OP varoittaa

Suomen suurin finanssikonserki OP varoittaa, että huijausviestejä lähetetetään tyypillisesti enemmän viikonloppuisin.

Rikolliset pyrkivät OP:n tiedotteen mukaan hyödyntämään huijauksissa erilaisia tekstiviestien ja huijauspuheluiden yhdistelmiä. Kalasteluviestiä voi seurata jatkohuijauksena tehty puhelinsoitto, jotka tehdään pankin "turvallisuusosaston" nimissä.

Huijarit suosivat nykyään yhä monimutkaisempia huijauksia, joissa voi olla useita eri vaiheita.

Yhdistelmähuijauksissa huijarit lähettävät suuren määrän huijausviestejä sattumanvaraisesti valitulle joukolle eri toimijoiden nimissä, joten kuka tahansa voi saada kalasteluviestin. Huijarit pyrkivät hyödyntämään ihmisten hätääntymisen tunteita ja tunnollisuutta ilmoittamalla erääntyneestä laskusta ja perintäuhkasta. Huijaukset aktivoituvat tyypillisesti viikonloppuisin.

– Huijausviestissä voi olla viattoman näköinen linkki, jonka kautta kehotetaan kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla tai jättämään yhteystiedot. Huijarin tavoitteena voi olla verkkopankkitunnusten tai henkilötietojen kuten puhelinnumeron kerääminen. Näitä tietoja huijari hyödyntää huijauksen seuraavassa vaiheessa eli huijauspuhelussa, joka tyypillisesti tehdään pankin "turvallisuusosaston" nimissä”, OP-Ryhmän petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen kertoo tiedotteessa.

Huijari saattaa osata kertoa hyvinkin yksityiskohtaisia asioita uhrin pankkiasioista, sillä tunnukset ovat voineet joutua huijarin käsiin jo huijauksen aikaisemmassa vaiheessa, jossa linkin kautta tunnukset päädyttiin syöttämään huijaussivustolle. Huijarin tavoitteena voi olla myös haittaohjelman asentaminen laitteelle. Tämä tapahtuu yleensä puhelussa, jossa huijari opastaa lataamaan laitteelle jonkin ohjelman, joka todellisuudessa antaakin pääsyn käsiksi laitteeseen, ja siten on mahdollista mm. verkkopankkitunnusten vakoilun.

OP neuvoo olemaan tarkkana linkin sisältävistä tekstiviesteistä. Verkkopankkitunnuksia ja henkilötietoja tulee käsitellä huolellisesti, eikä niitä saa koskaan syöttää tuntemattomalle sivustolle tai sanoa kenellekään ääneen. Pankki ei koskaan kysy asiakkaan verkkopankkitunnuksia tai salasanaa. Pankilla ei myöskään ole käytössä turvatiliä, jonne asiakas voisi siirtää varat turvaan. Tällaisessa tilanteessa päätyy vain siirtämään varat huijarille itse.