Sari Rautio osa 4.

Kun kymmenisen vuotta sitten kaikki kantakaupungin koulut alkoivat olla sisäilmaltaan kelpaamattomassa tilassa opetukseen, tuli kiire. Tuomelan koulun remotti aloitettiin suurella kiireellä ja valmistakin tuli. Sattumalta, tai ehkei sittenkään Raution omat lapsukaiset saivat oppia juurikin samassa opinahjossa. Kiire loppui koulujen osalta monen ihmeeksi kuitenkin tässä kohtaa, ja seuraavaksi remonttiin laitettiinkin sisäilmaltaan moitteettomat, kirjasto,uimahalli ja jopa paloasema, samaan aikaan kun satoja koululaisia siirreltiin väistötiloista toiseen ja moni oppilas kävi koko peruskoulunsa myös parakeissa. Jopa 18 miljoonaa maksanut aseman seudun parkkitalokin meni ohi koululaisten tarpeiden saada oppinsa puhtaissa koulurakennuksissa. Vasta viime kuntavaalien jälkeen Raution saatua äänestäjiltä kenkää hallituksen puheenjohtajan pallilta alettiin jälleen korjata ja rakentaa kouluja vuosien tauon jälkeen.

Jos Hämeenlinnalaisilta kysyttäisiin, mistä he muistavat Sari Raution, niin vastaus olisi eittämättä parkkitalot, ja erityisesti toriparkki. Toriparkista muodostui Rautiolle selkeästi pakkomielle, ja hinnalla millä hyvänsä. 90% kaupunkilaisista ymmärsi jo äänestyksenkin perusteella, ettei lähes tyhjentyneeseen keskustaan ole mitään järkeä lähteä rakentamaan kymmenien miljoonien parkkitaloa. Valtuusto nuiji aikanaan päätöksen, joss todettiin yksiselitteisesti, että jos 50% rakennuskustannuksista ei saada yksityistä rahoitusta, ei parkkia lähdetä rakentamaan. Valtuuston päätös tai kaupunkilaisten lähes yksimielinen kielteinen kanta asiassa ei kuitenkaan Rautiota pysäyttänyt. Seuraavaksi hän yritti valtuuston päätöstä vääristellen saada tahtonsa läpi niin, että yksityinen raha löytyisi sitten pikkuhiljaa rakentamisen aikana. Tässä kohtaa valtuusto sanoi kuitenkin Rautiolle EI.

Tarkastellaanpa hieman vielä loppuun rouva Raution toimia kaupungin hallinnon ulkopuolella. Moni hieman vinosti hymyili, kun Rautio perusti ihan oman yrityksen, jonka nimeksi hän oli ideoinut; Aidosti ja avoimesti OY. Sen liikevaihto oli neljän toimintavuoden jälkeen vuonna 2023 1000 euroa, liiketappio oli -100% ja omavaraisuusaste -20%, se oli siis menettänyt kaikki varansa.

Rautio valittiin vuosia sitten Sitran asiantuntijaksi, jonka hillopurkista jokainen pikkupoliitikko pitää kiinni kynsin ja hampain kerran sinne valittuaan. Näin ei kuitenkaan käynyt Raution kohdalla, vaikka varmuudella yritti paikastaan pitää kiinni, sillä parin vuoden päästä hänelle osoitettiin Sitrasta ovea.

Moni varmasti osasi odottaa katastrofia, kun Rautio valittiin Paralympiakomitean puheenjohtajaksi, eikä sitä tarvinnut kauaa odottaakaan, sillä komiteassa unohdettiin hakea valtion avustusta, joka muodosti komitean 3 miljoonan budjetista peräti 2 miljoonaa. Myöhemmin Rautio tuumaili, että se on ton vika, ei mun. Moni vammaisurheilija kärsi varmasti tästä rahoituksen puutteesta, mutta hymy ei rouvalta siihen hyytynyt.

Kun kaupunkilaiset ymmärsivät vihdoin viime vaaleissa antaa Rautiolle kenkää hallituksesta, oli hän varmasti aika kauhuissaan. Ihan siitä syystä, että siinä meni mitään muuta ammattia tai kolutusta omaavalta Rautiolta samalla työ ja toimeentulo. Jotain oli siis äkkiä keksittävä, ja niinpä Rautio perusti miehensä kanssa vuokratyöfirman jo kolmisen vuotta sitten. Viime vuoden verotietojen valossa epäonni on seurannut tässäkin Raution kannoilla, sillä hänen verotettavat tulonsa olivat vaivaiset 6100 euroa.

Ihan näihin faktoihin pohjaten Sari Rautio ei ole onnistunut kaupungin hallinnon puolella, ja sama epäonni kertautuu myöskin hänen muissa toimissaan. Hänen kymmenisen vuotta kestäneellä kaupungin hallituksen puheenjohtaja kaudellaan Hämeenlinnan velat siis lähes tuplattiin, shhen mittaan, että ainoastaan sähkölaitoksesta saadut rahat pelastivat kaupungin valtion kriisikuntamenetelyltä.

Rouva Rautio ideoi aikanaan Vanajalle kelluvia taloja ja väläytteli jopa mahdollisuutta rakennuttaa kaupunkiin pilvenpiirtäjää. Raution idelingosta pulpahti niinikään ajatus majoittaa linnan puiston rokkikansaa Hämeen historialliseen linnaan. Kaikesta huomaa, että realiteetit eivät häntä haittaa. Sari Rautiohan ei ole posiitivinen henkilö – hän on suorastaan koulukirjaesimerkki ylipositiivisetä luonteesta, sananpartensa vilisee superlatiiveja, kuten ”aivan mahtavaa, ilon kautta jne.”, sellaisissakin asiayhteyksissä, missä kaduntallaaja ei näe mitään erikoisen positiivista. Ylipositiivinen luonnehan on kaikkea muuta, kuin positiivinen, hän ummistaa silmänsä ongelmilta ja pyrkii saamaan hyväksyntää näyttelemällä positiivista.

Luoja meitä auttakoon, ettei Sari Rautio enää koskaan nousisi hallitsevaan asemaan kaupungin hallinnossa.