Mietin tässä nyt muutaman viikon tauon jälkeen psykiatrilla käynneistä, että miten jaksan vielä melkein kuukauden. Oman onnen nojalla vai?
Lääkkeitä syön,vaikkein ole apua huomannutkaan niistä olevan. Tilanteeni ei myöskään tällä hetkellä ole kriittinen, mutta pelkään kokoajan, että se muuttuu sellaiseksi.
Jotenkin tuntuu kokoajan , että tietäessäni psykiatrini olevan lomalla, tunnen ahdistavaa pelkoa siitä, että masennus ja paniikkiähäiriö riistäytyvät kokonaan käsistä.
Onko olemassa joitakin tapoja, joilla tätä voisi edes hieman lievittää?
Lääkkeitä syön,vaikkein ole apua huomannutkaan niistä olevan. Tilanteeni ei myöskään tällä hetkellä ole kriittinen, mutta pelkään kokoajan, että se muuttuu sellaiseksi.
Jotenkin tuntuu kokoajan , että tietäessäni psykiatrini olevan lomalla, tunnen ahdistavaa pelkoa siitä, että masennus ja paniikkiähäiriö riistäytyvät kokonaan käsistä.
Onko olemassa joitakin tapoja, joilla tätä voisi edes hieman lievittää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minunkin psykka on lomalla. Hän tosin halusi että musta huolehditaan hänen poissaollessa, eli teki lähetteen lapinlahteen missä tällä hetkellä majailen (nyt kotilomalla). Mutta hänen ollessa poissa on aina joku varalla jolle voi soittaa. Sinun lääkärilläsi on varmaan myös ns "varamies", joka hoitaa asiat jos on kriittistä.
Sinuna yrittäisin olla miettimättä sitä että on kuukausi jäljellä. Tee asoita mistä pidät, jos jaksat. Kuuntele musiikkia, askartele, lue, piirrä, katso tv:tä...
Ota päivittäinen kävely tavaksi. Ulkoilu, edes pieni hetki, auttaa kehittämään positiivisempaa mielialaa.
Jos olo menee tukalaksi, on itsetuhoajatuksia tai ahdistaa todella pahasti, mene päivystykseen. Pääset sieltä osastolle turvaan itseltäsi. Joskus se on paras vaihtoehto.
Jaksuja!
on yksi paikka johon voit mennä osastolle niin minä teen tein. tiedän hyvin sinun tunteesi.
Munkin oma on lomalla, mutta ei se haittaa, kun mulla ei ole minkään asteista riippuvuutta häneen.