Keksin keksin ja keskustelun

no oishan se ohan ok...:D

Eräänä aamuna Kimahri heräsi pahaan oloonsa. "Ai helvetti, pitäis katsoa mitä sieniä oikein syö". Kimahrihan on tunnetusti sienten suuri ystävä, mutta hän ei tyhmyyksissään ikinä osaa varoa myrkkysieniä. "Taidanpas tästä lähteä vähän Lucaan blizballia katsomaan" Kimahri tuumi ja ryhtyi samantien kävelemään. Kimahri ei muistanut minne oli parkkeerannut chocobonsa, joten hänen täytyi liftata. Hänen onnekseen Yuna lentoaluksineen oli juuri tulossa käymään. "Pääseeks kyytiin" kysyi Kimahri, "olen hukannut chocoboni". Silloin Yuna katsoi ympärilleen. Hän näki keltaisia sulkia läheisen kummun takana ja päätti tarkastaa olisiko Kimahrin chocobo siellä. Hän halusi kaikin tavoin estää paskan hajuisen Kimahrin pääsyn ilmalaivaansa. Yuna katsoi kiven taakse ja näki chocobon. Se tosin oli raadeltuna verellä piirretyn pentagrammin päällä. Yuna kirkaisi ja huusi Rikulle ja Tidukselle "Varokaa Kimmo Kimahria!!!!! Hän on sekaisin ja raadellut oman chocobonsa!". "Ai sinne se chocobo joitui" ajatteli Kimahri itsekseen. Hän muisti miksi oli chocoponsa uhrannut ja hän selitti asian Yunalle. "Halusin olla kuten sinä ja kutsua itsekin henkiä auttamaan". Kimahri ei kuitenkaan tiennyt että saatanalliset pahat henget ovat täysin eri asia kuin aeonit, ja kun Yuna astui pentagrammin sisälle alkoi tapahtua. Yuna oli vielä neitsyt ja neitsyt merkin sisällä oli ainoa puuttuva pala Kimmon henkien manauksessa. Yhtäkkiä Kimahri alkoi nykimään ja tärisemään, ja hänen suunsa alkoi vaahdota. Hän hyppäsi Tiduksen päälle raadellen tämän vatsan auki. Hän söi raatoa kuin leijona ikään, eivätkä Yuna ja Rikku uskaltaneet liikkua. Yhtäkkiä Kimmo käänsi katseensa Yunaa kohti. Yuna säikähti Kimmon verestä värjäytyneitä hampaita ja ilman mykiötä valkoisina loistavia silmiä. Kimahri tuijotti Yunaa valtavan raivon vallassa, mutta hänen super kuulonsa havaitsi raksahduksen: Rikku oli pyrkimässä karkuun veljensä Brotherin luo ilma-alukseen. Kimahri lähti kuin raketti Rikkun perään. Hänen neljälle jalalle siirtyminen mahdollisti suuren vauhdin, ja hän saavutti Rikkun hetkessä.
Samalla kun Kimahri aloitti Rikkun syömisen, Yuna yritti hiipiä alukseen turvaan. Kimahri oli täysin uppoutunut ateriaansa, eikä hän olisi huomannut Yunan pakoa, jollei Brother olisi tönäissyt Yunaa maahan lentoaluksen portilta. "Miksi?!" Yuna kysyi Brotherilta viimeisillä hetkillään ennen hampaiden uppoutumista kaulavaltimoonsa. "Miksikö?" Brother vastasi. "Eka hylkäsit minun jonkun rattopoika Tiduksen takia. Sen olisin viellä kestänyt, mutta takiasi menetin siskoni" sanoi Brother kyyneleet valuen. "ET ANSAITSE MUUTA KUIN KUOLEMAN". Yuna nyyhkytti kyyneleiden valuessa poskillaan. Nämäkö olisivat viimeiset hänen kuulemansa sanat? Eikö hän aiheuttanut muille kuin pelkkää kärsimystä?. Silmän räpäyksessä Yunan sielu lakkasi olemasta valtavien raateluhampaiden kaivautuessa syvälle hänen niskaansa. Brother sulki ilma-aluksensa oven. Oven sulkeutuessa hän viellä näki Yunan ruumiin nytkähtelevän Kimahrin alla. Hänen viimeinen muistonsa Yunan itkevistä silmistä on Kimahrin suussa puhjenneina. Brother käveli aluksen ohjaamoon. "Missä Tidus,Yuna ja Rikku ovat kysyi Paine Brotherilta". "Poissa" hän vastasi. "Yunaa, Rikkua ja Tidusta ei enää ole".
_________________________________________________





HHHAHAHAHAHAHAHAHAHAHHAHAHAHAHAAAA!!!!!!. Siinä teille pientä Fina fantasy vitsailuja. ketään ei taida kiinnostaa lukea enemmänkin tällaisia ratkiriemukkaita FF-novelleja?

...ihan tosissaan.... xD