Tiedän arvoni, mutta kanssasi en ehjää päivää nää, vähän ees lämpöö kun sä tuut

Vaikka olen vain tuhlattua potentialia, addiktioita ja mielenterveysongelmia. Tiedän että olen kauniimpi sielu kuin suurinosa ihmisistä, älykkäämpi, tuntevampi,voimakastahtoisempi, itsekkäämpi, sellainen ei luovuttaja!

Olen ihan kamala ihminen, narsistinen, ruma, pinnallinen, tunteikas. Joka kuukausi ostan kuun alussa kalliit hygieniatuotteet, vain ollakseni persaukinen kuun lopppuun mennessä, mutta ainakin tuoksun vähän paremmalle kuin joku muu! Kun pelaan pelejä en tyydy vähään, mun pitää päästä leaderboardeilla top 100, tai en ole tyytyväinen.

Olen suuruudenhullu ja kunnianhimoinen, mikään ei riitä mulle. Uhkapeleissä usein onnistun voittamaan 17 sarjoja vetoja, koska olen taitava, mutta kunnianhimoni ja vähään tyytymättömyys, estää minua grindaamasta niitä pienen panoksen vetoja isoilla summilla, vaan haluan kaiken kerralla, 100 tonnia vähintään.

Tunteeni oikeaa naista kohtaan, ovat tätä maailmaa voimakkaampia, mutta kuka tahansa ei minunlaiselleni miehelle kelpaa. Vaadin jo henkiseltä tasolta niin paljon naiselta, tunneälyä, empatiaa, kykyä ymmärtää asioita, voimakasta kiltteyttä ja tunne-elämää, herkkyyttä, luovuutta.

Ja ulkoselta puolelta... sanotaanko, että.. en edes kykene rakastamaan haluaamaani naista, jos hän ei ulkoisesti viehätä minua tarpeeksi.. mulla on ainutlaatuinen maku, ja silmä naiselle, kauniit silmät ja söpö nenä, on ne piirteet jotka vetoaa minuun. Sori mut jos sul ei oo kaunista isohkoa ja söpöä nenää, niin sul ei oo tsänssei, ja värinkin pitää olla sininen tai vihreä, en vaan voi... kun se viehättää eniten. Tuntuu niin pinnalliselta sanoittaa näit asioita ääneen, mutta en kirjaimellsiesti voi mitään itelleni, jos yritän pakottaa itseäni tykkäämään ihmisestä josta en tykkää täysillä, alusta asti ei siitä mitään tule ja suhde menee turmiolle nopeasti, alkuhuuman jälkeen.

Addiktoitunut olen lähes kaikkeen mihin ihminen vai voi olla, joista saan itselleni jotain. Videopeleistä, urheilusta, aikuisviihteestä, ruokaan, limsoihin, kaikkeen mitä nyt ihminen ikinä tekeekin. Aikuisviihdekkin mennyt todella absurdiksi fetissieni ja kinkkieni takia, sellasta että kehtaa edes sellast myöntää muille, kun saa outoja katseita, mutta sitähän se addiktio pahimmillaan on. Kyllähän siinä voisi joku normaali vähän vinoon katsoa, kun sanon että nautin kivusta tai jostain ihan absurdista, mutta eikö se niin ole, että seksuaalinen avoimuus parantaa suhteita?

Rikkinäinen ja traumatisoitunut olen, ja myös todella autistinen,epävakaa, ADHD ja epätavallinen, omituinen. Oudointa tässä koko yhtälössä on se, että vaikka oon tällänen täysi luuseri ja oon todella sairas, niin silti. Jollain ihmeellä, mulla on sellasta energiaa, charmia ja vetovoimaa, joka viehättää naisia.

Nykyään en edes valehtele omasta statuksestani tai opintojen edistymisestä, mutta siitä huolimattaa todella moni nainen vain kiinnostuu minusta, vaikka minulla ei ole antaa heille hienoa statusta, tai rahaa. On vain yksi, hyvin rikkinäinen, hauras, voimakastunteva, päättäväinen ja rakastava sydän, jonka unlockkaamiseen tarvitse kaikki oikeat avaimet..

Kaivatullani on ne kaikki avaimet, jota mun sydämen saamiseen tarvitaan, mutta en usko että kaivattuni haluaa ja tarvitsee minua samalla tavalla kuin minä häntä. Kaivattuni oli pitkään mulle vain pakkomielle ja fantasia, tavoittelematon haave paremmasta elämästä, joka mulla vois sellainen naisen kaa. Hän oli ulkoisesti ja henkisesti aivan kaikki mitä toivoin naiselta ja enemmän....

Kaivattuni ainoa miinus oli, että hän ei pitänyt minusta. Hän ei edes antanut sille mahdollisuutta, että oppisimme tuntemaan toisemme, hän mieluummin kuunteli muiden ihmisten saarnoja mun feikkipersoonasta ja mitä kaikkia kamalia asioita oonkaan silloin sanonut, minkä mäkin ymmärsin... mä ymmärrän että ei oo ok sanoa rasistisia ja homofoobisia asioita, mulla on niin paljon LGBTQ ystäviä, jotka ei ikinä hyväksyis sellasta, mutta ympäristö jossa jouduin useita vuosia välttelemään itsenäni olemista oli todella rasistinen,homofoobinen ja muutenkin hieman pelottava, usitin useita vuosia särkeä feikkipersoonan, mutta aina kun onnistuin...

"Miks käyttäydyt noin normaalisti"
"No se oot sä, sun kuuluukin käyttäytyä huonosti"

Nämä kommentit saivat mut aina vetäytyyn kuoreeni ja käyttään suojapersoonaa kilpenä, että herkintä sisintä ei satuttettais, mun oli tarkoitus päästä siitä porukasta irti ASAP ja sit voisin olla vapaa elään omaa elämääni.

Mut arvatkaapa mitä tapahtu?

Kohtalo teki mulle sellasen tempun, että tällä mun kaivatulla, joka oli kuin "täydellinen" mulle, sattui oleen tuttuja ja suhteita, jotka tunsin mut vaan ja ainoastaan tänä mun inhoamana feikkipersoonana... ja siinä oli soppa keitetty sit. Pian sieltä tuli estot ja kaikki välttely alkoikin...

Mut jotenkin, syvvimällä sisälläni, tiedän että mikään kaivattuni antamista syistä "Jättää" mut, ei ollut se todellinen syy. Vaan taustalla oli jotain tunteita...

https://open.spotify.com/track/15iAjMC1U9KuLpViKB8Bao?si=d5aae753ca54451e