Oli se oma valinta tai ei

Minulla elämä tuntuu menevän todella nopeasti eteenpäin, vaikka lähinnä yhtä samaa vain elämä. Toiset kokevat vaikka mitä sukulaistensa ja ystäviensä kanssa vuoden mittaan. Elämä on valunut ohi. Tarvin ystävää tekemään yhdessä, jakamaan asioita. Voin aloittaa tekemään joitain juttuja yksin, joihin olen kaivannut kaveria mukaan, mutta pidemmän päälle se vain lisää yksinäisyyden kokemusta ja kärsimystä. kun joutuu tekemään asiat yksin, vaikka haluaisi. jakaa ne hetket toisen kanssa,

Anonyymi00003 kirjoitti:

Minulla elämä tuntuu menevän todella nopeasti eteenpäin, vaikka lähinnä yhtä samaa vain elämä. Toiset kokevat vaikka mitä sukulaistensa ja ystäviensä kanssa vuoden mittaan. Elämä on valunut ohi. Tarvin ystävää tekemään yhdessä, jakamaan asioita. Voin aloittaa tekemään joitain juttuja yksin, joihin olen kaivannut kaveria mukaan, mutta pidemmän päälle se vain lisää yksinäisyyden kokemusta ja kärsimystä. kun joutuu tekemään asiat yksin, vaikka haluaisi. jakaa ne hetket toisen kanssa,

hyvinhän sinulla menee jos tuntuu menevän nopeasti eteenpäin, hyvät ajat menee nopeasti, vaikeat hitaasti

Anonyymi00004 kirjoitti:

hyvinhän sinulla menee jos tuntuu menevän nopeasti eteenpäin, hyvät ajat menee nopeasti, vaikeat hitaasti

Kuulostiko siltä jutun luettuasi? Minusta ei.

Ei muuta kuin opettelemaan ruokien tekoa ja keittokirjoista tai netistä ohjeita. Ei se mitään tähtitiedettä ole, joten ei tarvii pelkkiin näkkäreihin tyytyä. Tunnen useammankin miehen joilla kokki muutti poutapilven reunalle ja joutuivat opettelemaan.
Tietysti voi tyytyä valmisruokiinkin tai käydä ravintolassa syömässä. Yksin asuessa se etu että voi laittaa just sellaista ruokaa mistä itse tykkää ja vain mielikuvitus rajana.

terv 70v mummo

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ei muuta kuin opettelemaan ruokien tekoa ja keittokirjoista tai netistä ohjeita. Ei se mitään tähtitiedettä ole, joten ei tarvii pelkkiin näkkäreihin tyytyä. Tunnen useammankin miehen joilla kokki muutti poutapilven reunalle ja joutuivat opettelemaan.
Tietysti voi tyytyä valmisruokiinkin tai käydä ravintolassa syömässä. Yksin asuessa se etu että voi laittaa just sellaista ruokaa mistä itse tykkää ja vain mielikuvitus rajana.

terv 70v mummo

No niin no. Kiitos aluksi mummolle hyvistä osviitoista ja neuvoista.
Kun se nyt sattuu olosuhteiden vaikeista ja monimutkaisista syistä olemaan siitä maksupuolesta ennenkaikkee kiinni.

Kotipesän pohjimmaisena eläjänä rotevammat sisarukset söivät lähes kaiken vanhempieni hankkiman ruuan, toukat ja sen sellaiset.

Ellei ystävällinen pöllömies olisi mua auttanut, en olisi jaksanut nousta pesän reunalle kerjäämään ruokaa.
Tosin kerrottiin, että tuo pöllö ruokkii sinua tuhdimpaan kuntoon syödäkseen sinut jonkun sateisen aamun tullessa.
Hippiäis-koiraspoikana vahvistun hitaasti. Hyvät Woimat -auttakaa minnuu poloista!

Anonyymi00009 kirjoitti:

No niin no. Kiitos aluksi mummolle hyvistä osviitoista ja neuvoista.
Kun se nyt sattuu olosuhteiden vaikeista ja monimutkaisista syistä olemaan siitä maksupuolesta ennenkaikkee kiinni.

Kotipesän pohjimmaisena eläjänä rotevammat sisarukset söivät lähes kaiken vanhempieni hankkiman ruuan, toukat ja sen sellaiset.

Ellei ystävällinen pöllömies olisi mua auttanut, en olisi jaksanut nousta pesän reunalle kerjäämään ruokaa.
Tosin kerrottiin, että tuo pöllö ruokkii sinua tuhdimpaan kuntoon syödäkseen sinut jonkun sateisen aamun tullessa.
Hippiäis-koiraspoikana vahvistun hitaasti. Hyvät Woimat -auttakaa minnuu poloista!

Niinpä niin, et näköjään pidä itseäsi edes ihmisenä ja se vika kaikkeen on aina muualla kuin itsessä.