Kysynpä teiltä jos tietäisitte. Haluisin tietoja erään ihmisen lähisukulaisista (isä, äiti, ehkä sisaruksetkin). Mistä voisin saada noit tietoja, pitääks perustella miksi haluan tietoja, jääkö joku merkintä jonnekkin siitä kuka tietoja on kyselly jne. Iha vaan haluisin tietää ihmisten nimet.Teenkö jotain rikosta jos otan noihin ihmisiin yhteyt jos selvitän mis asuvat jne. Kyse on biologisen isäni sukulaisist. Mutta suku ei tiedä minusta kun en oo tunnustettu. Tota isääkään en kyl oo tavannu ku joskus iha kakarana.
Maistraatista vai?
Malla
6999
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tehdäänhän sitä sukututkimuksia ja siihenkin voidaan palkata vaikka vieras henkilö. Aivan vapaasti voit selvitellä ihmisten nimiä sun muuta.
Eikä sekään ole rikos, jos ilmoittelet itsestäsi, mikäli isäsi aivan varmasti voidaan todistaa isäksesi (dna), muutoinhan hän voi haastaa sinut perättömistä puheista.
on yksi paikka, maakunta-arkistoista löytyy vanhempaa tietoa.
Äitini perunkirjoituksessa selvisi, että minulla oli yksi vanhempi täti, jota en koskaan tavannut. Minulla oli henkilötunnus ja nimi ja soitin väestörekisteriin, mistä sain tietoja. Valitettavasti täti oli ehtinyt kuolla pari vuotta aiemmin ja serkkuihin en jaksanut ottaa siinä vaiheessa yhteyttä.
Netissä on myös "sukututkimus"- linkkejä, mistä voit löytää apua.
estää tietojen saamisen. Jos hlöllä on turvakielto, et saa häneen liittyviä tietoja mistään ilman pätevää syytä.
JOS HENKILÖLLÄ ON TURVAKIELTO, TAI TIETOJEN LUOVUTTAMISEN KIELTO MUUTEN, HÄNESTÄ EI SAA TIETOA PÄTEVÄLLÄKÄÄN SYYLLÄ:
"Kiellot ja niiden vaikutukset
Suoramarkkinointikielto
Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta suoramarkkinointitarkoituksiin, markkina- ja mielipidetutkimuksiin eikä syntymäpäivähaastattelujen tekemistä varten. Tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta.
Henkilömatrikkelikielto
Tietoja ei luovuteta esim. oppilaitoksen entisistä oppilaista tai tietyn tutkinnon suorittaneista tehtävää matrikkelia varten.
Sukututkimuskielto
Tietoja ei luovuteta sukututkimustarkoituksiin.
Osoitepalvelukielto
Tietoja ei luovuteta osoitepalvelupuhelimessa. Niitä ei myöskään luovuteta yksityisille yrityksille, jotka päivittävät asiakasrekistereitään väestötietojärjestelmän tiedoilla (esim. lehtitalot). Pankeille ja vakuutusyhtiöille tiedot voidaan väestötietolain (507/1993; muut. 527/1999) 25 §:n nojalla luovuttaa kiellosta huolimatta. Viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot edellä kerrotuista kielloista huolimatta, esimerkiksi Tilastokeskus ja Viestintävirasto.
Turvakielto
Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna, maistraatti voi hänen pyynnöstään määrätä, ettei hänen kotikunta- tai osoitetietojaan saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Turvakieltomääräys voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan. Kun henkilöllä on turvakielto, hänen osoitettaan ei luovuteta useissa tapauksissa viranomaisillekaan. Ne viranomaiset, jotka saavat henkilön yhteystietoja järjestelmiinsä, saavat myös tiedon turvakiellosta. Samantapaisesta luovutusrajoituksesta on säädetty myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Salassapitovelvollisuus koskee tällöin kuitenkin vain sitä viranomaista, jolle henkilö on esittänyt pyynnön tietojensa luovutuskiellosta."
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/0/BC69158F5E778854C2256C5C00346DC9?Opendocument
aina googlettaa.
tietojensa luovuttamisen väestörekisteristä voi kieltää myös ILMAN turvakieltoa soittamalla tai lähettämällä täyttämänsä lomakkeen, joka löytyy esim maistraatin sivuilta.
LISÄTIETOA:
"Kiellot ja niiden vaikutukset
Suoramarkkinointikielto
Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta suoramarkkinointitarkoituksiin, markkina- ja mielipidetutkimuksiin eikä syntymäpäivähaastattelujen tekemistä varten. Tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta.
Henkilömatrikkelikielto
Tietoja ei luovuteta esim. oppilaitoksen entisistä oppilaista tai tietyn tutkinnon suorittaneista tehtävää matrikkelia varten.
Sukututkimuskielto
Tietoja ei luovuteta sukututkimustarkoituksiin.
Osoitepalvelukielto
Tietoja ei luovuteta osoitepalvelupuhelimessa. Niitä ei myöskään luovuteta yksityisille yrityksille, jotka päivittävät asiakasrekistereitään väestötietojärjestelmän tiedoilla (esim. lehtitalot). Pankeille ja vakuutusyhtiöille tiedot voidaan väestötietolain (507/1993; muut. 527/1999) 25 §:n nojalla luovuttaa kiellosta huolimatta. Viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot edellä kerrotuista kielloista huolimatta, esimerkiksi Tilastokeskus ja Viestintävirasto.
Turvakielto
Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna, maistraatti voi hänen pyynnöstään määrätä, ettei hänen kotikunta- tai osoitetietojaan saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Turvakieltomääräys voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan. Kun henkilöllä on turvakielto, hänen osoitettaan ei luovuteta useissa tapauksissa viranomaisillekaan. Ne viranomaiset, jotka saavat henkilön yhteystietoja järjestelmiinsä, saavat myös tiedon turvakiellosta. Samantapaisesta luovutusrajoituksesta on säädetty myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Salassapitovelvollisuus koskee tällöin kuitenkin vain sitä viranomaista, jolle henkilö on esittänyt pyynnön tietojensa luovutuskiellosta."
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/0/BC69158F5E778854C2256C5C00346DC9?Opendocument