kuinka hyvin tunnet kaivattusi?
Kuinka hyvin tunnet kaivattusi?
Anonyymi-ap
471206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Erittäin hyvin kyllä🤍🩷
Välillä pelottavan hyvin, mut sit on asioita joista en saa kiinni et miksi. Mut elämähän tässä on aikaa tutustua.
Ihan liian heikosti, mutta halukas tutustumaan.
En ollenkaan varsinaisesti. Silti on tunne, kuin tuntisin ja tietäisin, minkälainen on.
Onhan se mahdollista, että olen tulkinnut hänet ihan väärin, mutta todennäköisesti en.
Mulla samanlainen olo.
😊😊😊
Sama täällä. Koen asioita hänestä ja tiedän että hän on hyvä ihminen. Olenko minä tarpeeksi hyvä ihminen hänelle? Toivon ainakin. Voinko tehdä hänet onnelliseksi? Yrittäisin parhaani. Riittääkö se hänelle? Jos joku voi tehdä hänet onnellisemmaksi, antaisin näin hänen mennä. Vaikka se sattuisi ja syvästi. Mun haaveet kaatuisi, mutta hän, kaivattuni olisi onnellinen elämänsä loppuun asti toivottavasti ainakin. 🩷⚓😘
Oot mulle tarpeeksi hyvä ihminen. Ehkä jopa enemmänkin kuin sitä. Oot tärkeintä mulle. Riität mulle. En halua muita koskaan. Kiitos,,kun annoit anteeksi sen yhden jutun. Oon siitä ikuisesti kiitollinen sulle. Rakastan vain sua ja ainoastaan sua❤️🤗
Tunnen hänen sielunsa erittäin hyvin.
Ei minulta..
En tunne kuin pintapuolisesti ja vaatteet päällä 🤔
En tunne juurikaan.
Hän on vähän sellainen että jokin minussa hänet tunnistaa ja tuntee. Ehkä hän on sielunkumppanini tai joku vastaava syvemmän yhteyden ihminen, jota haluaa enemmän kuin ketään koskaan, ja kenet haluaa oppia muutenkin tuntemaan läpikotaisin.
Samoin sanoin voisin kuvailla.
Sama. Miehelle.
Arvatenkin ❤️
Ihan samoin ajattelen ja tunnen erään miehen kohdalla.
- sivusta
En voi kertoa mitään kun lupasin etten ole täällä.
Mut jotain samaa meis on
Joku yhteys meillä on vaikka hän selvästi on päättänyt kieltää sen. En tunne hyvin, mutta sydämeni tuntee senkin edestä.
En oo kieltänyt mitään
Mä tiedän hänestä jonkin verran, mut en kaikkea. Ja mä tunnen hänestä paljon ilman sanoja. Me ollaan ärsyttävän samalla aaltopituudella, eikä meidän tarvitse edes puhua, kun toinen ymmärtää.
Avioparitkaan eivät toisistaan tiedä kaikkea.
sama taajuus. tajuan häntä ja sitä käytöstä. ei tarvii selitellä oon täysin samasta tohjosta puusta
Mitä käytöstä?
Luulen tuntevani ja tunnistavani, mutta IRL yhteys puuttuu, joten en varmaksi tiedä.
Eli useimmilla on kaivatustaan pelkkä mielikuva
Olen ujo. Tunnen tosi vähän ihmisiä, enkä luota kehenkään helposti. Niin. Mieheltä.
Ei senkään taskse voi loputtomiin mennä, jos kyse on toisestakin ihmisestä. Just saying.
Olen samaa mieltä. Rohkeasti vaan, vaikka pyytämään lenkille tai kahville.
Niin, senkin tassukas.........
https://m.youtube.com/watch?v=0LNAqMv97C0
En minä mene ujouden taakse. Jotta jotain voisi tulla minun pitäisi saada rauhassa viettää aikaa naisen kanssa ja oppia luottamaan häneen ja että hän on kiva ja turvallinen ja luotettava. En harrasta hyppyjä tuntemattomaan.
Miten pääset viettämään sitä aikaa jonkun naisen kanssa?
Pitäisi olla jokin yhteinen paikka missä käydään ja missä toista voi tarkkaila ja oppia varovasti tuntemaan. Mutta ei meillä ole sellaista. Ja sen kohtailun pitäisi vielä olla aitoa, ei väkinäistä.
Tutustukaa jossain esim. harrastuksissa.
Tunnen kuin omat taskuni.
Meinasin tulla ihan saman kirjoittamaan. Vaikkakaan ei hänen kanssaan olla tavattu irl 🤭
En tunne, mutta häntä kohtaan silti tunnen.
No, minäpä kerron, se on se kun katsotaan parhaaksi kertoa asioita ja sanoa sitä totuudeksi, mutta tiedä tämä: vaistot päihittävät aina nuo neuvot. Vaistosi voittaa kaikkien muiden vakaumuksen. Omani mukaan lukien. Se, mitä joku sanoo voi täysin vanhentua heti kun jotain uutta tapahtuu. Pitäisi jo tietää mitä tehdä. Ja useimmat neuvot voi rajata seuraavasti: on parasta yrittää uudelleen. Vaisto on voimakas työkalu, ja sitä ei aina kannata liikaa selittää ihmisille. Olemme liian rationaalisia uskomaan, että joskus voi tapahtua poikkeuksellisia asioita. Epätavallisimmat hetket jotka muistan ovat olleet sitä kun äänet ympärillä vaimenevat ja tuntee syleilevänsä maailmaa. Toinen henkilö. Katse. Äänensä. Ruumiinsa. Ajoitus. Tuntee, ja mikä tärkeämpää sitä nappaa ne hetket heti ilmestyessään. Jahtaa suorastaan niitä. Onko siinä järkeä. Se on ilmestys, visio, selvänäkoisyytta, intuitiota. Kutsu miksi haluat.
Rakas mies mä tiedän sä tunnet samoin nyt vois olla meidän aika jos rohkaset ja myönnät tuntees
Intuitio on älykkyyden korkein muoto. Tästä on kirjoja. Se vaisto on pelastanut ihmisiä.
Miksi ihminen ei luota intuitioonsa?
Koska tietää realiteetit toisen näkökulmasta, ikäero esim.
Eli luulee tietävänsä ja se ajaa intuition ohi?
Ymmärrän realiteetitien jyräävän intuition silloin, jos ne ovat jo faktaa.
Olen käsitellyt esimerkiksi itse tuon ikäeron mielessäni, liittyen häneen, enkä sitä juuri ajattele. Jos jotain "realiteettia" siihen liittyen, niin se on hänen puolella.
Lisäys vielä, tiedostan, että omaa intuitiota sekoittaa ihan omat ajatukset, luulot ja epävarmuudet. Realiteetit tulee sitten ajan kanssa.
Hyvin heikosti tunnen, ikävä kyllä!
Luen kuin avointa kirjaa
Ei tarvi enään tuntea bimbo hän on