Kun olen seurannut tätä elämää nyt useamman vuoden, olen tullut siihen tulokseen, että monet isät ovat helisemässä tässä yhteiskunnassa, jossa äiti (jos vaikuttaa kunnolliselta ulospäin) voi lasten avulla tehdä minkälaista hallaa tahansa isä-lapsi suhteelle, ilman että kukaan asiaan puuttuu.
Isät tuntuvat olevan monessa kohdassa altavastaajia, kun puhutaan huoltajuus yms asioista.
Olisikohan tarvetta perustaa erityinen järjestö jakamaan tietoa ja tukea isille, jotka uhkaavat jäädä huoltajuusasioissa jalkoihin?
Itselleni näin ei ole käynyt, enkä tarkoita tällä ehdotuksella sitä etteikö myös miehet osaa olla todella halpamaisia. Tarkoitan oikeasti kunnon miehiä ja isiä, joille ei anneta mahdollisuuksia.
Isät tuntuvat olevan monessa kohdassa altavastaajia, kun puhutaan huoltajuus yms asioista.
Olisikohan tarvetta perustaa erityinen järjestö jakamaan tietoa ja tukea isille, jotka uhkaavat jäädä huoltajuusasioissa jalkoihin?
Itselleni näin ei ole käynyt, enkä tarkoita tällä ehdotuksella sitä etteikö myös miehet osaa olla todella halpamaisia. Tarkoitan oikeasti kunnon miehiä ja isiä, joille ei anneta mahdollisuuksia.
Vastaukset 21
Vanhimmat
eikös sellainen ole jo olemassa?
..mikä on kyseinen järjestö.
... "Katkerat Luuserit Ry" - ja siihen tuntuu mahtuvan 85 % yh-isistä.
Kerro tarkemmin kyseisestä yhdistyksestä vai onko se vain mielikuvituksessasi?
Samantien voit kertoa mistä arvelet katkeruuden johtuvan-
vielä meillä miehillä on sitten matkaa YH-naisten vastaavaan yhdistykseen...
Katkerat YH-äidit ry:n järjestäytymisaste on 100%.
Ymmärrän kyllä että tekstisi oli tarkoitettu vitsiksi mutta pahoitellen täytyy todeta että yleensä toimivaan vitsiin tarvitaan totta toinen puoli tai edes pienenpieni ripaus todellista elämää.
Kiinnostaisi nimittäin tietää mistä niitä katkeria yh-isejä löytyy. Yh-isejä toki muutama löytyy vaikka harvinaista se onkin, katkeroitunutta yh-isää en vielä ole mistään bongannut.
Jos mies onnistuu saamaan eron jälkeen huoltajuuden - joko kokonaan tai edes osittain - niin kyseessä on jo niin suuri voitto etteivät kyseiset isät todellakaan ole luusereita vaan voittajia jotka eivät näe mitään syytä katkeruuteen. Miehelle huoltajuuden saaminen ei olekaan ihan yksinkertainen juttu vaan asia jonka puolesta joutuu taistelemaan. Yleensä lapset menevät automaattisesti äideille joista kaikki eivät ollenkaan tunnu ymmärtävän hyväosaisuuttaan. En tietenkään tarkoita taloudellista hyväosaisuutta vaan sitä että saa asua ja elää kasvavien lastensa kanssa. Tämä on monille iseille pelkkä toteutumaton haave.
Myönnän kyllä että ehkä minäkään en ymmärtäisi hyväosaisuuttani jos lapset olisivat automaattisesti jääneet huollettavikseni, mutta
jos joskus saan edes jonkinlaista päätäntävaltaa lasteni suhteen (esim. hoitopaikka, koulu, harrastukset ja mitä niitä nyt onkaan) tai edes tavallista arkielämää lasteni kanssa, niin tiedän kyllä että olen voittanut hyvin paljon. Nykyisellään minä kelpaan ainoastaan viikonloppujen lapsenvahdiksi että äiti pääsee uuden ukkonsa kanssa viikonloppurientoihin.
Katkeroituneita isejä siis toki löytyy mutta ainakin tätä foorumia - ja omaa elämääni - seuranneena useimmiten kyseessä tuntuvat olevan omaa etuaan tavoittelevien äitien, joiden mielestä huoltajuus kuuluu itsestään selvästi heille, ex-puolisot .
Ja loppuun vielä pari kysymystä:
Miten käy huoltajuuden kanssa jos lapsen/lasten äiti rakastuu uuteen mieheen ja muuttaa tämän kanssa asumaan?
Entä miten käy jos mies tekee saman?
Molemmissa tapauksissa vastaus on että lapset asuvat äidin luona tulevaisuudessakin. Jos toisenlaista ratkaisua kaipaa niin isä on pelkästään kiusankappale joka yrittää tehdä äidin elämästä mahdollisimman vaikeaa ja viimeistään tällöin ÄIDILLÄ on mielestään täysi syy katkeroitua.
Katkerista yksinhuoltajista on arviolta n. 100% äitejä.
Hyvät jatkot kuitenkin.
t: nimim.
tasavertaisesta huoltajuudesta haaveileva
P.S.
Tiedän kyllä että on monia yksinhuoltajiksi jääneitä äitejä joiden isät eivät ole ollenkaan kiinnostuneita lapsistaan mutta moisten miesten takia ei ole mitään syytä dissata kaikkia isejä.
Kirjoituksesi oli niin asiallinen, että uskaltaudun kysymään SINUN mielipidettäisi omaan tilanteeseeni. Olen yh-äiti (yhteishuoltajuus). Lapsi asuu minun luonani ja isä on etäisä (asuu 500 km päässä meistä). Hän on saanut tavata lastaan (nyt 1 v 4 kk) aina silloin kun hänelle sopii ja minullekin järjestely on sopinut. Tapaamisia on n. 1-3 kertaan kuukaudessa pitkän matkan takia. Olen tarjonnut hänelle yösijan, aterian ja olen tehnyt kaiken, että isä-lapsi-suhde voisi kehittyä täst`eteenpäinkin.
Minulla ei ole mitään syytä estää häntä tapaamasta lastaan; hän ei ole rikollinen, ei väkivaltainen, ei alkoholisoitunut, on työelämässä ja hoitaa työnsä hyvin.
Hän on silti soitellut sosiaaliviranomaisille ja valitellut, ettei saa tavata lastaan. Viranomaiset ovat kyllästyneet hänen soittoihinsa, koska tietävät hänen saaneen tavata täysin vapaasti.
Joka kerran lähtiessään hän sanoo minulle, että olen huono äiti (ei pysty perustelemaan kuitenkaan sanomisiaan), olen vaikea, itsekäs, paha, yritän muka vaikeuttaa tapaamisia. Hän uhkailee viemällä tapaamisasiat käräjille. Hänen käytöksensä on ihmetyttänyt sekä minun asuinpaikkakuntani että hänen oman kuntansa sosiaaliviranomaisia.
Mitä muuta kuin katkeruutta tuollainen käytös on?
Itse en ole katkeruutta ruokkinut. Ehdotin jopa, että hän olisi jäänyt samalle paikkakunnalle töihin missä minä asun ja missä hänellä oli hyvä työpaikka. Hän kuitenkin halusi muuttaa pois ja itse valitsi täysin vapaaehtoisesti pitkän välimatkan, vaikka muukin järjestely olisi ollut mahdollista?
www.jaettuvanhemmuus.net
Erinomainen ehdotus.
Mutta..
Kuten tiedetään..kotiäidit viettävät suurimmat osan ajastaan netissä ..omilla palstoillaan.
Miten me saisimme jonkun olemaan palstalla KOKO ajan ja ilman palkkaa.
Tv. Lasten isä joka hoitaa lapsia
Ensinnäkin; upea asia, että hoidat lapsia ja aidosti välität. Sitä samaa kun ei kaikista miehistä voi sanoa - tosin ei kaikista naisistakaan.
Mutta, mutta... kirjoitit, että "kuten tiedetään...kotiäidit viettävät suurimmat osan ajastaan netissä...omilla palstoillaan" jne.
Käyn itse silloin tällöin katsomassa keskusteluja ja mukava olisi ottaa kantaakin, mutta aidon keskustelun erottaminen provokaatioista tuottaa jos hankaluuksia ja siksi vakavista aiheista ei oikeastaan kannata vaivautua netissä keskustelemaan.
Minä olen kotiäiti ja kotihoidontuella siihen asti kunnes ainokaiseni täyttää 3 vuotta. Sitten palaan työelämään. Opiskelen samalla, hoidan lasta (lapsen isä ei asu kanssamme, joten hoitovastuu on täysin minulla - enkä valita; olen 44-vuotias ja nautin todella siitä, että "vanhoina päivinäni" minulle on "suotu" tällainen mahdollisuus tulla äidiksi), ja uskon, että suurin osa kotiäideistä käyttää hyödykseen ajan, johon kotihoidontuki antaa mahdollisuuden; etäopiskeluun ja samalla lapsen kanssa puuhasteluun. Ainakin ne äidit, joita minä tunnen, opiskelevat kaikki, koska elämää on vielä senkin jälkeen kun lapsi kasvaa.
Kuinkahan monella kotiäidillä on aikaa viettää "suurinta osaa ajastaan netissä" - varmasti kokemuksesta tiedät kuinka paljon lapset "vaativat" aikaa.
Moi!
Kait tietynlainen provokaatio saa ihmiset aina hereille. Lasten asiassa olen hereillä 14vrt/kk. Jos provosoidut niin hyvä :)
>... kirjoitit, että "kuten >tiedetään...kotiäidit viettävät suurimmat osan >ajastaan netissä...omilla palstoillaan" jne.
Kolahtiko?
"Ainakin ne äidit, joita minä tunnen, opiskelevat kaikki, koska elämää on vielä senkin jälkeen kun lapsi kasvaa."
Joo..en puhu äideistä vaan lapsista.
"Kuinkahan monella kotiäidillä on aikaa viettää "suurinta osaa ajastaan netissä" - varmasti kokemuksesta tiedät kuinka paljon lapset "vaativat" aikaa."
No en haluasi parjata exää. Hän on kumminkin lasteni äiti.
Kumminkin "äiti kusettaa ja miten me iskät tehdään lasten hyväksi"-palstan ylläpito vie lähes 24h vuorokaudesta, ja sen ylläpitäjää minä haeskelin.
Asiassa pitää olla lainsäädännöllistä otetta ja ja ehkä räväkkyyttä.
Tv. Kyllästynyt iskä
..taisit sohaista
Tabu asia, josta äiskät eivät voi puhua.
Lasten huoltamista ja antamista iskälle ,jos itse ei pysty.
Kiva, kun otit asian puheille "decen".
Tv. Helpottunut iskä
http://www.isatpappor.net/
Käsittääkseni taistelee ns. "sorrettujen" (=äitimyytin uhriksi joutuneiden, sossutätien nujertamien) miesten ja heidän lastensa ihmisoikeuksien puolesta. Huom, käsittääkseni, en ole 100-prosenttisen varma ko. yhdistyksestä. Katsokaa jos sopisi teidän pirtaanne. Käsittääkseni myöskin toimivat ihan lakien mukaan, pyrkivät vaikuttamaan asenteisiin jne. Eli kyseessä ei kai olisi mikään kaljakuppiloiden katkerien kaljapartojen itkuyhdistys. Oletan.
...lapset "määrätään" avioeron yhteydessä äideille, koska KÄSITTÄÄKSENI suurin osa katkerista existä ovat nimenomaan KÄSITTÄÄKSENI miehiä. Ei kai lastenvalvojat KÄSITTÄÄKSENI puolla sellaisen isän hinkua lähihuoltajaksi, joka KÄSITTÄÄKSEEN purkaa katkeruutensa lapsen äidille lasta välikappaleena käyttäen. KÄSITTÄÄKSENI.
Ensinnäkin: en ole mies. Olen nainen, joka pystyy ajattelemaan muutakin kuin omaa napaansa ja sukupuolensa aina vaan niin hirveän kauhean sorrettua asemaa. Olen nähnyt sen, mitä me ihanat lapsiaan AINA pyyteettömästi rakastavat naiset olemme tehneet miehille, isille. Tunnen häpeää, koska joukossamme on muutama paskasäkki joka manipuloinnillaan ja valheillaan saa sosiaaliviranomaiset jne. tahot isiä vastaan.
Toisekseen: Olet aika lapsellinen viilatessasi pilkkua tuosta käsittääkseni -sanasta. Tunnustan inhimillisyyteni, en aina ole skarppina kirjoittamassa neutraalia, virheetöntä tekstiä.
Kolmannekseen: Mieti vielä kerran, miksi isät saattavat olla katkeria. Avaa silmäsi, niin näet kuinka meidän naisten "sorrettu, alistettu" yhteisömme syö erotilanteissa miehiltä isyyttä pois. Taustalla hymisee sosiaalivirkailijoiden kuoro toistaen äitiyden ilosanomaa. Siihen eivät isät tunnu mahtuvan.
Neljännekseen: Ennen kuin alat saivarrella, että olen yksi niistä äideistä, jotka erottavat lapset isistään, voin vastata, etten ole.
Viidenneksi: Jos alat saivarrella, kuinka "vanhatpiiat ovat parhaita lastenkasvattajia", voinen todeta, etten ole vanhapiika.
Odotan innolla, mihin seikkaan seuraavaksi takerrut.
Harvemmin avioeron YHTEYDESSÄ määrätään lapsia mihinkään, edes äidille. Tradition/sanattoman, miehiä lannistavan feministifaktan ilmassa leijumisen vuoksi lapset usein tuppaavat JÄÄMÄÄN äidille. Määräystä lasten asuinpaikasta haetaan vasta myöhemmin, kun isät kuulevat lapsilta äidin tekemistä omituisuuksista, esimerkiksi pahoinpitelystä jne. Nämä asiat vain usein vaietaan suomalaisessa yhteiskunnassa maton alle, joten lasten pahoinpitely ym. kaltoinkohtelu sallitaan jos tekijänä on äiti.
On tuokin yritys. Mies yrittää leikkiä olevansa nainen ja luulee olevansa uskottava.
Onko sulla sellasta sähköpostiosoitetta jonka uskallat laittaa tälle palstalle? Itse olen vähän arka laittamaan tänne mitään yhteystietoja, mutta olisi mukava jutella asioista, jotta ymmärtäisit minun olevan nainen. Olisi mukava esim. lähettää sulle muutama (nimien osalta sensuroitu) lausunto, josta selviää tiettyjä elämän tosiasioita, joiden perusteella häpeän osaa sukupuoleni edustajista ja siksi myös puolustan miehiä kun selkeä vääryys on tapahtunut ihmisoikeuksissa.
Meillä on täällä Ala-Satakunnassa alkanut
isä-projekti,jonkaa yhtenä tavoitteena on juuri tutkia ja kehittää isään ja isyyteen liittyvä
juttuja.
Perustetaan vaan isille oma etujärjestö sekä myös maskuliinisuusliike feminismin vastapainoksi (pitäähän sen kauhun tasapaino säilyttää). Muistaakseni jossakin yliopistossa on jo miestutkimusta.
Tasa-arvon pitäisi nimittäin olla tasa-arvoa eikä miesten oikeuksien polkemista.
KYLLÄ!!
olen avossa ollut 24 vuotta eli turvassa mutta moni ei ole.tiedotusta olisi lisättävä rankasti pojille jotka edes harkitsevat sitoutua ja kuinka kavalat ovat lait tässäkin maassa eli olet lainsuojaton.