En ole tilaaja, niin en pysty suoraan lehden sivulle kommentoimaan.
Kuten jutussakin todettiin, niin ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen, eli niiden terveellisyys on fakta, ei mielipidekysymys. On tietenkin jokaisen oma asia, minkä verran ravitsemussuosituksia noudattaa, tai noudattaako ollenkaan. Tämä on vapaa maa, ja jokainen on vapaa syömään ihan mitä itseä huvittaa. Nykyään myöskin painotetaan syömisten suhteen joustavuutta, eli myös herkuttelu kuuluu silloin tällöin osana terveelliseen ruokavalioon, oli se herkku sitten vaikka pekonia tai suklaakakkua. "Liian terveellinen", joustamaton ruokavaliokaan ei ole hyväksi.
Kasvisruokaan tuntuu liittyvän monia harhaluuloja ja voimakkaita mielipiteitä. Minä peräänkuulutan tolkkua tällaiseen keskusteluun. En ole vegaani tai kasvissyöjä, mutta suosin kasvisruokaa ja kalaa ruokavaliossani. Maitotuotteita ja kasvimaitotuotteita syön vaihdellen, esimerkiksi kotimainen kaurajuoma ja kaurakerma ovat minulla käytössä, kun taas jogurtin ja juuston syön maitopohjaisina.
Kasvisruoka ei ole lähtökohtaisesti "ultraprosessoitua" (toki niitäkin on, vaikkapa sipsit). Prosessointi itsessään ei myöskään tee ruuasta vielä epäterveellistä. Emmehän syö lihaakaan prosessoimattomana, vaan pilkomme ja kypsennämme sen. Prosessointia olennaisempaa terveyden kannalta on rasvan laatu (enemmän pehmeää kuin kovaa rasvaa), kuidun määrä (mahdollisimman paljon), sekä suolan ja sokerin määrä (maltillisesti). Halutessaan proteiinia saa prosessoimattomistakin kasviksista, kuten pavuista ja linsseistä, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja siemenistä, mutta tällöin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota riittävään proteiininsaantiin. Kaikista helpointa riittävä proteiinin saanti on kasviproteiinituotteista, kuten vaikka soijarouhe, soijasuikaleet, Härkis, Hernis, Nyhtökaura, tofu, seitan jne. Tofua ja seitania on käytetty Aasian maissa jo tuhansia vuosia sitten, joten kovin raskasta prosessointia ne eivät vaadi. Suurin osa kasviproteiinituotteista ovat sydänmerkki-kriteerit täyttäviä, mutta poikkeuksiakin on joukossa. Joissakin tuotteissa esim. on runsaasti suolaa, tai rasvana on käytetty kookosrasvaa, jolloin rasvan laatu ei eroa eläinrasvasta.
Omavaraisuus ja kasvisruoka eivät myöskään ole ristiriidassa, jopa päinvastoin. Kotimaisia kasviproteiineja on markkinoilla jo paljon, ja koko ajan kehitetään lisää. Näissä olisi potentiaalia myös Suomen vientivaltiksi. Eläintuotannossakaan emme ole rehun suhteen omavaraisia, mikä on huoltovarmuuden kannalta kyseenalaista. Suurin osa Suomeen tuotavasta soijasta esimerkiksi menee tuotantoeläinten rehuksi, eikä ihmisten ruuaksi. Nautakarjan osalta omavaraisuusaste on suurin. Eläintuotantoa on kumminkaan vaikea saada ympäristöystävälliseksi johtuen huonosta hyötysuhteesta (lukuunottamatta luonnonlaidunlihaa). Lihan kasvattamiseksi tarvitaan moninkertainen määrä peltopinta-alaa kasvien tuotantoon verrattuna. Toki kaikki kasvit eivät kasva joka puolella Suomea, mutta jos kasvit syötäisiin suoraan itse, eikä kierrätettäisi niitä ensin tuotantoeläinten kautta, peltopinta-alaa tarvittaisiin huomattavasti vähemmän, osa pelloista jopa jäisi varapelloiksi katovuosien varalle ja osa voitaisiin metsittää hiilinieluiksi. Tarpeeksi kasviproteiinia Suomen väestölle pystyttäisiin tuottamaan jo pelkästään Varsinais-Suomen alueella, jossa proteiinikasvit myös parhaiten kasvavat. Muualla voisi sitten viljellä muuta, perunat ja juureksethan kasvavat Lappia myöten. Maatalous ei ole nykyiselläänkään Suomessa kannattavaa ilman maataloustukia, joten en näe mitään estettä siinä, miksi maataloustukia ei voisi suunnata nimenomaan kasviperäisen ruuan tuotantoon (ja niihin harvoihin ympäristöystävällisiin eläintuotannon muotoihin).
Kuten jutussakin todettiin, niin ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen, eli niiden terveellisyys on fakta, ei mielipidekysymys. On tietenkin jokaisen oma asia, minkä verran ravitsemussuosituksia noudattaa, tai noudattaako ollenkaan. Tämä on vapaa maa, ja jokainen on vapaa syömään ihan mitä itseä huvittaa. Nykyään myöskin painotetaan syömisten suhteen joustavuutta, eli myös herkuttelu kuuluu silloin tällöin osana terveelliseen ruokavalioon, oli se herkku sitten vaikka pekonia tai suklaakakkua. "Liian terveellinen", joustamaton ruokavaliokaan ei ole hyväksi.
Kasvisruokaan tuntuu liittyvän monia harhaluuloja ja voimakkaita mielipiteitä. Minä peräänkuulutan tolkkua tällaiseen keskusteluun. En ole vegaani tai kasvissyöjä, mutta suosin kasvisruokaa ja kalaa ruokavaliossani. Maitotuotteita ja kasvimaitotuotteita syön vaihdellen, esimerkiksi kotimainen kaurajuoma ja kaurakerma ovat minulla käytössä, kun taas jogurtin ja juuston syön maitopohjaisina.
Kasvisruoka ei ole lähtökohtaisesti "ultraprosessoitua" (toki niitäkin on, vaikkapa sipsit). Prosessointi itsessään ei myöskään tee ruuasta vielä epäterveellistä. Emmehän syö lihaakaan prosessoimattomana, vaan pilkomme ja kypsennämme sen. Prosessointia olennaisempaa terveyden kannalta on rasvan laatu (enemmän pehmeää kuin kovaa rasvaa), kuidun määrä (mahdollisimman paljon), sekä suolan ja sokerin määrä (maltillisesti). Halutessaan proteiinia saa prosessoimattomistakin kasviksista, kuten pavuista ja linsseistä, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja siemenistä, mutta tällöin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota riittävään proteiininsaantiin. Kaikista helpointa riittävä proteiinin saanti on kasviproteiinituotteista, kuten vaikka soijarouhe, soijasuikaleet, Härkis, Hernis, Nyhtökaura, tofu, seitan jne. Tofua ja seitania on käytetty Aasian maissa jo tuhansia vuosia sitten, joten kovin raskasta prosessointia ne eivät vaadi. Suurin osa kasviproteiinituotteista ovat sydänmerkki-kriteerit täyttäviä, mutta poikkeuksiakin on joukossa. Joissakin tuotteissa esim. on runsaasti suolaa, tai rasvana on käytetty kookosrasvaa, jolloin rasvan laatu ei eroa eläinrasvasta.
Omavaraisuus ja kasvisruoka eivät myöskään ole ristiriidassa, jopa päinvastoin. Kotimaisia kasviproteiineja on markkinoilla jo paljon, ja koko ajan kehitetään lisää. Näissä olisi potentiaalia myös Suomen vientivaltiksi. Eläintuotannossakaan emme ole rehun suhteen omavaraisia, mikä on huoltovarmuuden kannalta kyseenalaista. Suurin osa Suomeen tuotavasta soijasta esimerkiksi menee tuotantoeläinten rehuksi, eikä ihmisten ruuaksi. Nautakarjan osalta omavaraisuusaste on suurin. Eläintuotantoa on kumminkaan vaikea saada ympäristöystävälliseksi johtuen huonosta hyötysuhteesta (lukuunottamatta luonnonlaidunlihaa). Lihan kasvattamiseksi tarvitaan moninkertainen määrä peltopinta-alaa kasvien tuotantoon verrattuna. Toki kaikki kasvit eivät kasva joka puolella Suomea, mutta jos kasvit syötäisiin suoraan itse, eikä kierrätettäisi niitä ensin tuotantoeläinten kautta, peltopinta-alaa tarvittaisiin huomattavasti vähemmän, osa pelloista jopa jäisi varapelloiksi katovuosien varalle ja osa voitaisiin metsittää hiilinieluiksi. Tarpeeksi kasviproteiinia Suomen väestölle pystyttäisiin tuottamaan jo pelkästään Varsinais-Suomen alueella, jossa proteiinikasvit myös parhaiten kasvavat. Muualla voisi sitten viljellä muuta, perunat ja juureksethan kasvavat Lappia myöten. Maatalous ei ole nykyiselläänkään Suomessa kannattavaa ilman maataloustukia, joten en näe mitään estettä siinä, miksi maataloustukia ei voisi suunnata nimenomaan kasviperäisen ruuan tuotantoon (ja niihin harvoihin ympäristöystävällisiin eläintuotannon muotoihin).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tasan oikeassa olet,itse joutuin opettelemaan tuon.Itselläni todettiin keskussairaalassa
ruokavalion oireyhtymä lopetin kaiken leivän olevien makkara juuston ym. käytön.Kahvin jätin myös.En ole vegaani syön kasvisruokkaa uskokaa vain olo hyvä syön neljä kertaa vuorokaudessa eli kolmen-neljän kertaa päivässä ja on hyvä olo.Paino putonnut ja olo onnut loistava ikäni on 67 ja en ole ikäninä näin hyvää elääminiä elänyt kuin.Liikunta on myös tärkeää itse kävelin viime viikolla vähän vajaa 40km tekee hyvää.Itsekukin tekee omat valinnat ja piste,näin minulla.