Joskus olen miettinyt, että mistä kummasta on kehittynyt ajatus, että rock-musiikissa aina ihannoidaan saatanaa ja kaikki muu musiikki, paitsi virret, siionin laulut, klassinen ja muu hengellinen musiikki ovat täynnä saatanallisia sanoituksia ja sävelmiä. Häiritsevää sinänsä, että tätä mieltä olevat eivät varmastikaan ole itse tarkemmin kuunnelleet rock- tai pop-musiikkia, mutta mahdollisimman kovalla tavalla pitää varoittaa nuorisoa maailmallisesta menosta, ts. vääristäen asioita ihan oudosti.
Kuinkahan paljon Suomestakin löytyy rock-muusikoita ja kuinka monen mielestä he tekevät saatanan työtä eli sanoittavat sanoituksensa saatanaa jumaloiden? Nämä saatanaa jumaloivat eivät edes edusta sitä tyypillistä rock-musiikkia, vaan blac-metallia. Jos joku väittää pop-musiikin ja iskelmien olevan saatanaa ihailevaa, niin pahasti on mennyt pieleen omat ajatukset. Mutta niin kait se on, että joidenkin mielestä kaikki maailmallinen on saatanasta ja saatanan palvontaa.
Kuinkahan paljon Suomestakin löytyy rock-muusikoita ja kuinka monen mielestä he tekevät saatanan työtä eli sanoittavat sanoituksensa saatanaa jumaloiden? Nämä saatanaa jumaloivat eivät edes edusta sitä tyypillistä rock-musiikkia, vaan blac-metallia. Jos joku väittää pop-musiikin ja iskelmien olevan saatanaa ihailevaa, niin pahasti on mennyt pieleen omat ajatukset. Mutta niin kait se on, että joidenkin mielestä kaikki maailmallinen on saatanasta ja saatanan palvontaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei niissä kaikissa Rock kappaleissa varsinaisesti ihannoidakaan saatanaa, mutta maailman menoa ne ihannoi. Ja maailman meno on saatanasta.
Esim rakkauslaulut joissa erotaan, tai kokeillaan esiaviollista seksiä yms.
Olen itsekin joskus kuunnellut rock-musiikkia ja kieltämättä joissain kappaleissa oli ihan hyviä sanoja, mutta kun ei pystynyt pitäytyy vain niissä hyväsanaisissa. tuli kuunneltua myös sellaisia, mitkä ei yhtään sovi uskovaiselle sanoituksen puolesta.
Toisekseen rytmimusiikki menee jalan alle. Tärkein unohtuu, ku helposti alkaa palvoo niitä maailmallisen musiikin artisteja ja silloin ollaan jo metsässä, kun pitää alkaa käymään vielä keikoilla joihin yleensä alkoholi niin vahvasti kuuluu.
Kun olen ollut jo 5 vuotta kuuntelematta rock/pop musiikkia, niin ei tee enää mieli sitä edes kuunnella. Siionin laulut, virret, sotilaalliset marssit ja Claydermannit on paljon kivempaa kuunneltavaa..