mihin ukrainalaiset sijoittuneet

Keskustan kolmiot ja neliöt ovat jo loppuneet. Pitää alkaa etsi omakotitaloja vaativille "pakolaisille".

Ukrainalaisia on täällä liikaa. Ukraina aloitti sodan, se pitää muistaa ennen kuin mennään tukemisessa liiallisuuksiin.

Zelensky yrittää tappaa Putinin 9. päivä Punaiselle torille. Putin kostaa tuhoamalla Kiovan ja viisi muuta kaupunkia ihmisineen ydiniskuilla.

Kelan mukaan maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta.
Kela maksaa hieman yli kaksinkertaisen määrä etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin.

Tutkimuksen mukaan etuuksia maksettiin väestömäärään suhteutettuna keskimäärin 2 243 euroa Suomessa syntyneelle henkilölle ja 4 676 euroa maahanmuuttajalle.

Ero kahden väestöryhmän välillä muodostui työttömyysturvasta, asumistuista ja toimeentulotuista. Suomessa syntynyt sai näitä etuja keskimäärin noin 900 euroa ja maahanmuuttaja noin 3 300 euroa vuodessa.

Työttömyysturva lähes neljä kertaa yleisempää
Tukien saaminen maahanmuuttajien keskuudessa oli myös suhteellisesti yleisempää kuin Suomessa syntyneellä väestöllä.

Maahanmuuttajista asumistukea sai 34 prosenttia, kun taas muun väestön kohdalla osuus oli siitä puolet eli 17 prosenttia. Työttömyysturvaa puolestaan sai 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia maahanmuuttajista, kun muun väestön keskuudessa vastaavat osuudet olivat seitsemän ja kuusi prosenttia.

Kelan mukaan maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta. Työttömyysturvaa maksetaan myös kotoutumiskoulutukseen ja muihin TE-palveluihin osallistumisen ajalta.

Lisäksi osaltaan asiaan vaikutti valtaväestöä nuorempi ikärakenne, sillä koko väestössä nuorille maksetaan vanhempia ikäryhmiä yleisemmin esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea.

HELSINGISSÄ vime vuonnaeniten muuttaneita kehitysmaista somali,nepali ym eli 20% matuja jotka saavat tukia eli ei sossi ja kela menot vähene,

Suomen Perustan uusimmasta, maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia käsittelevässä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko, ja esimerkiksi maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä.

Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.

– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.

Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.

Suomen Perustan useissa maahanmuuttoa käsittelevissä tutkimuksissa osoitetaankin, että töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.

Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.

Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.