Hallintaoikeuden luopumisesta maksettava korvaus?

Kun puuttuvaa tietoa ei annettu, joudun olettamaan, että perinnönjakoa on vaatinut kaksi rintaperillistä. Muutoin perinnönjako ei nimittäin vaikuta lesken asemaan mitään.

Ensin pitää suorittaa omaisuuden ositus lesken ja kuolinpesän välillä, jossa vähävaraisempi osapuoli saa tasinkoa toiselta, siis kuolinpesä mahdollisesti joutuu tasinkoa maksamaan leskelle. Leski itse voi varakkaampana kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolinpesälle tasinkoprivilegiinsä vedoten.

Kokonaan kuolinpesää ei jaeta, koska rintaperillisten lakiosa koskee vain [enintään] puolta siitä. Toinen puoli jää joka tapauksessa lesken hallintaan testamentin mukaisesti. Viidestä perillisestä kolme voivat luopua vaatimasta jakoa, jolloin heidänkään osuuttaan ei jaeta, kun kaksi rintaperillistä niin tekee.

Leski ei saa mitään korvausta menettämistään hallintaoikeuden mukaisista tuloistaan. Rintaperillisellä on aina oikeus saada lakiosansa testamentin sitä rajoittamatta.

Tässä tapauksessa rintaperilliset ovat ilmeisesti vapaaehtoisesti sallineet lesken hallinta jäämistöä kokonaan, vaikka rintaperillisillä olisi ollut oikeus jakaa puolet pesästä aiemminkin. Edelleenkin osa rintaperillisistä voivat jatkaa leskeä suosivaa mnettelyään omalta osaltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun puuttuvaa tietoa ei annettu, joudun olettamaan, että perinnönjakoa on vaatinut kaksi rintaperillistä. Muutoin perinnönjako ei nimittäin vaikuta lesken asemaan mitään.

Ensin pitää suorittaa omaisuuden ositus lesken ja kuolinpesän välillä, jossa vähävaraisempi osapuoli saa tasinkoa toiselta, siis kuolinpesä mahdollisesti joutuu tasinkoa maksamaan leskelle. Leski itse voi varakkaampana kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolinpesälle tasinkoprivilegiinsä vedoten.

Kokonaan kuolinpesää ei jaeta, koska rintaperillisten lakiosa koskee vain [enintään] puolta siitä. Toinen puoli jää joka tapauksessa lesken hallintaan testamentin mukaisesti. Viidestä perillisestä kolme voivat luopua vaatimasta jakoa, jolloin heidänkään osuuttaan ei jaeta, kun kaksi rintaperillistä niin tekee.

Leski ei saa mitään korvausta menettämistään hallintaoikeuden mukaisista tuloistaan. Rintaperillisellä on aina oikeus saada lakiosansa testamentin sitä rajoittamatta.

Tässä tapauksessa rintaperilliset ovat ilmeisesti vapaaehtoisesti sallineet lesken hallinta jäämistöä kokonaan, vaikka rintaperillisillä olisi ollut oikeus jakaa puolet pesästä aiemminkin. Edelleenkin osa rintaperillisistä voivat jatkaa leskeä suosivaa mnettelyään omalta osaltaan.

Lue lisää

Potaskaa:"Kokonaan kuolinpesää ei jaeta, koska rintaperillisten lakiosa koskee vain [enintään] puolta siitä."
"Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tiedon hänen lakiosaansa loukkaavasta testamentista. Tämä määräaika on ehdoton eikä lakiosaa voida pätevästi vaatia myöhemmin."

Anonyymi kirjoitti:

Potaskaa:"Kokonaan kuolinpesää ei jaeta, koska rintaperillisten lakiosa koskee vain [enintään] puolta siitä."
"Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tiedon hänen lakiosaansa loukkaavasta testamentista. Tämä määräaika on ehdoton eikä lakiosaa voida pätevästi vaatia myöhemmin."

Lue lisää

Niin, tiedot ovat avauksessa puutteelliset. Lakiosaa on kuitenkin voitu vaatia määräajassa, vaikka pesää onkin pidetty jakamattomana testamentin mukaisesti.

Lakiosavaatimus nimittäin ei tarkoita, että jäämistö on jaettava, vaan rintaperilliset ovat voineet suostua siihen, että leski pitää jäämistöä hallinnassaan.

Siten yllä oleva kommentoija kirjoitta täyttä potaskaa ja edelleen pätee, mitä kirjoitin: Tässä tapauksessa rintaperilliset ovat ilmeisesti vapaaehtoisesti sallineet lesken hallinta jäämistöä kokonaan, vaikka rintaperillisillä olisi ollut oikeus jakaa puolet pesästä aiemminkin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tiedot ovat avauksessa puutteelliset. Lakiosaa on kuitenkin voitu vaatia määräajassa, vaikka pesää onkin pidetty jakamattomana testamentin mukaisesti.

Lakiosavaatimus nimittäin ei tarkoita, että jäämistö on jaettava, vaan rintaperilliset ovat voineet suostua siihen, että leski pitää jäämistöä hallinnassaan.

Siten yllä oleva kommentoija kirjoitta täyttä potaskaa ja edelleen pätee, mitä kirjoitin: Tässä tapauksessa rintaperilliset ovat ilmeisesti vapaaehtoisesti sallineet lesken hallinta jäämistöä kokonaan, vaikka rintaperillisillä olisi ollut oikeus jakaa puolet pesästä aiemminkin.

Lue lisää

Turhaan olettaa sellaista, mitä aloittaja ei ole osannut itse kertoa.
Lähinnä kyseessä lienee väärinymmärryksiä, että voitaisiin toimia ilman lesken tahtoa.

Voitko sanoa saman suomeksi?

Anonyymi kirjoitti:

Voitko sanoa saman suomeksi?

Tässä tilanteessa leski voi säilyttää hallintaoikeutensa omaisuuteen eikä ole velvollinen luopumaan siitä, jos hän ei itse halua. Omistajuus voi olla osittain muualla kuin leskellä, ja omaisuus voidaan jakaa osituksen kautta, jolloin omistus jaetaan eri tahoille. Hallintaoikeus itsessään ei siis siirry ilman sitä tahoa, joka haluaa sen luovuttaa tai tehdä aloitteen. Tämä on tyypillistä erityisesti perheoikeudellisissa tilanteissa, joissa omaisuuden jakaminen ja hallinnan säilyttäminen voivat olla monivaiheisia ja vaativat osapuolten suostumuksen.

Ositus on prosessi, jossa lesken ja kuolinpesän varat ja velat jaetaan lain mukaisesti. Tämä tehdään yleensä kuolinpesän osakkaiden (esimerkiksi lesken ja mahdollisten perillisten) kesken.

Leskellä on lain mukaan oikeus jäädä hallitsemaan puolisoiden yhteistä omaisuutta, mutta ositus selkeyttää, miten omaisuus jakautuu kuolinpesän osakkaiden välillä. Jos leskellä on esimerkiksi hallintaoikeus omaisuuteen (esimerkiksi asunnon hallinta), tämä oikeus otetaan osituksessa huomioon, mutta se ei tarkoita, että leski olisi oikeutettu itse omaisuuden omistukseen ilman, että ositus on suoritettu.

Leskelle jäävää osuutta voidaan siis määrittää osituksessa, ja samalla selvitetään, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisille ja muille mahdollisille osakkaille.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tilanteessa leski voi säilyttää hallintaoikeutensa omaisuuteen eikä ole velvollinen luopumaan siitä, jos hän ei itse halua. Omistajuus voi olla osittain muualla kuin leskellä, ja omaisuus voidaan jakaa osituksen kautta, jolloin omistus jaetaan eri tahoille. Hallintaoikeus itsessään ei siis siirry ilman sitä tahoa, joka haluaa sen luovuttaa tai tehdä aloitteen. Tämä on tyypillistä erityisesti perheoikeudellisissa tilanteissa, joissa omaisuuden jakaminen ja hallinnan säilyttäminen voivat olla monivaiheisia ja vaativat osapuolten suostumuksen.

Ositus on prosessi, jossa lesken ja kuolinpesän varat ja velat jaetaan lain mukaisesti. Tämä tehdään yleensä kuolinpesän osakkaiden (esimerkiksi lesken ja mahdollisten perillisten) kesken.

Leskellä on lain mukaan oikeus jäädä hallitsemaan puolisoiden yhteistä omaisuutta, mutta ositus selkeyttää, miten omaisuus jakautuu kuolinpesän osakkaiden välillä. Jos leskellä on esimerkiksi hallintaoikeus omaisuuteen (esimerkiksi asunnon hallinta), tämä oikeus otetaan osituksessa huomioon, mutta se ei tarkoita, että leski olisi oikeutettu itse omaisuuden omistukseen ilman, että ositus on suoritettu.

Leskelle jäävää osuutta voidaan siis määrittää osituksessa, ja samalla selvitetään, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisille ja muille mahdollisille osakkaille.

Lue lisää

Nyt sotket asioita.

Leski on aloittajan tapauksessa saanut hallintaoikeutensa testamentilla. Pitää erottaa toisistaan omistusoikeus, johon liittyy yleensä luontaisesti hallintaoikeus sekä hallintaoikeus toisen omistamaan omaisuuteen. Kumpikin oikeus on loukkaamaton.

Aloittajan tapauksessa kyse on siitä, mitä voidaan jakaa perillisille lesken oikeuksia loukkaamatta. Kääntäen tietenkin rintaperillisten lakiosaoikeus ohittaa hallintaoikeusrasituksen pois lukien vainajan ja lesken yhteinen koti sekä velkojien oikeudet. Vasta ositus kertoo sen, mikä on velattoman kuolinpesän varallisuutta ja mikä on lesken varallisuutta, ja mihin saakka hallintaoikeustestamentti voi ulottua.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt sotket asioita.

Leski on aloittajan tapauksessa saanut hallintaoikeutensa testamentilla. Pitää erottaa toisistaan omistusoikeus, johon liittyy yleensä luontaisesti hallintaoikeus sekä hallintaoikeus toisen omistamaan omaisuuteen. Kumpikin oikeus on loukkaamaton.

Aloittajan tapauksessa kyse on siitä, mitä voidaan jakaa perillisille lesken oikeuksia loukkaamatta. Kääntäen tietenkin rintaperillisten lakiosaoikeus ohittaa hallintaoikeusrasituksen pois lukien vainajan ja lesken yhteinen koti sekä velkojien oikeudet. Vasta ositus kertoo sen, mikä on velattoman kuolinpesän varallisuutta ja mikä on lesken varallisuutta, ja mihin saakka hallintaoikeustestamentti voi ulottua.

Lue lisää

Ei kysytyssä tekstissä ja tekstin selostuksessa mainittu mitään lakiosaa (eikä aloituksessa). Selitys on hyvä sitä vastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kysytyssä tekstissä ja tekstin selostuksessa mainittu mitään lakiosaa (eikä aloituksessa). Selitys on hyvä sitä vastoin.

Et sitten ymmärtänyt avausta, vaan selitit omiasi.

Lakiosavaatimus olisi pitänyt olla tehtynä kuusi kuukautta testamentin tiedoksiannon jälkeen. Tämä aika oli yli 12 vuotta sitten.
Maksamisessa kohtuullinen aika olisi ollut puoli vuotta. Rahaa olisi voinut käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Lakiosavaatimus olisi pitänyt olla tehtynä kuusi kuukautta testamentin tiedoksiannon jälkeen. Tämä aika oli yli 12 vuotta sitten.
Maksamisessa kohtuullinen aika olisi ollut puoli vuotta. Rahaa olisi voinut käyttää.

Lue lisää

Lakiosaa voidaan vaatia määräajassa, ja sitten luopua maksuvaatimuksesta ja lykätä asia vapaaehtoisesti niin kuin kauan osapuolet haluavat. Jos tämä on tilanne avauksen taustalla, niin nyt lesken on luovuttavat enintään puolesta hallintaoikeudestaan.

Jollei lakiosaa ole määräajassa vaadittu, lesken testamentissa saamansa hallintaoikeudesta luopumista ei voi tapahtua ilman lesken suostumusta. Tästä suostumuksesta leski voi luonnollisesti vaatia korvausta niin paljon kuin kehtaa pyytää.

Anonyymi kirjoitti:

Lakiosaa voidaan vaatia määräajassa, ja sitten luopua maksuvaatimuksesta ja lykätä asia vapaaehtoisesti niin kuin kauan osapuolet haluavat. Jos tämä on tilanne avauksen taustalla, niin nyt lesken on luovuttavat enintään puolesta hallintaoikeudestaan.

Jollei lakiosaa ole määräajassa vaadittu, lesken testamentissa saamansa hallintaoikeudesta luopumista ei voi tapahtua ilman lesken suostumusta. Tästä suostumuksesta leski voi luonnollisesti vaatia korvausta niin paljon kuin kehtaa pyytää.

Lue lisää

Jos olisi ollut aikoinaan lakiosavaatimus, niin yksi lakiosa osituksen jälkeen olisi tapauksessa korkeintaan 1/12. Kahdelta osakkaalta kerrotun mukaan 1/6. Lakiosat olisi voinut maksaa rahana. Liki yhden vuoden (-1.5) osinko laskennallisesti olisi riittänyt kummallekin maksuksi.

Juuri näin.

Täysin pieleen.

"Lakiosaa pitää vaatia puolen vuoden kuluessa (a) kun rintaperillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja (b) viimeistään puolen vuoden kuluessa perunkirjoituksesta."

Lakiosaa lain mukaan on vaadittava perittävän kuoltua siitä lukien, kun testamentti on annettu tiedoksi. Perunkirjoituksella ei ole mitään merkitystä asiassa.

Lakiosaa on voitu vaatia avauksen tilanteessa aikoinaan määräajassa, joten lakiosaa ei ole menetetty. Leski on voinut hallita jäämistöä testamentin mukaisesti, jos osapuolet ovat niin sopineet. Lakiosaa ei ole pakko maksaa, ellei lakiosaan oikeutettu vaadi maksua. Asiasta voidaan sopia vapaasti sopimusvapauden mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin pieleen.

"Lakiosaa pitää vaatia puolen vuoden kuluessa (a) kun rintaperillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja (b) viimeistään puolen vuoden kuluessa perunkirjoituksesta."

Lakiosaa lain mukaan on vaadittava perittävän kuoltua siitä lukien, kun testamentti on annettu tiedoksi. Perunkirjoituksella ei ole mitään merkitystä asiassa.

Lakiosaa on voitu vaatia avauksen tilanteessa aikoinaan määräajassa, joten lakiosaa ei ole menetetty. Leski on voinut hallita jäämistöä testamentin mukaisesti, jos osapuolet ovat niin sopineet. Lakiosaa ei ole pakko maksaa, ellei lakiosaan oikeutettu vaadi maksua. Asiasta voidaan sopia vapaasti sopimusvapauden mukaisesti.

Lue lisää

"Perunkirjoituksella ei ole mitään merkitystä asiassa."
Nimenomaan asiassa kerrotaan yleisesti, että paikalla olo perunkirjoituksessa, maininta testamentista ja uskottujen miesten sekä pesän ilmoittajan allekirjoitus perukirjassa riittää tiedoksiannon toteuttamiseksi.
Tällöin lakiosaa pitää vaatia puolen vuoden kuluessa perunkirjoituksen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin.

Eipä nyt niinkään.

Lakiosavaatimus ei ole kanne, vaan vaatimus lakiosasta tehdään testamentin edunsaajalle js näin laissa (tärkeimmät kohdat osoitettu).

"5 § (11.10.2002/843)

--->>Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin!!! se estää!!! häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai --->>rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta<<<<---.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas,---->>> jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty<<<<---.

---->>>Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle<<<<--- haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, ---->>>kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle<<<<---. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, --->>>että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon<<<---. Lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä<<<---

--->>Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan<<<---. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa."

Lakiosa ja lakiosan täydennys ovat kaksi eri asiaa, eli täydennystä, jos lakiosa ei ole laissa olevan puolet perintösuudesta eli vaikkspa puolet puolesta perintöosuudesta, niin lakiosa ei ole täysi jolloinka nostetaan KANNE lakiosan täydennykseksi.

"10 §
---->>>Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella<<<<<---- vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
11 § (26.4.1991/768)

Perillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry hänen velkojilleen"

Nyt kysymys, voiko lakiosavaatimusoikeus siirtyä hänen rintaperilliselle, laki ei estä, eikä ilmaise, että lakiosaoikeus loppuisi johonkin määrä pisteeseen, VAAN TESTAMENTTI ON SILTÄ OSIN TEHOTON.

Täydennyskanneoikeus päättyy, mutta lakiosa vaatimus ei, koska se esitetääm testamentin edunsaajalle, ei kanteella.

Näitä kannattaisi tänne virheellisesti vastaavien miettiä, ottaa selvää asioista ennen kuin hönkii tietämättömyytensä ulos itsestä.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Täysin pieleen.

"Lakiosaa pitää vaatia puolen vuoden kuluessa (a) kun rintaperillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja (b) viimeistään puolen vuoden kuluessa perunkirjoituksesta."

Lakiosaa lain mukaan on vaadittava perittävän kuoltua siitä lukien, kun testamentti on annettu tiedoksi. Perunkirjoituksella ei ole mitään merkitystä asiassa.

Lakiosaa on voitu vaatia avauksen tilanteessa aikoinaan määräajassa, joten lakiosaa ei ole menetetty. Leski on voinut hallita jäämistöä testamentin mukaisesti, jos osapuolet ovat niin sopineet. Lakiosaa ei ole pakko maksaa, ellei lakiosaan oikeutettu vaadi maksua. Asiasta voidaan sopia vapaasti sopimusvapauden mukaisesti.

Lue lisää

Ennenkuin heität lapset pesuveden mukana, tutustupa aiheeseen ratkaisussa KKO:1996:69.

"He ovat siten vasta perunkirjoituksessa saaneet sellaista tietoa, jonka perusteella heillä on ollut edellytykset harkita, oliko sanotulla kaupalla loukattu heidän oikeuttaan lakiosaan ja missä määrin näin oli tapahtunut. Tämän vuoksi perintökaaren 7 luvun 10 §:ssä säädetty aika, jonka kuluessa lakiosan täydennystä on kanteella vaadittava, on luettava K:n jälkeen toimitetusta perunkirjoituksesta."

https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/korkein-oikeus/ennakkopaatokset/1996/69#OT1

Siis ihan opiksi ja ojennukseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ennenkuin heität lapset pesuveden mukana, tutustupa aiheeseen ratkaisussa KKO:1996:69.

"He ovat siten vasta perunkirjoituksessa saaneet sellaista tietoa, jonka perusteella heillä on ollut edellytykset harkita, oliko sanotulla kaupalla loukattu heidän oikeuttaan lakiosaan ja missä määrin näin oli tapahtunut. Tämän vuoksi perintökaaren 7 luvun 10 §:ssä säädetty aika, jonka kuluessa lakiosan täydennystä on kanteella vaadittava, on luettava K:n jälkeen toimitetusta perunkirjoituksesta."

https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/korkein-oikeus/ennakkopaatokset/1996/69#OT1

Siis ihan opiksi ja ojennukseksi.

Lue lisää

Aloituksessa on kulunut aikaa 13 vuotta.

Tuntuu siltä, että eräät haluavat asiassa vain saivarrella mm. sopimuskysymyksiin vedoten. Täysin turhaa asiaan liittymätöntä pätemisen tarvetta.

Lainaus: "Lakiosan maksaminen tai suorittaminen hoidetaan tavallisesti antamalla perilliselle lakiosaa vastaava määrä vainajan jäämistöstä. Testamentin saaja voi kuitenkin suorittaa lakiosan myös rahana lakiosaa vaativalle perilliselle, jos lakiosan maksamista rahana ei ole testamentissa erikseen kielletty. Rahasuoritus tulee maksaa lakiosaa vaativalle perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa."

Kohtuullisen ajan kuluessa. 13 vuotta ei ole kohtuullinen aika odotella lakiosaa, eikä sellaisesta aloituksessa edes mainita.

Lainaus: "Suositeltavaa on, että lakiosat maksettaisiin joutuisasti. Ellei lakiosan maksuun velvollinen suorita lakiosia, on lakiosaa vaativalla perillisellä mahdollisuus saattaa asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi."

Ditto.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin pieleen.

"Lakiosaa pitää vaatia puolen vuoden kuluessa (a) kun rintaperillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja (b) viimeistään puolen vuoden kuluessa perunkirjoituksesta."

Lakiosaa lain mukaan on vaadittava perittävän kuoltua siitä lukien, kun testamentti on annettu tiedoksi. Perunkirjoituksella ei ole mitään merkitystä asiassa.

Lakiosaa on voitu vaatia avauksen tilanteessa aikoinaan määräajassa, joten lakiosaa ei ole menetetty. Leski on voinut hallita jäämistöä testamentin mukaisesti, jos osapuolet ovat niin sopineet. Lakiosaa ei ole pakko maksaa, ellei lakiosaan oikeutettu vaadi maksua. Asiasta voidaan sopia vapaasti sopimusvapauden mukaisesti.

Lue lisää

"Rintaperilliset ovat menettäneet oikeutensa vaatia lakiosaa."

Väitätkö, että rintaperillisillä on nyt vielä vuosienkin jälkeen oikeus vaatia lakiosaa tai sen täydennystä vie? Ei ole.

Nyt lesken vielä eläessä kaksi perillisistä vaatii koko pesän jakoa, mikä tarkoittaa lesken hallintaoikeuden päättymistä ennen aikojaan. Missä aloittaja viittaa siihen, että lakiosaa on vaadittu, mutta sitä ei vain ole maksettu?

Ei mitään logiikkaa...

Anonyymi kirjoitti:

"Rintaperilliset ovat menettäneet oikeutensa vaatia lakiosaa."

Väitätkö, että rintaperillisillä on nyt vielä vuosienkin jälkeen oikeus vaatia lakiosaa tai sen täydennystä vie? Ei ole.

Nyt lesken vielä eläessä kaksi perillisistä vaatii koko pesän jakoa, mikä tarkoittaa lesken hallintaoikeuden päättymistä ennen aikojaan. Missä aloittaja viittaa siihen, että lakiosaa on vaadittu, mutta sitä ei vain ole maksettu?

Ei mitään logiikkaa...

Lue lisää

Lakiosan täydennys ei liity tähän asiaan mitenkään.

Jos lakiosaa on vaadittu määräajassa, osakkaat ovat voineet sallia lesken hallita jäämistöä lesken testamnetissa saaman hallintaoikeuden mukaisesti.

"Missä aloittaja viittaa siihen, että lakiosaa on vaadittu, mutta sitä ei vain ole maksettu?"

Avauksen tiedot ovat puutteellsiet, ja siksi häneltä pyysinkin lisätietoja kommentissani 2.4.2025 klo 8:52. Kun tietoja ei ole annettu, voidaan asiaa tarkastella tekemällä oletuksia asiassa.

Itsesätään selvää on, että jollei lakiosaa ole vaadittu määräajassa, noudatetaan testamentissa määrättyä lesken hallintaoikeutta koko jäämistöön. Jos leski tässä tapauksessa haluaa luopua hallintaoikeudestaan, hän voi vaatia siitä korvuista niin paljon kuin kehtaa pyytää.

Anonyymi kirjoitti:

Lakiosan täydennys ei liity tähän asiaan mitenkään.

Jos lakiosaa on vaadittu määräajassa, osakkaat ovat voineet sallia lesken hallita jäämistöä lesken testamnetissa saaman hallintaoikeuden mukaisesti.

"Missä aloittaja viittaa siihen, että lakiosaa on vaadittu, mutta sitä ei vain ole maksettu?"

Avauksen tiedot ovat puutteellsiet, ja siksi häneltä pyysinkin lisätietoja kommentissani 2.4.2025 klo 8:52. Kun tietoja ei ole annettu, voidaan asiaa tarkastella tekemällä oletuksia asiassa.

Itsesätään selvää on, että jollei lakiosaa ole vaadittu määräajassa, noudatetaan testamentissa määrättyä lesken hallintaoikeutta koko jäämistöön. Jos leski tässä tapauksessa haluaa luopua hallintaoikeudestaan, hän voi vaatia siitä korvuista niin paljon kuin kehtaa pyytää.

Lue lisää

Avauksesta voi päätellä että lakiosia ei ole vaadittu. Jos muuta haluaa väittää, pitäisi olla aloittajan antama eri tieto.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksesta voi päätellä että lakiosia ei ole vaadittu. Jos muuta haluaa väittää, pitäisi olla aloittajan antama eri tieto.

Avauksesta ei voida päätellä yhtään mitään, koska siinä ei kerrota, ovatko perilliset edes rintaperillisen asemassa.

Joka muuta väittää, on idiootti.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksesta ei voida päätellä yhtään mitään, koska siinä ei kerrota, ovatko perilliset edes rintaperillisen asemassa.

Joka muuta väittää, on idiootti.

Ellei avioparilla ole rintaperillisiä, kuka perillisistä voisi olla siinä asemassa, että vaatisi pesän jakoa testamenttia vastaan? Idioottikin tietää, että ei kukaan!

Anonyymi kirjoitti:

Ellei avioparilla ole rintaperillisiä, kuka perillisistä voisi olla siinä asemassa, että vaatisi pesän jakoa testamenttia vastaan? Idioottikin tietää, että ei kukaan!

Perittävällä on rintaperillisiä! Joten idiootti voinet siten todellakin olla.

Anonyymi kirjoitti:

Perittävällä on rintaperillisiä! Joten idiootti voinet siten todellakin olla.

Avauksesta ei voida päätellä yhtään mitään, koska siinä ei kerrota, ovatko perilliset edes rintaperillisen asemassa.

Eli niin voinet olla idiootti.

Anonyymi kirjoitti:

Ellei avioparilla ole rintaperillisiä, kuka perillisistä voisi olla siinä asemassa, että vaatisi pesän jakoa testamenttia vastaan? Idioottikin tietää, että ei kukaan!

Tuossa asemassa ei voi olla kukaan muu kuin rintaperillinen.

Lesken ei tarvitse luopua testametinsta määrätystä oikeudestaan. Se on voimassa hänen elinikänsä.

Halutessaan leski voi toki luopua oikeuksistaan ja vaatia vaikka miljoona euroa korvausta siitä.

Leski voi luopua jutussa vastikkeetta tai luovuttaa vastikkeellisesti. Siis VOI mutta ei tarvitse.

Kyseessä on ainoastaan sopimusluonteinen sekä verotuksellinen asia. Kuten aikaisemmin on sanottu, luovutus voi tapahtua miljoonalla eurolla ja verotus joko lahjan tai luovutusvoiton mukaisesti.