssani 6kk. Floridassa tukenani mieheni kuoleman jälkeen.

Lue lisää

Jos mikään ei mielestäsi ole muuttunut Suomessa sen jälkeen kun lähdit
havaintokykysi on heikko.

Paloma.se01 kirjoitti:

Olen kyllä aika lailla ajan tasalla miten Suomi on muuttunut eikä siellä ole mitenkään ihan erilaista, mikään ei ole oikeastaan muuttunut siitä kuin lähdin, kaikki muutokset ovat olleet pinnallisia ja seuranneet aikaansa kuten muuallakin maailmassa. Käyn Suomessa joka kesä,; olen tehnyt sitä vuodesta 1987. Suomi on kansainvälistynyt , nuoriso etenkin. Kaikki muutokset eivät ole parempaan päin.

Minua ei kannata sääliä eikä surkutella; oikeastaan vasta täällä Ruotsissa olen tuntenut tuotta "toiseutta". Kolumbiassa oli toivottu, haluttu, suosittu ulkomaalainen; USA:ssa olin vain yksi siirtolainen kaikkien muiden joukossa; minut toivotettiin tervetulleeksi viranomaisten puolesta sanoilla "kyllä sinullekin täältä paikka löytyy" . Kysymys on tietenkin maahnamuuttajan, siirtolaisen statuksesta yhteiskunnassa. Kolumbiassa olin korkeimmalla portaalla, USA:ssa normi .

Ruotsissa nautin heti alussa amerikkalaisen statuksen tuomista eduista: amerikanenglanti ja se että muutin tänne USA:sta olivat minulle ja lapsilleni vain etu. Vasta kun kadotin amerikkalaisen korostukseni ja suomalainen aksentti alkoi hivuttautu a puheeseeni, aloin tuntea negatiivisuutta, ulkopuolisuutta . Mitään suurta tai merkittävää se ei kyllä koskaan ollut, mutta koska ruotsinkieleni ei ole vieläkään täysin natiivin tasolla, ylitseni puhutaan helpolla ja minun on pakko merkata että hei, puhun ehkä vähän hitaammin ja sanat eivät tule suustani niin kuin olin ajatellut se ei tarkoita sitä etteikö minulla olisi asiaa.

Äitini asui kanssani 6kk. Floridassa tukenani mieheni kuoleman jälkeen.

Lue lisää

Se, että toteaa "Suomi on kansainvälistynyt" ei vaadi suurta älyä eikä paljon
tietoa. Se pätee useisiin maailman maihin sitten 1987.

Paloma.se01 kirjoitti:

Olen kyllä aika lailla ajan tasalla miten Suomi on muuttunut eikä siellä ole mitenkään ihan erilaista, mikään ei ole oikeastaan muuttunut siitä kuin lähdin, kaikki muutokset ovat olleet pinnallisia ja seuranneet aikaansa kuten muuallakin maailmassa. Käyn Suomessa joka kesä,; olen tehnyt sitä vuodesta 1987. Suomi on kansainvälistynyt , nuoriso etenkin. Kaikki muutokset eivät ole parempaan päin.

Minua ei kannata sääliä eikä surkutella; oikeastaan vasta täällä Ruotsissa olen tuntenut tuotta "toiseutta". Kolumbiassa oli toivottu, haluttu, suosittu ulkomaalainen; USA:ssa olin vain yksi siirtolainen kaikkien muiden joukossa; minut toivotettiin tervetulleeksi viranomaisten puolesta sanoilla "kyllä sinullekin täältä paikka löytyy" . Kysymys on tietenkin maahnamuuttajan, siirtolaisen statuksesta yhteiskunnassa. Kolumbiassa olin korkeimmalla portaalla, USA:ssa normi .

Ruotsissa nautin heti alussa amerikkalaisen statuksen tuomista eduista: amerikanenglanti ja se että muutin tänne USA:sta olivat minulle ja lapsilleni vain etu. Vasta kun kadotin amerikkalaisen korostukseni ja suomalainen aksentti alkoi hivuttautu a puheeseeni, aloin tuntea negatiivisuutta, ulkopuolisuutta . Mitään suurta tai merkittävää se ei kyllä koskaan ollut, mutta koska ruotsinkieleni ei ole vieläkään täysin natiivin tasolla, ylitseni puhutaan helpolla ja minun on pakko merkata että hei, puhun ehkä vähän hitaammin ja sanat eivät tule suustani niin kuin olin ajatellut se ei tarkoita sitä etteikö minulla olisi asiaa.

Äitini asui kanssani 6kk. Floridassa tukenani mieheni kuoleman jälkeen.

Lue lisää

Kyllä täällä merkataan että hei, olet täysin pihalka Suomesta kuin lumiukko.

Juu, siellä klunssiverannan portaalla tärkeänä entisenä tarhatätinä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, siellä klunssiverannan portaalla tärkeänä entisenä tarhatätinä.

Onhan se ollut melkoinen mahalasku sieltä Kolumpian korkealta portaalta vanhan mökinrähjän verannalle maahan, jonka kieltä ei ole vieläkään oppinut näitten kymmenien vuosien jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

ruotsiin palanneet mustalaisetovat paenneet takaisin Suomeen

Romaanit ovat oikeastaan molemman maan kansalaisia välillä Suomessa jansitten taas Ruotsissa
Minä puhuin ystävistä, sukulaisista,ja työkavereista ja heidän muutoistaan , ja niitähän on oppinut tuntemaan vuosien varrella paljon.

Se on sinun asenteesi ainoastaan , ei hän mitään kuvittele vaan kertoo kokemuksia , mutta se on tietysti vaikea teikäläisten ymmärtää , ja alat laittamaan ajatuksiasi hänen ajatuksiksi, asia ei ole niin.
Sinä viitsisin olet ollut myös niillä paikoilla asumassa kun oikein tiedät sen arvo järjestyksen .
Ei pitäisi olla noin töykeä toista ihmistä kohtaan . Lapsellista jorinaa että hän muka haluaisi olla korkeammalla kun muut palstalaiset,
Se on ainoastaan alemmuuden tunteesta kärsivän ihminen. Joka sellaisia puhuu
Kuka aikuinen ihminen muka haluaisi olla jotain enemmän kun muut, jokainen tietää omat taitonsa , siis ajattele hieman, silloin kun meidän tytöt oli murkku ikäisiä niin kuulin viimeiseksi tuon että toinen muka yrittää olla parempi, aikuisten maailmassa ei sellaista kilpailua ole, vaikka sinulla on. Jostainhan sekin johtuu..

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se ollut melkoinen mahalasku sieltä Kolumpian korkealta portaalta vanhan mökinrähjän verannalle maahan, jonka kieltä ei ole vieläkään oppinut näitten kymmenien vuosien jälkeen.

Lue lisää

Luepa itse mitä kirjoitit , onko sinusta jotenkin asiallinen kommentti, vai onko solvaaminen taas alkanut. On se ihme että samaa ihmistä aletaan mollaamaan vaan siksi kun hän ketoo mitä on kokenut, ja ”opettaja” sitten oikoo netissä kaiken kuten hän nyt on kyennyt asiat ymmärtämään.
Kun on likavesien parissa elänyt niin ei voi olla ilman niitä . Nettikiusaaja on ainakin sinä asiassa korkeimmalla rappusella aina valmis kun valpuri sotaan .
Tulee ainoastaan paha mieli joka kerran kun aletaan letkauttelemaan lapsellisuuksia .annetaan jokaisen olla ihan kuten he ovat , se kun ilkeillä aina ihan kun olisi joku arvovalta taistelu käynnissä .koita olla vastaamatta , sillä letkautuksesi ovat kyllästyttäviä .

Anonyymi kirjoitti:

Juu, siellä klunssiverannan portaalla tärkeänä entisenä tarhatätinä.

Ruotsissa ei ole tarha tätejä ainoastaan koulutettuja lasten hoitajia ja esikouluun opettajia . Suomessa vissiin on tarha , sitä ei voi verrata. Ruotsin oppi- suunnitelmaan .

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin olit Kolumbiassa korkeimmalla portaalla. Siellä on oma äärimmöisen rikas yläluokka. Sinä. ja miehesi piditte siellä kertomsi mukaan koulua, itse siellä teitte työtä. Apulaisia kotiin saattoi palkata hyvin halvalla keskiluokkainenkin pikkuvirkamies.
Epäuskottavaa tuokin että USAsta muuttanut saisi Ruotsissa jotain hailua vain sen takia että on jenkkikorostusta puheessa.

Lue lisää

Se mikä sinulle on epäuskottavaa on totisinta totta sinänsä,. Joten en ymmärrä miksi aletaan. Yleensä mollaamaan ihmistä joka kertoo siirtolaisten asioista . Se joka kokee ne tietää, se joka ei usko ei voi tietää kun ei ole kokenut. Ämiksi se on niin tärkeää etsiä hänen sanoistaan aina jotain pahaa sanottavaa . Se ei enää ole siis mielipiteitä ainoastaan ilkeyttä .

Anonyymi kirjoitti:

Luepa itse mitä kirjoitit , onko sinusta jotenkin asiallinen kommentti, vai onko solvaaminen taas alkanut. On se ihme että samaa ihmistä aletaan mollaamaan vaan siksi kun hän ketoo mitä on kokenut, ja ”opettaja” sitten oikoo netissä kaiken kuten hän nyt on kyennyt asiat ymmärtämään.
Kun on likavesien parissa elänyt niin ei voi olla ilman niitä . Nettikiusaaja on ainakin sinä asiassa korkeimmalla rappusella aina valmis kun valpuri sotaan .
Tulee ainoastaan paha mieli joka kerran kun aletaan letkauttelemaan lapsellisuuksia .annetaan jokaisen olla ihan kuten he ovat , se kun ilkeillä aina ihan kun olisi joku arvovalta taistelu käynnissä .koita olla vastaamatta , sillä letkautuksesi ovat kyllästyttäviä .

Lue lisää

Nythän sinä itse täytit ne nettikiusaajan kriteerit ja kuitenkin sanot, että "annetaan jokaisen olla ihan kuten he ovat". No miksi et itse anna jokaisen olla kuten he ovat?

Jaa että hävetti, mitä hänen pitäisi hävetä
Silloin kun ihminen menettää miehensä hyvin nuorena ja jää yksin pienten lasten kanssa
Ei ole sentään helppo asia .ja lapset ovat hänelle ne tärkeimmät asiat maailmassa , joten kauhistuttaa että joku oikeastaan voi olla noin ilkeä . Ihminen joka noin kirjoittaa ei voi olla terve , mitä verta omat lapsesi ovat, tai eihän sinulla voi edes olla lapsia , jos olisi niin vanhempana et kirjoittaisi tuollaisia asioita edes , koska tietäisit että sellainen haavoittaa.
Mutta tarkoitushan onkin ainoastaan haavoittaa ja näyttää kaikin tavoin hänelle ilkeytensä.
Ei oikein sovi minun kuvaani suomalaisuudesta , mutta näyttää silti olevan että taso on laskenut vuosikymmenien aikana.

"Maailmanonnellisin kansa on puhunut"

Melkoista "köyhyyttä" on tuo kommenttisi. Luokittelet koko ihmismassan ja muutaman kirjoittajan takia. Äärettömän typerää ja lapsellista.

Jos sinua häiritsee muiden kommentoinnit, voit pyytää aloituksesi poistoa.
Erityiset käytännöt Keskusteluissa
Suomi24 tarjoaa maksuttoman kanavan julkiseen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. Jotta keskustelupalstojen ilmapiiri säilyisi miellyttävänä ja kaikille sopivana, on kaikkien kirjoittajien noudatettava palstoja koskevia sääntöjä. Muistathan, että jokainen kirjoittaja on itse vastuussa omien viestiensä sisällöstä. Kirjoittajia sitoo Suomen laki.

Jokaisella palstalla tulee keskustella palstan aihealueeseen liittyvistä asioista. Aiheeseen kuulumattomat aloitukset tai kommentit voidaan poistaa. Keskustelujen ikäraja seksipalstoilla on 18 vuotta.

Jos huomaat keskustelupalstoilla sääntöjen vastaista sisältöä, ilmoita siitä aina ylläpidolle.

Jos huomaat keskustelupalstoilla sääntöjen vastaista sisältöä, ilmoita siitä aina ylläpidolle.
Kommentteja voit ilmoittaa klikkaamalla viestien yhteydessä olevaa kolmea pistettä ja valitsemalla sen jälkeen ”Ilmoita”.
Valitse aukeavasta lomakkeesta oikea kategoria. Kysymysmerkistä saat lisätietoja. Jos mikään kategoria ei mielestäsi sovi, valitse ”Jokin muu, mikä?” ja anna lisätietoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinua häiritsee muiden kommentoinnit, voit pyytää aloituksesi poistoa.
Erityiset käytännöt Keskusteluissa
Suomi24 tarjoaa maksuttoman kanavan julkiseen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. Jotta keskustelupalstojen ilmapiiri säilyisi miellyttävänä ja kaikille sopivana, on kaikkien kirjoittajien noudatettava palstoja koskevia sääntöjä. Muistathan, että jokainen kirjoittaja on itse vastuussa omien viestiensä sisällöstä. Kirjoittajia sitoo Suomen laki.

Jokaisella palstalla tulee keskustella palstan aihealueeseen liittyvistä asioista. Aiheeseen kuulumattomat aloitukset tai kommentit voidaan poistaa. Keskustelujen ikäraja seksipalstoilla on 18 vuotta.

Jos huomaat keskustelupalstoilla sääntöjen vastaista sisältöä, ilmoita siitä aina ylläpidolle.

Jos huomaat keskustelupalstoilla sääntöjen vastaista sisältöä, ilmoita siitä aina ylläpidolle.
Kommentteja voit ilmoittaa klikkaamalla viestien yhteydessä olevaa kolmea pistettä ja valitsemalla sen jälkeen ”Ilmoita”.
Valitse aukeavasta lomakkeesta oikea kategoria. Kysymysmerkistä saat lisätietoja. Jos mikään kategoria ei mielestäsi sovi, valitse ”Jokin muu, mikä?” ja anna lisätietoja.

Lue lisää

Haluan keskustelua, en piikittelyä, naljailua ja mitätöimistä. Aloitukseseni on osittain, suurelta osaltaan, vastannut tarkoitustani, miksi menisin sitä poistamaan? Tai siis, voisin kopioida viestit joissa on riittävästi asiasisältöä ja pyytää ketjun poistoon.

Paloma.se01 kirjoitti:

Haluan keskustelua, en piikittelyä, naljailua ja mitätöimistä. Aloitukseseni on osittain, suurelta osaltaan, vastannut tarkoitustani, miksi menisin sitä poistamaan? Tai siis, voisin kopioida viestit joissa on riittävästi asiasisältöä ja pyytää ketjun poistoon.

Lue lisää

Vuodesta toiseen olet itse harrastanut tuota piikittelyä, naljailua ja mitätöimistä, joten suo se muille myös.

Paloma.se01 kirjoitti:

Haluan keskustelua, en piikittelyä, naljailua ja mitätöimistä. Aloitukseseni on osittain, suurelta osaltaan, vastannut tarkoitustani, miksi menisin sitä poistamaan? Tai siis, voisin kopioida viestit joissa on riittävästi asiasisältöä ja pyytää ketjun poistoon.

Lue lisää

Miksi sinun pitäisi nuo viestit kopioida, jos olet ne jo lukenut?

Ylempään keskiluokkaan siis pääsi siellä opettajatkin. Eikös se miehesikin ollut opettaja, tuskin kovin hyväpalkkainen ja arvostettu sielläkään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinua häiritsee muiden kommentoinnit, voit pyytää aloituksesi poistoa.
Erityiset käytännöt Keskusteluissa
Suomi24 tarjoaa maksuttoman kanavan julkiseen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. Jotta keskustelupalstojen ilmapiiri säilyisi miellyttävänä ja kaikille sopivana, on kaikkien kirjoittajien noudatettava palstoja koskevia sääntöjä. Muistathan, että jokainen kirjoittaja on itse vastuussa omien viestiensä sisällöstä. Kirjoittajia sitoo Suomen laki.

Jokaisella palstalla tulee keskustella palstan aihealueeseen liittyvistä asioista. Aiheeseen kuulumattomat aloitukset tai kommentit voidaan poistaa. Keskustelujen ikäraja seksipalstoilla on 18 vuotta.

Jos huomaat keskustelupalstoilla sääntöjen vastaista sisältöä, ilmoita siitä aina ylläpidolle.

Jos huomaat keskustelupalstoilla sääntöjen vastaista sisältöä, ilmoita siitä aina ylläpidolle.
Kommentteja voit ilmoittaa klikkaamalla viestien yhteydessä olevaa kolmea pistettä ja valitsemalla sen jälkeen ”Ilmoita”.
Valitse aukeavasta lomakkeesta oikea kategoria. Kysymysmerkistä saat lisätietoja. Jos mikään kategoria ei mielestäsi sovi, valitse ”Jokin muu, mikä?” ja anna lisätietoja.

Lue lisää

Erinomaisia ohjeita, joita palstalla ei juuri noudateta.
Tosin mieltäni jäi vaivaamaan se neuvosi, että voit pyytää aloituksesi poistoa, jos muiden kommentit häiritsevät.
Ei mielestäni tue sananvapautta.
Jokaisella on oikeus avata keskustelu, ja siihen kommentoineet vastaavat itse mielipiteistään. Jos kommentit valuvat nykyisiin uomiinsa, ei aloittaja ole vastuussa.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Erinomaisia ohjeita, joita palstalla ei juuri noudateta.
Tosin mieltäni jäi vaivaamaan se neuvosi, että voit pyytää aloituksesi poistoa, jos muiden kommentit häiritsevät.
Ei mielestäni tue sananvapautta.
Jokaisella on oikeus avata keskustelu, ja siihen kommentoineet vastaavat itse mielipiteistään. Jos kommentit valuvat nykyisiin uomiinsa, ei aloittaja ole vastuussa.
Mkr.

Lue lisää

Mutta jos aloittaja valittaa kommenttien tasosta, on hyvä että tietää kuinka niistä pääsee eroon.
Luulisi sinunkin makriina tietävän aloittajan tyylin.
Hän ruokkii kommentoijia, kertoo asiaa ja toisessa viestissä väittää vääräksi.
Satutäti, ilman että osaa kertoa aidosti satujakaan, itse kumoaa kaiken ja syyttää muita.
"En tunne tapausta", sanoi tuomari, "mutta suutarille haisee".

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi nuo viestit kopioida, jos olet ne jo lukenut?

Kirjaansa varten, kun ei itsellään riitä mielikuvitusta muuhun kuin itsensä kehumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Vuodesta toiseen olet itse harrastanut tuota piikittelyä, naljailua ja mitätöimistä, joten suo se muille myös.

Tuok ilkeily sinulle tyydytystä ?

Anonyymi kirjoitti:

Kirjaansa varten, kun ei itsellään riitä mielikuvitusta muuhun kuin itsensä kehumiseen.

Itse ei itseäsi voi kehua mistään. Keltä olet perinyt pahansuopaisuutesi ?

Anonyymi kirjoitti:

Tuok ilkeily sinulle tyydytystä ?

Ei se muuhun pysty kuin muita haukkumaan. Kade ihminen ehkä.

Persun mölinöitä.

Persun mölinöitä.

Mihis ne sun tilastot?

Anonyymi kirjoitti:

Mihis ne sun tilastot?

?????